Lue keskustelun säännöt.
Ja taas se jokajouluinen stressi siitä joulunvietosta! Vanhentuneet vanhemmat ei vaan tajua
16.10.2016 |
Jos mummi ja ukki on yli 80 vee ja heidän lapensa yli 50 vee, niin millä tahansa matikkapäällä pystyy laskemaan, että mitään lasten juhlaa ei enää saada kasaan meidän kanssa ja lastenlasten kanssa millään. Ei siis millään. Mummin ja ukin lastenlapset ovat sen ikäisiä , että he ovat muuttaneet omilleen opiskelemaan, ehkä avoliittoon ihan ekaa kertaa. Lapsenlapsia ei ole vielä näköpiirissä, enkä niitä todellakaan vielä toivokaan. Haluan lasteni ensin saavan opinnot valmiiksi.
Ja nythän on jo ihan hyvää aikaa aloittaa kysely, arpominen, kauttarantain huokailu ja veivaaminen, että tuleeko sitä joulua ollenkaan.
Olen onnitunut muutaman kerran väistämään koko homman lähtemällä etelään juuri jouluksi, vaikka matkat on silloin älyttömän hintaiset. Olen kyllä ollut valmis sen maksamaan.
Kerran ostin koko porukalle jouluristelyn.
Kysymys on siitä, että vanhukset eivät hyväksy sitä, että lapset kasvaa eikä niiden kanssa enää saada sellaista pikkulasten ilonkiljahdusten täyttämää perhejoulua. Ei vaan onnistu.
Mikään muu ei kelpaa ja jouluristely esimerkiksi sai heidät vaan kärsimään ja ihmettelemään ettei tämä nyt ole ollenkaan sellaista.
Väkisin pitäisi rakentaa lapsuuden joulu ja jostain pitäisi kai saada pikkulapsiksi takaisin muuttumaan meidän lapset.
Ymmärrän täysin, että vanheneminen on luopumista, sitä luopumista olen tehnyt tässä itsekin. Ja onhan siinä ikävääkin, mutta minä sentään ymmärrän asian. Vanhuksilta ei siihen löydy venymistä.
Olen suoraan sanonut etten vielä tiedä miten ja millä porukalla meillä jouluna ollaan. Olen sanonut vanhuksille että miksipä eivät menisi toisen sisarukseni luo, ei ole joka joulu pakko meillä olla. (Tiedän että sisar häipyy jonnekin muualle sillä sekunnilla kun kuulee että vanhukset olis heille tulossa. Ei vaan passaa sille)
Viime jouluna äiti mullotti kuin haudan äärellä, että ei kait täsä tarvi lähteä ollenkaan ettei vaan olla vaivaksi ja mitä sitä turhaan ja läpäläpä loputtomiin. Nyt se jo aloittelee samaa virttä.
Kommentit (258)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on ihan yhtä itsekästä niiltä isovanhemmilta olettaa, että lapsenlapset ajavat jouluna jopa satoja kilometrejä heidän luokseen, kuin on päättää viettää joulu ilman sukulointia. Vanhusten tulisi ymmärtää että tavat ja ihmiset muuttuu. Halutaan olla ystävien ja ydinperheen kanssa rauhallisesti, ei sinkoilla mummolasta toiseen pönöttämään ja syömään sitä viidettä kinkkupalaa. Mun isovanhemmat on sen verran hyväkuntoisia että voisivat vallan mainiosti itse matkustaa tapaamaan meitä lapsenlapsia jouluna, mutta ei, he ovat niitä jotka määräävät muiden menoista. Ei ihme että lapsenlapset vieraantuvat mummoista ja papoista, kun heillä ei riitä ymmärrystä"nuorisoa" kohtaan vaan kiukuttelevat, määräilevät ja esittävät marttyyria.
Kun tätä AV-palstaa lukee, ei oikein tiedä miten sitä pitäisi toimia. Nyt kun omatkin lapset alkaa lentämään pesästä, ei tiedä että voiko niitä pyytää käymään jouluna vai ei, kun 50% mielestä on kamalaa kun täytyy mennä vanhemmille jouluksi ja 50% mielestä on kamalaa, kun vanhemmat eivät kutsu käymään . Eli jos olet sitä mieltä, että vanhemmat voi kutsua lapsiaan (perheineen) joulun viettoon, yläpeukku, jos taas ei , sitten alapeukku. Ja jos nyt sanot, että kysy niiltä lapsilta, niin se ei näytä oikein toimivan, koska täälläkin suurinosa joutuu vastoin tahtoaan kyläilemään jne. Miksi ihmiset ei saa omaa mielipidettään kuuluviin?
Minä luen vielä enemmän sydän kurkussa, kun meillä on poikia. Eli tulen ehkä saamaan miniöitä ja niiden mielestähän minä en voi tehdä mitään oikein. Kutsun tai en tai emme mene heille tai menemme. Anoppi tekee aina väärin (kummallista, ettei se appi tee koskaan väärin, pelkkä anoppi).
Joskus on käynyt mielessä, että olisipa pojat homoja, niin saisi vävypoikia, mikä voisi olla paljon helpompaa. Joulunakin :)
Eihän tuo ole ollenkaan vaikeaa. Me olemme sanoneet aikuisille pojillemme, että tervetuloa kotiin jouluksi, mutta jos haluatte viettää joulun jossain muualla, se käy. Voimme myös matkustaa itsekin, jos sellaiseen ratkaisuun päädytään. Painostaminen ja syyllistäminen on pahinta, mitä omalle lapselle voi tehdä.
Luuletko, että vävyn äiti ei halua lastaan jouluksi kotiin? Ei siinä lapsen sukupuoli vaikuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopettettiin joissain vaheessa isovanehmmille meneminen. Järjetöntä että meidän viisihenkisen perheen pitäisi matkustaa autolla kaikkien lahjojen ja muiden romujen kanssa 900km päähän isovanhemmille. Fiksumpaa olisi että ne isovanhemmat tulisivat meille, mutta se ei käy kun on niin raskasta matkustaa. Silloin kun meillä oli pieniä lapsia, niin kaikki isovanhemmat kuitenkin olivat terveitä ja työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joulu, tuo lähimmäisten ja hyvän tahdon juhla
Siitä nautitaan vaikka hampaat irvessä. Ilo pintaan vaik syän märkänis! 🎅
Nyt sotket pahasti kaksi asiaa keskenään: marttyyrihenkisen joululla pompottamisen ja karjalaisen peruspositiivisen asenteen. Karjalaisuuteen kuuluu aito ilo ja halu viihtyä yhdessä. Ei niin, että toinen puoli naama korvapuustina vihjailee joulunvieton velvoitteista ja toinen puoli väkisin minuuttiaikataululla kiertää metallin maku suussa sukulaiselta toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Minusta iäkkäitä vanhempia ei saa jättää yksin jouluna. Jos on pitkä matka, on mahdollista käydä myös hakemassa ne vanhat mukaan joulunviettoon sinne lasten kotiin jo ennen joulua ja palauttaa vaikka tapaninpäivänä kotiinsa.
Suomessa on valtava itsekkyys meneillään. Kukin ajattelee, mistä MINÄ itse nauttisin eniten. Juuri tehdyssä vertailussa Suomi sijoittui siten, että täällä asuu maailman itsekkaimpien ihmisten kärkeen sijoittuva kansa. (Jo Tanskassa oli yhteisöllisempää.)
Määrittele, mitä tarkoitat iäkkäällä? Jos on vanha ja vielä huonokuntoinen, monen sadan kilometrin matka edes kyydissä istuen ole kovin mukava. Työssäkäyvä istuu aaton ja tapaninpäivän autossa vanhempia kuskatessaan.
Omat ja miehen vanhemmat asuvat samalla paikkakunnalla meidän kanssa. Kumpiakaan ei saisi mitenkään jouluksi meidän tai kenenkään toisen lapsensa luo, sillä "joulu pitää olla kotona". Itse muutin lapsuudenkodistani yli 30 vuotta sitten eikä se ole enää minun kotini.
Joulu on perinteisesti perhejuhla. Onko se tosiaan niin kohtuutonta, että kuolemaa kolkutteleva haluaisi viettää viimeiset joulunsa jälkikasvunsa kanssa, yhdessä, perheen kesken? Voihan sen joulun rakentaa mielensä mukaan vaikka mukana onkin yksi tai kaksi edellisen sukupolven edustajaa...? Tuossa iässä tärkeintä on ettei tarvitsisi olla yksin, syrjässä, unohdettuna. Joulu tuo vanhuksellekin mieleen erilaisia muistoja omasta lapsuudesta ja omien lasten lapsuudesta.
Onko tosiaan pelkkä vanhuksen, oman vanhemman tai isovanhemman, läsnäolo jollekin liikaa? Omat isovanhempani ovat jo siirtyneet ajasta ikuisuuteen, mutta vieläkin muistan heidän läsnäolonsa jouluissamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lopettettiin joissain vaheessa isovanehmmille meneminen. Järjetöntä että meidän viisihenkisen perheen pitäisi matkustaa autolla kaikkien lahjojen ja muiden romujen kanssa 900km päähän isovanhemmille. Fiksumpaa olisi että ne isovanhemmat tulisivat meille, mutta se ei käy kun on niin raskasta matkustaa. Silloin kun meillä oli pieniä lapsia, niin kaikki isovanhemmat kuitenkin olivat terveitä ja työelämässä.
Samoin me lopetettiin uuvuttava, loputon kiertäminen.
Kun muutin omaan kotiin 18v. niin tein jo 1.jouluna selväksi että haluan tehdä itse oman joulun eli olen jouluaaton omassa kodissani. Äitini ja hänen miehensä tuli sitten meille glögille aattoaamuna.
Äitini luona söimme joulupäivänä ja anopin luona tapaninpäivänä. Asuimme kaikki samassa kaupungissa niin tämä oli helppoa myöhemminkin lasten kanssa. Toiseen kaupunkiin en olisi lähtenyt.
Nyt äitini on jo kuollut ja anoppi on muistisairas hoitokodissa joten koko joulu menee omassa kodissa. Molemmat lapset asuvat vielä kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on helppo tilanne: niin aikaisin ei pysty edes kysymään appivanhemmilta, tulisivatko meille, etteikö olisi jo tyttären kanssa sovittu, että menevät heille. tyttärelle menee myös tämän veli perheineen, kun ulkomailta Suomeen tulevat joulua viettämään. Me emme mahdu, kun meitä on viisi. Siskollani ja äidilläni taas on jonkinlainen elinikäinen sopimus, että siskoni menee äidin luokse jouluksi. Nämäkin suunnitelmat ovat siis aina lyöty lukkoon, ennen kuin tuon asian esiin.
Vierailija kirjoitti:
Joulu on perinteisesti perhejuhla. Onko se tosiaan niin kohtuutonta, että kuolemaa kolkutteleva haluaisi viettää viimeiset joulunsa jälkikasvunsa kanssa, yhdessä, perheen kesken? Voihan sen joulun rakentaa mielensä mukaan vaikka mukana onkin yksi tai kaksi edellisen sukupolven edustajaa...? Tuossa iässä tärkeintä on ettei tarvitsisi olla yksin, syrjässä, unohdettuna. Joulu tuo vanhuksellekin mieleen erilaisia muistoja omasta lapsuudesta ja omien lasten lapsuudesta.
Onko tosiaan pelkkä vanhuksen, oman vanhemman tai isovanhemman, läsnäolo jollekin liikaa? Omat isovanhempani ovat jo siirtyneet ajasta ikuisuuteen, mutta vieläkin muistan heidän läsnäolonsa jouluissamme.
Ei. Se mikä on liikaa, on syyllistäminen. Paikasta toiseen kiertäminen, koska pitää muistaa niin monia, jotka eivät suostu liikahtamaan kuin omasta keittiöstä olohuoneeseen. Kun sillä jälkikasvulla on muitakin isovanhempia joita pitäisi muistaa ja huomioida. Sitä enemmän, mitä vanhemmaksi ihmiset elävät. Jos lapsenlapsillakin on lapsia, kyläpaikkoja ja velvoitteita riittää. Miten tämä on niin vaikea tajuta? Kun yhden mummon luona olet, se on toiselta ja kolmannelta ja neljänneltä mummolta pois, ja jokainen heistä voi olla seuraavana jouluna mullan alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kaksi teiniä...tyttö ja poika...kun muuttavat pois niin saavat jouluna tehdä mitä haluavat. Niin olen tehnyt minäkin.
Meille saa tulla syömään aattona, joulupäivänä tai tapaninpäivänä tai ei tarvitse tulla jos ei halua/ehdi.
Joskus me vanhukset sitten lähdemme jouluksi reissuun. Kaikki saa tehdä, tulla ja mennä miten tahtoon ilman ressiä tai riitoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on jouluaattona saman pöydän ääressä syömässä isovanhempani (+80v), vanhempani (~60v), sisarukseni (~25-30v), äitini siskon perhe sekä suvun nuorimmat (3-0v). Ruuan jälkeen käydään toisessa isomummulassa, hautausmaalla, missä kukin.
Illalla kokoonnumme isovanhempien elossa olevien sisarusten kanssa koko poppoo kahvittelemaan ja lahjat jakamaan.
Emme ole mitenkään uskonnollisia, joulu vain on meille tärkeä perhejuhla ja perheemme on monen sukupolven kokoinen. Yhtäkään joulua ei ole välistä jäänyt, oli sitten opiskelut kesken tai vauva-arki pahimmillaan. Kyllä siitä halutessaan juhlan saa, ei ehkä vuosivuodelta prikulleen samanlaista joululauluineen kaikkineen, mutta yhdessä on oltu ja näin toivottavasti jatketaankin.
Mahdutteko te kaikki yhtä aikaa saman pöydän ääreen? Anopillani on neljän hengen pöytä, joten jokainen joutuu syömään nopeasti, että seuraaville on tilaa. Pienessä keittiössä puuhella hehkuu, jonkun on tiskattava koko ajan ja hotkiminen saa vatsan kipeäksi.
Eivätkö sisaruksesi puolisoineen tapaa ollenkaan puolisoiden vanhempia jouluna? Heillekö tulee siis yksinäinen joulu? Entä äitisi siskon miehen vanhemmat? Suvun nuorimmillakin on varmasti muita isovanhempia, hekö eivät koskaan näe pienten riemua?
Tuollaiset isot sukujoulut on kyllä mahtava juttu, mutta ei kaikille niiden järjestäminen onnistu. Niissäkin aina jää joku ulkopuolelle.
Täysin ei saman pöydän ääreen mahduta, mutta samaan tilaan kuitenkin. Jouluksi tuodaan lisää pöytiä ja tuoleja, eikä kenenkään tarvi hotkia. Ruokailuvälineitäkin on riittävästi, jos ei olisi niin kertakäyttöastiat korvaisivat koko päiväisen tiskaamisen. Kaikki tuovat ruokia mukanaan, ettei koko poppoon ruokkiminen jää yksin kenenkään kukkarolle.
Meillä vaihtelee perhejoulun vietto aatosta joulupäivään, miten se saadaan parhaimmin soviteltua. Toisena tai muina joulupäivinä on aikaa käydä muiden, eri paikkakunnilla asuvien sisarusten tai vanhempien/isovanhempien luona. Mieheni lapsuudenperhe ei oikeastaan vietä joulua ollenkaan, joten heille meidän läsnäolomme ei juuri aattona ole niin tärkeää. Toki piipahdamme heilläkin, meillä on jouluna töistä vapaata ja voimme sen ajan viettää reissaten sukulaiselta toiselle ja kavereitakin ehdimme moikata. Jos joku olisi jäämässä yksin, niin ruokaa kyllä riittää ja tilaa tehdään tarpeen mukaan muillekin. On meidän perhepöydässä joskus kavereitakin ollut ja naapurin yksinäinen leski.
Toki ymmärrän, että jossain vaiheessa tämä pakka pakostakin repeää kun perheitä ja ihmisiä alkaa olla remmissä niin monta ja välimatkat pitkiä. Niin kauan nautitaan kuin mahdollista. Oma kauhistus olisi koko joulun vietto "yksin" miehen ja lastemme kanssa :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta iäkkäitä vanhempia ei saa jättää yksin jouluna. Jos on pitkä matka, on mahdollista käydä myös hakemassa ne vanhat mukaan joulunviettoon sinne lasten kotiin jo ennen joulua ja palauttaa vaikka tapaninpäivänä kotiinsa.
Suomessa on valtava itsekkyys meneillään. Kukin ajattelee, mistä MINÄ itse nauttisin eniten. Juuri tehdyssä vertailussa Suomi sijoittui siten, että täällä asuu maailman itsekkaimpien ihmisten kärkeen sijoittuva kansa. (Jo Tanskassa oli yhteisöllisempää.)
Toi on kaunis ajatus mutta käytännössä kun se isovanhempi murjottaa ja kiukuttelee koko joulukuun eikä mikään kelpaa (meni sinne/ei mene sinne/käy hakemassa) niin miten siitä yhteistä joulua tekee?
En ymmärrä miksi joulu olisi vain pikkulasten juhla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on ihan yhtä itsekästä niiltä isovanhemmilta olettaa, että lapsenlapset ajavat jouluna jopa satoja kilometrejä heidän luokseen, kuin on päättää viettää joulu ilman sukulointia. Vanhusten tulisi ymmärtää että tavat ja ihmiset muuttuu. Halutaan olla ystävien ja ydinperheen kanssa rauhallisesti, ei sinkoilla mummolasta toiseen pönöttämään ja syömään sitä viidettä kinkkupalaa. Mun isovanhemmat on sen verran hyväkuntoisia että voisivat vallan mainiosti itse matkustaa tapaamaan meitä lapsenlapsia jouluna, mutta ei, he ovat niitä jotka määräävät muiden menoista. Ei ihme että lapsenlapset vieraantuvat mummoista ja papoista, kun heillä ei riitä ymmärrystä"nuorisoa" kohtaan vaan kiukuttelevat, määräilevät ja esittävät marttyyria.
Kun tätä AV-palstaa lukee, ei oikein tiedä miten sitä pitäisi toimia. Nyt kun omatkin lapset alkaa lentämään pesästä, ei tiedä että voiko niitä pyytää käymään jouluna vai ei, kun 50% mielestä on kamalaa kun täytyy mennä vanhemmille jouluksi ja 50% mielestä on kamalaa, kun vanhemmat eivät kutsu käymään . Eli jos olet sitä mieltä, että vanhemmat voi kutsua lapsiaan (perheineen) joulun viettoon, yläpeukku, jos taas ei , sitten alapeukku. Ja jos nyt sanot, että kysy niiltä lapsilta, niin se ei näytä oikein toimivan, koska täälläkin suurinosa joutuu vastoin tahtoaan kyläilemään jne. Miksi ihmiset ei saa omaa mielipidettään kuuluviin?
Minä luen vielä enemmän sydän kurkussa, kun meillä on poikia. Eli tulen ehkä saamaan miniöitä ja niiden mielestähän minä en voi tehdä mitään oikein. Kutsun tai en tai emme mene heille tai menemme. Anoppi tekee aina väärin (kummallista, ettei se appi tee koskaan väärin, pelkkä anoppi).
Joskus on käynyt mielessä, että olisipa pojat homoja, niin saisi vävypoikia, mikä voisi olla paljon helpompaa. Joulunakin :)
Minun poikani on homo. Vanhemmat on vävylläkin. Lapsenlapsia ei sentään ole joten niitä ei voi käyttää kiistakapuloina : p
Meillä on joulu ollut pulkassa monta vuotta. Joulun jälkeen puhutaan oliko ruuat hyviä, mitä muutetaan, mitä ei ja korjaan nämä Exceliin samantien.
Joulukortit ostan hyvissä ajoin samalta hyväntekeväisyysfirmalta, ärrältä tai lähikaupasta merkit ja viime vuoden osoitelistakin on tallessa plus muutan lähes samantien osoitteenmuutoksetkin.
Ollaan mieheni kanssa ma-pe töissä, joten joulun vapaat ovat ajoissa tiedossa ja itse pidän saldovapaita välipäivinä niin paljon kun tunteja on sisällä.
Joululahjoja annan vain omille perheenjäsenille ja muille ostetaan herkkukorit, näin on tehty vuosia ja isovanhemmillekin viedään lisäksi joulutähdet. Nämäkin, tähdet on ostettu vuosikausia samasta paikasta, hyvissä ajoin sieltä tulee muistutusviesti ja tilaan ne itsenäisyyspäivän aikaan.
Jouluaattona lähdetään kauimpana paikkaan, matka on reilu 100 km ja matkaan menee n 1,5 h. Ollaan perillä n 3 h, sitten valutaan pikkuhiljaa alaspäin ja kotona ollaan n puolen yön aikaan. Kotona odottaa haudutettu joulupuuro ja meillä omat perinteet alkavat joulupäivänä
Kaikki paikat missä käymme, odottavat meitä ja me heitä. Heille jokaiselle liikkuminen on vaikeampaa, meillä ei ole mitään vaikeaa liikkumisessa.
Joulua on varsinkin lapsilla monta päivää vielä tämän jälkeen, kukaan ei pidä meidän tapaa huonona perheessä.
Mummoloihin pyydetään yöksi mutta 5 henkinen perhe vaatii tilaa ja omat sängyt houkuttelevat.
Suosittelen muillekin.
Esim meillä on vuosia ollut samat joulukoristeet, sama tekokuusi, samat joululiina ja verhot. Joulun jälkeen kun joulu korjataan pois, pesen liinan, pakkaan kaikki pois ja säilöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on ihan yhtä itsekästä niiltä isovanhemmilta olettaa, että lapsenlapset ajavat jouluna jopa satoja kilometrejä heidän luokseen, kuin on päättää viettää joulu ilman sukulointia. Vanhusten tulisi ymmärtää että tavat ja ihmiset muuttuu. Halutaan olla ystävien ja ydinperheen kanssa rauhallisesti, ei sinkoilla mummolasta toiseen pönöttämään ja syömään sitä viidettä kinkkupalaa. Mun isovanhemmat on sen verran hyväkuntoisia että voisivat vallan mainiosti itse matkustaa tapaamaan meitä lapsenlapsia jouluna, mutta ei, he ovat niitä jotka määräävät muiden menoista. Ei ihme että lapsenlapset vieraantuvat mummoista ja papoista, kun heillä ei riitä ymmärrystä"nuorisoa" kohtaan vaan kiukuttelevat, määräilevät ja esittävät marttyyria.
Kun tätä AV-palstaa lukee, ei oikein tiedä miten sitä pitäisi toimia. Nyt kun omatkin lapset alkaa lentämään pesästä, ei tiedä että voiko niitä pyytää käymään jouluna vai ei, kun 50% mielestä on kamalaa kun täytyy mennä vanhemmille jouluksi ja 50% mielestä on kamalaa, kun vanhemmat eivät kutsu käymään . Eli jos olet sitä mieltä, että vanhemmat voi kutsua lapsiaan (perheineen) joulun viettoon, yläpeukku, jos taas ei , sitten alapeukku. Ja jos nyt sanot, että kysy niiltä lapsilta, niin se ei näytä oikein toimivan, koska täälläkin suurinosa joutuu vastoin tahtoaan kyläilemään jne. Miksi ihmiset ei saa omaa mielipidettään kuuluviin?
Mitä jos ihan vaan juttelet niiden omien lastesi kanssa siitä, miten joulun järjestätte. Naurettavaa tehdä jotain palstagallupia, ei me tunneta sinun perhettä ja lapsia. Lapsistakin varmaan hauskaa kuulla myöhemmin, että "no ei äiti teitä uskaltanut sitten kutsua jouluksi, kun av-palstalla oltiin sitä mieltä, että ei". Järki käteen ja suut auki, ihmiset!
16. lokakuuta
Ensimmäinen joulu-vinkuna-avaus
Hyvä hyvä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on ihan yhtä itsekästä niiltä isovanhemmilta olettaa, että lapsenlapset ajavat jouluna jopa satoja kilometrejä heidän luokseen, kuin on päättää viettää joulu ilman sukulointia. Vanhusten tulisi ymmärtää että tavat ja ihmiset muuttuu. Halutaan olla ystävien ja ydinperheen kanssa rauhallisesti, ei sinkoilla mummolasta toiseen pönöttämään ja syömään sitä viidettä kinkkupalaa. Mun isovanhemmat on sen verran hyväkuntoisia että voisivat vallan mainiosti itse matkustaa tapaamaan meitä lapsenlapsia jouluna, mutta ei, he ovat niitä jotka määräävät muiden menoista. Ei ihme että lapsenlapset vieraantuvat mummoista ja papoista, kun heillä ei riitä ymmärrystä"nuorisoa" kohtaan vaan kiukuttelevat, määräilevät ja esittävät marttyyria.
Kun tätä AV-palstaa lukee, ei oikein tiedä miten sitä pitäisi toimia. Nyt kun omatkin lapset alkaa lentämään pesästä, ei tiedä että voiko niitä pyytää käymään jouluna vai ei, kun 50% mielestä on kamalaa kun täytyy mennä vanhemmille jouluksi ja 50% mielestä on kamalaa, kun vanhemmat eivät kutsu käymään . Eli jos olet sitä mieltä, että vanhemmat voi kutsua lapsiaan (perheineen) joulun viettoon, yläpeukku, jos taas ei , sitten alapeukku. Ja jos nyt sanot, että kysy niiltä lapsilta, niin se ei näytä oikein toimivan, koska täälläkin suurinosa joutuu vastoin tahtoaan kyläilemään jne. Miksi ihmiset ei saa omaa mielipidettään kuuluviin?
Minä luen vielä enemmän sydän kurkussa, kun meillä on poikia. Eli tulen ehkä saamaan miniöitä ja niiden mielestähän minä en voi tehdä mitään oikein. Kutsun tai en tai emme mene heille tai menemme. Anoppi tekee aina väärin (kummallista, ettei se appi tee koskaan väärin, pelkkä anoppi).
Joskus on käynyt mielessä, että olisipa pojat homoja, niin saisi vävypoikia, mikä voisi olla paljon helpompaa. Joulunakin :)
Minun poikani on homo. Vanhemmat on vävylläkin. Lapsenlapsia ei sentään ole joten niitä ei voi käyttää kiistakapuloina : p
Haukkuuko poikasi mies sinua eri foorumeilla, että jouluna et käyttänyt rintaliivejä, tarjoat joululaatikot foliovuoassa, olet typerä ja juntti ja ruma ja teet huonoa ruokaa ja teillä on tylsä olla jne...
Tässä keskustelussa törmää toisiinsa lähinnä kaksi perustavanlaatuista tilanne/näkemys/mielikuvaeroa.
1. Nykyajan itsekkyys ja isovanhempien määrä. Ennen vanhaan kun oltiin yhteisöllisiä ja vietettiin sukujouluja, ei isovanhempia saati isoisovanhempia ollut hengissä niin paljon kuin nykyään. Lisäksi avioerot olivat harvinaisempia. Näin ollen oli paljon helpompaa kerääntyä yhteen mummolaan viettämään sukujoulua tai ottaa muutama mummo tai vaari omaan kotiinsa. Nykyään nuorella lapsiperheellä saattaa olla yhteensä jopa neljä isovanhempaa ja kahdeksan isoisovanhempaa hengissä, osa eri talouksissa avioerojen takia, osa hyvinkin huonokuntoisia. Tuollaisten ihmismäärien luona on vaikeaa vierailla yhden päivän aikana ja harva haluaa kotiinsa jouluksi vanhusjoukkoa, jota hoitaisi laitoksessa kaksi ammattilaista. Nykyajan väestörakenne on vain hyvin erilainen kuin ennen.
2. Kaikki perheet eivät ole tai ole koskaan olleet onnellisia eivätkä viihdy tai ole koskaan viihtyneet yhdessä. Niiden, joiden perheenjäsenet eivät ole ilkeitä, vaikeita tai vaativia, voi olla vaikea tätä ymmärtää.
Olen ajat sitten huomannut että av ja oma irl eivät kohtaa eli ei huolta 🙄