Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kunka monta hehtaaria tarvii omavaraistalouteen?
06.10.2016 |
jos ostaisi jonku autiotilan ja alkaisi omavaraiseksi, niin kuinkahan monta hehtaaria tarvitsisi peltoa jotta tarvittava määrä elukoita tulisi ruokittua ja kuinka paljon metsää että saisi polttopuut ja rakennuspuut omasta metsästä? Haistattas paskat yhteiskunnalle ja siirtyisi omavaraistalouteen.
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle tiedoksi: ei onnistu. Ei onnistu edes Tanskalainen maajussi. Hän tienaa tv-töillä ja vaimo käy palkkatöissä.
Omavaraispuuhastelijalla ei riitä osaaminen, kunto, aika, ruoka, polttopuut ruuan tuottamiseen ja varastointiin. Miten sinä esim. säilytät lihat, kun talvet on tällaisia +10 astetta? Millä keräät marjat ja sienet talveksi, kun kaikissa sato kypsyy yhtä aikaa?
Millä sinä hankit vaatteet, työkalut ja jalkineet?
Sinä haaveilet tästä noin vuoden välein etkä ikinä saa otetuksi itse mistään selvää. Omavaraistaloudessa et pysty käyttämään nettiä, koska se maksaa.
Tilasta maksetaan kiinteistövero ja liittymämaksut. Puolukat ei kelpaa maksuvälineeksi.
Riippuu millä elintasolla. Onhan Suomessa eletty vuosisatojen ajan omavaraistaloudessa. Joten ei se mahdotonta voi olla. Tosi köyhää ja rankkaa raatamista se sen sijaan varmasti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläinten pito ei ole omavaraistaloudessa kannattavaa, paitsi ehkä kanojen. Pelkkä heinän teko on hirveä homma ja aika epävarmaa, vie paljon maata, lisäksi tarvitaan laidunmaata. Sillä työmäärällä joka menee eläimistä huolehtimiseen vuoden ympäri tekee valtavan määrän polttopuuta, kantaa vettä, lämmittää tulisijoja, viljelee hyötykasveja ja säilöö. JA sillä rahalla, joka tarvitaan pelkästään elöiinsuojiin, aitoihin, kuivikkeisiin, lisäravinteisiin ja eläinlääkärikuluihin ostaa paljon siemeniä ja taimia ja viljelylaatikoita ja puutarhatyökaluja ja polttoainetta.
Lantaa tarvitaan viljelyyn tietysti, mutta sitä saa aika helposti hevostiloilta kun vaan vähän kyselee.
Vielä 70-luvulla monilla pienviljelijöillä oli yksi lehmä jotta saivat siitä maitoa omaan käyttöön. Tuskin oli esim. ostettuja kuivikkeit
Tottakai heinä kuivatetaan ennen latoon laittamista.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet kasvissyöjä 10 x 10 metrin maa-ala riittää kasvattamaan tarpeeksi vihanneksia yhdelle vuodeksi. Mitä tulee polttopuihin, niin pitäisi tietää miten isoa taloa lämmität ja paahdatko 25-27 asteen lämmössä vai riittääkö 15-19 astetta huonelämpötilaksi. Jos eläimiä aiot pitää täytyy laske mitä syövät ja millainen ala rehua pitää tuottaa, sekä lämmitys myös eläimille.
Et selvästi ole ikinä kasvattanut mitään kasvimaalla.
Pari lammasta pitäisi pihapiirin siistinä. Vanhoissa maisemavalokuvissa ei näy pusikkoja, koska lampaat pitivät ympäristön siistinä ja avarana. Kilit ajaa saman asian. Pärjäävät ruokkimatta vaikka kesän saaressa saati sitten pihapiirissä.
Vierailija kirjoitti:
Viljelyllä elääkseen tarvii kuulema jotain 300ha peltoa. Peltohehtaarin hinta on noin 10.000€, joten pelkkiin peltoihin menisi 3 miljoonaa euroa, jos ne noutuisi ostamaan. Mutta tämä on tietty vähän eri asia, kuin ruokkia itsensä, sillä tuossa tienataan rahaa jolla voi elää yheiskunnassa mukana.
Naapuri on vuokrannut tuon verran. Ei riitä. Elävät vaimon opettajan palkalla. Maalaistaloon pitää syntyä. Ap:n täytyy myös myydä jotain. Tarvitsee välillä esim. käydä lääkärissä, ostaa vaatteita ja pesuaineita. Aika moni juo kahvia. Ilman sähköä elämä hyvin vaikeaa. Proteiini pitää kalastaa tai metsästää. Siihen vene, verkot ja ase. Maakellari perunoiden jne. säilytystä varten. Elämä mökissä muuttuu yksinäiseksi, jos et löydä samoin ajattelevaa kumppania. En suosittele tätä elämäntapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lasse_Nordlund
Tuon mukaan yksi ihminen tarvii viisi aaria tuottaakseen ruokansa. Tuntuu kyllä todella vähältä. Tavallinen 1000 neliön kaupunkitontti ruokkisi tuon mukaan 2 ihmistä.
Lannoitefirman mukaan heinää voi saada ilman lannoitusta noin 2000kg/ha, eli vihermassan tuotto suunnilleen 100kg viidelle aarille. Ravitsemusohjeiden mukaan kasviksia pitäisi syödä puolikiloa päivässä, niin pelkästään ne tekee parisataa kiloa vuodessa ja puuttuu vielä hiilarit ja proteinit. Hyvällä lainoituksella tuoton voi viisinkertaistaa, siltikin sanoisin että viljelualaksi 5 aaria on todella vähän tai ainakin kaiken täytyy osua nappiin ja sadon pitää olla erinomainen.
Kalastaa saa niin paljon kun sielu sietää. Kiinteistöverot on maksettava vaikka itsenäisesti eläisikin. Ellei elä muiden mailla
Vierailija kirjoitti:
Joko sulla on se 300000 alkupääomaa, jolla ostat torpan, aurinkopaneelit, ilmalämpöpumpun, traktorin ja 10 hehtaaria metsää?
Ostaa koko rahalla pörssiosakkeita niin voi osingoilla ostaa joka vuosi enemmän ruokaa kuin mitä kykenisi edes kymmenessä vuodessa itse kasvattamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eläimia KANNATTAA olla. Koska eläimet kakkaa ja siitä saat lannoitteen pellolle. Se on tärkein syy miksi historiassa pientiloilla on aina pidetty eläimiä kasvien viljelyn lisäksi.
Lantaa saa kyllä halvemmalla ja helpomminkin, kuin pitämällä eläimiä itse. Se kaikki lanta ei nimittäin itsestään kerää itseään navetoista ja ulkotarhoista ja kulkeudu katettuun nykymääräysten mukaiseen lantalaan odottamaan, että on kompostoitunut tarpeeksi ruokakasveille käytettäväksi.
Eläintiloilla ja hevostalleilla on lantalat olemassa, johon joku muu on kerännyt lannat, ja niistä saa hakea lantaa usein ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläimia KANNATTAA olla. Koska eläimet kakkaa ja siitä saat lannoitteen pellolle. Se on tärkein syy miksi historiassa pientiloilla on aina pidetty eläimiä kasvien viljelyn lisäksi.
Lantaa saa kyllä halvemmalla ja helpomminkin, kuin pitämällä eläimiä itse. Se kaikki lanta ei nimittäin itsestään kerää itseään navetoista ja ulkotarhoista ja kulkeudu katettuun nykymääräysten mukaiseen lantalaan odottamaan, että on kompostoitunut tarpeeksi ruokakasveille käytettäväksi.
Eläintiloilla ja hevostalleilla on lantalat olemassa, johon joku muu on kerännyt lannat, ja niistä saa hakea lantaa usein ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan.
Vielä helpompi on ostaa valmista ruokaa kaupasta.
MUTTA se ei ole omavaraistaloutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tottakai heinä kuivatetaan ennen latoon laittamista."
Tietysti kuivataan, mutta jos ilmankosteus on tapissa syyskuusta tammikuulle, niin kuivattukin heinä alkaa homehtua.
Ei se olekaan eikä ollutkaan mikään ongelma silloin, kun talvi ja pakkaset alkoivat marraskuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläimia KANNATTAA olla. Koska eläimet kakkaa ja siitä saat lannoitteen pellolle. Se on tärkein syy miksi historiassa pientiloilla on aina pidetty eläimiä kasvien viljelyn lisäksi.
Lantaa saa kyllä halvemmalla ja helpomminkin, kuin pitämällä eläimiä itse. Se kaikki lanta ei nimittäin itsestään kerää itseään navetoista ja ulkotarhoista ja kulkeudu katettuun nykymääräysten mukaiseen lantalaan odottamaan, että on kompostoitunut tarpeeksi ruokakasveille käytettäväksi.
Eläintiloilla ja hevostalleilla on lantalat olemassa, johon joku muu on kerännyt lannat, ja niistä saa hakea lantaa usein ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan.
Vielä helpompi on ostaa valmista ruokaa kaupasta.
MUTTA se ei ole omavaraistaloutta.
Se voi olla vaihdantataloutta, jos haet naapurin ponitallista pari peräkärryllistä, ja viet kiitokseksi pari säkkiä porkkanaa syksyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lihaksi broilerikaneja, kanoja ja munia. Näitten tarviman heinän verran voi tehdä heinää ja kerppuja. Kauraa pitäisi kasvattaa näille ja kerätä luonnosta loput. Maanviljelijä voi myydä koko vuodeksi riittävän pyöröpaalin parilla kympillä ja kaurasäkki maksaa saman verran. Kuiviketta eläimet tarvii myös, vaikka purua.
Jos ostaa kantatilan, mukana voi tulla oikeuksia yhteisiin maa-ja vesialueisiin. Siinäpä sitten saa kalastella ja metsästellä. Jos ei metsästys kiinnosta, voi oikeuden vuokrata metsästysseuralle edullista lihaa vastaan.
Perunapelloksi ja kasvimaaksi riittää 50100m alue.
Varoituksen sana: kasvien kasvatus ei suinkaan aina onnistu. Perunat voi olla tautisia ja porkkanat laihoja,sipulit pieniä. Samoin kun eläinten kanssa touhuaa, saa varautua sairastumisiin ja eläintä pitää osata ruokkia ja hoitaa. (Sekä lopettaa, nylkeä ja käsitellä lihat).
Polttopuuta riittää pari ladollista talveksi. Näitä kyllä tekee 5-10ha metsästä omiin tarpeisiin.
Traktorin tarvit, vaikka vanhan ja koneita siihen mm. Kärry, Sirkkeli ja perälevy. Ja näiden kohdalla saa varautua rikkoutumisiin myös.
Jonkinlaista tuloa pitäisi saada muualta että pystyisi paremmin pyörittämään tilaa. Eläinten ruuat kannattaa ostaa, sähköön ja polttoaineeseen kuluu rahaa.
Vierailija kirjoitti:
"Tottakai heinä kuivatetaan ennen latoon laittamista."
Tietysti kuivataan, mutta jos ilmankosteus on tapissa syyskuusta tammikuulle, niin kuivattukin heinä alkaa homehtua.
Ei se olekaan eikä ollutkaan mikään ongelma silloin, kun talvi ja pakkaset alkoivat marraskuussa.
Kyllä kuivaa heinää tehdään ja säilytetään vaikka kuinka paljon. Sitä on tehty vuosituhansien ajan. Eikä se kuiva heinä heinäladossa mihinkään homehdu. Säilyy oikein hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pari lammasta pitäisi pihapiirin siistinä. Vanhoissa maisemavalokuvissa ei näy pusikkoja, koska lampaat pitivät ympäristön siistinä ja avarana. Kilit ajaa saman asian. Pärjäävät ruokkimatta vaikka kesän saaressa saati sitten pihapiirissä.
Entö sitten talvella?
Vierailija kirjoitti:
1 ha maksaa kymmeniä tuhansia.
Ei nyt sentään. Peltomaan hinta on alle 10 000 € per hehtaari. Metsä puolet siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari lammasta pitäisi pihapiirin siistinä. Vanhoissa maisemavalokuvissa ei näy pusikkoja, koska lampaat pitivät ympäristön siistinä ja avarana. Kilit ajaa saman asian. Pärjäävät ruokkimatta vaikka kesän saaressa saati sitten pihapiirissä.
Entö sitten talvella?
Kesällä tehdään heinätöitä ja talvella ruokitaan elukoita. Puhdetöinä askarrellaan villapaitoja ja sukkia villoista.
Vierailija kirjoitti:
"Tottakai heinä kuivatetaan ennen latoon laittamista."
Tietysti kuivataan, mutta jos ilmankosteus on tapissa syyskuusta tammikuulle, niin kuivattukin heinä alkaa homehtua.
Ei se olekaan eikä ollutkaan mikään ongelma silloin, kun talvi ja pakkaset alkoivat marraskuussa.
Huhupuheiden mukaan HEINÄKUU on hyvä aika tehdä heinää. Silloin on kuivaa ja lämmintä. Seipäille nostettu heinä kuivuu rutikuivaksi. Kuiva heinä sen jälkeen varastoidaan heinälatoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1 ha maksaa kymmeniä tuhansia.
Ei nyt sentään. Peltomaan hinta on alle 10 000 € per hehtaari. Metsä puolet siitä.
Riippuu täysin metsästä että mitä se maksaa. Metsän hinta on käytännössä yhtä kuin sillä kasvavan puuston arvo.
Alue: Aihe vapaa
Lehmä voi suurimman osan vuodesta laiduntaa metsässä jos metsää on kohtuudella omistuksessa. Leutoja talvia on ollut ennenkin eikä heinä niinkään homehdu jos sitä ei paalaa.