Ja taas se jokajouluinen stressi siitä joulunvietosta! Vanhentuneet vanhemmat ei vaan tajua

Ja hah. Meilla ei jouluja tms. juurikaan vieteta. Enintaan parit ledit johonkin maljakoihin ja 25-senttinen muovikuusi poydalle. Helppoa ja mukavaa.

Vierailija kirjoitti:

2. Kaikki perheet eivät ole tai ole koskaan olleet onnellisia eivätkä viihdy tai ole koskaan viihtyneet yhdessä. Niiden, joiden perheenjäsenet eivät ole ilkeitä, vaikeita tai vaativia, voi olla vaikea tätä ymmärtää.

Kun olin lapsi, vanhempani korkkasivat pullon jouluaattona jo keskipäivällä ja sammalsivat ja kaatuilivat siinä vaiheessa, kun joulupukin oli aika tulla. Vietin joulut yksin omassa huoneessani suljetun oven takana, odottaen vain sitä hetkeä, kun koko talo on hiljainen ja uskallan taas hengittää ja ehkä jopa käydä vähän syömässä.

Nyt aikuistuttuani heidän on kumman vaikeaa ymmärtää, miksi haluan viettää joulun jossain aivan muualla kuin heidän kanssaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos mummi ja ukki on yli 80 vee ja heidän lapensa yli 50 vee, niin millä tahansa matikkapäällä pystyy laskemaan, että mitään lasten juhlaa ei enää saada kasaan meidän kanssa ja lastenlasten kanssa millään. Ei siis millään. Mummin ja ukin lastenlapset ovat sen ikäisiä , että he ovat muuttaneet omilleen opiskelemaan, ehkä avoliittoon ihan ekaa kertaa. Lapsenlapsia ei ole vielä näköpiirissä, enkä niitä todellakaan vielä toivokaan. Haluan lasteni ensin saavan opinnot valmiiksi.

Ja nythän on jo ihan hyvää aikaa aloittaa kysely, arpominen, kauttarantain huokailu ja veivaaminen, että tuleeko sitä joulua ollenkaan.

Olen onnitunut muutaman kerran väistämään koko homman lähtemällä etelään juuri jouluksi, vaikka matkat on silloin älyttömän hintaiset. Olen kyllä ollut valmis sen maksamaan.

Kerran ostin koko porukalle jouluristelyn.

Kysymys on siitä, että vanhukset eivät hyväksy sitä, että lapset kasvaa eikä niiden kanssa enää saada sellaista pikkulasten ilonkiljahdusten täyttämää perhejoulua. Ei vaan onnistu.

Mikään muu ei kelpaa ja jouluristely esimerkiksi sai heidät vaan kärsimään ja ihmettelemään ettei tämä nyt ole ollenkaan sellaista.

Väkisin pitäisi rakentaa lapsuuden joulu ja jostain pitäisi kai saada pikkulapsiksi takaisin muuttumaan meidän lapset.

Ymmärrän täysin, että vanheneminen on luopumista, sitä luopumista olen tehnyt tässä itsekin. Ja onhan siinä ikävääkin, mutta minä sentään ymmärrän asian. Vanhuksilta ei siihen löydy venymistä.

Olen suoraan sanonut etten vielä tiedä miten ja millä porukalla meillä jouluna ollaan. Olen sanonut vanhuksille että miksipä eivät menisi toisen sisarukseni luo, ei ole joka joulu pakko meillä olla. (Tiedän että sisar häipyy jonnekin muualle sillä sekunnilla kun kuulee että vanhukset olis heille tulossa. Ei vaan passaa sille)

Viime jouluna äiti mullotti kuin haudan äärellä, että ei kait täsä tarvi lähteä ollenkaan ettei vaan olla vaivaksi ja mitä sitä turhaan ja läpäläpä loputtomiin. Nyt se jo aloittelee samaa virttä.

Toivottavasti kuolet nuorena, ettei sun lasten ja lastenlasten tarvitse kärsiä vanhoista ihmisistä ja niiden tavoista.

Vierailija kirjoitti:

Minä en välitä jouluruoasta ja en jaksa mättää sinä monena päivänä sukulaisten kanssa. Joten menemme miehen kanssa mieluummin ystävien luo syömään sushia ja juomaan hyvää viiniä. Lapsetkin ovat jo niin isoja, että eivät välitä enää perinteistä, vaan mielellään tulevat matkaan tai sitten menevät sinne isovanhemmille, jos haluavat pukkia ja lahjoja ja lanttulaatikkoa. Itse en enää uhraudu. Olen päässyt pois kiltin tytön roolista ja oppinut sanomaan ei.

Tarjoatko itse vastavuoroisesti ystävillesi joulusushit tms?

Vierailija kirjoitti:

Rajat joulunakin kirjoitti:

Olen jo sanonut omille aikuisille lapsille heidän kotoa muutettuaan että jokainen rakentaa oman joulunsa aikuisena kuten

parhaaksi näkee, eli en tee enää jouluja aikuisille lapsilleni ja en kyläile missään jouluna.

Joulun vietän mieheni kanssa syöden ja sohvalla lojuten, yhtään huutamista tai riemunkiljahdusta ei jaksa edes joulunakaan, stressiä miten pitäisi oikea joulu viettää, ahdistus.

Äidille soitan jouluaattona. Lopetin vanhempien ja mummojen huokailujen kuuntelemisen lopullisesti kun sain omat lapset ja joulut olimme oman perheen kesken, aina ilman vanhempia tai kyläilyjä. Taksit kulkee haudoille ja hotellit majoittaa joulunakin. Olen jouluihminen ja vietän sen kuten haluan.

Todella itsekästä. Ei haluta lapsenlapsille suoda sukujoulua ja iloa isovanhempien kanssa, vaan halutaan vain itsekkäästi kykkiä kahdestaan välittämättä lasten perheistä. Näkee, että et-ajan sukupolvi jyllää ja ajattelee vain itseään. Heti, kun saadaan lapset täysi-ikäisiksi, potkaistaan pellolle ja ei haluta pitää heihin yhteyttä

Täälläkin ollaan todella itsekkäitä, eikä vietetä sukujoulua vanhempien/isovanhempien vaatimuksista ja raivoamisesta huolimatta. Jotenkin en katso että se järjetön kännääminen mitä sukujoulut ovat olisi lapsille parempi vaihtoehto kuin rauhallinen, selvä joulu oman perheen kesken.

Perhejoulu, apua. Tätä keskustelua kun lukee, niin mitenkähän tämä nyt kannattaisi järjestää? Mieheni lapsuudenperhe on alkoholisteja, kaikki isovanhemmat ovat elossa. Minun vanhempani ovat eronneet ja uudelleen naimisissa tahoillaan. Eivät voi olla edes samassa kaupungissa keskenään. Molempien vanhemmat ovat elossa. Mitenkähän tämän nyt järjestäisi että palstamammoille kelpaa niin että KAIKKI osapuolet voisivat osallistua yhtäaikaa, samana päivänä ja kellonlyömänä, tähän perhejouluun? Mitenkähän nuo vanhempieni uudet puolisot, pitäisikö heidän mahdollset vanhempansa, lapsensa puolisoineen ja lapsenlapset kutsua kanssa koska muutenhan pilaan heiltä perhejoulun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on ihan yhtä itsekästä niiltä isovanhemmilta olettaa, että lapsenlapset ajavat jouluna jopa satoja kilometrejä heidän luokseen, kuin on päättää viettää joulu ilman sukulointia. Vanhusten tulisi ymmärtää että tavat ja ihmiset muuttuu. Halutaan olla ystävien ja ydinperheen kanssa rauhallisesti, ei sinkoilla mummolasta toiseen pönöttämään ja syömään sitä viidettä kinkkupalaa. Mun isovanhemmat on sen verran hyväkuntoisia että voisivat vallan mainiosti itse matkustaa tapaamaan meitä lapsenlapsia jouluna, mutta ei, he ovat niitä jotka määräävät muiden menoista. Ei ihme että lapsenlapset vieraantuvat mummoista ja papoista, kun heillä ei riitä ymmärrystä"nuorisoa" kohtaan vaan kiukuttelevat, määräilevät ja esittävät marttyyria.

 

Kun tätä AV-palstaa lukee, ei oikein tiedä miten sitä pitäisi toimia. Nyt kun omatkin lapset alkaa lentämään pesästä, ei tiedä että voiko niitä pyytää käymään jouluna vai ei, kun 50% mielestä on kamalaa kun täytyy mennä vanhemmille jouluksi ja 50% mielestä on kamalaa, kun vanhemmat eivät kutsu käymään .  Eli jos olet sitä mieltä, että vanhemmat voi kutsua lapsiaan (perheineen) joulun viettoon, yläpeukku, jos taas ei , sitten alapeukku.  Ja jos nyt sanot, että kysy niiltä lapsilta, niin se ei näytä oikein toimivan, koska täälläkin suurinosa joutuu vastoin tahtoaan kyläilemään jne. Miksi ihmiset ei saa omaa mielipidettään kuuluviin?

Minä luen vielä enemmän sydän kurkussa, kun meillä on poikia. Eli tulen ehkä saamaan miniöitä ja niiden mielestähän minä en voi tehdä mitään oikein. Kutsun tai en tai emme mene heille tai menemme. Anoppi tekee aina väärin (kummallista, ettei se appi tee koskaan väärin, pelkkä anoppi).

Joskus on käynyt mielessä, että olisipa pojat homoja, niin saisi vävypoikia, mikä voisi olla paljon helpompaa. Joulunakin :)

Huh kuinka puiatattavan itsekäs vuodatus.

Tärkeintä tuntuu olevan että pojat viettävät joulua äidin kanssa.

Olen kahden pojan äiti, ja minulle tärkeintä on että pojat voisivat elää onnellisen elämän. Eivät he ole velkaa mitään juhlapyhä-viihdyttämisiä tai pakkoyhteydenpitoa.

Toivon että löytävät omannäköisen elämän josta voivat nauttia.

Olen sitä mieltä, että kun lapsia tekee, niistä täytyy kantaa vastuuta ja kunnioittaa heidän päätöksiään. Olen aina ihmetellyt mummoja, jotka ei halua ottaa lapsenlapsia yöksi, että vanhemmat saisi parisuhdeaikaa. Lisäksi tämän ketjun myötä ihmettelen mummoja, jotka vaativat, että heidän aikuisten lastensa pitäisi muuttaa joulusuunnitelmiaan ja uhrata ja pilata joulunsa lähtemällä mummolaan viihdyttämään vanhaa äitiään.

Jos teet lapsia, on sinun ymmärrettävä, että olet vastuussa heistä myöhemminkin, kuin vauva-ajan. Olet vastuussa lapsiesi parisuhde-elämästä, sekä heidän perheen omista traditioista ja on itsekästä vaatia aikuisia lapsia pilaamaan joulunsa tulemalla mummolaan viihdyttämään mummoa. Mummo voisi hankkia aikuisia ystäviä jossain vaiheessa ja viettää heidän kanssaan joulut, ettei aikuisten lasten tarvitsisi kantaa syyllisyyttä siitä, etteivät jouda/jaksa/halua lähteä mummolaan jouluina tai lomillaan. Aikuisilla lapsilla on omatkin menonsa ja omat väsymykset ja omat halunsa ja tapansa.

Joulun tehtävänä on muistuttaa meitä siitä, että lapsuus on helpointa kestää jos sen jättää taakseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on ihan yhtä itsekästä niiltä isovanhemmilta olettaa, että lapsenlapset ajavat jouluna jopa satoja kilometrejä heidän luokseen, kuin on päättää viettää joulu ilman sukulointia. Vanhusten tulisi ymmärtää että tavat ja ihmiset muuttuu. Halutaan olla ystävien ja ydinperheen kanssa rauhallisesti, ei sinkoilla mummolasta toiseen pönöttämään ja syömään sitä viidettä kinkkupalaa. Mun isovanhemmat on sen verran hyväkuntoisia että voisivat vallan mainiosti itse matkustaa tapaamaan meitä lapsenlapsia jouluna, mutta ei, he ovat niitä jotka määräävät muiden menoista. Ei ihme että lapsenlapset vieraantuvat mummoista ja papoista, kun heillä ei riitä ymmärrystä"nuorisoa" kohtaan vaan kiukuttelevat, määräilevät ja esittävät marttyyria.

 

Kun tätä AV-palstaa lukee, ei oikein tiedä miten sitä pitäisi toimia. Nyt kun omatkin lapset alkaa lentämään pesästä, ei tiedä että voiko niitä pyytää käymään jouluna vai ei, kun 50% mielestä on kamalaa kun täytyy mennä vanhemmille jouluksi ja 50% mielestä on kamalaa, kun vanhemmat eivät kutsu käymään .  Eli jos olet sitä mieltä, että vanhemmat voi kutsua lapsiaan (perheineen) joulun viettoon, yläpeukku, jos taas ei , sitten alapeukku.  Ja jos nyt sanot, että kysy niiltä lapsilta, niin se ei näytä oikein toimivan, koska täälläkin suurinosa joutuu vastoin tahtoaan kyläilemään jne. Miksi ihmiset ei saa omaa mielipidettään kuuluviin?

Minä luen vielä enemmän sydän kurkussa, kun meillä on poikia. Eli tulen ehkä saamaan miniöitä ja niiden mielestähän minä en voi tehdä mitään oikein. Kutsun tai en tai emme mene heille tai menemme. Anoppi tekee aina väärin (kummallista, ettei se appi tee koskaan väärin, pelkkä anoppi).

Joskus on käynyt mielessä, että olisipa pojat homoja, niin saisi vävypoikia, mikä voisi olla paljon helpompaa. Joulunakin :)

Huh kuinka puiatattavan itsekäs vuodatus.

Tärkeintä tuntuu olevan että pojat viettävät joulua äidin kanssa.

Olen kahden pojan äiti, ja minulle tärkeintä on että pojat voisivat elää onnellisen elämän. Eivät he ole velkaa mitään juhlapyhä-viihdyttämisiä tai pakkoyhteydenpitoa.

Toivon että löytävät omannäköisen elämän josta voivat nauttia.

Ja tosikkokin tunnut olevan. Ystävä hyvä, ei kannata olla niin takakireä :)

Vierailija kirjoitti:

Lopettettiin joissain vaheessa isovanehmmille meneminen. Järjetöntä että meidän viisihenkisen perheen pitäisi matkustaa autolla kaikkien lahjojen ja muiden romujen kanssa 900km päähän isovanhemmille. Fiksumpaa olisi että ne isovanhemmat tulisivat meille, mutta se ei käy kun on niin raskasta matkustaa. Silloin kun meillä oli pieniä lapsia, niin kaikki isovanhemmat kuitenkin olivat terveitä ja työelämässä.

Juu se on ihan kummallista kun hyväkuntoisille, aktiivisille eläkeläisille tuo matkustaminen on aivan liian raskasta kun jouluksi pitäisi lähteä pois kotoa, mitta heidän työssäkäyville lapsilleen keillä on omiakin pieniä lapsia ei sama matka ole mikään ongelma. Heidän mielestään.

Minusta nuoremnat liikuntakykyiset ehtivät hyvin kolmeenkin paikkaan jouluaattona ilahduttamaan ja olemaan kolmisen tuntia.jos on pitkät matkat niin aattona kahteenja joulupäivänä samoin.

Tai sitten haetaan niitä mummeleita omaan kotiin joulunviettoon.

Sellaiset vanhukset on huomioitava ensimmäisenä, jotka uhkaavat jäädä kokonaan vietaitta.

Vierailija kirjoitti:

Minusta nuoremnat liikuntakykyiset ehtivät hyvin kolmeenkin paikkaan jouluaattona ilahduttamaan ja olemaan kolmisen tuntia.jos on pitkät matkat niin aattona kahteenja joulupäivänä samoin.

Tai sitten haetaan niitä mummeleita omaan kotiin joulunviettoon.

Sellaiset vanhukset on huomioitava ensimmäisenä, jotka uhkaavat jäädä kokonaan vietaitta.

Ja missähän välissä me nuoret liikuntakykyiset saadaan hengähtää? Taas olisi jouluna tiedossa yksi isovanhemmista 700 kilometrin päässä, 1 vanhemmista 100 kilometrin päässä, toinen vanhemmista samassa kaupungissa kuin oma koti, puolison vanhemmat ja isovanhemmat samassa kaupungissa kuin oma koti. Kerrohan kuinka tämä järjestetään, kun jokaisessa paikassa pitäisi olla jouluaattona klo 18 kun joulupukki tulee? Mikään muu päivä ei käy, paitsi kun on pakko. Siinä siis koko joulun kolme päivää juostaan aamusta iltaan paikasta toiseen, kaksi viimeistä päivää kuunnellen haukkuja siitä kun emme jouluaattona olleet paikalla. Töihin ja kouluun mennäänkin sitten rättiväsyneinä, lapsikin on onnellinen kun joulu on ohi. Liian monta joulua mennyt vain muiden pillin mukaan tanssiessa, tänä jouluna se loppuu.

Elämästä tulee helpompaa, kun ymmärtää asettaa omat tarpeensa etusijalle eikä yritä ottaa vastuuta muiden tunteista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on ihan yhtä itsekästä niiltä isovanhemmilta olettaa, että lapsenlapset ajavat jouluna jopa satoja kilometrejä heidän luokseen, kuin on päättää viettää joulu ilman sukulointia. Vanhusten tulisi ymmärtää että tavat ja ihmiset muuttuu. Halutaan olla ystävien ja ydinperheen kanssa rauhallisesti, ei sinkoilla mummolasta toiseen pönöttämään ja syömään sitä viidettä kinkkupalaa. Mun isovanhemmat on sen verran hyväkuntoisia että voisivat vallan mainiosti itse matkustaa tapaamaan meitä lapsenlapsia jouluna, mutta ei, he ovat niitä jotka määräävät muiden menoista. Ei ihme että lapsenlapset vieraantuvat mummoista ja papoista, kun heillä ei riitä ymmärrystä"nuorisoa" kohtaan vaan kiukuttelevat, määräilevät ja esittävät marttyyria.

 

Kun tätä AV-palstaa lukee, ei oikein tiedä miten sitä pitäisi toimia. Nyt kun omatkin lapset alkaa lentämään pesästä, ei tiedä että voiko niitä pyytää käymään jouluna vai ei, kun 50% mielestä on kamalaa kun täytyy mennä vanhemmille jouluksi ja 50% mielestä on kamalaa, kun vanhemmat eivät kutsu käymään .  Eli jos olet sitä mieltä, että vanhemmat voi kutsua lapsiaan (perheineen) joulun viettoon, yläpeukku, jos taas ei , sitten alapeukku.  Ja jos nyt sanot, että kysy niiltä lapsilta, niin se ei näytä oikein toimivan, koska täälläkin suurinosa joutuu vastoin tahtoaan kyläilemään jne. Miksi ihmiset ei saa omaa mielipidettään kuuluviin?

Minä luen vielä enemmän sydän kurkussa, kun meillä on poikia. Eli tulen ehkä saamaan miniöitä ja niiden mielestähän minä en voi tehdä mitään oikein. Kutsun tai en tai emme mene heille tai menemme. Anoppi tekee aina väärin (kummallista, ettei se appi tee koskaan väärin, pelkkä anoppi).

Joskus on käynyt mielessä, että olisipa pojat homoja, niin saisi vävypoikia, mikä voisi olla paljon helpompaa. Joulunakin :)

Huh kuinka puiatattavan itsekäs vuodatus.

Tärkeintä tuntuu olevan että pojat viettävät joulua äidin kanssa.

Olen kahden pojan äiti, ja minulle tärkeintä on että pojat voisivat elää onnellisen elämän. Eivät he ole velkaa mitään juhlapyhä-viihdyttämisiä tai pakkoyhteydenpitoa.

Toivon että löytävät omannäköisen elämän josta voivat nauttia.

Ja tosikkokin tunnut olevan. Ystävä hyvä, ei kannata olla niin takakireä :)

Heh. Jos on takakireää ja tosikkomaista toivoa lapsilleen onnellista elämää niin silloin olen mielelläni takakireä tosikko 😀

113 siellä hevon kuusessa kai käy isovanhemmillasi joku oma lapsi jouluaattona? Jos käy, menkää sinne vasta joulupäivänä. Jos ei käy, hakekaa se kotiinne koko jouluksi.

Ne muut ehditte hyvin hoitaa jouluaattona köyden tai sitten kutsutte kaikki halukkaat teille kylään. Sen 100 km päässä asuvankin voisitte hakea teille joulunviettoon etukäteen, jos sillä ei käy ketään jouluaattona.

Onpa hyvä, että vanhemmat ovat kuolleet, ei tarvitse miettiä mitään joulunviettoa heidän kanssaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on ihan yhtä itsekästä niiltä isovanhemmilta olettaa, että lapsenlapset ajavat jouluna jopa satoja kilometrejä heidän luokseen, kuin on päättää viettää joulu ilman sukulointia. Vanhusten tulisi ymmärtää että tavat ja ihmiset muuttuu. Halutaan olla ystävien ja ydinperheen kanssa rauhallisesti, ei sinkoilla mummolasta toiseen pönöttämään ja syömään sitä viidettä kinkkupalaa. Mun isovanhemmat on sen verran hyväkuntoisia että voisivat vallan mainiosti itse matkustaa tapaamaan meitä lapsenlapsia jouluna, mutta ei, he ovat niitä jotka määräävät muiden menoista. Ei ihme että lapsenlapset vieraantuvat mummoista ja papoista, kun heillä ei riitä ymmärrystä"nuorisoa" kohtaan vaan kiukuttelevat, määräilevät ja esittävät marttyyria.

 

Kun tätä AV-palstaa lukee, ei oikein tiedä miten sitä pitäisi toimia. Nyt kun omatkin lapset alkaa lentämään pesästä, ei tiedä että voiko niitä pyytää käymään jouluna vai ei, kun 50% mielestä on kamalaa kun täytyy mennä vanhemmille jouluksi ja 50% mielestä on kamalaa, kun vanhemmat eivät kutsu käymään .  Eli jos olet sitä mieltä, että vanhemmat voi kutsua lapsiaan (perheineen) joulun viettoon, yläpeukku, jos taas ei , sitten alapeukku.  Ja jos nyt sanot, että kysy niiltä lapsilta, niin se ei näytä oikein toimivan, koska täälläkin suurinosa joutuu vastoin tahtoaan kyläilemään jne. Miksi ihmiset ei saa omaa mielipidettään kuuluviin?

Minä luen vielä enemmän sydän kurkussa, kun meillä on poikia. Eli tulen ehkä saamaan miniöitä ja niiden mielestähän minä en voi tehdä mitään oikein. Kutsun tai en tai emme mene heille tai menemme. Anoppi tekee aina väärin (kummallista, ettei se appi tee koskaan väärin, pelkkä anoppi).

Joskus on käynyt mielessä, että olisipa pojat homoja, niin saisi vävypoikia, mikä voisi olla paljon helpompaa. Joulunakin :)

Huh kuinka puiatattavan itsekäs vuodatus.

Tärkeintä tuntuu olevan että pojat viettävät joulua äidin kanssa.

Olen kahden pojan äiti, ja minulle tärkeintä on että pojat voisivat elää onnellisen elämän. Eivät he ole velkaa mitään juhlapyhä-viihdyttämisiä tai pakkoyhteydenpitoa.

Toivon että löytävät omannäköisen elämän josta voivat nauttia.

Ja tosikkokin tunnut olevan. Ystävä hyvä, ei kannata olla niin takakireä :)

Heh. Jos on takakireää ja tosikkomaista toivoa lapsilleen onnellista elämää niin silloin olen mielelläni takakireä tosikko 😀

No huumoria et ainakaan tajunnut tuossa homo-vävypoikakommentissa. Se kai osoittaa tosikkomaisuutta ja takakireyttä

Mä opin inhoamaan joulua. Kun olisi pitänyt mennä lapsuudenkotiini, missä mies ja lapset eivät yhtään monestakin syytä viihtyneet. Yksi oli se kamala stressaaminen ja se, että äidin kuoltua minä sain tehdä yksin kaiken. Eivätkä he välittäneet uskonnollisesta joulusta. Kotona on vain oltu ja tehty sen verran kuin huvittaa, ei edes perussiivousta kummempaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaikki eivät vaan välitä jouluruuista"

Jo on mennyt yltäkylläisyys sairaaksi. Aikuinen nirsoilee eikä syömäkelpoinen ruoka kelpaa.

Jos ne ns jouluruoat on niin ihania, miksei niitä tehdä pitkin vuotta?

Teen mm.perunalaatikkoa ,Hämeessähän se oli ainakin ennen ihan normi kamaa arkena.Kun olin kakara rosollia tehtiin kesällä ei jouluna.Kinkkua ostaisin ja paistaisin jos vain jostain saisin.Itse en ala suolaamaan ja vaikea olisi löytää edes se tuore kinkku mikä suolata.

Luumukräämiä tai joulukakkua en tee kuin jouluna.Muu onkin sitten ihan ympärivuotista,sillä erotuksella että tuskin muulloin kuin jouluna syödään ns.alkupaloja

Tiedän off the topic