Lue keskustelun säännöt.
Miksi se että joku valitsee kotiäitiyden uran sijasta, herättää niin monissa niin vihaisia ja katkeria tunteita?
05.10.2016 |
Kotiäitiys tuntuu olevan sellainen valinta, että se on jo halveksuttavampaa kuin esim. juoppona tai työttömänä oleminen? Miksi?
Minulla on 2 lasta, kolmen vuoden ikäerolla ja kolmas tulossa. Ikäeroa kakkoseen tulee liki 3 vuotta. Minulla ei ole työpaikkaa odottamassa, ammatti kylläkin löytyy. Kotonaolovuosia tulee näillä näkymin ainakin n. 10 vuotta. Tämä tuntuu herättävän ihmisissä ääretöntä vihaa ja kiukkua. Onko se kateutta ja katkeruutta? Kun ei itse pysty, kykene tai voi? En usko selityksiin että kotiäiti kuppaa yhteiskuntaa, koska tukimäärät on pienet ja niille tulee sentään vastinetta uusien veronmaksajien muodossa (tämä ei ole mielipidekysymys, vaan fakta), toisin taas kuin esim. työttömät jotka saa paljon isommat tuet ja mitään vastinetta yhteiskunta ei siitä saa ( ja tämä ei ole hyökkäys työttömiä vastaan, minusta työttömien tuet on täysin kohtuulliset ja ne kuuluu hyvinvointiyhteiskuntaan).
Miksi kotiäitiys on niin halveksittua?
Ja nyt haen popparit, koska tiedän että aihe voi synnyttää tosi raakoja tunteita suuressa osassa suomalaisia.
Kommentit (291)
Vierailija kirjoitti:
Valitse vaan. Mutta pliis älä tule itkemään mulle miten raskasta se on. Mä teen sun hommat JA käyn kodin ulkopuolella töissä. Multa ei nyt vaan riitä sulle sympatiaa kun teet puolet siitä mitä minä.
Höpö höpö, veikkaan että kotiäiti tekee suhteessa enemmän kotitöitä kuin työssäkäyvä, koska sillä on enemmän aikaa tehdä niitä.
Ja älä sä tule valittamaan sille kotiäidille sun elämästäsi ja töiden paljoudesta, koska itse olet elämäsi valinnut,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Typerä provo?
Asiaa on turha perustella uusilla veronmaksajilla kun tajuatko kuinka paljon veroeuroja ehtii kulua ennen kuin lapsi ennättää työelämään + lisäksi jos henkisesti laiska, työtä vieroksuva äiti "valitsee kotiäitiyden"?
Kyllä se on nykyään liian helppoa vain jäädä kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se on jossain määrin yhteiskunnan kuppaamista, mutta koska Suomessa se on mahdollista niin toisaalta miksi niin ei tekisi.
Ehkä vaan ihmetyttää että miten meinaat palata työelämäään 10 vuoden tauon jälkeen, eikö osaamisesi ole jo ihan kivikautista ja kuka sinut enää palkkaa? Entä etkö itse kaipaa työelämää ja muuta tekemistä kuin kodin ja lasten hoito? Toki jos saat revittyä tarpeeksi aikaa omille harrastuksille ja vaikka opiskelulle (esim. siivoojan ja lastenhoitajan avulla) kotiäitiyden ohella niin hieno juttu ja sitten ymmärrän hyvin.
Mielestäni ei ole kuppaamista, koska lasten päivähoito maksaa paljon enemmän yhteiskunnalle ja yli 3-vuotiaiden kanssahan ei mitään tukia enää edes saa.
Olen ammatiltani lastenhoitaja, joten en usko että töihinpaluu muodostuu ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi. Jos muodostuu, voin kouluttautua uudelleen tai päivittää koulutustani siinä missä muutkin ihmiset.
En juuri kaipaa. Minusta on ihanaa hoitaa kotia ja lapsia. On minulla paljonkin silti myös omia harrastuksia, esim. tällä hetkellä neulon mielelläni.
ap
Voi tiedätkö minäkin neulon mielelläni. Ikävä vaan että tuo työssäkäyminen häiritsee sitä...
Sitäpä tässä juuri haen takaa. Tekeekö se sinut katkeraksi?
Loppujen lopuksi tämähän on kuitenkin oma valinta pitkälti. Kuka estää sinua jäämästä kotiäidiksi? Saisit neuloa enemmän, heh heh.
ap
Heh heh sullekin vaan - ja vielä kysyt miksi sinä herätät vihaa? No esimerkiksi siksi, että sulla on varmaankin taloudessa mies joka ansaitsee enemmän kuin sinä vaikka menisit töihin (kun nyt kerran olet naisvaltaisella matalapalkka-alalla eli lastenhoitaja niin se lienee melkein itsestäänselvää...)? No minullapa on mies joka ansaitsee 1/3 siitä jonka minä. Eli olen perheen päätulonsaaja, ja elintasomme kirjaimellisesti ROMAHTAISI - joutuisimme myymään kotimme, lapset vaihtamaan koulua jne. - jos minä jäisin kotiin neulomaan. Tiedätkö, toivon välillä että sairastuisin vakavasti että mun ei tarvitsisi mennä enää koskaan töihin. Ja teiltä elämäntapakotiäideiltä pyydän ainoastaan ettette tulisi mun korvanjuureen itkemään kuinka hirveän rankkaa on...
Ei sulla ole mitään varaa valittaa tai olla katkera! Sulla on asiat hemmetin hyvin!
Mä kadehdin sua ja yksikään Mies ei itkisi sun sijassasi..Ai miksi? Koska mulla on työpaikka? Miksei mun asiat olisi paljon kivemmin jos mulla olisi suurituloinen mies ja itse neuloskelisin kotona?
Valintoja valintoja..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa omilla rahoillaan tehdä mitä lystää. Jos pärjää ilman valtion tukea kotona ja jaksamista riittää lapsille, niin mun puolesta voi olla vaikka koko ikänsä kotona. Mulla ei riitä kumpikaan, enkä ole halukas veroistani sitä muillekkaan kustantamaan. Olen sen verran kusipää.
Mäkään en halua osallistua sun tuleviin syöpähoitoihin!
Minne voin ilmoittaa, etten aio maksaa!?
Ainiin, eihän sitä kysytä.. Katkeroidunko, no en..Syöpäkö on omavalinta?
On se silloin JOS poltat tupakkaa. Riski kasvaa..
Minua lähinnä huvittaa kuunnella, kun kotiäiti kertoo myhäillen tajunneensa "mikä on tärkeintä lapselle", "olevansa läsnä lapsilleen" ja "laittavansa perheen etusijalle." Itse kun olen töissä käyneen yh-äidin lapsi ja rakastan äitiäni sekä arvostan häneltä saamaani kasvatusta. Ei ole ikinä juolahtanut pieneen mieleenkään, että äiti olisi tehnyt niin itsekkäistä syistä. Päin vastoin, häneltä opin että koulutus ja harjoitetut taidot ovat tytölle ensiarvoisen tärkeitä. Elämä muuttuu todella vaikeaksi kun elättäjä kuolee tai vaihtaa parempaan, jos ainoat taidot ovat synnyttää ja imettää.
Kotiäiti voi varmasti olla älykäs ja koulutettukin (toisaalta kenen koulutus pysyy arvossaan jopa vuosikymmenten kotonaololla?) mutta itse en uskaltaisi laittaa kaikkea yhden kortin eli miehen varaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitse vaan. Mutta pliis älä tule itkemään mulle miten raskasta se on. Mä teen sun hommat JA käyn kodin ulkopuolella töissä. Multa ei nyt vaan riitä sulle sympatiaa kun teet puolet siitä mitä minä.
Höpö höpö, veikkaan että kotiäiti tekee suhteessa enemmän kotitöitä kuin työssäkäyvä, koska sillä on enemmän aikaa tehdä niitä.
Ja älä sä tule valittamaan sille kotiäidille sun elämästäsi ja töiden paljoudesta, koska itse olet elämäsi valinnut,
Muuten ihan kiva mutta me työssäkäyvät rahoitamme sen kotiäitiyden. Jos ei olisi tällaista hyvinvointisysteemiä, jokainen vähävarainen äiti kipittäisi suoraan synnytyksestä töihin. Joten parempi olisi osoittaa hieman nöyryyttä ja tiedostaa tosiasiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitse vaan. Mutta pliis älä tule itkemään mulle miten raskasta se on. Mä teen sun hommat JA käyn kodin ulkopuolella töissä. Multa ei nyt vaan riitä sulle sympatiaa kun teet puolet siitä mitä minä.
Höpö höpö, veikkaan että kotiäiti tekee suhteessa enemmän kotitöitä kuin työssäkäyvä, koska sillä on enemmän aikaa tehdä niitä.
Ja älä sä tule valittamaan sille kotiäidille sun elämästäsi ja töiden paljoudesta, koska itse olet elämäsi valinnut,
Muuten ihan kiva mutta me työssäkäyvät rahoitamme sen kotiäitiyden. Jos ei olisi tällaista hyvinvointisysteemiä, jokainen vähävarainen äiti kipittäisi suoraan synnytyksestä töihin. Joten parempi olisi osoittaa hieman nöyryyttä ja tiedostaa tosiasiat.
Aivan. Ei tarvitse kauas matkustaa Suomesta, kun alle kahden kuukauden äitiysloma on arkipäivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua lähinnä huvittaa kuunnella, kun kotiäiti kertoo myhäillen tajunneensa "mikä on tärkeintä lapselle", "olevansa läsnä lapsilleen" ja "laittavansa perheen etusijalle." Itse kun olen töissä käyneen yh-äidin lapsi ja rakastan äitiäni sekä arvostan häneltä saamaani kasvatusta. Ei ole ikinä juolahtanut pieneen mieleenkään, että äiti olisi tehnyt niin itsekkäistä syistä. Päin vastoin, häneltä opin että koulutus ja harjoitetut taidot ovat tytölle ensiarvoisen tärkeitä. Elämä muuttuu todella vaikeaksi kun elättäjä kuolee tai vaihtaa parempaan, jos ainoat taidot ovat synnyttää ja imettää.
Kotiäiti voi varmasti olla älykäs ja koulutettukin (toisaalta kenen koulutus pysyy arvossaan jopa vuosikymmenten kotonaololla?) mutta itse en uskaltaisi laittaa kaikkea yhden kortin eli miehen varaan.
Mikäänhän ei estä opiskella vaikka ja mitä kotiäitiyden aikana. Voi myös harrastaa kaikenlaista ja hankkia sitä kautta osaamista. Itse olen opetellut mm niitä käsitöitä ja käynyt esim koirankoulutuskursseilla. Ei ole ensimmäinen eikä toinen äiti jonka ura lähtee lentoon juuri niiden harrastusten kautta. Tiedän mm. kotiäidin josta tuli juurikin koirankouluttaja ja toisen josta tuli kakkujen tekijä.
Itselläni on ammatti ja osaan tehdä paljon muuta kuin synnyttää ja imettää. Aika loukkaavaa tuollainenkin asenne, olettaa että suurin osa kotiäideistä ei osaisi muuta. Aika pahaa mielikuvituksen puutetta. Kaikkea sitä kuulee... Mutta se kotiäitiys on just niin ahdas koppi ja lokero kuin mitä siitä itse tekee. :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitse vaan. Mutta pliis älä tule itkemään mulle miten raskasta se on. Mä teen sun hommat JA käyn kodin ulkopuolella töissä. Multa ei nyt vaan riitä sulle sympatiaa kun teet puolet siitä mitä minä.
Höpö höpö, veikkaan että kotiäiti tekee suhteessa enemmän kotitöitä kuin työssäkäyvä, koska sillä on enemmän aikaa tehdä niitä.
Ja älä sä tule valittamaan sille kotiäidille sun elämästäsi ja töiden paljoudesta, koska itse olet elämäsi valinnut,
Muuten ihan kiva mutta me työssäkäyvät rahoitamme sen kotiäitiyden. Jos ei olisi tällaista hyvinvointisysteemiä, jokainen vähävarainen äiti kipittäisi suoraan synnytyksestä töihin. Joten parempi olisi osoittaa hieman nöyryyttä ja tiedostaa tosiasiat.
Aivan. Ei tarvitse kauas matkustaa Suomesta, kun alle kahden kuukauden äitiysloma on arkipäivää.
Niin on. Ja niissä maissa vasta kotiäitejä ja kotirouvia onkin. Älkää nyt kuvitelko että siellä läheskään kaikki naiset palaa töihin sen kahden kuukauden jälkeen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uran valinneilla naisilla on palkka. Ja ehkä siltä pohjalta ihan jonkinlainen eläkekin tulevaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Valitse vaan. Mutta pliis älä tule itkemään mulle miten raskasta se on. Mä teen sun hommat JA käyn kodin ulkopuolella töissä. Multa ei nyt vaan riitä sulle sympatiaa kun teet puolet siitä mitä minä.
Olin kotona monta vuotta ja töihin palatessani tuntui kuin olisin tullut lomalle. Aaah...ne lounas- ja kahvitauot...!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketjun perusteella näyttää siltä, että työssäkäyvät äidit herättävät vihaa. "Kun eivät ole läsnä, kun eivät kasvata, kun päivähoito maksaa." Tosiasiassa kotona vietetty aika maksaa tukien ja menetettyjen verojen muodossa. Suomessa on liian pieni työllisyysaste tällä hetkellä. Ja mitä ne teidän miehet tekevät työpaikkojen seminaaripäivien jatkoilla. Kännipäissään yrittävät hameen alle ja uikuttavat, miten se kotona oleva vaimo on niin tylsä, kun sen maailman on vaan koti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitse vaan. Mutta pliis älä tule itkemään mulle miten raskasta se on. Mä teen sun hommat JA käyn kodin ulkopuolella töissä. Multa ei nyt vaan riitä sulle sympatiaa kun teet puolet siitä mitä minä.
Höpö höpö, veikkaan että kotiäiti tekee suhteessa enemmän kotitöitä kuin työssäkäyvä, koska sillä on enemmän aikaa tehdä niitä.
Ja älä sä tule valittamaan sille kotiäidille sun elämästäsi ja töiden paljoudesta, koska itse olet elämäsi valinnut,
Muuten ihan kiva mutta me työssäkäyvät rahoitamme sen kotiäitiyden. Jos ei olisi tällaista hyvinvointisysteemiä, jokainen vähävarainen äiti kipittäisi suoraan synnytyksestä töihin. Joten parempi olisi osoittaa hieman nöyryyttä ja tiedostaa tosiasiat.
Aivan. Ei tarvitse kauas matkustaa Suomesta, kun alle kahden kuukauden äitiysloma on arkipäivää.
Niin on. Ja niissä maissa vasta kotiäitejä ja kotirouvia onkin. Älkää nyt kuvitelko että siellä läheskään kaikki naiset palaa töihin sen kahden kuukauden jälkeen..
On, mutta puhtaasti miehen palkan avulla. Ei siinä mitään, jos ylpeys riittää. Omani ei riittäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi on varsin tasakoosteinen yhteiskunta. Emme ole tottuneet sietämään muiden erilaisia valintoja. Lisäksi valtion taholta tulee melkoisen runsaasti kaikenlaista ohjeistusta ja neuvoa siitä, miten kuuluu elää. Täällä on aina vallalla ns. yksi virallinen totuus tai malli, mikä se sitten millä vuosikymmenellä onkin, ja jos teet ratkaisun, joka ei ole tämän virallisen totuuden tai mallin mukainen, muita alkaa usein närästää. Tällä hetkellä malli tuntuu olevan se, että lapsia on hoidettava kolme vuotta kotona (vähempi on tietenkin huonoksi lapselle) mutta sen jälkeen ne on yhtäkkiä kerta kaikkiaan laitettava hoitoon, koska molempien puolisoiden kuuluu olla työelämässä. Jos joku on työelämästä pidempään pois ja vaikka hän ei ottaisi yhteiskunnalta sentin jeniä vastaan tukien muodossa vaan eläisi ainoastaan puolisonsa rahoilla, on se silti paheksuttavaa kaikin tavoin, koska se edistää sukupuolten välistä epätasa-arvoa, vääristää työmarkkinoita, vaarantaa hänen tulevaisuutensa (avioliittohan voi päättyä minä hetkenä hyvänsä, jolloin hän jää tyhjän päälle) ja muutenkin jokaisen nyt vain kuuluu ansaita leipänsä otsa hiessä.
Vierailija kirjoitti:
Naiset on epävarmoja. He haluavat kaikkien naisten olevan samankaltaisia kuin itse ovat.
Tämä näkyy myös siinä, että naiset eivät halua nähdä hajontaa miesten naismaussa, vaan olettavat sen olevan jotenkin standardoitu.
Kaikkea paskaa sitä lukee, miesten naismaku, my ass.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisistä nyt suurin osa on vaan niin ahneita ja pinnallisia horoja, että niitä kiinnostaa ainoastaan raha. Älä välitä noista; kykenet lähestymään asioita muilla tasoilla, johon noi horot ei kyene, mikä tekee susta niitä paljon paremman ja ainutlaatuisemman ihmisen.
Juu horottelu se on paremman ihmisen merkki! No ainakin ainutlaatuisemman, siinä olet oikeassa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se on jossain määrin yhteiskunnan kuppaamista, mutta koska Suomessa se on mahdollista niin toisaalta miksi niin ei tekisi.
Ehkä vaan ihmetyttää että miten meinaat palata työelämäään 10 vuoden tauon jälkeen, eikö osaamisesi ole jo ihan kivikautista ja kuka sinut enää palkkaa? Entä etkö itse kaipaa työelämää ja muuta tekemistä kuin kodin ja lasten hoito? Toki jos saat revittyä tarpeeksi aikaa omille harrastuksille ja vaikka opiskelulle (esim. siivoojan ja lastenhoitajan avulla) kotiäitiyden ohella niin hieno juttu ja sitten ymmärrän hyvin.
Mielestäni ei ole kuppaamista, koska lasten päivähoito maksaa paljon enemmän yhteiskunnalle ja yli 3-vuotiaiden kanssahan ei mitään tukia enää edes saa.
Olen ammatiltani lastenhoitaja, joten en usko että töihinpaluu muodostuu ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi. Jos muodostuu, voin kouluttautua uudelleen tai päivittää koulutustani siinä missä muutkin ihmiset.
En juuri kaipaa. Minusta on ihanaa hoitaa kotia ja lapsia. On minulla paljonkin silti myös omia harrastuksia, esim. tällä hetkellä neulon mielelläni.
ap
Voi tiedätkö minäkin neulon mielelläni. Ikävä vaan että tuo työssäkäyminen häiritsee sitä...
Sitäpä tässä juuri haen takaa. Tekeekö se sinut katkeraksi?
Loppujen lopuksi tämähän on kuitenkin oma valinta pitkälti. Kuka estää sinua jäämästä kotiäidiksi? Saisit neuloa enemmän, heh heh.
ap
Tässä oli hyvä kysymys...kuka estää. Minä itse. En koskaa uskaltaisi jäädä kotiäidiksi. Elämässä ei kun sitä ennustettavuutta ole. En voi koskaa olla riippuvainen esim. miehestä, joka voisi kuolla, sairastua, jäädä työttömäksi, pettää, jättää, jne. Haluan turvata oman ja lapseni selustan, että heillä on riittävä elatus, joka ei ole yksin miehen varassa. Enkä haluaisi miestäni siihen asemaan.
Toinen on se, että en voisi koskaa elää vain lasteni kautta ja tehdä heistä oman egoni jatketta, joiden avulla voisin päteä. Tarvitsen työtäni toteuttamaan kunnianhimoani.
Jokainen valitsee oman polkunsa, eihän kaikkea voi saada :) Minua ei pelota olla kotiäiti. Töitä löytyy aina, jos on terve ja aktiivinen ja tyytyy vähään. Minä tyydyn. Minun ja lasteni selusta on turvattu. On meillä säästöt, vakuutukset, olen avioliitossa eikä meillä ole avioehtoja. Tämä on miehen ja minun yhteinen valinta.
En itsekkään haluaisi elää lasteni kautta enkä tehdä heistä oman egoni jatketta joilla päteä.
Itseäni toteutan esim. harrastusten kautta.
ap
Ei töitä välttämättä löydy. Jos ikä alkaa nelosella ja työkokemus on yli 10 vuoden takaa, niin töiden saaminen on vaikeaa. Joka vuosi työmarkkinoille tulee uusi ikäluokka, joilla on ikä ja koulutus kohdallaan. Jos saat vaikka astman, niin se karsii osan töistä pois ja saa työnantajat karttamaan sinua.
En lue muita vastauksia, koska ketju on pitkä.
Mutta olet minusta ap huomannut oikean asian.
Lasten kasvattamista ei arvosteta, ja varsinkin naiset itse puukottavat toisiaan tosi herkästi valinnasta, jota he itse eivät syystä tai toisesta ole tehneet.
Talouden kannalta kotiäitiys on hyvä asia. Kotihoidossa oleva lapsi säästää verrattuna korkeimpaankin maksuluokkaan 700-800 euroa per lapsi, todelliset päibähoitokulut kun ovat toista tonnia kuussa. Hoitovapaalla olevan tilalle - jos hänellä on työpaikka - palkataan joku, joka muuten olisi työtön ja nostaisi tukea. Hän maksaa palkastaan veroa. Kaiken kaikkiaan kotihoito siis yhteiskunnan kannalta kannattaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitse vaan. Mutta pliis älä tule itkemään mulle miten raskasta se on. Mä teen sun hommat JA käyn kodin ulkopuolella töissä. Multa ei nyt vaan riitä sulle sympatiaa kun teet puolet siitä mitä minä.
Ethän sinä tee minun hommia, kerta käyt töissä. Sillä aikaa sun hommas tekee joku ihan muu. Nimittäin lastenhoitaja.
Eikä tee. Mun lapset on koulussa. Kuten myös monen kotiäidin. Esim. tuon 16 v kotona olleen. Ja kotia hoidan ihan yhtä paljon kuin sinä. Enkä ota yhteiskunnalta rahaa.
En ne suinkaan lapset pieninä olleet koulussa. Kyllä niitä varmaan joku hoiti jos et itse jaksanut. 😜
Karsi tuollaiset ihmiset elämästäsi. Kyvyttömyys ymmärtää muita ihmisiä ja heidän tilanteitaan plus se, että luulee tietävänsä paremmin mitä toisten pitäisi elämässään tehdä, ovat luotaantyöntäviä piirteitä.