Mitä koulussa oppimaasi et ole ikinä tarvinnut elämässäsi?
Omalla kohdallani monet matemaattiset kaaviot/asiat, kuten pythagoraan lause. Kemian ja fysiikan asioita en ole tarvinnut pahemmin lukion jälkeen. (Toki silti hyviä asioita opettaa)
Suomen kieliopin sijamuotojen nimet järjestyksessä. Ei mitään hajua mikä on esim. allatiivi ilman googletusta.
Kommentit (52)
Mulla tuli heti jo otsikon nähdessäni mieleen tuo pythagoraan lause.
En ole myöskään koskaan tarvinnut ruotsia.
Ja kun oikein alkaa miettiä, niin en ole tarvinnut paljoa muutakaan koulussa opetettua. Juurikin nämä inessiivit, elatiivit, illatiivit sun muut ja kemian tislaukset ja musiikin teoriat.
Aivan hyvin olisin pärjännyt elämässäni jos olisi opetettu vain lukeminen, kirjoittaminen ja matikan peruslaskut. Ja englanti. En mä mistään muista aineista edes muista enää mitään.
Vaikea kysymys siksi että luin lapsena niin paljon, että olin oppinut monet asiat jo ennen kuin ne koulussa tulivat puheeksi. Ja sitten toisekseen esim. maantiedossa ja biologiassa olen monet asiat muistanut tasan kokeeseen asti, ja sitten autuaasti unohtanut. Kuten vaikka metamorfiset kivilajit, muistan että sellaisista oli puheta, mutta mitä ne mahtoivatkaan olla.
Mutta jos nyt jotain mainitsen niin kaunokirjoituksen isojen kirjainten liekkinousut ja se miten tanssitaan jenkkaa.
Täällä myös kaikki musiikin teoriaan liittyvä... Ei kiinnostanut koulussa, ei kiinnosta edelleenkään. Koulu kiinnosti muuten, mutta musiikki ei oppiaineena sitten yhtään!
Se on siitäkin kiinni, mitä tarkoittaa tarvitsemisella. Minä keksin Pythagoraan lauseelle käyttöä jo kouluikäisenä, kun askartelin kuusikulmaisia lumihiutaleita joulukoristeeksi ja yhtäkkiä keksin, miten lauseen avulla saan kulmat tasan samankokoisiksi. Mutta oliko tuo askartelu sitten jotenkin tarpeellista, tai tasaiset kulmat, sitä en tiedä. Ristikoita ratkon mielelläni ja siinä nyt on käyttöä jos jonkinmoiselle silpputiedolle, mm. alkuaineiden lyhenteet, mutta samaa voisin kysyä tarpeellisuudesta.
Tai sitten koulussa lukemani lyhyt venäjä, oli siitä sen verran hyötyä että humanistin yliopistotutkintoon piti suorittaa kahden vieraan kielen ymmärtämisen koe joten minulla toinen oli venäjä, mutta sen jälkeen en ole venäjää esim. työelämässä tarvinnut, enkä esim. matkaillessani.
Ei se minua ole häirinnyt, että koulussa opetettaisiin turhia asioita, vaan se että on pitänyt istua siellä tunnilla sen sijaan että olisin saanut kaikessa rauhassa esim. kirjastossa lukea itsekseni, jolloin olisin oppinut paljon tehokkaammin.
Ylipäänsä olin kiinnostunut melkein mistä tahansa asiasta.
Ruotsia. Hyvin olen elämässäni pärjännyt englannilla ja venäjällä.
Päättelin jo lukiolaisena, etten tule tarvitsemaan derivointitaitoa. Otin lyhyen matikan derivointikurssista tietoisesti nelosen. Oikeassa olin - koskaan tuon kurssin jälkeen en ole joutunut derivoimaan, kertaakaan ei ole tarvinnut päätöstä harmitella.
Moolit ym. kemian detaljit, fysiikastakin on lähinnä ollut hyötyä, että ymmärtää peruskäsitteitä kuten kitkan tai vivun, mutta kaavoista ei mitään. Sama matikan derivointien ja monennen asteen yhtälöiden suhteen, joista en muista mitään. Musiikista lähinnä jotain yleissivistävää hyötyä. Kaikista kolmesta vieraasta kielestä on ollut jotain iloa käytännössäkin, mm. matkoilla.
Nokkahuilun soittaminen. Kyseinen soitin on muutenkin saatanasta.
Monacon naapurimaan opettelua