Lue keskustelun säännöt.
Naiset joita ei haittaa vaikka mies on varattu tai vaikka näette tämän oman naisen kanssa, ei sekään estä teitä iskemästä. Miksi?
04.10.2016 |
Miltä varatun miehen huomio saa olonne tuntumaan ja miksi toimitte näin?
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan säännöllisesti seksiä ja vietän muutenkin aikaa varatun miehen kanssa.
Hän on mies, johon olin joskus todella rakastunut ja meillä oli pitkähkö, ihana romanssi joka loppui.
Nykyään hän seurustelee, mutta ottaa itse tasaisin väliajoin yhteyttä ja haluaa nähdä, joten nähdään (meillä on edelleen ihanaa yhdessä ja kemia valtava).
Itse en ole ikinä "eromme" jälkeen tuohon mieheen ottanut yhteyttä, joten en "vonkaa" ketään, vaan lähden mukaan kun toinen ehdottaa.Sama homma oli aiemmin yhden eksän kanssa, joka alkoi eromme jälkeen seurustella ja meni kihloihinkin.
Silti mies otti aina yhteyttä minuun ja halusi nähdä (ja harrastaa seksiä), ottaa yhä nykyäänkin (enää en vaan itse halua nähdä, joten ei nähdä).Ei mua kiihota varatut, mutta jos mies on hyväksi todettu ja kemiat natsaa, seksi on taivaallista, niin tottakai mä miehen ehdotteluihin "suostun" eikä kiinnosta hänen parisuhdestatus.
Paino tuolla "jos mies on hyväksi todettu", eli harrastan seksiä vain sellaisen varatun miehen kanssa, jonka kanssa on tutustuttu ja pantu jo ennen kuin mies alkoi seurustelemaan.Niin, voihan se tietysti olla mukavaa olla pelkkänä patjana.
Heh, kuten sanoin, vietämme muutenkin aikaa yhdessä.
Seksiä yhdessä vietetystä ajasta on ehkä 20%, vaikka toki läheisyyttä, pusuja ym. on jatkuvasti.
Pitkälti yhdessäolo on yhdessä vammailua, syvällisiä keskusteluja ymv. normaalia mitä oli jo silloin kun tutustuttiin.Ja ette enää ole yhdessä koska? Jokuhan teillä on päässä vialla jos olette eronneet, mutta käyttäydytte kuin pari ja roikotatte vielä miehen uutta puolisoa mukana.
En halua sitoutua häneen enkä halunnut siihen edelliseenkään.
Se, että synkkaa ja on mukavaa yhdessä + seksi loistavaa ei vielä riitä siihen, että kannattaisi jakaa koko elämä ja alkaa kumppaniksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saan hyvää seksiä ilman perhe-elämän ongelmia. Mies saa hyvää seksiä ilman perhe-elämän ongelmia. Mies tarvitsee välillä kauniin, hoikan naisen seuraa, jaksaakseen lihavan, hoitamattoman vaimonsa seuraa. Minähän teen palveluksen perheellesi, mies ei ota eroa sinusta, koska voi välillä käydä purkamassa paineita luonani, rauhassa, ilman kiirettä , halukkaan kauniin naisen luona, jolla ei ole kiire mihinkään. Win win tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan säännöllisesti seksiä ja vietän muutenkin aikaa varatun miehen kanssa.
Hän on mies, johon olin joskus todella rakastunut ja meillä oli pitkähkö, ihana romanssi joka loppui.
Nykyään hän seurustelee, mutta ottaa itse tasaisin väliajoin yhteyttä ja haluaa nähdä, joten nähdään (meillä on edelleen ihanaa yhdessä ja kemia valtava).
Itse en ole ikinä "eromme" jälkeen tuohon mieheen ottanut yhteyttä, joten en "vonkaa" ketään, vaan lähden mukaan kun toinen ehdottaa.Sama homma oli aiemmin yhden eksän kanssa, joka alkoi eromme jälkeen seurustella ja meni kihloihinkin.
Silti mies otti aina yhteyttä minuun ja halusi nähdä (ja harrastaa seksiä), ottaa yhä nykyäänkin (enää en vaan itse halua nähdä, joten ei nähdä).Ei mua kiihota varatut, mutta jos mies on hyväksi todettu ja kemiat natsaa, seksi on taivaallista, niin tottakai mä miehen ehdotteluihin "suostun" eikä kiinnosta hänen parisuhdestatus.
Paino tuolla "jos mies on hyväksi todettu", eli harrastan seksiä vain sellaisen varatun miehen kanssa, jonka kanssa on tutustuttu ja pantu jo ennen kuin mies alkoi seurustelemaan.Niin, voihan se tietysti olla mukavaa olla pelkkänä patjana.
Heh, kuten sanoin, vietämme muutenkin aikaa yhdessä.
Seksiä yhdessä vietetystä ajasta on ehkä 20%, vaikka toki läheisyyttä, pusuja ym. on jatkuvasti.
Pitkälti yhdessäolo on yhdessä vammailua, syvällisiä keskusteluja ymv. normaalia mitä oli jo silloin kun tutustuttiin.Ai niin, unohtui. Lisään vielä, etten halua sitoutua tuohon mieheen enkä halunnut siihen edelliseenkään, joten tämä nykyinen kuvio on vallan mainio kannaltani - saan rusinat pullasta.
Nooh, tulet vielä oppimaan että ei se elämä tule pelkkää rusinoiden syöntiä sinullekkaan olemaan. Millainen moraali sulla oikein on? Ai niin, eihän sulla ole muuta kuin tuulen huuhtoma perse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule, kun ne teidän varatut miehet on sinkkunaisten perässä vonkaamassa. On sulle toki varmaan huojentavaa ajatella, että menisi noin päin.
En tietenkään ajattele etteikö miehet vonkaisi naista. Olen itsekin sinkku. En siis ole missään "vaimon" asemassa. Puhun nyt naisista joita ei kiinnosta minkälainen parisuhdetilanne miehillä on.
Koska olet nainen, niin et voi ymmärtää että naiset haluavat tehdä pahaa ? Syitä voi olla äärettömästi, kaikki ei edes hiusta suurempia. Kateus kuitenkin suurimpana.
Ei ketään väkisin pysty iskemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan säännöllisesti seksiä ja vietän muutenkin aikaa varatun miehen kanssa.
Hän on mies, johon olin joskus todella rakastunut ja meillä oli pitkähkö, ihana romanssi joka loppui.
Nykyään hän seurustelee, mutta ottaa itse tasaisin väliajoin yhteyttä ja haluaa nähdä, joten nähdään (meillä on edelleen ihanaa yhdessä ja kemia valtava).
Itse en ole ikinä "eromme" jälkeen tuohon mieheen ottanut yhteyttä, joten en "vonkaa" ketään, vaan lähden mukaan kun toinen ehdottaa.Sama homma oli aiemmin yhden eksän kanssa, joka alkoi eromme jälkeen seurustella ja meni kihloihinkin.
Silti mies otti aina yhteyttä minuun ja halusi nähdä (ja harrastaa seksiä), ottaa yhä nykyäänkin (enää en vaan itse halua nähdä, joten ei nähdä).Ei mua kiihota varatut, mutta jos mies on hyväksi todettu ja kemiat natsaa, seksi on taivaallista, niin tottakai mä miehen ehdotteluihin "suostun" eikä kiinnosta hänen parisuhdestatus.
Paino tuolla "jos mies on hyväksi todettu", eli harrastan seksiä vain sellaisen varatun miehen kanssa, jonka kanssa on tutustuttu ja pantu jo ennen kuin mies alkoi seurustelemaan.Niin, voihan se tietysti olla mukavaa olla pelkkänä patjana.
Heh, kuten sanoin, vietämme muutenkin aikaa yhdessä.
Seksiä yhdessä vietetystä ajasta on ehkä 20%, vaikka toki läheisyyttä, pusuja ym. on jatkuvasti.
Pitkälti yhdessäolo on yhdessä vammailua, syvällisiä keskusteluja ymv. normaalia mitä oli jo silloin kun tutustuttiin.Ja ette enää ole yhdessä koska? Jokuhan teillä on päässä vialla jos olette eronneet, mutta käyttäydytte kuin pari ja roikotatte vielä miehen uutta puolisoa mukana.
En halua sitoutua häneen enkä halunnut siihen edelliseenkään.
Se, että synkkaa ja on mukavaa yhdessä + seksi loistavaa ei vielä riitä siihen, että kannattaisi jakaa koko elämä ja alkaa kumppaniksi.
Niinpä, silloin ei todellakaan kannata alkaa kenenkään kumppaniksi.
Ette varmaan ole kuulleet mustasukkaisista puolisoista jotka ovat valmiita vaikka tappamaan, kyllä, kun saavat selville kenen kanssa se rakas puoliso on vehtaillut. Leikkikää vaan. Joskus se paha vielä osuu teidänkin kohdalle ja sitten on turha vinkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos se varattu mies sattuu olemaan superkomea, varakas jne, niin kyllä mä silloin sitä yritän, vaikka siis mies olisi varattu. Se mies kuitenkin luultavasti valitsee mut, koska ne naiset ovat erittäin harvassa, ketkä mua vastaan pystyvät kilpailemaan. Turhaa kai se on tällä palstalla sanoa, mutta olen hoikka, pitkäsäärinen, mallinmittainen, hyväkroppainen. Mulla on hyvä peppu, isot rinnat, kauniit kasvot ja selkään asti ulottuvat pitkät, kauniit hiukset. Voitan siis aivan helposti lähes kaikki naiset, eikä niillä ole mitään mahdollisuuksia kilpailla samoista miehistä, kuin mistä minä olen kiinnostunut. Tosin, en ole kiinnostunut kun vain pitkistä, eli yli 185 cm, mieluiten yli 190 cm, komeista, raamikkaista, lihaksikkaista, hyvin "varustelluista" ja hyvin tienaavista miehistä.
N22
Nainen ei sano selkään asti ulottuvat hiukset.
Mun kaveri on suhteessa naimisissa olevan miehen kanssa. Tosin miehen sanojen mukaan kyseessä on kulissiliitto lasten takia. Miehen elämäntapa ja tekemiset tukevat tuota asiaa, joten saattaapa olla tottakin.
Kaverini pitää tuosta suhteesta juuri siksi, että se ei voi edetä mihinkään, vaan pysyy satunnaisen tapailun tasolla. Mitään sen enempää ei tapahdu ennen kuin/jos mies ottaisi oikeasti eron vaimostaan. Kaverini on joutunut monesti pettymään pahasti toivoessaan liikaa miessuhteistaan, ja siksi tällainen sopii hänelle.
Ehkä jotkut varattuja vonkaavat ajattelevat alitajuisesti samalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se varattu mies sattuu olemaan superkomea, varakas jne, niin kyllä mä silloin sitä yritän, vaikka siis mies olisi varattu. Se mies kuitenkin luultavasti valitsee mut, koska ne naiset ovat erittäin harvassa, ketkä mua vastaan pystyvät kilpailemaan. Turhaa kai se on tällä palstalla sanoa, mutta olen hoikka, pitkäsäärinen, mallinmittainen, hyväkroppainen. Mulla on hyvä peppu, isot rinnat, kauniit kasvot ja selkään asti ulottuvat pitkät, kauniit hiukset. Voitan siis aivan helposti lähes kaikki naiset, eikä niillä ole mitään mahdollisuuksia kilpailla samoista miehistä, kuin mistä minä olen kiinnostunut. Tosin, en ole kiinnostunut kun vain pitkistä, eli yli 185 cm, mieluiten yli 190 cm, komeista, raamikkaista, lihaksikkaista, hyvin "varustelluista" ja hyvin tienaavista miehistä.
N22
Voi kuule, kauneus on katoavaista. Aina tulee sinua nuorempia ja vetävämmän näköisiä neitejä tarjolle. Ulkonäkö tai mikään muukaan pinnallinen ei ole se mihin kannattaa kokeilla rakentaa omaa mielenterveyttään. Nimittäin se on sata varmaa että se romahtaa jossain vaiheessa ja lujaa, ja yhtäkkiä huomaatkin olevasi rajussa kolmenkympin kriisissä juoksevan terapeutilla ja kokeilevan että mikä mielialalääkitys sinulle parhaiten sopii. Sanon tämän kaikella rakkaudella. Todellista aitoa ja pysyvää hyvää oloa saa hengellisyydestä (miten sitä kukin itselleen ominaiseen tapaan tahtookaan harjoittaa) ja siitä että rakastaa ihmisiä, antaa anteeksi ja rakastaa. Muiden ihmisten hyvin kohteleminen auttaa kasvattamaan pysyvästi omaa hyvää oloaan. Ja sitten kun lopulta tulee se hetki kuolla pois (jonka jokainen meistä takuulla kokee) olet sydämessäsi tyytyväinen siihen kuinka käytit elämäsi. Kaikkea hyvää sinulle.
Ihan ohiksena, mutta ei tuolla "kaunottarella" taida liikkua kuolinvuoteellaankaan mitään päässä. Ainoat jäätävät omakehut kohdistuivat ulkonäköönsä. Mihin unohtui henkinen anti? Sivistys, äly, tyylikkyys, persoonallisuus, koulutus, ammatti, sielukkuus, 'se jokin' ym. tärkeimmät aspektit?
Psyykkisesti lahna on kauheus. Mieluummin lahnukka vaikka sängyssä, sitähän voi sentään itsessään kehittää...
Vierailija kirjoitti:
Ei ketään väkisin pysty iskemään.
Täsmälleen näin. Ei ketään saa ihastumaan itseensä pakolla, eli jos varattu mies johonkin naiseen ihastuu, niin miten se olisi naisen vika? Ehjään liittoon ei voi väliin kiilata yksikään ihminen, mutta liittoon, jossa rakoilee, on vain ajan kysymys koska jotakin tapahtuu.
Joku nykäisi kateuskortin esiin, mutta ei se sitä ole. En minä ainakaan nuorempana ja vapaana naisena ollut pätkääkään kateellinen suhteessa oleville naisille, päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varattu mies itkee miten kotona vaimo on niin paha ja ilkeä, ei anna seksiäkään kun kerran vuodessa ja nalkuttaakin niin pirusti. Sitten mies kehuu teitä, että voi kun sä olet niin erilainen kun Mirkku kotona. Ja ämmä hyppää sänkyyn ja tuntee itsensä niin spesiaaliksi 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se varattu mies sattuu olemaan superkomea, varakas jne, niin kyllä mä silloin sitä yritän, vaikka siis mies olisi varattu. Se mies kuitenkin luultavasti valitsee mut, koska ne naiset ovat erittäin harvassa, ketkä mua vastaan pystyvät kilpailemaan. Turhaa kai se on tällä palstalla sanoa, mutta olen hoikka, pitkäsäärinen, mallinmittainen, hyväkroppainen. Mulla on hyvä peppu, isot rinnat, kauniit kasvot ja selkään asti ulottuvat pitkät, kauniit hiukset. Voitan siis aivan helposti lähes kaikki naiset, eikä niillä ole mitään mahdollisuuksia kilpailla samoista miehistä, kuin mistä minä olen kiinnostunut. Tosin, en ole kiinnostunut kun vain pitkistä, eli yli 185 cm, mieluiten yli 190 cm, komeista, raamikkaista, lihaksikkaista, hyvin "varustelluista" ja hyvin tienaavista miehistä.
N22
Voi kuule, kauneus on katoavaista. Aina tulee sinua nuorempia ja vetävämmän näköisiä neitejä tarjolle. Ulkonäkö tai mikään muukaan pinnallinen ei ole se mihin kannattaa kokeilla rakentaa omaa mielenterveyttään. Nimittäin se on sata varmaa että se romahtaa jossain vaiheessa ja lujaa, ja yhtäkkiä huomaatkin olevasi rajussa kolmenkympin kriisissä juoksevan terapeutilla ja kokeilevan että mikä mielialalääkitys sinulle parhaiten sopii. Sanon tämän kaikella rakkaudella. Todellista aitoa ja pysyvää hyvää oloa saa hengellisyydestä (miten sitä kukin itselleen ominaiseen tapaan tahtookaan harjoittaa) ja siitä että rakastaa ihmisiä, antaa anteeksi ja rakastaa. Muiden ihmisten hyvin kohteleminen auttaa kasvattamaan pysyvästi omaa hyvää oloaan. Ja sitten kun lopulta tulee se hetki kuolla pois (jonka jokainen meistä takuulla kokee) olet sydämessäsi tyytyväinen siihen kuinka käytit elämäsi. Kaikkea hyvää sinulle.
Ihan ohiksena, mutta ei tuolla "kaunottarella" taida liikkua kuolinvuoteellaankaan mitään päässä. Ainoat jäätävät omakehut kohdistuivat ulkonäköönsä. Mihin unohtui henkinen anti? Sivistys, äly, tyylikkyys, persoonallisuus, koulutus, ammatti, sielukkuus, 'se jokin' ym. tärkeimmät aspektit?
Psyykkisesti lahna on kauheus. Mieluummin lahnukka vaikka sängyssä, sitähän voi sentään itsessään kehittää...
No johan kävi luonnon päälle! XD Naurettavaa tekstiä, katkeruus vie kalatkin vedestä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan säännöllisesti seksiä ja vietän muutenkin aikaa varatun miehen kanssa.
Hän on mies, johon olin joskus todella rakastunut ja meillä oli pitkähkö, ihana romanssi joka loppui.
Nykyään hän seurustelee, mutta ottaa itse tasaisin väliajoin yhteyttä ja haluaa nähdä, joten nähdään (meillä on edelleen ihanaa yhdessä ja kemia valtava).
Itse en ole ikinä "eromme" jälkeen tuohon mieheen ottanut yhteyttä, joten en "vonkaa" ketään, vaan lähden mukaan kun toinen ehdottaa.Sama homma oli aiemmin yhden eksän kanssa, joka alkoi eromme jälkeen seurustella ja meni kihloihinkin.
Silti mies otti aina yhteyttä minuun ja halusi nähdä (ja harrastaa seksiä), ottaa yhä nykyäänkin (enää en vaan itse halua nähdä, joten ei nähdä).Ei mua kiihota varatut, mutta jos mies on hyväksi todettu ja kemiat natsaa, seksi on taivaallista, niin tottakai mä miehen ehdotteluihin "suostun" eikä kiinnosta hänen parisuhdestatus.
Paino tuolla "jos mies on hyväksi todettu", eli harrastan seksiä vain sellaisen varatun miehen kanssa, jonka kanssa on tutustuttu ja pantu jo ennen kuin mies alkoi seurustelemaan.Niin, voihan se tietysti olla mukavaa olla pelkkänä patjana.
Heh, kuten sanoin, vietämme muutenkin aikaa yhdessä.
Seksiä yhdessä vietetystä ajasta on ehkä 20%, vaikka toki läheisyyttä, pusuja ym. on jatkuvasti.
Pitkälti yhdessäolo on yhdessä vammailua, syvällisiä keskusteluja ymv. normaalia mitä oli jo silloin kun tutustuttiin.Ja ette enää ole yhdessä koska? Jokuhan teillä on päässä vialla jos olette eronneet, mutta käyttäydytte kuin pari ja roikotatte vielä miehen uutta puolisoa mukana.
En halua sitoutua häneen enkä halunnut siihen edelliseenkään.
Se, että synkkaa ja on mukavaa yhdessä + seksi loistavaa ei vielä riitä siihen, että kannattaisi jakaa koko elämä ja alkaa kumppaniksi.Niinpä, silloin ei todellakaan kannata alkaa kenenkään kumppaniksi.
Jos joku teistä lortoista ei tajunnut niin tarkoitin tuota miestä joka roikottaa tietämätöntä naisystäväänsä löysässä hirressä. Miksi se ei voi erota siitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se varattu mies sattuu olemaan superkomea, varakas jne, niin kyllä mä silloin sitä yritän, vaikka siis mies olisi varattu. Se mies kuitenkin luultavasti valitsee mut, koska ne naiset ovat erittäin harvassa, ketkä mua vastaan pystyvät kilpailemaan. Turhaa kai se on tällä palstalla sanoa, mutta olen hoikka, pitkäsäärinen, mallinmittainen, hyväkroppainen. Mulla on hyvä peppu, isot rinnat, kauniit kasvot ja selkään asti ulottuvat pitkät, kauniit hiukset. Voitan siis aivan helposti lähes kaikki naiset, eikä niillä ole mitään mahdollisuuksia kilpailla samoista miehistä, kuin mistä minä olen kiinnostunut. Tosin, en ole kiinnostunut kun vain pitkistä, eli yli 185 cm, mieluiten yli 190 cm, komeista, raamikkaista, lihaksikkaista, hyvin "varustelluista" ja hyvin tienaavista miehistä.
N22
Voi kuule, kauneus on katoavaista. Aina tulee sinua nuorempia ja vetävämmän näköisiä neitejä tarjolle. Ulkonäkö tai mikään muukaan pinnallinen ei ole se mihin kannattaa kokeilla rakentaa omaa mielenterveyttään. Nimittäin se on sata varmaa että se romahtaa jossain vaiheessa ja lujaa, ja yhtäkkiä huomaatkin olevasi rajussa kolmenkympin kriisissä juoksevan terapeutilla ja kokeilevan että mikä mielialalääkitys sinulle parhaiten sopii. Sanon tämän kaikella rakkaudella. Todellista aitoa ja pysyvää hyvää oloa saa hengellisyydestä (miten sitä kukin itselleen ominaiseen tapaan tahtookaan harjoittaa) ja siitä että rakastaa ihmisiä, antaa anteeksi ja rakastaa. Muiden ihmisten hyvin kohteleminen auttaa kasvattamaan pysyvästi omaa hyvää oloaan. Ja sitten kun lopulta tulee se hetki kuolla pois (jonka jokainen meistä takuulla kokee) olet sydämessäsi tyytyväinen siihen kuinka käytit elämäsi. Kaikkea hyvää sinulle.
Ihan ohiksena, mutta ei tuolla "kaunottarella" taida liikkua kuolinvuoteellaankaan mitään päässä. Ainoat jäätävät omakehut kohdistuivat ulkonäköönsä. Mihin unohtui henkinen anti? Sivistys, äly, tyylikkyys, persoonallisuus, koulutus, ammatti, sielukkuus, 'se jokin' ym. tärkeimmät aspektit?
Psyykkisesti lahna on kauheus. Mieluummin lahnukka vaikka sängyssä, sitähän voi sentään itsessään kehittää...
No johan kävi luonnon päälle! XD Naurettavaa tekstiä, katkeruus vie kalatkin vedestä...
Kerro nyt vielä mistä tuo kirjoittaja on katkera?
Olen suhteessa varattuun mieheen. Hän on hyvä sängyssä, kemiamme kohtaavat. Vaimonsa on lihonut, eikä välitä ulkonäöstään enää.En edes halua muuta, kuin satunnaista seksiä. Hän on yksi monista. Vaimot, pitäkää huoli ulkonäöstänne, koska se on todella tärkeä asia miehillenne. Lihominen ja ulkonäöstä huolehtimattomuus ajaa miehenne meidän kauniiden, hoikkien naisten syliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan säännöllisesti seksiä ja vietän muutenkin aikaa varatun miehen kanssa.
Hän on mies, johon olin joskus todella rakastunut ja meillä oli pitkähkö, ihana romanssi joka loppui.
Nykyään hän seurustelee, mutta ottaa itse tasaisin väliajoin yhteyttä ja haluaa nähdä, joten nähdään (meillä on edelleen ihanaa yhdessä ja kemia valtava).
Itse en ole ikinä "eromme" jälkeen tuohon mieheen ottanut yhteyttä, joten en "vonkaa" ketään, vaan lähden mukaan kun toinen ehdottaa.Sama homma oli aiemmin yhden eksän kanssa, joka alkoi eromme jälkeen seurustella ja meni kihloihinkin.
Silti mies otti aina yhteyttä minuun ja halusi nähdä (ja harrastaa seksiä), ottaa yhä nykyäänkin (enää en vaan itse halua nähdä, joten ei nähdä).Ei mua kiihota varatut, mutta jos mies on hyväksi todettu ja kemiat natsaa, seksi on taivaallista, niin tottakai mä miehen ehdotteluihin "suostun" eikä kiinnosta hänen parisuhdestatus.
Paino tuolla "jos mies on hyväksi todettu", eli harrastan seksiä vain sellaisen varatun miehen kanssa, jonka kanssa on tutustuttu ja pantu jo ennen kuin mies alkoi seurustelemaan.Niin, voihan se tietysti olla mukavaa olla pelkkänä patjana.
Heh, kuten sanoin, vietämme muutenkin aikaa yhdessä.
Seksiä yhdessä vietetystä ajasta on ehkä 20%, vaikka toki läheisyyttä, pusuja ym. on jatkuvasti.
Pitkälti yhdessäolo on yhdessä vammailua, syvällisiä keskusteluja ymv. normaalia mitä oli jo silloin kun tutustuttiin.Ai niin, unohtui. Lisään vielä, etten halua sitoutua tuohon mieheen enkä halunnut siihen edelliseenkään, joten tämä nykyinen kuvio on vallan mainio kannaltani - saan rusinat pullasta.
Nooh, tulet vielä oppimaan että ei se elämä tule pelkkää rusinoiden syöntiä sinullekkaan olemaan. Millainen moraali sulla oikein on? Ai niin, eihän sulla ole muuta kuin tuulen huuhtoma perse.
Ei mun elämä olekaan pelkkää rusinoiden syöntiä, eikä ole koskaan ollutkaan, mutta tässä asiassa onneksi on!
Olen kyllä hyvin moraalinen ihminen, mutta minulla ei ole lojaliteettia niitä naisia kohtaan, koska en tunne heitä eikä heillä ole lapsia (jos parilla olisi lapsia tai nainen olisi raskaana, en tapailisi miestä).
Miehillä on lähtökohtaisesti vastuu tässä kohtaa, ei minulla.
Mitä on iskeminen? Miehelleni on puhunut lukemattomat naiset, mutta ikinä en ole ollut mustasukkainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan säännöllisesti seksiä ja vietän muutenkin aikaa varatun miehen kanssa.
Hän on mies, johon olin joskus todella rakastunut ja meillä oli pitkähkö, ihana romanssi joka loppui.
Nykyään hän seurustelee, mutta ottaa itse tasaisin väliajoin yhteyttä ja haluaa nähdä, joten nähdään (meillä on edelleen ihanaa yhdessä ja kemia valtava).
Itse en ole ikinä "eromme" jälkeen tuohon mieheen ottanut yhteyttä, joten en "vonkaa" ketään, vaan lähden mukaan kun toinen ehdottaa.Sama homma oli aiemmin yhden eksän kanssa, joka alkoi eromme jälkeen seurustella ja meni kihloihinkin.
Silti mies otti aina yhteyttä minuun ja halusi nähdä (ja harrastaa seksiä), ottaa yhä nykyäänkin (enää en vaan itse halua nähdä, joten ei nähdä).Ei mua kiihota varatut, mutta jos mies on hyväksi todettu ja kemiat natsaa, seksi on taivaallista, niin tottakai mä miehen ehdotteluihin "suostun" eikä kiinnosta hänen parisuhdestatus.
Paino tuolla "jos mies on hyväksi todettu", eli harrastan seksiä vain sellaisen varatun miehen kanssa, jonka kanssa on tutustuttu ja pantu jo ennen kuin mies alkoi seurustelemaan.Niin, voihan se tietysti olla mukavaa olla pelkkänä patjana.
Heh, kuten sanoin, vietämme muutenkin aikaa yhdessä.
Seksiä yhdessä vietetystä ajasta on ehkä 20%, vaikka toki läheisyyttä, pusuja ym. on jatkuvasti.
Pitkälti yhdessäolo on yhdessä vammailua, syvällisiä keskusteluja ymv. normaalia mitä oli jo silloin kun tutustuttiin.Ja ette enää ole yhdessä koska? Jokuhan teillä on päässä vialla jos olette eronneet, mutta käyttäydytte kuin pari ja roikotatte vielä miehen uutta puolisoa mukana.
En halua sitoutua häneen enkä halunnut siihen edelliseenkään.
Se, että synkkaa ja on mukavaa yhdessä + seksi loistavaa ei vielä riitä siihen, että kannattaisi jakaa koko elämä ja alkaa kumppaniksi.Niinpä, silloin ei todellakaan kannata alkaa kenenkään kumppaniksi.
Jos joku teistä lortoista ei tajunnut niin tarkoitin tuota miestä joka roikottaa tietämätöntä naisystäväänsä löysässä hirressä. Miksi se ei voi erota siitä?
Luultavasti pitää kilttinä kotipiikana ja vakipilluna.
Kyllä vaan! :) Kolmenkymmenen vuoden kokemus tästä, enkä todellakaan ole mikään 300 kiloinen rämehirviö, ennemminkin ihan ok ja jopa sievä. Ei nuo moraaliltaan rappeutuneet tyrkyt mieti kanssasiskojen tunteita tai omaa tämän lajin sivistystä ja kunnioitusta. Päälle vain kuin kiimaiset koirat. Mulla vielä ihan parhaat ystävät lähtivät tälle tielle :( Enpä olisi uskonut!! Niin myötähäpeällistä! Ja samaa mieltä, että miehen pitää tehdä peli selväksi!
Ja mies ei ole mikään flirttaileva hutsumagneetti, että siitä johtuisi (ei muutu käytös mitenkään, kun en ole paikalla, tiedän varmaksi!). Erittäin hyvännäköinen tosin.