mies tekee valehyökkäyksiä
Nyt tekisi todella mieli kuulla muiden kokemuksia asiasta. Mistä on ollut kysymys. Mitä tuosta seurasi? Miten mies on selittänyt toimintaansa?
Toisen kerran nyt sama kuvio. Jo sovitun riidan päälle mies yhtäkkiä rynnistää kohti muka lyödäkseen. Ensimmäisen kerran käsi pään takana, toisella kerralla joku työkalu siinä kädessä. Pysähtyy metri pari ennen. Ilme ei ole aidon aggressiivinen, mutta hän selvästi nauttii aggression esittämisestä jotenkin, joten aggressiotahan siinä joka tapauksessa on. Hänellä on historia luokan pellenä ja omasta mielestään hän on turvallinen ja luotettava ihminen. Hän kai kuvittelee testaavansa luottamustani, mutta olen aivan häkeltynyt. En ole koskaan tavannut mitään tämän tapaistakaan. Mitä helvettiä tämä on?
Ensimmäisellä kerralla koin niin syvää myötähäpeää etten saanut sanaa suustani ja ajattelin, että antaa ilmeen puhua. Tällä kerralla reaktio oli syvä suru. Mies vaatii että minun pitäisi luottaa häneen, mutta eipä tämä oikein ole omiaan lisäämään luottamusta.
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuulostaa siltä, että teillä molemmilla on ainakin osittain traumaattinen lapsuus takananne. Mitä jos menisitte molemmat terapiaan? Tuo miehesi käytös on aggression purkua ja näyttää sillä, että hän on vahvempi ja sinä hänen armoillaan. Se , että vähättelet pelottavaa tilannetta, voi johtua kokemastasi lähisuhdeväkivallasta. Koska eihän mies "edes" lyö.
Joko ainakin mies menee terapiaan tai erotkaa heti. Tuo uhkailu muuttuu 90% varmuudella teoiksi myöhemmin
Olen miettinyt sanomaasi. Mihin perustat prosenttiluvun? Onko parisuhteessa olo pitemmän päälle niin traumaattista, että melkein jokainen suuttumukseensa mitenkään fyysisesti viittava myös tulee sitä jatkossa toteuttamaan? Vai halusitko vain tehostaa viestiäsi? Varmastihan asia pätee toisinpäin: suhteessa väkivalta alkaa vaiheittain. Tarkoittaako tämä kuitenkaan sitä, että jokainen hölmö olisi sitä tositarkoituksella?
Mies yritti teeskennellä loukkaantunutta ja tietämätöntä, mistä hänelle puhuin. Hän tekee sen aina ja melkoisen pontevasti joutuessaan kritisoiduksi, mutta olen oppinut näkemään siitä läpi ja hän alkaa oppia, ettei se enää toimi. Joten hänen oli pakko myöntää. Keskustelu oli melko lyhyt. Ei kuulemma ole iso ongelma eikä tule toistumaan. Oli tarkoitettu vitsiksi. Oli kuulemma samanlaista touhuttu kavereiden kanssa nuorina.
Mies luultavasti yrittää vitsissään nimenomaan esittää apinaa ja mukana saattaa olla kieroutunut viittaus omaan häpeään, kun heillä ei kerran ole negatiivisia tunteita siedetty. Mutta eihän tämä puoli estä sitä, etteikö mukana voi olla myös manipulointia ja tilanottoa, oli se sitten tahallista tai tiedostamatonta.
Kyseletkö tosissasi täällä, miten tämmöiset tilanteet ovat edenneet? No ne etenevät joko eroon tai sitten väkivallan pahenemiseen. Ihan epänormaalia käytöstä, kerta kaikkiaan. Aivan sama, mitkä on selitykset.
Tuollainen lakkaa olemasta normaalia jossain leikki-iän vaiheilla. Olen yläkoulunope ja sanoisin kokemukseni perusteella, että ihmissuhdeongelmia tai ärsyyntymistilanteita fyysisen uhan avulla hoiteleva 13-vuotias on vakavasti häiriintynyt, puhumattakaan sitten aikuisesta miehestä.
Väkivaltainen käytös parisuhteessa pahenee lähes aina ajan myötä. Moni mies päästää petonsa kunnolla näkyviin sitten vasta, kun nainen on jumissa: raskaana tai pienten äiti, taloudellisesti riippuvainen, muuttanut kauas suvustaan, naimisissa tms. Ja tuo käytös - make no mistake - on väkivaltaista. Väkivallan uhka ja fyysisestä ylivoimasta vihjailu on jo väkivaltaa. Mies kokeilee nyt kepillä jäätä.
Minä mainitsin sen "Gaslighting"-jutun. Kiva kuulla, että siitä oli sinulle apua.
Mainitessani asian en ollut ihan varma, onko teidän suhteessanne kyse juuri siitä. Kuitenkin minusta kertomuksesi kuulosti vähän siltä. Itsekin olen ehkä joutunut gaslightingin uhriksi - luullakseni monesti kyse on usein hyvin pienistä asioista, esim. henkilö väittää kirkkain silmin "En ole koskaan sanonut/tehnyt noin" tai "En tiedä mistä puhut". Se ei välttämättä ole aina suunniteltua tai tahallista vaan pitkään jatkunut käyttäytymismalli. "Sinä vain kuvittelet" on luullakseni hyvin yleinen gaslighting-lausahdus. Kun pikkuasioista valehtelua, ristiriitaisia viestejä ja vähättelyä on jatkunut riittävän kauan, uhri on hämmentynyt, turhautunut ja aivan pihalla. Vaikka manipuloija ei suunnittelisikaan manipulointejaan kovin tietoisesti, kyse on vallankäytöstä.
Huomaatko, että kirjoitin "Olen ehkä joutunut gaslightingin uhriksi". Juuri tuollaista se on - uhri jää tavallaan ikuisen epävarmuuden ja hämmennyksen valtaan. En ole vieläkään varma, mitä ihmettä eksäni kanssa tapahtui. Saan kuitenkin jonkinlaista lohtua siitä tiedosta, että kyse saattoi olla gaslightingista. Luullakseni tästä lähtien osaan tunnistaa sen paremmin ja suojella itseäni.
Vierailija kirjoitti:
Siis ei lyö eikä uhkaile sillä, enkä ole ihminen joka kuvittelisi koskaan joutuvansa mihinkään tekemisiin väkivaltaisen miehen kanssa. Siksipä olen niin ihmeissäni, mitä helvetin ufotemppuja nämä ovat olevinaan. Olen siis ns. ulalla. Ne on selvästi tarkoitettu vitsiksi. Mutta millainen vitsi tuo on olevinaan? Aikamoista saastetta verkkokalvolle. Ei todellakaan mikään miellyttävä näky. En voi ymmärtää, etteikö hän ymmärrä. Kun ei hänen tyhmä pitäisi olla.
Jos käskette juosta, perustuuko kehotuksenne kokemukseen vaiko mielikuvaan? Haluaisin todella tietää, tekeekö tällaista kukaan muu.
Korjaa nyt välittömästi ajatusmaailmaasi: kuka tahansa voi joutua tekemisiin väkivaltaisen miehen kanssa! Eikä kukaan ole ekoilla deiteillä väkivaltainen, se tulee vasta sitten, kun nainen on koukussa. Ja helpoiten jää koukkuun nainen, joka kuvittelee, ettei sellaista voi minulle sattua.
Ja miten niin huumoria? Ei normaalin ihmisen mielestä väkivallan uhka ole humoristista.
Juu, enpä ole nähnyt tai kuullut kenenkään tekevän tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ei lyö eikä uhkaile sillä, enkä ole ihminen joka kuvittelisi koskaan joutuvansa mihinkään tekemisiin väkivaltaisen miehen kanssa. Siksipä olen niin ihmeissäni, mitä helvetin ufotemppuja nämä ovat olevinaan. Olen siis ns. ulalla. Ne on selvästi tarkoitettu vitsiksi. Mutta millainen vitsi tuo on olevinaan? Aikamoista saastetta verkkokalvolle. Ei todellakaan mikään miellyttävä näky. En voi ymmärtää, etteikö hän ymmärrä. Kun ei hänen tyhmä pitäisi olla.
Jos käskette juosta, perustuuko kehotuksenne kokemukseen vaiko mielikuvaan? Haluaisin todella tietää, tekeekö tällaista kukaan muu.
Korjaa nyt välittömästi ajatusmaailmaasi: kuka tahansa voi joutua tekemisiin väkivaltaisen miehen kanssa! Eikä kukaan ole ekoilla deiteillä väkivaltainen, se tulee vasta sitten, kun nainen on koukussa. Ja helpoiten jää koukkuun nainen, joka kuvittelee, ettei sellaista voi minulle sattua.
Minä voin vielä tarkentaa tuota:
Tutkimusten mukaan naisella on sitä suurempi todennäköisyys joutua parisuhdeväkivallan uhriksi mitä korkeampi koulutus ja mitä suuremmat tulot hänellä on. Eli juuri aivan päinvastoin kuin ihmiset luulevat. Parisuhdeväkuvaltaa on enemmän ylemmissä sosiaaliluokissa kuin alemmissa! Sitä vain peitellään ja häpeillään enemmän koska asenteet leimaavat ajattelemaan toisin.
Miten kauan olette tunteneet? Onko suhde vielä tutustumivaiheessa? Jos mun mies nyt 10 vuoden yhdessäolon jälkeen alkaisi käyttäytymään noin niin epäilisin aivokasvainta tms. Mutta jos hän olisi käyttäytynyt kuvailemallasi tavalla suhteen alkuvaiheessa niin sitten olisin jättänyt koko tyypin sikseen. Ei ole normaalia ollenkaan. Ylipäätään jos tutustumivaiheessa joutuu miettimään toisen outoa käytöstä niin paljon, että kirjoittaa siitä tänne niin kannattaa laittaa kiertoon vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ei lyö eikä uhkaile sillä, enkä ole ihminen joka kuvittelisi koskaan joutuvansa mihinkään tekemisiin väkivaltaisen miehen kanssa. Siksipä olen niin ihmeissäni, mitä helvetin ufotemppuja nämä ovat olevinaan. Olen siis ns. ulalla. Ne on selvästi tarkoitettu vitsiksi. Mutta millainen vitsi tuo on olevinaan? Aikamoista saastetta verkkokalvolle. Ei todellakaan mikään miellyttävä näky. En voi ymmärtää, etteikö hän ymmärrä. Kun ei hänen tyhmä pitäisi olla.
Jos käskette juosta, perustuuko kehotuksenne kokemukseen vaiko mielikuvaan? Haluaisin todella tietää, tekeekö tällaista kukaan muu.
Korjaa nyt välittömästi ajatusmaailmaasi: kuka tahansa voi joutua tekemisiin väkivaltaisen miehen kanssa! Eikä kukaan ole ekoilla deiteillä väkivaltainen, se tulee vasta sitten, kun nainen on koukussa. Ja helpoiten jää koukkuun nainen, joka kuvittelee, ettei sellaista voi minulle sattua.
Minä voin vielä tarkentaa tuota:
Tutkimusten mukaan naisella on sitä suurempi todennäköisyys joutua parisuhdeväkivallan uhriksi mitä korkeampi koulutus ja mitä suuremmat tulot hänellä on. Eli juuri aivan päinvastoin kuin ihmiset luulevat. Parisuhdeväkuvaltaa on enemmän ylemmissä sosiaaliluokissa kuin alemmissa! Sitä vain peitellään ja häpeillään enemmän koska asenteet leimaavat ajattelemaan toisin.
Onko tämä totta? Kauanko tällaisia tutkimustuloksia on ollut esittää? Miksi tämä on ensimmäinen kerta kun kuulen asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Nyt tekisi todella mieli kuulla muiden kokemuksia asiasta. Mistä on ollut kysymys. Mitä tuosta seurasi? Miten mies on selittänyt toimintaansa?
Toisen kerran nyt sama kuvio. Jo sovitun riidan päälle mies yhtäkkiä rynnistää kohti muka lyödäkseen. Ensimmäisen kerran käsi pään takana, toisella kerralla joku työkalu siinä kädessä. Pysähtyy metri pari ennen. Ilme ei ole aidon aggressiivinen, mutta hän selvästi nauttii aggression esittämisestä jotenkin, joten aggressiotahan siinä joka tapauksessa on. Hänellä on historia luokan pellenä ja omasta mielestään hän on turvallinen ja luotettava ihminen. Hän kai kuvittelee testaavansa luottamustani, mutta olen aivan häkeltynyt. En ole koskaan tavannut mitään tämän tapaistakaan. Mitä helvettiä tämä on?
Ensimmäisellä kerralla koin niin syvää myötähäpeää etten saanut sanaa suustani ja ajattelin, että antaa ilmeen puhua. Tällä kerralla reaktio oli syvä suru. Mies vaatii että minun pitäisi luottaa häneen, mutta eipä tämä oikein ole omiaan lisäämään luottamusta.
No itselläni on tapana toisinaan varjonyrkkeillä avovaimollani, mutta teen sitä myös ihan ilman kohdetta ja esimerkiksi seinää vastaan. Olen urheilullinen ja tykkään myös "kuivaharjoitella" muiden lajien tekniikoita. Toki jos tuollaista tekee riidan yhteydessä, niin todennäköisesti kyseessä on aggressiivinen käytös.
Vierailija kirjoitti:
Minä mainitsin sen "Gaslighting"-jutun. Kiva kuulla, että siitä oli sinulle apua.
Mainitessani asian en ollut ihan varma, onko teidän suhteessanne kyse juuri siitä. Kuitenkin minusta kertomuksesi kuulosti vähän siltä. Itsekin olen ehkä joutunut gaslightingin uhriksi - luullakseni monesti kyse on usein hyvin pienistä asioista, esim. henkilö väittää kirkkain silmin "En ole koskaan sanonut/tehnyt noin" tai "En tiedä mistä puhut". Se ei välttämättä ole aina suunniteltua tai tahallista vaan pitkään jatkunut käyttäytymismalli. "Sinä vain kuvittelet" on luullakseni hyvin yleinen gaslighting-lausahdus. Kun pikkuasioista valehtelua, ristiriitaisia viestejä ja vähättelyä on jatkunut riittävän kauan, uhri on hämmentynyt, turhautunut ja aivan pihalla. Vaikka manipuloija ei suunnittelisikaan manipulointejaan kovin tietoisesti, kyse on vallankäytöstä.
Huomaatko, että kirjoitin "Olen ehkä joutunut gaslightingin uhriksi". Juuri tuollaista se on - uhri jää tavallaan ikuisen epävarmuuden ja hämmennyksen valtaan. En ole vieläkään varma, mitä ihmettä eksäni kanssa tapahtui. Saan kuitenkin jonkinlaista lohtua siitä tiedosta, että kyse saattoi olla gaslightingista. Luullakseni tästä lähtien osaan tunnistaa sen paremmin ja suojella itseäni.
Kiitos. Moni käskee tässäkin keskustelussa juosta, mutta ilman perusteluja se tahtoo jäädä taustameluksi. Pitäisi kuulla esimerkkitilanteita jotka jäävät mieleen kummittelemaan, kun ei muutenkaan ole joukkopaineelle altis. Moralisointi ei auta sekään luottamaan sanojan järkeen tai kokeneisuuteen. Joten pyydän, jos teillä on kerrottavaa, kertokaa.
Tämäkin kirjoituksesi kolahtaa. Kuten kerroin äsken, miehen reaktio kaikenlaisiin syyllisyydentunteita kutkuttaviin tilanteisiin on aika alkeellisesti jyrkkä kiistäminen ja vian hakeminen minusta. Olen ajatellut aiemmin, että kysymys on alkeellisista puolustusreaktioista ja sillä hyvä. Mutta jos siitä on kysymys, miksi sitten tuntuu, että mies on tietoinen tosiasioista yrittäessään väittää mustaa valkoiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt tekisi todella mieli kuulla muiden kokemuksia asiasta. Mistä on ollut kysymys. Mitä tuosta seurasi? Miten mies on selittänyt toimintaansa?
Toisen kerran nyt sama kuvio. Jo sovitun riidan päälle mies yhtäkkiä rynnistää kohti muka lyödäkseen. Ensimmäisen kerran käsi pään takana, toisella kerralla joku työkalu siinä kädessä. Pysähtyy metri pari ennen. Ilme ei ole aidon aggressiivinen, mutta hän selvästi nauttii aggression esittämisestä jotenkin, joten aggressiotahan siinä joka tapauksessa on. Hänellä on historia luokan pellenä ja omasta mielestään hän on turvallinen ja luotettava ihminen. Hän kai kuvittelee testaavansa luottamustani, mutta olen aivan häkeltynyt. En ole koskaan tavannut mitään tämän tapaistakaan. Mitä helvettiä tämä on?
Ensimmäisellä kerralla koin niin syvää myötähäpeää etten saanut sanaa suustani ja ajattelin, että antaa ilmeen puhua. Tällä kerralla reaktio oli syvä suru. Mies vaatii että minun pitäisi luottaa häneen, mutta eipä tämä oikein ole omiaan lisäämään luottamusta.
No itselläni on tapana toisinaan varjonyrkkeillä avovaimollani, mutta teen sitä myös ihan ilman kohdetta ja esimerkiksi seinää vastaan. Olen urheilullinen ja tykkään myös "kuivaharjoitella" muiden lajien tekniikoita. Toki jos tuollaista tekee riidan yhteydessä, niin todennäköisesti kyseessä on aggressiivinen käytös.
Korostatko ilmeilläsi tms. tilanteen vaarattomuutta vai teeskenteletkö olevasi tosissasi?
Meillähän tilanne on siitä erikoinen, että nämä kaksi tilannetta ovat tapahtuneet riidan jälkeen, kun se on jo sovittu ja kaiken pitäisi olla hyvin ja toinen on jo pehmennyt. Siksikin se on ollut niin yllättävää.
Trolli koska tää ollut täällä ennenkin. Arviolta max vuosi sitten.
Mun mies ei koskaan lyö tai uhkaile mutta tönii ja läpsii väittelyn tai riidan aikana.
Se on niin ärsyttävää että joskus suutun. Aikojen alussa iskin pöytäpuhelimella kasvoihin niin loppui töniminen vähäksi aikaa.
Tönimisen aikana mies usein tekee nönnönnöö ilmettä ja keskeyttää riitaa tökkimällä tai tönimällä.
Narsistiuuden piirteitä on mm.:
- henkinen ja fyysinen väkivalta uhria kohtaan, kun ulkopuolisia ei ole paikalla. Sivullisten läsnäollessa narsisti käyttäytyy päinvastoin tai kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
- vastuuntunnottomuus. Narsisti(kin) tekee elämässään virheitä, mutta kiinnijäädessään käyttäytyy kuin hän ei olisi tehnyt mitään pahaa. Syy on aina muissa. Itse ei ole tikkua ristiin laittanutkaan tilanteeseen, näin hän asiaa käsittelee. Saattaa kääntää asian aivan muuhun. Kääntää mustan valkoiseksi. Ja valkoisen mustaksi, eli kääntää roolit toisinpäin, jos hän selittää tilannetta ulkopuoliselle. Ainoa motivaatio tilanteen selittämisessä ulkopuoliselle, on oman kiiltokuvan kiillottaminen, totuudesta viis, valehtelu on narsistin arkipäivää.
- sokeus itsetuntemusta kohtaan. Narsisti ei etsi käyttäytymisongelmiinsa syytä omasta historiastaan ja kotikasvatuksestaan, kuten varsinkin olisi syytä. Eikä myöskään ole kiinnostunut toisen historiasta, paitsi niiltä osin miten itse hyötyisi.
- empatian puute. Kahdenkesken hän ei osoita empatiaa silloin kun toinen kärsii, muiden läsnäollessa empatian osoittaminen voi mennä ylikin, joka näyttää ulkopuolisille siltä mitä narsisti haluaakin. Että häntä katsottaisiin ylöspäin.
- tunnemaailmassa narsisti on jäänyt lapsen tasolle, joka ei tarkoita että lapsessa olisi vikaa. Narsistissa on, koska aikuisena hän käyttäytyy yhtä vastuuntunnottomasti kuin lapsi. Lapselle se suodaan, aikuiselle ei.
Kuin vesi valuisi hanhen selästä, sitä on keskustelu narsistin kanssa hänen aiheuttamastaaan ongelmasta.
Kaikki on lähtöisin kotikasvastuksesta, vanhempien empatiakyvystä- tai kyvyttömyydestä, kommunikoinnista vanhempien ja lasten välillä, aidosta rakkaudesta, tai ehdollisesta rakkaudesta, joka ei ole rakkautta. Jäljet jäävät aina lapseen. Toiset selvittävät todellisen ongelmien syynsä ja sitä kautta pystyvät katkaisemaan ketjun, toiset jatkavat itsepintaisesti ja vailla älyä, mitä heille on opetettu kotona.
Vierailija kirjoitti:
Trolli koska tää ollut täällä ennenkin. Arviolta max vuosi sitten.
Mee pois. :D Ja mieti mitä tapahtuu vuodessa monille.
Kyseinen käytös on kissanpennulla söpöä, koiralla ei hyväksyttävää ja ihmisellä erittäin huolestuttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ei lyö eikä uhkaile sillä, enkä ole ihminen joka kuvittelisi koskaan joutuvansa mihinkään tekemisiin väkivaltaisen miehen kanssa. Siksipä olen niin ihmeissäni, mitä helvetin ufotemppuja nämä ovat olevinaan. Olen siis ns. ulalla. Ne on selvästi tarkoitettu vitsiksi. Mutta millainen vitsi tuo on olevinaan? Aikamoista saastetta verkkokalvolle. Ei todellakaan mikään miellyttävä näky. En voi ymmärtää, etteikö hän ymmärrä. Kun ei hänen tyhmä pitäisi olla.
Jos käskette juosta, perustuuko kehotuksenne kokemukseen vaiko mielikuvaan? Haluaisin todella tietää, tekeekö tällaista kukaan muu.
Korjaa nyt välittömästi ajatusmaailmaasi: kuka tahansa voi joutua tekemisiin väkivaltaisen miehen kanssa! Eikä kukaan ole ekoilla deiteillä väkivaltainen, se tulee vasta sitten, kun nainen on koukussa. Ja helpoiten jää koukkuun nainen, joka kuvittelee, ettei sellaista voi minulle sattua.
Minä voin vielä tarkentaa tuota:
Tutkimusten mukaan naisella on sitä suurempi todennäköisyys joutua parisuhdeväkivallan uhriksi mitä korkeampi koulutus ja mitä suuremmat tulot hänellä on. Eli juuri aivan päinvastoin kuin ihmiset luulevat. Parisuhdeväkuvaltaa on enemmän ylemmissä sosiaaliluokissa kuin alemmissa! Sitä vain peitellään ja häpeillään enemmän koska asenteet leimaavat ajattelemaan toisin.Onko tämä totta? Kauanko tällaisia tutkimustuloksia on ollut esittää? Miksi tämä on ensimmäinen kerta kun kuulen asiasta?
Siitä ainakin olen nähnyt artikkeleita, että korkeakoulutettu nainen joutuu parisuhdeväkivsllan uhriksi useammin kuin alemmin koulutettu. En tiedä miksei puhuta laajemmin, ehkä ennakkoluuloista kyse.
Ap henkisestikin väkivaltainen (ja ylipäänsä väkivaltainen) mies kiistää sen usein ja laittaa kaiken uhrin syyksi. Joko hän itse esittää uhria ja anelee anteeksiantoa tai hän esittää uhria ja kiistää kylmästi kaiken. Kokemusta on jälkimmäisestä.
Olin tulla ihan hulluksi siitä gaslightingista. Loppui vasta, kun heitin miehen ulos ja annoin käteen terapiakirjan. Sen jälkeen, kun tuli takaisin, niin ekaa kertaa myönsi, mitä oli tehnyt ja että teki tietoisesti, koska ei halunnut olla vastuussa teoistaan. Nyt mennyt hyvin jo muutamia kuukausia, mutta ottaa päähän kun on vieläkin pari pahinta juttua, mitä hän on sanonut mutta kiistää sen.
Ei tuo tosiaan hyvältä näytä ja paras erota. Parisuhdeterapia ei auta, jos toinen on väkivaltainen, se toimii vain ns normaalien ihmisten kesken.
Lue kirja Why does he do that.
Vierailija kirjoitti:
Minä mainitsin sen "Gaslighting"-jutun. Kiva kuulla, että siitä oli sinulle apua.
Mainitessani asian en ollut ihan varma, onko teidän suhteessanne kyse juuri siitä. Kuitenkin minusta kertomuksesi kuulosti vähän siltä. Itsekin olen ehkä joutunut gaslightingin uhriksi - luullakseni monesti kyse on usein hyvin pienistä asioista, esim. henkilö väittää kirkkain silmin "En ole koskaan sanonut/tehnyt noin" tai "En tiedä mistä puhut". Se ei välttämättä ole aina suunniteltua tai tahallista vaan pitkään jatkunut käyttäytymismalli. "Sinä vain kuvittelet" on luullakseni hyvin yleinen gaslighting-lausahdus. Kun pikkuasioista valehtelua, ristiriitaisia viestejä ja vähättelyä on jatkunut riittävän kauan, uhri on hämmentynyt, turhautunut ja aivan pihalla. Vaikka manipuloija ei suunnittelisikaan manipulointejaan kovin tietoisesti, kyse on vallankäytöstä.
Huomaatko, että kirjoitin "Olen ehkä joutunut gaslightingin uhriksi". Juuri tuollaista se on - uhri jää tavallaan ikuisen epävarmuuden ja hämmennyksen valtaan. En ole vieläkään varma, mitä ihmettä eksäni kanssa tapahtui. Saan kuitenkin jonkinlaista lohtua siitä tiedosta, että kyse saattoi olla gaslightingista. Luullakseni tästä lähtien osaan tunnistaa sen paremmin ja suojella itseäni.
Ei hemmetti, luin nuo artikkelit mutta en ihan päässyt sisälle asiaan. Tämä kommentti avasi koko jutun. Isäni vakiolauseita oli nämä "sinä vain kuvittelet, en ole ikinä sanonut mitään sellaista" ja koko muu perhe vietti aikansa miettien, että kuka on hullu, me vai isä.. Muistan hyvin elävästi tunteen kun on aivan kujalla ja miettii vaan että mitä hemmettiä oikein tapahtui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä mainitsin sen "Gaslighting"-jutun. Kiva kuulla, että siitä oli sinulle apua.
Mainitessani asian en ollut ihan varma, onko teidän suhteessanne kyse juuri siitä. Kuitenkin minusta kertomuksesi kuulosti vähän siltä. Itsekin olen ehkä joutunut gaslightingin uhriksi - luullakseni monesti kyse on usein hyvin pienistä asioista, esim. henkilö väittää kirkkain silmin "En ole koskaan sanonut/tehnyt noin" tai "En tiedä mistä puhut". Se ei välttämättä ole aina suunniteltua tai tahallista vaan pitkään jatkunut käyttäytymismalli. "Sinä vain kuvittelet" on luullakseni hyvin yleinen gaslighting-lausahdus. Kun pikkuasioista valehtelua, ristiriitaisia viestejä ja vähättelyä on jatkunut riittävän kauan, uhri on hämmentynyt, turhautunut ja aivan pihalla. Vaikka manipuloija ei suunnittelisikaan manipulointejaan kovin tietoisesti, kyse on vallankäytöstä.
Huomaatko, että kirjoitin "Olen ehkä joutunut gaslightingin uhriksi". Juuri tuollaista se on - uhri jää tavallaan ikuisen epävarmuuden ja hämmennyksen valtaan. En ole vieläkään varma, mitä ihmettä eksäni kanssa tapahtui. Saan kuitenkin jonkinlaista lohtua siitä tiedosta, että kyse saattoi olla gaslightingista. Luullakseni tästä lähtien osaan tunnistaa sen paremmin ja suojella itseäni.
Kiitos. Moni käskee tässäkin keskustelussa juosta, mutta ilman perusteluja se tahtoo jäädä taustameluksi. Pitäisi kuulla esimerkkitilanteita jotka jäävät mieleen kummittelemaan, kun ei muutenkaan ole joukkopaineelle altis. Moralisointi ei auta sekään luottamaan sanojan järkeen tai kokeneisuuteen. Joten pyydän, jos teillä on kerrottavaa, kertokaa.
Tämäkin kirjoituksesi kolahtaa. Kuten kerroin äsken, miehen reaktio kaikenlaisiin syyllisyydentunteita kutkuttaviin tilanteisiin on aika alkeellisesti jyrkkä kiistäminen ja vian hakeminen minusta. Olen ajatellut aiemmin, että kysymys on alkeellisista puolustusreaktioista ja sillä hyvä. Mutta jos siitä on kysymys, miksi sitten tuntuu, että mies on tietoinen tosiasioista yrittäessään väittää mustaa valkoiseksi?
Kai siinä on kyse defensseistä. Miehelläsi on jotain häikkää itsetunnon alueella, joten hän ei voi myöntää olevansa väärässä. Hän jankuttaa ja kieltää mieluummin vaikka maailman tappiin asti kuin myöntää olevansa väärässä - olenko oikeassa? Toki hän voi olla tietoinen tosiasioista, mutta kieltämisen voima on ihmeellinen.
Aiemmin tässä ketjussa totesit itse, ettei mies osaa ilmaista eikä käsitellä tunteitaan vaan heittää kaiken vitsiksi. Sekin on tietysti defenssi.
Kerron lyhyesti omasta kokemuksestani. Gaslightingia harrastava tapailumies vähätteli minua kaiken aikaa. Vähättely alkoi pikku hiljaa ja huomaamatta. Hän muun muassa huomautteli minulle ujoudestani ja epävarmuudestani sekä sanoi, että minun pitäisi olla "rohkeampi ja villimpi". Kaikki pyöri aina hänen ympärillään, puhuimme aina vain hänestä. Jos yritin puhua omista asioistani, hän saattoi raivostua silmittömästi jostain. Olin hänen mielestään ärsyttävä nössö. Sitten pyytelin anteeksi, "anteeksi kun olen niin huono ja heikko". Eipä sitä tapailua sitten kovin pitkään kestänytkään. Jossain vaiheessa huomasin, että minulla oli hänen kanssaan koko ajan helkkarin paha olla, joten oli pakko laittaa tapailulle stoppi. Kun yritin vielä kerran puhua hänen kanssaan ja saada selvyyttä asioihin, hänen reaktionsa oli tyyliä "en tiedä mistä puhut" ja "olet hullu".
Kukaan ulkopuolinen ei tietenkään voi sanoa sinulle, että teidän pitäisi erota. Mutta jos sinulla on jatkuvasti outo olo, se ehkä kertoo jostain. On toki mahdollista, että saatte puhuttua asiat selväksi. Suhteen jatkuminen onnistuu kylläkin vain, jos mies myöntää olevansa väärässä joskus ja oppii puhumaan asioista. Sekä lopettaa valehyökkäilyt ja asioiden leikiksi laittamisen...
T: Tuo, jolle vastasit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt tekisi todella mieli kuulla muiden kokemuksia asiasta. Mistä on ollut kysymys. Mitä tuosta seurasi? Miten mies on selittänyt toimintaansa?
Toisen kerran nyt sama kuvio. Jo sovitun riidan päälle mies yhtäkkiä rynnistää kohti muka lyödäkseen. Ensimmäisen kerran käsi pään takana, toisella kerralla joku työkalu siinä kädessä. Pysähtyy metri pari ennen. Ilme ei ole aidon aggressiivinen, mutta hän selvästi nauttii aggression esittämisestä jotenkin, joten aggressiotahan siinä joka tapauksessa on. Hänellä on historia luokan pellenä ja omasta mielestään hän on turvallinen ja luotettava ihminen. Hän kai kuvittelee testaavansa luottamustani, mutta olen aivan häkeltynyt. En ole koskaan tavannut mitään tämän tapaistakaan. Mitä helvettiä tämä on?
Ensimmäisellä kerralla koin niin syvää myötähäpeää etten saanut sanaa suustani ja ajattelin, että antaa ilmeen puhua. Tällä kerralla reaktio oli syvä suru. Mies vaatii että minun pitäisi luottaa häneen, mutta eipä tämä oikein ole omiaan lisäämään luottamusta.
No itselläni on tapana toisinaan varjonyrkkeillä avovaimollani, mutta teen sitä myös ihan ilman kohdetta ja esimerkiksi seinää vastaan. Olen urheilullinen ja tykkään myös "kuivaharjoitella" muiden lajien tekniikoita. Toki jos tuollaista tekee riidan yhteydessä, niin todennäköisesti kyseessä on aggressiivinen käytös.
Korostatko ilmeilläsi tms. tilanteen vaarattomuutta vai teeskenteletkö olevasi tosissasi?
Meillähän tilanne on siitä erikoinen, että nämä kaksi tilannetta ovat tapahtuneet riidan jälkeen, kun se on jo sovittu ja kaiken pitäisi olla hyvin ja toinen on jo pehmennyt. Siksikin se on ollut niin yllättävää.
No siis tottakai molemmat nauramme ja yleensä vähän pusuttelemme.
Mikä työkalu oli kädessä? Riitakapula?