Mitä koulussa oppimaasi et ole ikinä tarvinnut elämässäsi?
Omalla kohdallani monet matemaattiset kaaviot/asiat, kuten pythagoraan lause. Kemian ja fysiikan asioita en ole tarvinnut pahemmin lukion jälkeen. (Toki silti hyviä asioita opettaa)
Suomen kieliopin sijamuotojen nimet järjestyksessä. Ei mitään hajua mikä on esim. allatiivi ilman googletusta.
Kommentit (52)
Rakastin ruotsia ja olin hyvä siinä ja uskottelin itselleni kouluaikana kuinka tulen viemään työpaikat ruotsinkielen taitamattomien nenän edestä. Mutta todellisuudessa 28 ikävuoteen mennessä en ole ikinä missään tarvinnut ruotsia.
Enpä pahemmin ole risteytellyt banaanikärpäsiä sitten kouluaikojen.
Kielipoliisit ikävä kyllä tarpeettomimpia ovat yleensä nämä kieliaineet. Itse en ole niissä haka, mutta esim. siskoni luki Saksaa ja Ranskaa koulussa, sekä elämässään Italiaa, mutta loppujen lopuksi ei tarvinnut niitä missään. Ainoastaan niistä saa plussia kaltaistenne kielipoliisien työhaastatteluissa.
Tämä Suomi - Englanti - Mies jalkapallo-ottelusta.
En ole varmaan lukion jalkeen kertaakaan derivoinut :D
Vierailija kirjoitti:
Aikani kun mietin, keksin yhden: miten tehdään kantapää villasukkaan. En sen jälkeen ole villasukkia kutonut kun koulussa sen yhden parin tein. Muuta olen kyllä kutonut, mutta en villasukkia.
KOulussa opetettua villasukan kantapäätä en ole minäkään tarvinnut. Teen sen paljon paremmalla tavalla.
- Osa matemaattisista kaavoista
- Ruotsin kieli
- Se miten esim. triangelia soitetaan
- Kutominen tai virkkaaminen
Derivointia ym. muuta peetä. Kaikki fysiikka-, kemia-, uskontojutut hihhulihei. Siksi olenkin vaan sihteerinä.
Minkäänlaista villasukan kantapäätä
Rimpsuja: aus, bei, mit, nach, zeit, von, zu tai vastaavia
Wienin tanssivaa kongressia 1814 (ei aavistustakaan, miksi tämä oli tärkeä)
Pythagoraan lausetta olen käyttänyt kerran, kun laatoitettiin keittiön lattiaa, se ei siis ollut turha :)
Musiikin teoriaa, kanteleen soittoa, nokkahuilun soittoa tai kitaran otteita.
Ketjua muokattu.
t. ylläpito, sori viive
Ihmisbiologiaa..en harrasta seksiä enkä siten tee lapsia. Minulle turhaa opetusta.
Eipä noista äidinkielen kielioppijutuista ja lukion "sivistävästä" kirjallisuuteen tutustumisesta ole pahemmin ollut hyötyä. Historian, maantiedon ja biologian osalta lukion tarjoama tieto jäi mennen tullen kotini kirjahyllyn tarjonnalle.
Fysiikasta (inssisellaisesta) sähköosuutta jonkin verran, mutta muut mekaanisen perusfysiikan hommat aivan hukkaan heitettyä. Pitkästä matematikaasta tai insinöörimatematiikasta niin tekussa kuin TTKK:lla suurin osa nice-to-know. Uskonto, nooh olihan se kiva nukkua niillä tunneilla.
Työelämän teknisistä taidoista 90% on sellaisia, mitkä tuli opiskeltua ihan omasta mielenkiinnosta jo yläasteella. Naureskelinkin usein pomollle sitä, että mitähän hän joutuisi maksamaan minulle jos olisin oikea ammattilainen (eli nojaisin osaamiseni koulutuksessa opittuun) kuin sen sijaan häntä joutui maksamaan minulle kalliisti jo pelkästään harrastuksien pohjalta hankittuun osaamiseen...
Kyllä, olen koulutusvastainen. Ihan omien kokemusten perusteella, pitää käydä helvetin insinöörilaitokset sen takia että saa uskottavan tittelin hakeakseen kunnon hommia, vaikka osaaminen hankittu ihan oman mielenkiinnon mukaan harrastuksissa.
Noi soittimien soitot on ollu kyllä aika turhia.. Paitsi opettaa se kärsivällisyyttä.
Aika suuri osa koulussa opittavasta on sellaista, mitä itse en suorana tietona ole tarvinnut mihinkään, mutta oon silti oikein iloinen ja kiitollinen että ne asiat on mulle opetettu! Oppimaan oppiminen on myös tärkeää, ei vain faktat joita voidaan kaataa päähän ja toivoa että ne pysyy siellä. Joitain asioita ei voi oppia ennen kuin on oppinut toisia ja tietysti eri ihmiset tarvitsee eri tietoja. Joku kirjoitti ketjussa aiemmin että koulun pitäisi muuttua... Olen samaa mieltä, mutta mun mielestä taaksepäin. Pois tabletit ja tilalle kaunokirjoitus - ei siksi että kumpiakaan näistä taidoista välttämättä tarvittaisiin nykylasten tulevaisuudessa, vaan siksi, että motoriikan (tylsä) harjoittelu toistojen myötä tekee hyvää aivoille.
Vierailija kirjoitti:
Matikasta mitään muuta kun perus plus, miinus, kerto ja jakolaskut. Kemiaa tai fysiikkaa. Kaunokirjoitusta. Pilkun tarkkaa suomea.
Matematiikka kehittää ongelmanratkaisukykyä, eli toivottavasti olet tarvinnut kaikkea matematiikka aivojesi kehittämiseen.
Uskontoa. Eri uskontoihin liittyvät asiat ovat kyllä kiinnostavia, mutta peruskoulun tunneilla oli aika kapea katsantokanta asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Eipä noista äidinkielen kielioppijutuista ja lukion "sivistävästä" kirjallisuuteen tutustumisesta ole pahemmin ollut hyötyä. Historian, maantiedon ja biologian osalta lukion tarjoama tieto jäi mennen tullen kotini kirjahyllyn tarjonnalle.
Fysiikasta (inssisellaisesta) sähköosuutta jonkin verran, mutta muut mekaanisen perusfysiikan hommat aivan hukkaan heitettyä. Pitkästä matematikaasta tai insinöörimatematiikasta niin tekussa kuin TTKK:lla suurin osa nice-to-know. Uskonto, nooh olihan se kiva nukkua niillä tunneilla.
Työelämän teknisistä taidoista 90% on sellaisia, mitkä tuli opiskeltua ihan omasta mielenkiinnosta jo yläasteella. Naureskelinkin usein pomollle sitä, että mitähän hän joutuisi maksamaan minulle jos olisin oikea ammattilainen (eli nojaisin osaamiseni koulutuksessa opittuun) kuin sen sijaan häntä joutui maksamaan minulle kalliisti jo pelkästään harrastuksien pohjalta hankittuun osaamiseen...
Kyllä, olen koulutusvastainen. Ihan omien kokemusten perusteella, pitää käydä helvetin insinöörilaitokset sen takia että saa uskottavan tittelin hakeakseen kunnon hommia, vaikka osaaminen hankittu ihan oman mielenkiinnon mukaan harrastuksissa.
Ootko ihan tosissasi? Se tutkinto TAKAA, että sinulla on tarvittavat taidot. Kuka tahansa voi väittää olevansa vaikka aivokirurgi, mutta ilman tutkintoa on pomon vaikea tietää mitä osaat, koska ei se pomo välttämättä osaa sitä mitä työntekijän on osattava.
No melkein kaikkea jossain muodossa. Noita yllätiivitaaveja ei ole kiinnostanut koskaan tietääkkään, mutta yksi aine mitä en ole _TARVINNUT_ KOSKAAN, on ruotsin kieli.