Kunka monta hehtaaria tarvii omavaraistalouteen?

Ap:lle tiedoksi: ei onnistu. Ei onnistu edes Tanskalainen maajussi. Hän tienaa tv-töillä ja vaimo käy palkkatöissä. 

Omavaraispuuhastelijalla ei riitä osaaminen, kunto, aika, ruoka, polttopuut ruuan tuottamiseen ja varastointiin. Miten sinä esim. säilytät lihat, kun talvet on tällaisia +10 astetta?  Millä keräät marjat ja sienet talveksi, kun kaikissa sato kypsyy yhtä aikaa?

Millä sinä hankit vaatteet, työkalut ja jalkineet?

Sinä haaveilet tästä noin vuoden välein etkä ikinä saa otetuksi itse mistään selvää. Omavaraistaloudessa et pysty käyttämään nettiä, koska se maksaa. 

Tilasta maksetaan kiinteistövero ja liittymämaksut. Puolukat ei kelpaa maksuvälineeksi.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mutta hemmetin ahkera saa olla. Jostain kyllä täytyy vähän rahaa saada, jos ei aio kuokalla maata kääntää, tarvitsee joko traktorin tai rahaa, jolla maksaa naapurille maan muokkauksesta. Puitakin menee yllättävän paljon, jos pelkästään niillä lämmittää, ainakaan minä en pokasahalla jaksaisi puita tehdä.

Ei tuo ole kuin se alkuinvestointi. Youtubesta löytyy paljon "no dig" puutarhoita, jotka toimivat erinomaisesti, eli mitään kääntelyä ja vääntelyä ei niissä toimiteta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lasse_Nordlund

Tuon mukaan yksi ihminen tarvii viisi aaria tuottaakseen ruokansa. Tuntuu kyllä todella vähältä. Tavallinen 1000 neliön kaupunkitontti ruokkisi tuon mukaan 2 ihmistä.

Lannoitefirman mukaan heinää voi saada ilman lannoitusta noin 2000kg/ha, eli vihermassan tuotto suunnilleen 100kg viidelle aarille. Ravitsemusohjeiden mukaan kasviksia pitäisi syödä puolikiloa päivässä, niin pelkästään ne tekee parisataa kiloa vuodessa ja puuttuu vielä hiilarit ja proteinit. Hyvällä lainoituksella tuoton voi viisinkertaistaa, siltikin sanoisin että viljelualaksi 5 aaria on todella vähän tai ainakin kaiken täytyy osua nappiin ja sadon pitää olla erinomainen.

Minusta tuo kuulostaa nimenomaan realistiselta. Nordlund ei syö eläinperäisiä, vaan nojaa muistaakseni lanttuun. Ei varmastikaan kalorimäärä ole hänellä ravintosuositusten mu

Siitä vaan syömään suomen talvessa vegeä.

Jos olet kasvissyöjä 10 x 10 metrin maa-ala riittää kasvattamaan tarpeeksi vihanneksia yhdelle vuodeksi. Mitä tulee polttopuihin, niin pitäisi tietää miten isoa taloa lämmität ja paahdatko 25-27 asteen lämmössä vai riittääkö 15-19 astetta huonelämpötilaksi. Jos eläimiä aiot pitää täytyy laske mitä syövät ja millainen ala rehua pitää tuottaa, sekä lämmitys myös eläimille.

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle tiedoksi: ei onnistu. Ei onnistu edes Tanskalainen maajussi. Hän tienaa tv-töillä ja vaimo käy palkkatöissä. 

Omavaraispuuhastelijalla ei riitä osaaminen, kunto, aika, ruoka, polttopuut ruuan tuottamiseen ja varastointiin. Miten sinä esim. säilytät lihat, kun talvet on tällaisia +10 astetta?  Millä keräät marjat ja sienet talveksi, kun kaikissa sato kypsyy yhtä aikaa?

Millä sinä hankit vaatteet, työkalut ja jalkineet?

Sinä haaveilet tästä noin vuoden välein etkä ikinä saa otetuksi itse mistään selvää. Omavaraistaloudessa et pysty käyttämään nettiä, koska se maksaa. 

Tilasta maksetaan kiinteistövero ja liittymämaksut. Puolukat ei kelpaa maksuvälineeksi.

Omavaraistelija ei syö lihaa vaan tällä on maksimissaan vuohi, jonka maitoa syö, tai kanoja, jotka hoitavat puutarhaa ja omavaraistelija syö munia

Minusta nykymuotoinen omavaraisuus tarkoittaa sitä, että ruokahuolto hoidetaan (pääosin) itse ja toki on oikeutettu myös yhteiskunnan etuihin eli vaikka sitten työttömyyskorvaukseen. Sillä makselee ihan hyvin joitakin kuluja, jos ei mene rahaa ruokaan. Mielellään tietysti pitää olla velaton asumus ja omaa maata, ettei mene puutarhurointi hukkaan

Joko sulla on se 300000 alkupääomaa, jolla ostat torpan, aurinkopaneelit, ilmalämpöpumpun, traktorin ja 10 hehtaaria metsää?

Vierailija kirjoitti:

Omaraistaloudellinen olisi käytännössä maanviljelijä, eli saisi tavanomaiset tuet. Viljelyala pitäisi olla muistaakseni vähintään 3 ha. Sillä jo ostaisi aika hyvin polttoainetta moottorisahaan. Eniten rahaa palaisi alkuhankintoihin. Vähääntyytyviin suomenkarjanlehmiin, lampaisiin, kanoihin ja kunnon työhevoseen varusteineen.

Riippuisi metsästä ja sen tuotosta, paljonko polttopuuta tarvittaisi. Jos sähköä ei olisi käytössä,  voisi puuta mennä ehkä 50 kuutiota vuodessa, riippuen tietenkin lämmitettävästä alasta. Oikein hyvätuottoinen koivupusikko voisi tuottaa vaikka 10 kuutiota vuodessa eli viisi hehtaaria riittäisi. Samaa metsää voisi tietenkin hyödyntää kesäisin eläinten laitumena.

Kaupunkitontti pitäisi olla poikkeuksellisen lämpimällä ja viljavalla alueella ja todella tehokkaassa käytössä, jotta edes yksi ihminen sen tuotolla eläisi. Lisäksi pitäisi varmaan hyödyntää kaikki vapaasti jokamiehenoikeudella poimit

Periaatteessa kaupunkitonttiin riittäisi esim. ulkokäymälä ja parin vuoden kompostointi, niin maan saisi reheväksi. En tiedä miten tuohon ulkokäymälään suhtauduttaisiin taajama-alueella. Toki se edellyttäisi sitä, ettei syö mitään lääkkeitä ja muita epämääräisyyksiä, vaan on itsekin luomu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lasse_Nordlund

Tuon mukaan yksi ihminen tarvii viisi aaria tuottaakseen ruokansa. Tuntuu kyllä todella vähältä. Tavallinen 1000 neliön kaupunkitontti ruokkisi tuon mukaan 2 ihmistä.

Lannoitefirman mukaan heinää voi saada ilman lannoitusta noin 2000kg/ha, eli vihermassan tuotto suunnilleen 100kg viidelle aarille. Ravitsemusohjeiden mukaan kasviksia pitäisi syödä puolikiloa päivässä, niin pelkästään ne tekee parisataa kiloa vuodessa ja puuttuu vielä hiilarit ja proteinit. Hyvällä lainoituksella tuoton voi viisinkertaistaa, siltikin sanoisin että viljelualaksi 5 aaria on todella vähän tai ainakin kaiken täytyy osua nappiin ja sadon pitää olla erinomainen.

Minusta tuo kuulostaa nimenomaan realistiselta. Nordlund ei syö eläinperäisiä, vaan nojaa muistaakseni lanttuun. Ei varmastikaa

Jos on pääsy lämmitykseen eli voi juoda lämmintä vettä (tai teetä ja yrttejä) sekä lämmittää sen lanttunsa, sillä pärjäilee jo pitkälle.

Eläinten pito ei ole omavaraistaloudessa kannattavaa, paitsi ehkä kanojen. Pelkkä heinän teko on hirveä homma ja aika epävarmaa, vie paljon maata, lisäksi tarvitaan laidunmaata. Sillä työmäärällä joka menee eläimistä huolehtimiseen vuoden ympäri tekee valtavan määrän polttopuuta, kantaa vettä, lämmittää tulisijoja, viljelee hyötykasveja ja säilöö. JA sillä rahalla, joka tarvitaan pelkästään elöiinsuojiin, aitoihin, kuivikkeisiin, lisäravinteisiin ja eläinlääkärikuluihin ostaa paljon siemeniä ja taimia ja viljelylaatikoita ja puutarhatyökaluja ja polttoainetta.

Lantaa tarvitaan viljelyyn tietysti, mutta sitä saa aika helposti hevostiloilta kun vaan vähän kyselee.

Vierailija kirjoitti:

Siitä vaan syömään suomen talvessa vegeä.

Naurettava kommentti. Talven yli pärjää nimenomaan viljalla, juureksilla, kuivatuilla hedelmillä, marjoilla ja sienillä sekä hilloilla, pikkelseillä, hapankaalilla.

Kananmunia saattaa saada muutaman kerran viikossa.

Härskiä sianlihaa syöden kuolee talvikautena keripukkiin ja ruokamyrkytykseen. 

Metsästys ja kalastus edellyttää maksullisia lupia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle tiedoksi: ei onnistu. Ei onnistu edes Tanskalainen maajussi. Hän tienaa tv-töillä ja vaimo käy palkkatöissä. 

Omavaraispuuhastelijalla ei riitä osaaminen, kunto, aika, ruoka, polttopuut ruuan tuottamiseen ja varastointiin. Miten sinä esim. säilytät lihat, kun talvet on tällaisia +10 astetta?  Millä keräät marjat ja sienet talveksi, kun kaikissa sato kypsyy yhtä aikaa?

Millä sinä hankit vaatteet, työkalut ja jalkineet?

Sinä haaveilet tästä noin vuoden välein etkä ikinä saa otetuksi itse mistään selvää. Omavaraistaloudessa et pysty käyttämään nettiä, koska se maksaa. 

Tilasta maksetaan kiinteistövero ja liittymämaksut. Puolukat ei kelpaa maksuvälineeksi.

Omavaraistelija ei syö lihaa vaan tällä on maksimissaan vuohi, jonka maitoa syö, tai kanoja, jotka hoitavat puutarhaa ja omavaraistelija syö munia

 

Vuohi ei tuota maitoa ellei sitä astuta joka vuosi. Kili pitää tappaa, jotta se ei juo maitoa.

Onko sinusta tappamaan vastasyntynyt kili ja lypsämään sen surusta sekopäistä emää?

Vierailija kirjoitti:

Eläinten pito ei ole omavaraistaloudessa kannattavaa, paitsi ehkä kanojen. Pelkkä heinän teko on hirveä homma ja aika epävarmaa, vie paljon maata, lisäksi tarvitaan laidunmaata. Sillä työmäärällä joka menee eläimistä huolehtimiseen vuoden ympäri tekee valtavan määrän polttopuuta, kantaa vettä, lämmittää tulisijoja, viljelee hyötykasveja ja säilöö. JA sillä rahalla, joka tarvitaan pelkästään elöiinsuojiin, aitoihin, kuivikkeisiin, lisäravinteisiin ja eläinlääkärikuluihin ostaa paljon siemeniä ja taimia ja viljelylaatikoita ja puutarhatyökaluja ja polttoainetta.

Lantaa tarvitaan viljelyyn tietysti, mutta sitä saa aika helposti hevostiloilta kun vaan vähän kyselee.

Vielä 70-luvulla monilla pienviljelijöillä oli yksi lehmä jotta saivat siitä maitoa omaan käyttöön. Tuskin oli esim. ostettuja kuivikkeita ja lisäravinteita kovin kummoisia...

Ei onnistu enää nykypäivänä tuollainen pipertäminen. Pelto-ja metsätyöt vaatii konevoimaa ja rahaa välineisiin. Hippihöttöä tuollainen. 

100v sitten lähes joka perhe oli pääpiirteittäin omavarainen mutta töitä tehtiin pyhää-arkea aamusta iltaan ja koko perheen voimin! 

Elukat vaatii paljon sekä laitumeksi että rehuntuotantoon. Ihmiset eivaatis paljoa. Yksi hehtaari vehnää takaa vehnän 100 ihmisille ja hehtaari perunaa ainakin tuplaten sen. Muita tuottoisia lajeja on kyssäkaali, nauris, herneet ja pavut, kaali. Lampaita ja vuohia riittäis muutama, yksi lihotussika/v ja siipikarjaa. Kaneja.

Siihen päälle kasvihuone, puutarha, kalastus ja keräily.

Aika vähällä pääsis. Mutta isokokoinen karja ois se kuluttava osa.

Vietin lapsuuteni tilalla. Kasvatettiin lihakarjaa myyntiin ja kaikki mitä voitiin kasvatettiin itse. Kaikki vähänkin vanhemmat joutu käymään töissä tilanhoidon lisäksi. Oli kuitenkin metsää myyntiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläinten pito ei ole omavaraistaloudessa kannattavaa, paitsi ehkä kanojen. Pelkkä heinän teko on hirveä homma ja aika epävarmaa, vie paljon maata, lisäksi tarvitaan laidunmaata. Sillä työmäärällä joka menee eläimistä huolehtimiseen vuoden ympäri tekee valtavan määrän polttopuuta, kantaa vettä, lämmittää tulisijoja, viljelee hyötykasveja ja säilöö. JA sillä rahalla, joka tarvitaan pelkästään elöiinsuojiin, aitoihin, kuivikkeisiin, lisäravinteisiin ja eläinlääkärikuluihin ostaa paljon siemeniä ja taimia ja viljelylaatikoita ja puutarhatyökaluja ja polttoainetta.

Lantaa tarvitaan viljelyyn tietysti, mutta sitä saa aika helposti hevostiloilta kun vaan vähän kyselee.

Vielä 70-luvulla monilla pienviljelijöillä oli yksi lehmä jotta saivat siitä maitoa omaan käyttöön. Tuskin oli esim. ostettuja kuivikkeita ja lisäravinteita kovin kummoisia...

Nykyään on eläinsuojelulaki ja pitopaikkasäännökset.

Eikä lehmäkään lypsä, jos ei saa välillä vasikkaa.

Heinän tekeminen on kova homma ja vaatii ammattitaitoa ja lypsävä lehmä syö paljon. Lisäksi heinä on nykyään paljon vaikeampaa saada säilymään, kun ilmasto on lämmennyt ja ilmankosteus korkea usein tammikuulle asti. Ladossa oleva kuiva heinä homehtuu eteläisemmässä Suomessa monesti jo syksyllä. Siksi ne vedetään nykyään muoviin, joka taas vaatii valtavat koneet.

t. Käymme töissä jotta voimme pitää eläimiä, vaikka meillä on isot viljelykset ja esimerkiksi lämmityksen suhteen olemme omavaraisia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläinten pito ei ole omavaraistaloudessa kannattavaa, paitsi ehkä kanojen. Pelkkä heinän teko on hirveä homma ja aika epävarmaa, vie paljon maata, lisäksi tarvitaan laidunmaata. Sillä työmäärällä joka menee eläimistä huolehtimiseen vuoden ympäri tekee valtavan määrän polttopuuta, kantaa vettä, lämmittää tulisijoja, viljelee hyötykasveja ja säilöö. JA sillä rahalla, joka tarvitaan pelkästään elöiinsuojiin, aitoihin, kuivikkeisiin, lisäravinteisiin ja eläinlääkärikuluihin ostaa paljon siemeniä ja taimia ja viljelylaatikoita ja puutarhatyökaluja ja polttoainetta.

Lantaa tarvitaan viljelyyn tietysti, mutta sitä saa aika helposti hevostiloilta kun vaan vähän kyselee.

Vielä 70-luvulla monilla pienviljelijöillä oli yksi lehmä jotta saivat siitä maitoa omaan käyttöön. Tuskin oli esim. ostettuja kuivikkeita ja lisäravinteita kovin kummoisia...

Vielä lisäravinteista: Kalkkia, kivennäisiä ja suolaa on osattu antaa kotieläimille jo 70-luvulla ja paljon aikaisemminkin.

Permaviljelyn pitäisi olla tehokkaampaa. Ehkä kasvihuone, lehmä ja kanala lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

100v sitten lähes joka perhe oli pääpiirteittäin omavarainen mutta töitä tehtiin pyhää-arkea aamusta iltaan ja koko perheen voimin! 

Eikä matkustelu eikä kulutettu rahaa mihinkään.

Pysyttiin kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lasse_Nordlund

Tuon mukaan yksi ihminen tarvii viisi aaria tuottaakseen ruokansa. Tuntuu kyllä todella vähältä. Tavallinen 1000 neliön kaupunkitontti ruokkisi tuon mukaan 2 ihmistä.

Lannoitefirman mukaan heinää voi saada ilman lannoitusta noin 2000kg/ha, eli vihermassan tuotto suunnilleen 100kg viidelle aarille. Ravitsemusohjeiden mukaan kasviksia pitäisi syödä puolikiloa päivässä, niin pelkästään ne tekee parisataa kiloa vuodessa ja puuttuu vielä hiilarit ja proteinit. Hyvällä lainoituksella tuoton voi viisinkertaistaa, siltikin sanoisin että viljelualaksi 5 aaria on todella vähän tai ainakin kaiken täytyy osua nappiin ja sadon pitää olla erinomainen.

Minusta tuo kuulostaa nimenomaan realistiselta. Nordlund ei syö eläinperäisiä, vaan nojaa muistaakseni lanttuun. Ei varmastikaan kalorimäärä ole hänellä ravintosuositusten mu

Eläimia KANNATTAA olla. Koska eläimet kakkaa ja siitä saat lannoitteen pellolle. Se on tärkein syy miksi historiassa pientiloilla on aina pidetty eläimiä kasvien viljelyn lisäksi.