Lue keskustelun säännöt.
Mitä teen? Olen 35-vuotias, kaksi monipuolista korkeakoulututkintoa, lapset tehty, en saa töitä.
05.10.2016 |
Mitä minä teen loppuelämälläni? Ihan oikeasti, mitä ihmettä minä teen? En kelpaa tälle yhteiskunnalle, minusta ei ole mitään hyötyä. Jos olisin tämän tiennyt, olisin jättänyt opiskelut opiskelematta, olisi yhteiskunnalta säästynyt nekin rahat johonkin muuhun.
Lapset on tehty, enempää ei tule. Mies on hyväpalkkaisessa työssä, enkä minä rahan takia töihin mangu. Hyväntekeväisyyttä juu, lisää opiskelua juu, kaikki onnistuu. Kaipaisin kuitenkin sellaista normaalia elämää, jota kaikki muut saavat viettää. Pääsisi töihin, työyhteisön jäseneksi, voisi iloita alkavasta lomasta tai viikonlopusta. Voisi puhua töistä. Tuntisin, että olisin tärkeä ja koulutuksillani olisi jotain hyötyä jollekin.
Neljä vuotta hakenut töitä. NELJÄ! Luovutanko, 35-vuotiaana?
Olen ylioppilas, medianomi, kirjastoalan tradenomi ja filosofian maisteri (sivuaineita mm. kasvatustieteistä, viestinnästä, taidehistoriasta). Luulin olleeni tosi reipas, kun kaiken opiskelun ohella sain kaikki nuo tutkinnot ja kolme lasta aikaan 11 vuodessa. Sitten vastavalmistuneena maisterina, 31-vuotiaana, tajusin, etten edelleenkään kelpaa työmarkkinoille.
Onneksi on lapset ja perhe. Muuten en keksisi syitä elää.
Kommentit (143)
Korjaus: autocorrect. Siis media-assistentti, ei medianomi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei noilla tutkinnoilla välttämättä töitä irtoa, niin se vaan on.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit lapseton, olisin ehdottanut lähtemistä ulkomaille. Toki se voi ihan hyvin onnistua perheelliseltäkin, mutta silloin on vain paljon enemmän asioita otettavana huomioon.
Niinpä. Se on käynyt mielessä, mutta enpä taida ulkomailtakaan saada sellaista työtä, että miehen kannattaisi jättää oma hyvä työnsä täällä ja koko perheen muuttaa muualle. Lapsetkin jo kouluikäisiä.
ap
Ongelmana on varmaan se että ennen lapsia olisi pitänyt saada vähän työkokemusta jostain.Kyllä työnantaja karsastaa nelikymppistä,jolla ei ole mitään kokemusta työelämästä.
Vierailija kirjoitti:
Ei noilla tutkinnoilla välttämättä töitä irtoa, niin se vaan on.
Huomattu on. Mikä ala enää työllistää, kun ei lähihoitajia tai sairaanhoitajiakaan noin vain revitä töihin? Päinvastoin, hoitotyöstä leikataan..
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sinulla mitään oman alan työkokemusta? Jos ei juurikaan, niin miettisin esimerkiksi lastenhoitajaksi kouluttautumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kaikki käyttävät toimintoa, joka lisää virheitä teksteihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ongelmana on varmaan se että ennen lapsia olisi pitänyt saada vähän työkokemusta jostain.Kyllä työnantaja karsastaa nelikymppistä,jolla ei ole mitään kokemusta työelämästä.
Tämän ymmärrän, mutten silti oikeastaan. Ikä on vain numero, joten miksei 35-vuotiaana voisi aloittaa yhtä ummikkona kuin parikymppisenä? Eipä ole enää työnantajille huolta siitä, että tulisin raskaaksi tai joutuisin jäämään hoitamaan pikkulapsia kotiin jatkuvasti.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikenlaisia hömppätutkintoja, joilla työelämässä voi pyyhkästä takalistoa.
Minä olen hakenut myös neljä vuotta töitä. Olen tehnyt uraa ohjelmistokehitys ja tietoturvahommeleissa. Nyt ei mitään. Tämä maa on taputeltu, omalla kohdallani toki helpottaa se että olen perheetön mies ja voin tehdä globaalisti toimeksiantoja, mutta hieman toki ihmetyttää että miksi Suomessa ei tunnu olevan pienintäkään intoa palkata hyvää ja todistettavasti aikaansaavaa miestä yhtään mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luet vielä yhden ammatin, joka melko varmasti työllistää. Sairaanhoitaja, lähihoitaja, toimintaterapeutti, bioanalyytikko, lastentarhanopettaja jne. Sitten opiskelujen aikana mielistelet kaikkia harjoittelupaikkoja ja luot suhteita. Ja tadaa, sinulla on valmistuessasi ehkä jo vakipaikka tiedossa.
Et maininnut että pääaineesi olisi jotain muuta kuin filosofia, joten se ilmeisesti on filosofia. Opiskelit sitten ne kolme alaa, joista ei saa töitä: filosofia pääaineena, taidehistoria ja media-assistentti.
Sanoisin että 1/5.
Aja kuorma-autokortti. Kirjastoautonkuljettajaksi pääsee helpommin kuin kirjastoon.
Filosofian maisteri -tuo yliopistotutkinnoista surkein.
Enpä ihmettele ettei töitä noilla höpöhöpö papereilla heru.
Meitä on muitakin. Eipä kai sitten tässä elämässä voi kaikkea saada. Välillä ajattelen, että parempi ilman töitä kuin huonossa työssä. Sitten tulee taas eitä takaisin työhakemukseeni tai pelkkä hiljaisuus. Se vetää mielen matalaksi. Yritän keskittyä muuhun elämääni ja vältellä entisiä opiskelukavereita.
Mitä sä osaat?
Luettelet tutkintoja, mutta ne ei auta työnantajaa. Osaaminen kiinnostaa, eli mitkä on sun vahvuudet? Oletko ollut koskaan töissä?
Jos olisit lapseton, olisin ehdottanut lähtemistä ulkomaille. Toki se voi ihan hyvin onnistua perheelliseltäkin, mutta silloin on vain paljon enemmän asioita otettavana huomioon.