Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kunka monta hehtaaria tarvii omavaraistalouteen?
06.10.2016 |
jos ostaisi jonku autiotilan ja alkaisi omavaraiseksi, niin kuinkahan monta hehtaaria tarvitsisi peltoa jotta tarvittava määrä elukoita tulisi ruokittua ja kuinka paljon metsää että saisi polttopuut ja rakennuspuut omasta metsästä? Haistattas paskat yhteiskunnalle ja siirtyisi omavaraistalouteen.
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
"Tottakai heinä kuivatetaan ennen latoon laittamista."
Tietysti kuivataan, mutta jos ilmankosteus on tapissa syyskuusta tammikuulle, niin kuivattukin heinä alkaa homehtua.
Ei se olekaan eikä ollutkaan mikään ongelma silloin, kun talvi ja pakkaset alkoivat marraskuussa.
Ei kuiva heinä kastu jos on ehjä katto ja seinät ympärillä.
Kyllä se on ollut valmiiksi kosteaa jos homehtuu.
Sanon tämän 35 vuoden kokemuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1 ha maksaa kymmeniä tuhansia.
Ei nyt sentään. Peltomaan hinta on alle 10 000 € per hehtaari. Metsä puolet siitä.
Riippuu täysin metsästä että mitä se maksaa. Metsän hinta on käytännössä yhtä kuin sillä kasvavan puuston arvo.
Metsäpohjan arvo + puuston arvo
Metsäpohjan hinta on hyvällä paikalla joku 5000 € per hehtaari. Jos se on täynnä jykevää hakkuukypsää mäntyä niin tottakai siitä tulee merkittävästi arvoa. Periaatteessa pelkkään omien polttopuiden tekoon riittäisi tosi surkea metsä. Senhän ei tarvitse kunnon tukkipuuta tuottaa. Koska eihän se olisi omavaraistaloutta enää sitten.
Luotan ja ymmärrän, ettei mitään maksua ole maksettu. Onhan se entinen pomo voinut olla käymättäkin sillä paikkakunnalla. Olenhan minä saattanut ymmärtää väärin käytävän juoru-ukkojen puheet. Olenhan minä ollut henkisesti sairas silloin viime- ja toissavuonna. Ajatuksien kokoaminen on ajoittain työlästä, kun on kavereina tyyppejä, jotka värittävät totuuttaa mielellään.
no meille riittää 5 hehtaaria. ja jos ei riitä, niin ainahan voi käyttää luovaa tulkintaa yhteiskunnan säännöistä. metsässä asuvallehan kuuluu oikeus robin hood- metodiin, eli viedään varakkailta köyhien (itsensä) eduksi. jos olet yhteiskunnan ulkopuolella, olet myös sen lakien ulkopuolella. ja se taas houkuttaa kovasti muuttamaan metsään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1 ha maksaa kymmeniä tuhansia.
Ei nyt sentään. Peltomaan hinta on alle 10 000 € per hehtaari. Metsä puolet siitä.
Riippuu täysin metsästä että mitä se maksaa. Metsän hinta on käytännössä yhtä kuin sillä kasvavan puuston arvo.
Metsäpohjan arvo + puuston arvo
Metsäpohjan hinta on hyvällä paikalla joku 5000 € per hehtaari. Jos se on täynnä jykevää hakkuukypsää mäntyä niin tottakai siitä tulee merkittävästi arvoa. Periaatteessa pelkkään omien polttopuiden tekoon riittäisi tosi surkea metsä. Senhän ei tarvitse kunnon tukkipuuta tuottaa. Koska eihän se olisi omavaraistaloutta enää sitten.
Ei kai omavaraistaloutta havitteleva osta metsää hyvältä paikalta jollei sitten ole ylimääräistä rahaa reippaasti. Tavallisella maaseutualueella metsäpohjan arvo lähentelee nollaa. Jos ostaa hakkuuaukon niin enemmän siinä joutuu pulittamaan Maanmittauslaitokselle rahaa kuin mitä maan myyjälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi mitä höttöä taas. Käy jossain kyselemässä saisitko tehdä halkoja? Pokasahalla ja kirveellä kun teet vuodeksi polttopuut niin tiedät tehneesi. Vielä kovempi jos omasta metsästä itse kaadat koivut.
Vierailija kirjoitti:
Voi mitä höttöä taas. Käy jossain kyselemässä saisitko tehdä halkoja? Pokasahalla ja kirveellä kun teet vuodeksi polttopuut niin tiedät tehneesi. Vielä kovempi jos omasta metsästä itse kaadat koivut.
Jossei ole kuljetuskalustoa niin suosittelen tekemään talven polttopuut lähellä omaa torppaa. Polttopuiden tekeminen on pieni vaiva verrattuna niiden siirtelyyn. Kilometri on PITKÄ matka jos haluaa 5000 kg polttopuita kuljettaa kottikärryillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hakkuuaukean ostaminen ei paljoa lämmitä - ihan kirjaimellisesti! Jos tarvitsee polttopuuta niin olisi hyvä olla metsää josta saa kaadettu joka vuosi tarpeeksi. Niin, että metsä ehtii uudistua nopeammin kuin kirves heiluu.
tule meidän kylälle 6ha tila myynnissä olisit jo 8 maailman parantaja 15v aikana on ollut kanalaa, lampolaa, kuttulaa. viherpiipertäjät ovat oikein meitä alkuasukkaita alkaneet neuvomaan miten maalla tulee elää ja olla monet naurut olemme saaneet heidän visioistaan. nykyinenkin alkanut syyttelemään naapureitaan täysin aiheetta. siitä se muutto on aina alkanut. syy muuttoon haetaan syyttömistä naapureista jotka eivät talkoilla tuokkaan polttopuita eivätkä auraa tietä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tiedostaa sen että ihminen on sopeutunut metsästämään ruokansa niin saa oikeat suhteet vaadittu työ vs saatu ruoka-pohdinnalle. Polttoaineilla voi toki ajaa traktoria ja pellosta saa ruokaa mutta energiaa siihen menee valtava määrä. Jos tätä lisäenergiaa ei ole käytössä on erittäin vaikeaa omin käsin saada niin paljon ruokaa että sillä eläisi.
Lappalaiset ovat syöneet poroja eivätkä viljelleet. Muutamat marjat ja sienet todennäköisesti siihen päälle.
Opettelet metsästämään ja asemoidut niin että puhdasta kalavettä kaloineen ja hyvää punaista lihaa on metsästettävissä.
"Lappalaiset ovat syöneet poroja eivätkä viljelleet. Muutamat marjat ja sienet todennäköisesti siihen päälle."
Poronhoito ei ole mikään hirmu vanha elinkeino. Nykymuotoinen suurporonhoito vasta 1800-luvun lopulla.
Wikipedia "Veroluetteloiden mukaan vuonna 1607 Inarin saamelaiset omistivat yhteensä noin 80 poroa ja vielä 1800-luvun loppupuolella esimerkiksi Savukoskella oli enemmän lehmiä kuin poroja; suurimmat elot olivat yhdeksän poron kokoisia, ja monilla perheillä ei ollut yhtään poroa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1 ha maksaa kymmeniä tuhansia.
Ei nyt sentään. Peltomaan hinta on alle 10 000 € per hehtaari. Metsä puolet siitä.
Metsän pohjaa saa tuolla hintaa.
Siihen taimet ja odotat parikymmentä vuotta.
Semmoinen joulukuusen kokoinen puu on kymmenen vuotta vanha. Eikä siitä vielä saa yhtään polttopuuta. Vähän hidasta hommaa tuo klapien kasvattaminen siemenestä.
Vierailija kirjoitti:
tule meidän kylälle 6ha tila myynnissä olisit jo 8 maailman parantaja 15v aikana on ollut kanalaa, lampolaa, kuttulaa. viherpiipertäjät ovat oikein meitä alkuasukkaita alkaneet neuvomaan miten maalla tulee elää ja olla monet naurut olemme saaneet heidän visioistaan. nykyinenkin alkanut syyttelemään naapureitaan täysin aiheetta. siitä se muutto on aina alkanut. syy muuttoon haetaan syyttömistä naapureista jotka eivät talkoilla tuokkaan polttopuita eivätkä auraa tietä.
Mielenkiinnosta, kuinka te maaseudun "alkuperäisväestö" suhtaudutte näihin kaupungista maalle tuleviin ylipäänsä? Otatteko joukkoon mukaan, vai syrjittekö että muuttaisi pois? Jos siis tulija osaa olla kunnioittava, ja omaa hyvät käytöstavat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omaraistaloudellinen olisi käytännössä maanviljelijä, eli saisi tavanomaiset tuet. Viljelyala pitäisi olla muistaakseni vähintään 3 ha. Sillä jo ostaisi aika hyvin polttoainetta moottorisahaan. Eniten rahaa palaisi alkuhankintoihin. Vähääntyytyviin suomenkarjanlehmiin, lampaisiin, kanoihin ja kunnon työhevoseen varusteineen.
Riippuisi metsästä ja sen tuotosta, paljonko polttopuuta tarvittaisi. Jos sähköä ei olisi käytössä, voisi puuta mennä ehkä 50 kuutiota vuodessa, riippuen tietenkin lämmitettävästä alasta. Oikein hyvätuottoinen koivupusikko voisi tuottaa vaikka 10 kuutiota vuodessa eli viisi hehtaaria riittäisi. Samaa metsää voisi tietenkin hyödyntää kesäisin eläinten laitumena.
Kaupunkitontti pitäisi olla poikkeuksellisen lämpimällä ja viljavalla alueella ja todella tehokkaassa käytössä, jotta edes yksi ihminen sen tuotolla eläisi. Lisäksi pitäisi varmaan hyödyntää kaikki vapaasti jokamiehenoikeudella poimit
3 hehtaarin tuilla ostaisit polttoaineet moottorisahaan?
Nordlundin ruokavalioon kuuluu sen viiden aarin lanttumaan lisäksi vuodessa pari sataa kiloa sieniä ja toiset pari sataa kiloa marjoja. Aika oleellinen lisä niissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tule meidän kylälle 6ha tila myynnissä olisit jo 8 maailman parantaja 15v aikana on ollut kanalaa, lampolaa, kuttulaa. viherpiipertäjät ovat oikein meitä alkuasukkaita alkaneet neuvomaan miten maalla tulee elää ja olla monet naurut olemme saaneet heidän visioistaan. nykyinenkin alkanut syyttelemään naapureitaan täysin aiheetta. siitä se muutto on aina alkanut. syy muuttoon haetaan syyttömistä naapureista jotka eivät talkoilla tuokkaan polttopuita eivätkä auraa tietä.
Mielenkiinnosta, kuinka te maaseudun "alkuperäisväestö" suhtaudutte näihin kaupungista maalle tuleviin ylipäänsä? Otatteko joukkoon mukaan, vai syrjittekö että muuttaisi pois? Jos siis tulija osaa olla kunnioittava, ja omaa hyvät käytöstavat?
Ihan normaalisti. Aika omituinen tai riidanhaluinen saa olla että syrjimään mitenkään aletaan.
En koe että minua maalaisena pitäisi mitenkään erityisesti kunnioittaa, normaali käytös riittää. Joidenkin kanssa kemiat toimii, toisten kanssa taas ei. Sit vaan ei olla tekemisissä.
Oma kaivo/ lähde kannattaa myös olla.
Riittää puoli hehtaari peltoa, jos ei elukoita.
Jos muutama lehmä, tarviit jotain 5 hehtaaria. Tarviit näille kuivaheinää talveksi.
Vuohille riittää kuivatut pajukerput eli semmoset jättivastat jotka tehty pajuista.
Vanhoilla tiloilla kasvaa usein omenapuu ja marjapensaita.
Jos järvi lähistöllä, savukalaa yms. Savukalan voi pakastaa.
Meillä oli ns. omavarainen tila kasarilla.
Vierailija kirjoitti:
Viljelyllä elääkseen tarvii kuulema jotain 300ha peltoa. Peltohehtaarin hinta on noin 10.000€, joten pelkkiin peltoihin menisi 3 miljoonaa euroa, jos ne noutuisi ostamaan. Mutta tämä on tietty vähän eri asia, kuin ruokkia itsensä, sillä tuossa tienataan rahaa jolla voi elää yheiskunnassa mukana.
Ei perheillä ennen vanhaankaan ollut 300 hehtaaria. Isovanhemmillani oli 5 hehtaaria, 3 lehmää, heppa, pari possua ja kanoja. Lapsia monta. Mutta voihan sitä olla juomatta maitoa ja käyttämättä hevosia. Nykyään tiedetään myös, että monet hyvät meille uudet viljelykasvit viihtyvät myös Suomessa. Enemmän mahdollisuuksia.
Kokonaan omavarainen on hankala olla, varsinkin jos haluaa yhtään näitä moderneja mukavuuksia. Mutta osittainen omavaraisuus onkin sitten jo toinen juttu: erittäin palkitsevaa, saa terveellistä ja turvallista ruokaa, ei ole herkkä maailman muutoksille kun on omat tilat mistä tulee niin ruokaa kuin lämpöä. Naapureiden kanssa voi vaihdella tuotoksia, toiselta omenat ja toiselta hunajaa jne. Jos on hiemankaan kohtuullista metsää Etelä-Suomessa, niin hehtaari riittää lämmitykseen ja pohjoisessa sitten neljä hehtaaria.
Alue: Aihe vapaa
Metsän pohjaa saa tuolla hintaa.
Siihen taimet ja odotat parikymmentä vuotta.