Miksi se että joku valitsee kotiäitiyden uran sijasta, herättää niin monissa niin vihaisia ja katkeria tunteita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se on jossain määrin yhteiskunnan kuppaamista, mutta koska Suomessa se on mahdollista niin toisaalta miksi niin ei tekisi.

Ehkä vaan ihmetyttää että miten meinaat palata työelämäään 10 vuoden tauon jälkeen, eikö osaamisesi ole jo ihan kivikautista ja kuka sinut enää palkkaa?  Entä etkö itse kaipaa työelämää ja muuta tekemistä kuin kodin ja lasten hoito? Toki jos saat revittyä tarpeeksi aikaa omille harrastuksille ja vaikka opiskelulle  (esim. siivoojan ja lastenhoitajan avulla) kotiäitiyden ohella niin hieno juttu ja sitten ymmärrän hyvin. 

Mielestäni ei ole kuppaamista, koska lasten päivähoito maksaa paljon enemmän yhteiskunnalle ja yli 3-vuotiaiden kanssahan ei mitään tukia enää edes saa. 

Olen ammatiltani lastenhoitaja, joten en usko että töihinpaluu muodostuu ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi. Jos muodostuu, voin kouluttautua uudelleen tai päivittää koulutustani siinä missä muutkin ihmiset. 

En juuri kaipaa. Minusta on ihanaa hoitaa kotia ja lapsia. On minulla paljonkin silti myös omia harrastuksia, esim. tällä hetkellä neulon mielelläni. 

ap

Voi tiedätkö minäkin neulon mielelläni. Ikävä vaan että tuo työssäkäyminen häiritsee sitä...

Sitäpä tässä juuri haen takaa. Tekeekö se sinut katkeraksi? 

Loppujen lopuksi tämähän on kuitenkin oma valinta pitkälti. Kuka estää sinua jäämästä kotiäidiksi? Saisit neuloa enemmän, heh heh. 

ap

Vierailija kirjoitti:

Päiväkoti-ikäiset lapset saa siellä päiväkodissa aamiaisen, lounaan ja välipalan viitenä päivän viikossa. Se on iso määrä ruokaa mitä ei tarvitse miettiä, ostaa/roudata kotiin ja vielä kokatakin. Jos koko perhe on pois 5 päivää viikossa n. 8-16 niin koti pysyy siistinä ja muut hoitaa lasten leikit, ulkoilut ja virikkeet.

Päiväkotikin loppuu aikanaan.

Ole vahva ja pysy vahvana. Sinulle ollaan kateellisia ja muut tuntevat jatkuvaa syyllisyyttä lastensa luota poissa olemisesta. Tiedostan nämä tunteet hyvin, koska olen ollut sekä uraäiti että kotiäiti.

Vierailija kirjoitti:

En tunne vihaa enkä katkeruutta kotiäidiksi jättäytyneitä kohtaan. Sen sijaan tunnen jonkin asteista huolta. Entä jos mies jättää siinä vaiheessa, kun ei enää ole työmarkkinoilla haluttu, niin mitenkäs käy eläkkeen? Voi olla aika niukka vanhuus edessä.

Toivottavasti perheet ovat ymmärtäneet säästää kotiäidille rahaa niiltä vuosilta. Ehkä sijoittaneetkin, että nainen ei jää tyhjän päälle eron tullessa.

Tiedän, että yllättävän vähän perheet ovat tätä pohtineet ja ryhtyneet säästämään.

Toisaalta, jos pystyy todentamaan kotivuotensa ja kuinka paljon miehen uraa siinä samalla tukenut, niin voi saada oikeusteitsekin itselleen pesämunan. Parempi tietty hoitaa asiat ajoissa kuntoon. Edes muutama kymppi kuussa, mieluummin pari sataa per kk (eli lapsilisät meidän tapauksessa) ja jotain rahastoihin tms..

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se on jossain määrin yhteiskunnan kuppaamista, mutta koska Suomessa se on mahdollista niin toisaalta miksi niin ei tekisi.

Ehkä vaan ihmetyttää että miten meinaat palata työelämäään 10 vuoden tauon jälkeen, eikö osaamisesi ole jo ihan kivikautista ja kuka sinut enää palkkaa?  Entä etkö itse kaipaa työelämää ja muuta tekemistä kuin kodin ja lasten hoito? Toki jos saat revittyä tarpeeksi aikaa omille harrastuksille ja vaikka opiskelulle  (esim. siivoojan ja lastenhoitajan avulla) kotiäitiyden ohella niin hieno juttu ja sitten ymmärrän hyvin. 

Miten se on yhteiskunnan kuppaamista? Kotihoidontuki on vähemmän, kuin työttömyystuki, mutta lapset tuottavat yhteiskunnalle. Kotihoidotuen jälkeen ei ole mitään tukia eli aivan ilmaista yhyeiskunnalle. Päivähoito taas tuo paljon suuremmat kulut yhteiskunnalle, samoin kuin isot eläkekertymät.

Vierailija kirjoitti:

Sääliä lähinnä herättää.

Ja ap on malliesimerkki sossupummista - mukuloita väännetään silleen sopivasti kolmen vuoden välein että tuet varmasti juoksee eikä vahingossakaan tarvitse mennä töihin ;) paljosta veikkaa, että ap ei ole käynyt kuin peruskoulun ja jäänyt sitten punnertamaan pershedelmiä maailmaan?

Juu, näin on. Eräskin tuntemani koti-äiti, lääkäri ammatiltaan, on käynyt peruskoulun.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää, että OMIEN LASTEN HOIDOSTA maksetaan. Kannatan, että vanhenpainvapaat olisivat n. 1,5-2 vuoden ikään eli nykyistä pidempiä, ja että ne olisi jaettu esim. 3kk äidille, 3kk isälle ja esim. vuosi itse valittavaksi. Sen jälkeen jompi kumpi tai molemmat vanhemmat voisivat tehdä osa-aikatyötä ja lapsi olla 4h päiväkodissa. Isompi lapsi sitten pitkää päivää. Ja tämähän työllistää ihmisiä, kun tarvitaan lisää päiväkoteja. Ne pitää ensin rakentaa yms.

Puolet avioliitoista päättyy eroon, että kiva sitten kotiäidin elellä minimieläkkeellä, kun on ollut vuosien tauolla työelämästä...

Siksi kotihoidon tuki on huono asia. Eikä kotiäitiys ole halveksuttavaa.

Niino, miksi sun lasten hoidosta sitten pitäisi maksaa päivähoidon muodossa? Se maksaa kunnalle 1000-1500 e/kk, miksi kunnan pitäisi maksaa sun lasten hoitoa sen enempää kuin minunkaan lasten hoitoa? 

Päiväkoteja joo tulee lisää, mutta päivähoidon työntekijät maksaa melko vähän veroja tuloistaan + ne kerryttää taas yhteiskunnalle tulevia eläkemenoja, kun niille työntekijöille pitää tulevaisuudessa maksaa isommat eläkkeet isommasta työmäärästä. Aikamoista tyhjänpyörittelyä tämmöiset ideat... Päivähoito ei koskaan ole tuottavaa, se on aina kulu. Naisen palkan tulee olla aika iso, jotta sillä katetaan esim. 2-3 lapsen päivähoitokulut. 

ap

Ei mua haittaa. Enemmän surettaa. Naisilla on enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan (Suomessa) ja osa jää pitkiksi ajoiksi kotiin. Se vaikuttaa pitkällä aikavälillä koko perheen ja yhteiskunnan tulevaisuuteen.

Minusta se on yhteiskunnan turhaa hyväksikäyttöä. Työttömät sentään ovat ainakin useimmiten työttömiä ilman omaa tahtoaan ja ovat kuitenkin aiemmin kerryttäneet valtion kassaa työssä ollessaan. Kotiäidit, varsinkin sellaiset jotka eivät ole päivääkään tehneet työtä, ovat vain tuhlanneet yhteiskunnan varoja, ensin kouluttautumalla turhaan ja sitten maksattamalla itselleen kotihoidontukea ja mahdollisesti toimeentulotukea ja asumistukeakin. Eläke jää pieneksi, joten he ovat riippana vielä eläkeiässäkin, koska heille pitää maksaa silloinkin toimeentulotukea ja asumistukea.

Minua ei ainakaan tarvitse sääliä. Olen kotiäiti (tai kotirouva koska lapset ovat jo isoja).

Minulla on koulutus ja olen ollut työelämässä ennen lapsia.

Emme saa mitään tukia...ei työkkäriä, ei asumistukea, ei sossurahoja ym.

Olen naimisissa ja ei ole avioehtoa joten en joudu sillan alle jos nyt ero tulisi 26 yhteisen vuoden jälkeen.

Elän kuitenkin tätä päivää...tässä ja nyt...onnellisena. En sure etukäteen tulevaisuutta koska ei ole mitään takeita että juuri minä elän vanhaksi ja että kukaan saa mitään eläkkeitä muutenkaan 2kymmenen vuoden päästä.

Olen pärjännyt tähänkin asti mainiosti niin enköhän pärjää jatkossakin jos vain terveyttä piisaa. Ja jos terveys menee niin ei siinä aina auta kaiken maailman rahatkaan.

Mutta oikeassa elämässä en huutele onnestani koska silloin tulee paskaa niskaan. Elelen vain hiljaa omaa elämääni nautiskellen perheeni kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Koska kotiäideistä kuvitellaan että he käyttävät päivät sohvalla istumiseen ja telkkarin katsomiseen. Itselläni on neljä lasta ja joskus minulta kysytään miten saat aikasi kulumaan. Oikeasti tilanne on se, että mitään omaa aikaa tai vapaita hetkiä ei minulla ole ennen kun lapset on nukkumassa. En saa millään tehtyä päivän aikana kaikkea sitä mitä pitäisi.

Joo kyllä siellä kotona ihan oikeita töitä tehdään.

Ei niitä lapsia kukaan toinen kasvata, hoida ja pidä kotia pystyssä.

Uraäitien perheissä syödään eineksiä, kotiäitien kotiruokaa. (Ei aina tokikaan.)

Se on oikeasti aivan se ja sama, teetkö sä niitä töitä kotona vai kodin ulkopuolella.

Ota vaikka kynä ja paperia ja laske!

Miinusta kotiäitiydessä on sosiaalisten kontaktien vähäisyys.

Vierailija kirjoitti:

Sääliä lähinnä herättää.

Ja ap on malliesimerkki sossupummista - mukuloita väännetään silleen sopivasti kolmen vuoden välein että tuet varmasti juoksee eikä vahingossakaan tarvitse mennä töihin ;) paljosta veikkaa, että ap ei ole käynyt kuin peruskoulun ja jäänyt sitten punnertamaan pershedelmiä maailmaan?

Olen käynyt lukion ja ammattikoulun. Sekä opintoja avoimessa yliopistossa. 

Kahdelle ekalle piti tulla ikäeroa 2 vuotta, mutta sain keskenmenon ja ikäero venyi kolmeen. Kakkoselle ja kolmoselle tulee suunnitellummin 3 vuoden ikäero, koska kokemus opettaa ja huomattiin että 3 vuoden ikäero on lapsille varmasti parempi kuin paljon sitä pienempi. Yhden lapsen pitäisi saada kerrallaan olla vauva tarpeeksi pitkään mielestäni. 

Mutta mitäs kouluja itse olet käynyt, kun et tiedä että lapsia ei tilata itselle sopivaa määrää sopivin välijaksoin, vaan niitä saadaan - JOS saadaan. ? 

ap

Vierailija kirjoitti:

Sääliä lähinnä herättää.

Ja ap on malliesimerkki sossupummista - mukuloita väännetään silleen sopivasti kolmen vuoden välein että tuet varmasti juoksee eikä vahingossakaan tarvitse mennä töihin ;) paljosta veikkaa, että ap ei ole käynyt kuin peruskoulun ja jäänyt sitten punnertamaan pershedelmiä maailmaan?

Jos mies tekee ns. uraa ja matkustaa työn vuoksi paljon, niin kyllä sille kotona olevalle voi jäädä kohtuuton urakka. Mikäli perheessä on vielä sairastavia lapsia, niin kaikki jää vaimon harteille. Siinä pitää pohtia a) jääkö nainen kotiin, b) laittaako nainen oman uransa tauolle ja tekee osa-aikatöitä, c) jääkö nainen kokonaan kotiin vai d) vaihtaako mies sellaisiin töihin, että on joka päivä joko viemässä tai hakemassa lapsia ja hoitamassa vuorostaan sairastavia lapsia. Vaihtoehto olisi myös, että mies jää koti-isäksi - realistista, joo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kotiäideistä kuvitellaan että he käyttävät päivät sohvalla istumiseen ja telkkarin katsomiseen. Itselläni on neljä lasta ja joskus minulta kysytään miten saat aikasi kulumaan. Oikeasti tilanne on se, että mitään omaa aikaa tai vapaita hetkiä ei minulla ole ennen kun lapset on nukkumassa. En saa millään tehtyä päivän aikana kaikkea sitä mitä pitäisi.

Tässä on yksi oivalinen esimerkki miksi se raivostuttaa. Ja myönän tähän heti alkuun myös tietämättömyyteni ja tämä perustuu omaa kokemukseeni. 

 Kuinka kaikki aika aina menee niihin lapsiin, kodinhoitoon, jne. Kuinka se käyt työstä, jne. Kolmen lapsen äitinä olen hämmentynyt miten te saatte kaiken aikanne niihin menemään. Ihan, kun minua työssä käyvänä äitinä väheksytään, kun minulla tuon kaiken hoitamiseen jää aikaa se 3h, johon teillä on aikaa koko päivä. Älkää vedotko siihen, että lapset ei sotke päivällä kotona. Kyllä koululaiset sotkee ja päiväkoti-ikäisellä ei kauan mene sen kaaoksen aiheuttamiseen. Ja sen ruuan pitää olla niitä koululaisia varten valmiina, jne...

Iltapäiväkerhot hoitavat lapsia ennen ja jälkeen työn. Kun ei ole iltapäiväkerhoa, lapset ovat valitettavalla tavalla oman onnensa nojassa ja seuraukset näkyvät kyllä. Kotona oleva vanehmpi pystyy hyvin valvomaan ja tekemään tilanteesta täysin toisenlaisen sekä ehkäisemään monia haittavaikutuksia. Eikä se ole laakereilla lepoa, vaan työtä siinä kuin iltapäiväkerhon aikuisillakin. Kun kotona on vanhempi, mahdollistuu lasten harrastaminenkin laajemmin, vaikka isovanhempia ei olisikaan muutaman sadan kilometrin säteellä auttamassa ja kuskaamassa. Tulee huolehdittua lapsen ravinnosta, ajanvietosta, ehkäistyä monia haittavaikutuksia liiasta pelaamisesta ja räkimisestä alkaen sekä pestyä yhtä monet treenivarusteet.

Vierailija kirjoitti:

Minusta se on yhteiskunnan turhaa hyväksikäyttöä. Työttömät sentään ovat ainakin useimmiten työttömiä ilman omaa tahtoaan ja ovat kuitenkin aiemmin kerryttäneet valtion kassaa työssä ollessaan. Kotiäidit, varsinkin sellaiset jotka eivät ole päivääkään tehneet työtä, ovat vain tuhlanneet yhteiskunnan varoja, ensin kouluttautumalla turhaan ja sitten maksattamalla itselleen kotihoidontukea ja mahdollisesti toimeentulotukea ja asumistukeakin. Eläke jää pieneksi, joten he ovat riippana vielä eläkeiässäkin, koska heille pitää maksaa silloinkin toimeentulotukea ja asumistukea.

Erikoista kuinka sinun mielestä kotiäidit eivät ole päivääkään tehneet töitä, mutta työttömien joukossa ei tällaisia ole.

Vierailija kirjoitti:

Päiväkoti-ikäiset lapset saa siellä päiväkodissa aamiaisen, lounaan ja välipalan viitenä päivän viikossa. Se on iso määrä ruokaa mitä ei tarvitse miettiä, ostaa/roudata kotiin ja vielä kokatakin. Jos koko perhe on pois 5 päivää viikossa n. 8-16 niin koti pysyy siistinä ja muut hoitaa lasten leikit, ulkoilut ja virikkeet.

Ja tämähän toimii tasan siihen saakka kun lapset on alle 7v. Sittenhän tuo "hieman" muuttuu... Itsellä on 3 kouluikäistä ja ainoa ruoka mikä tulee muualta kuin mun kukkarosta (tai kantamatta) on lounas 5:nä päivänä viikossa. Ja arvaapa paljonko teini-ikäinen poika syö? Ja kerro se, mun tapauksessa, kolmella.

Vierailija kirjoitti:

Ei mua haittaa. Enemmän surettaa. Naisilla on enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan (Suomessa) ja osa jää pitkiksi ajoiksi kotiin. Se vaikuttaa pitkällä aikavälillä koko perheen ja yhteiskunnan tulevaisuuteen.

Miksi joku muu valinta olisi automaattisesti parempi kuin kotiäitiys? Eikös juuri se ole hienoa että nainen voi valita mitä tahansa? Miksi juuri kotiäitiys on se mitä ei saa valita?

Varmasti vaikuttaa, meillä vain positiivisesti. Uskon ja toivon myös että meidän lapsista on hyötyä tälle yhteiskunnalle tulevaisuudessa. 

ap

Ap, vertauksesi oli melko typerä. Työttömyys ei ole useimmiten oma valinta, ja alkoholismi on sairaus.

Se, että vertaat itse valitsemaasi kotiäitiyttä noihin asioihin, kertoo naiiviudesta.

AP sinnittelee sitten minieläkkeellä ja kadehtii töissä käyneiden eläkkeitä. Siksi pidän kotiäitiyden valitsevaa naista tyhmänä. Et voi luottaa siihen että se mies jolle lapset teit, on edelleen kuviossa kustantamassa elämääsi. Selusta pitää suojata vaikka sijoituksin eikä laittaa kaikkea rahaa lapsiin.

quote]

Iltapäiväkerhot hoitavat lapsia ennen ja jälkeen työn. Kun ei ole iltapäiväkerhoa, lapset ovat valitettavalla tavalla oman onnensa nojassa ja seuraukset näkyvät kyllä. .[/quote]

Oikeasti, missä pensaassa sä oikein asut? Onko sulla edes lapsia? Ip-kerhoihin pääsee EKAluokkalainen (kaikissa kunnissa edes kaikki ekaluokkalaiset ei mahdu mukaan), kaikki loput 8 vuotta peruskoulua ja lukio päälle, lapsi on sekä ennen koulua että koulun jälkeen KOTONA! Ja kaikissa ip-kerhoissa ei edes ole aamuhoitoa olemassakaan.