Kumman pelastaisit palavasta talosta?

Vierailija kirjoitti:

Pelastamista voi vaatia tilanteessa, jossa henkilö ei ole hengenvaarassa, mutta jos pelastaminen aiheuttaa kuolemanvaaran pelastajalle niin toivoisin, että hän sais itse päättää, kenen edestä vai kenenkään hän asettuu kuolemanvaaraan. Tosin näin ei ilmeisesti ole mutta toivoisin.

Ties monennenko kerran; laki ei velvoita sinua asettamaan itseäsi kuoleman vaaraan kenenkään pelastamiseksi, mutta jos itse valitset niin ja kohdallesi sattuu pelastettavaksi joko koira tai ihminen niin olet velvoitettu pelastamaan ihmisen.

Ja kuten on jo todettu, aloituksessa ei ole mainittu että pelastaja olisi esimerkissä kuolemanvaarassa, joten se ei ole peruskysymyksen kannalta olennainen asia.

Henkilökohtaisesti koen pelastajan kuolemanvaaran argumenttina koiran pelastamisen puolesta omituisena. Millä tavoin pelastajan vaara oikeuttaa arvottamaan pelastettavat erilailla?

Stu kirjoitti:

Kun väittää, että pelastaisi koiran, niin se on ainoastaan yläastemaista uhoa. Oikeasti homma ei menisi niin, vaan tulisitte ulos ihmisen kanssa.

Mä pelkään että näitä "uhoajia" on prosentuaalisesti niin paljon että moni oikeasti tulisi ulos rakkinsa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Stu kirjoitti:

Kun väittää, että pelastaisi koiran, niin se on ainoastaan yläastemaista uhoa. Oikeasti homma ei menisi niin, vaan tulisitte ulos ihmisen kanssa.

Mä pelkään että näitä "uhoajia" on prosentuaalisesti niin paljon että moni oikeasti tulisi ulos rakkinsa kanssa.

Enpä usko. Näistä koiraansa palvovista suurin osa kuitenkin syö tehotuotettua lihaa eli pitää yllä eläinten kärsimystä ja suhtautuu eläimiin välineellisesti. Ei heidän suhteensa eläimiin ole likikään niin syvä kuin ihmiseen, ei edes omaan koiraan. Ihmisten välinen kiinteä side perustuu biologiaan, oman lajin suosimiseen.

Jos nukkuisi saman katon alla jonkun lapsen kanssa ja yöllä heräisi palon ääniin, niin kyllä ne askeleet suuntautuisivat lapsen luokse. Koirakin varmasti yritettäisiin saada mukaan, mutta ensimmäisenä ajatukset olisivat lapsessa.

Menkää markettiin ja katselkaa pikkulapsia tai vauvoja ja hokekaa jokaisen lapsen kohdalla mielessänne seuraavaa: "Tuo saisi kuolla mieluummin kuin koirani. Tuo saisi kuolla mieluummin kuin koirani. Tuo saisi kuolla mieluummin kuin koirani."

Jo pelkästään asian sanominen itselleen tuntuu pahalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menet palavaan taloon pelastamaan koiraasi. Huomaat samassa tilassa koiran kanssa yhtä lailla pelastettavissa olevan pikkulapsen. Jos jätät lapsen sinne, syyllistyt vakavaan rikokseen. Tämä on päivänselvä asia, jonka luulin johtuvan jo inhimillisestä moraalista ilman mitään lakipykäliäkin. Olin näköjään pahasti väärässä.

Sinulle on moneen kertaan selitetty, miksi olet tässä asiassa väärässä. Ihmettelen haluaisi jankata kantasi puolesta, kun mitään perusteluja sinulla ei ole, eikä tapauksen juridiikka ole edes puheenaiheen kannalta oleellista.

Montako kertaa tännekin on postattu rikoslain pykälä koskien pelastustoimen laiminlyöntiä? Jokainen on velvollinen auttamaan kohtuullisten mahdollisuuksien rajoissa vaarassa olevia ihmisiä, tai hälyttämään apua, tilanteesta riippuen. Kenenkään ei tarvitse rynnätä palavaan taloon. Jos talon näkee palavan, niin riittävä ja järkevä tapa toimia on hälyttää apua. Jos kuitenkin olet itse jo siellä palavassa talossa, palokuntaa ei ole käsillä eikä se ehdi saapua ajoissa, ja ilman mainittavaa lisävaaraa voit pelastaa sieltä välittömässä hengenvaarassa olevan lapsen, on se tietenkin tehtävä. "Pelastin koiran" ei ole hyväksyttävä syy toimia toisin. Perustele nyt vihdoinkin, jos olet eri mieltä. Lakialan ihmisenä luulisin tietäväni näistä asioista enemmän kuin sinä.

Niin, ja tilanteesta riippuen kuolemaan johtava pelastustoimen laiminlyönti voi tulla rangaistuksi kuolemantuottamuksena tai jopa tappona.

No ilman mainittua lisävaaraa on varmaan se olennainen, koska ainahan on lisävaaraa ja hitautta lapsen kantamisesta kuin että juoksisi vain nopeasti pois. Sama koskee myös sitä, jos koiran on ottanut syliin kuten alunperinkin ajatteli ja huomaa lapsen niin sylissä olijan vaihto ym. niin lisää sitä omaa vaaraa ja tuo lisäsekunteja talon sisällä.

Onneksi keltään ei voi tositilanteessa edellyttää rationaalista päätöksentekoa paniikissa juostessaan, eikä siten velvoitetta henkensä uhalla pelastaa yhtään ketään tai "pelastaa" sitten vaikka se koira tai lusikka tai pyyhe tai mitä ikinä alunperin meni hakemaan lapsen huomatessaan.

Sitä varten meillä myös on laki, että se suojelee näitä maallikkoja, jotka hädissään siellä tempoilee tajuamatta mistään mitään savun ja myrkkukaasujen keskellä paniikkikohtauksen hätäännyttäminä. Jos siinä nappaa koiran (tai sen lusikan) ihmisen pelastamisen sijaan niin sitten nappaa.

"Pelastin koiran" muuten riittää syyksi ihan siinä missä sekin, että itkee ja sekavana toistaa, että "hain lusikan, mun piti hakee lusikka, auttakaa mua, lusikka" ja saa kriisiapua ja rauhoittavia lääkkeitä, ei syytteitä.

On aivan luontevaa mennä tekemään se  mitä teki kun toimii tuollaisessa tilanteessa ja tekee sitä alkuperäistä suunnitelmaansa mitä on tullut pakokauhun saattelemana tekemään. Joku raja, mitä toimintaa ihmiseltä voidaan vaatia ja edellyttää ja siksipä sitä ei onneksi edellytetäkään, vaan kaikki tuossa tilanteessa menee kategoriaan: olin hädissäni ja toimin automoodilla. Ja se on hyväksyttävä kategoria. Laki ei vaadi keneltäkään sankaruutta.

Jaa-a, mitenköhän lie. Hätävarjeluasioissakin edellytetään jälkikäteen melko viileää harkintaa käytettyjen voimakeinojen tarpeellisuudesta. Joku käy päällesi->menet paniikkiin ja lyöt veitsellä hengiltä->saat silti muutaman vuoden vankeutta.

KYRVÄN!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelastamista voi vaatia tilanteessa, jossa henkilö ei ole hengenvaarassa, mutta jos pelastaminen aiheuttaa kuolemanvaaran pelastajalle niin toivoisin, että hän sais itse päättää, kenen edestä vai kenenkään hän asettuu kuolemanvaaraan. Tosin näin ei ilmeisesti ole mutta toivoisin.

Ties monennenko kerran; laki ei velvoita sinua asettamaan itseäsi kuoleman vaaraan kenenkään pelastamiseksi, mutta jos itse valitset niin ja kohdallesi sattuu pelastettavaksi joko koira tai ihminen niin olet velvoitettu pelastamaan ihmisen.

Ja kuten on jo todettu, aloituksessa ei ole mainittu että pelastaja olisi esimerkissä kuolemanvaarassa, joten se ei ole peruskysymyksen kannalta olennainen asia.

Henkilökohtaisesti koen pelastajan kuolemanvaaran argumenttina koiran pelastamisen puolesta omituisena. Millä tavoin pelastajan vaara oikeuttaa arvottamaan pelastettavat erilailla?

En ole missään vaiheessa luullut, että on pakko asettaa itsensä vaaraan, ainoastaan argumentoinut sen puolesta, että jos asettaa, saisi myös itse päättää miksi. Ajatukseni menee niin, että siinä joutuu miettimään jo sitä, että jos kuolee niin miksi kuolee ja kaikki eivät ole valmiita kuolemaan kuin sen puolesta, jota ovat menossa pelastamaan. Siksi on kohtuutonta vaatia, että pitäisi joko poistua ilman ketään (mahdolliset vammat, mahdollinen turha kuolema eli kuolee poistuessa yrittämättäkään pelastaa sitä kenen edestä oli valmis kuolemaan) tai poistua sen kanssa, jonka edestä ei olisi valmis kuolemaan (turha itsensä vaaralle asettaminen, mahdolliset vammat, jopa mahdollinen kuolema yrittäessä poistua). Jälkimmäistähän ei vaadita, mutta minusta ensin mainittukin: ei pelasta ketään, on aika kova vaade, koska henkilö saattaa silloin kuolla tai vammautua turhaan talossa ollessaan, eikä silti saanut auttaa sitä, ketä halusi.

Minä en oikeestaan arvota pelastettavia eri tavalla (ja itse pelastaisin lapsen!), mutta arvotan yksilön oikeutta päättää, kenen puolesta on valmis kuolemaan. Ja en argumentoi koiran pelastamisen puolesta, vaan sen puolesta, että yksilö saisi toteuttaa loppuun sen pelastuksen ja pelastaa sen asian, minkä vuoksi on henkensä valmis antamaan, ei vaihtaa lennossa pelastettavaan jonka edestä ei olisi valmis vammautumaan tai kuolemaan tai jättämään jälkeensä molempia, jotta toimisi oikein.

Stu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stu kirjoitti:

Kun väittää, että pelastaisi koiran, niin se on ainoastaan yläastemaista uhoa. Oikeasti homma ei menisi niin, vaan tulisitte ulos ihmisen kanssa.

Mä pelkään että näitä "uhoajia" on prosentuaalisesti niin paljon että moni oikeasti tulisi ulos rakkinsa kanssa.

Enpä usko. Näistä koiraansa palvovista suurin osa kuitenkin syö tehotuotettua lihaa eli pitää yllä eläinten kärsimystä ja suhtautuu eläimiin välineellisesti. Ei heidän suhteensa eläimiin ole likikään niin syvä kuin ihmiseen, ei edes omaan koiraan. Ihmisten välinen kiinteä side perustuu biologiaan, oman lajin suosimiseen.

Jos nukkuisi saman katon alla jonkun lapsen kanssa ja yöllä heräisi palon ääniin, niin kyllä ne askeleet suuntautuisivat lapsen luokse. Koirakin varmasti yritettäisiin saada mukaan, mutta ensimmäisenä ajatukset olisivat lapsessa.

Menkää markettiin ja katselkaa pikkulapsia tai vauvoja ja hokekaa jokaisen lapsen kohdalla mielessänne seuraavaa: "Tuo saisi kuolla mieluummin kuin koirani. Tuo saisi kuolla mieluummin kuin koirani. Tuo saisi kuolla mieluummin kuin koirani."

Jo pelkästään asian sanominen itselleen tuntuu pahalta.

Kärsit samanlaisten mielien harhasta ei oletan kaikkien ajattelevan, tuntevan ja arvostavan samalla lailla kuin sinä. Miksi sinulle on niin vaikea hyväksyä, että ihminen pelastaa tosipaikan tullen ennemmin oman perheenjäsenensä kuin tuntemattoman ihmisen?

Tämän keskustelun pohjalta voidaan todeta, että aika kylmäksi on mennyt yksilökeskeisyys tässä maassa, jos noin moni tosiaan pelastaisi mieluummin koiran, kuin vieraan ihmisen lapsen.

Ensinnäkin pitäisi voida asettautua toisen ihmisen asemaan, ja miettiä millainen tämän menetys on ja verrata sitä omaan menetykseen. Myös rationaalisesti mietittynä lapsi on järkevämpi pelastaa. Koirat on muutenkin lyhytikäisiä ja niihin ei tulisi kiintyä liikaa. Niin kuin joku totesi, ihmiselämä on mittaamattoman arvokas. Tästä syystä lapsen pelastaa varmasti jokainen terveillä aivoilla ajatteleva ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Stu kirjoitti:

Kun väittää, että pelastaisi koiran, niin se on ainoastaan yläastemaista uhoa. Oikeasti homma ei menisi niin, vaan tulisitte ulos ihmisen kanssa.

Mä pelkään että näitä "uhoajia" on prosentuaalisesti niin paljon että moni oikeasti tulisi ulos rakkinsa kanssa.

Kyllä tulisin ulos KOIRAN, ei rakin kanssa. Eläinvihaajat ja heidän lapsensa jäisivät paistumaan.

Et voi muuttaa kenenkään mieltä haukkumalla ja vittuilemalla.

Vaikka kuinka keksisit vihanimityksiä toisten koirista ja kutsuisit niitä rakeiksi, niin et saa sillä mitään asennemuutosta aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stu kirjoitti:

Kun väittää, että pelastaisi koiran, niin se on ainoastaan yläastemaista uhoa. Oikeasti homma ei menisi niin, vaan tulisitte ulos ihmisen kanssa.

Mä pelkään että näitä "uhoajia" on prosentuaalisesti niin paljon että moni oikeasti tulisi ulos rakkinsa kanssa.

Kyllä tulisin ulos KOIRAN, ei rakin kanssa. Eläinvihaajat ja heidän lapsensa jäisivät paistumaan.

Et voi muuttaa kenenkään mieltä haukkumalla ja vittuilemalla.

Vaikka kuinka keksisit vihanimityksiä toisten koirista ja kutsuisit niitä rakeiksi, niin et saa sillä mitään asennemuutosta aikaan.

En kuvittelekaan että te rakkinne elämän ihmisen elämän sijaan valitsevat mihinkään muuttaisitte kantojanne, tuollainen arvomaailman sairaus on korjauksen ulottumattomissa.

Stu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stu kirjoitti:

Kun väittää, että pelastaisi koiran, niin se on ainoastaan yläastemaista uhoa. Oikeasti homma ei menisi niin, vaan tulisitte ulos ihmisen kanssa.

Mä pelkään että näitä "uhoajia" on prosentuaalisesti niin paljon että moni oikeasti tulisi ulos rakkinsa kanssa.

Enpä usko. Näistä koiraansa palvovista suurin osa kuitenkin syö tehotuotettua lihaa eli pitää yllä eläinten kärsimystä ja suhtautuu eläimiin välineellisesti. Ei heidän suhteensa eläimiin ole likikään niin syvä kuin ihmiseen, ei edes omaan koiraan. Ihmisten välinen kiinteä side perustuu biologiaan, oman lajin suosimiseen.

Jos nukkuisi saman katon alla jonkun lapsen kanssa ja yöllä heräisi palon ääniin, niin kyllä ne askeleet suuntautuisivat lapsen luokse. Koirakin varmasti yritettäisiin saada mukaan, mutta ensimmäisenä ajatukset olisivat lapsessa.

Menkää markettiin ja katselkaa pikkulapsia tai vauvoja ja hokekaa jokaisen lapsen kohdalla mielessänne seuraavaa: "Tuo saisi kuolla mieluummin kuin koirani. Tuo saisi kuolla mieluummin kuin koirani. Tuo saisi kuolla mieluummin kuin koirani."

Jo pelkästään asian sanominen itselleen tuntuu pahalta.

Kokeilin, ei tuntunut yhtään pahalta vaan helpottavalta että minulle rakas olento pelastuisi (koira).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, te moraalisesti ylivertaiset, jotka arvotatte ihmishengen aina korkeammalle kuin eläimen. Onko teille tuttu tämä raitiovaunuongelma.

Raitiovaunu on lähtenyt hallitsemattomasti liikkeelle ja vierii kohti omaa lastasi/puolisoasi/äitiäsi, joka ei ehdi pois alta ja kuolee.

Sinun olet vivun vieressä ja vaihtaa vaunun toiselle raiteelle, jolloin se tappaa viisi tuntematonta ihmistä.

Sinulle ei ole tässä muuta vaihtoehtoa kuin joko valita, että sinulle rakas ihminen kuolee tai viisi tuntematonta. Kummin valitset?

Keskustellaanko nyt siitä, että tehdäänkö tällaisia valintoja tunnesiteen pohjalta vai ei?

Todennäköisesti useimmat valitsisivat rakkaansa eloon jäämisen.

Ei tämä muuta kantaani että ihmisen arvo on aina korkeampi kuin eläimen miksikään. Jos siinä toisella raiteeella on minulle täysin vieras ihminen ja toisella Suomen kaikki lemmikit mukaanlukien  omani niin käännän raitiovaunun lanaamaan lemmikit kuoliaaksi.

Se onko ihmisen  elämän arvo suurempi kuin eläimen ei ole mitään matematiikkaa tai kiintymyskysymys, se on arvo/moraalivalinta.

Toki. Ja minun arvo/moraalivalintani on, että olisin psykopaatti, jos priorisoin minulle tuntematonta olentoa, johon minulla ei ole tunnesidettä siksi, koska pelkään, mitä muut minusta ajattelevat kuin pelastaisin minulle rakkaan elävän yksilön, joka nyt sattuu olemaan koira. Se 3-vuotias ja koira nyt on varmaan älyllisesti suunnilleen samalla tasollakin eli tätäkään ongelmaa ei pitäisi olla. Se nyt vain sattuu olemaan minun arvovalintani samalla tavalla kuin sinä mieluummin tapat 5 tuntematonta kuin annat yhden oman tuttusi kuolla. Ei me kumpikaan olla toistamme parempia.

Mikäli pelastat mieluummin rakkisi kuin ihmisen olet kenties psykopaatti mutta ainakin varmasti sosiopaatti.

joka kerta kun näen jonkun kirjoittavan sanan "rakki" päätökseni pelastaa koira, vaan voimistuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, te moraalisesti ylivertaiset, jotka arvotatte ihmishengen aina korkeammalle kuin eläimen. Onko teille tuttu tämä raitiovaunuongelma.

Raitiovaunu on lähtenyt hallitsemattomasti liikkeelle ja vierii kohti omaa lastasi/puolisoasi/äitiäsi, joka ei ehdi pois alta ja kuolee.

Sinun olet vivun vieressä ja vaihtaa vaunun toiselle raiteelle, jolloin se tappaa viisi tuntematonta ihmistä.

Sinulle ei ole tässä muuta vaihtoehtoa kuin joko valita, että sinulle rakas ihminen kuolee tai viisi tuntematonta. Kummin valitset?

Keskustellaanko nyt siitä, että tehdäänkö tällaisia valintoja tunnesiteen pohjalta vai ei?

Todennäköisesti useimmat valitsisivat rakkaansa eloon jäämisen.

Ei tämä muuta kantaani että ihmisen arvo on aina korkeampi kuin eläimen miksikään. Jos siinä toisella raiteeella on minulle täysin vieras ihminen ja toisella Suomen kaikki lemmikit mukaanlukien  omani niin käännän raitiovaunun lanaamaan lemmikit kuoliaaksi.

Se onko ihmisen  elämän arvo suurempi kuin eläimen ei ole mitään matematiikkaa tai kiintymyskysymys, se on arvo/moraalivalinta.

Toki. Ja minun arvo/moraalivalintani on, että olisin psykopaatti, jos priorisoin minulle tuntematonta olentoa, johon minulla ei ole tunnesidettä siksi, koska pelkään, mitä muut minusta ajattelevat kuin pelastaisin minulle rakkaan elävän yksilön, joka nyt sattuu olemaan koira. Se 3-vuotias ja koira nyt on varmaan älyllisesti suunnilleen samalla tasollakin eli tätäkään ongelmaa ei pitäisi olla. Se nyt vain sattuu olemaan minun arvovalintani samalla tavalla kuin sinä mieluummin tapat 5 tuntematonta kuin annat yhden oman tuttusi kuolla. Ei me kumpikaan olla toistamme parempia.

Mikäli pelastat mieluummin rakkisi kuin ihmisen olet kenties psykopaatti mutta ainakin varmasti sosiopaatti.

joka kerta kun näen jonkun kirjoittavan sanan "rakki" päätökseni pelastaa koira, vaan voimistuu.

Jokainen kommentti koiran pelastajilta voimistaa uskoani että rakkautenne rakkiinne on saanut sairaalloiset mittasuhteet.

joka kerta kun näen jonkun kirjoittavan sanan "rakki" päätökseni pelastaa koira, vaan voimistuu.

Samaa mieltä, näiden rakkia rääkyvien persereikien äpäriä en pelastaisi vaikka voisinkin.

Minua ei kiinnosta vaikka miljoona eläintenvihaajaa haukkuisi minua sairaaksi, psykopaatiksi, epänormaaliksi, raamatunvastaiseksi taikka nönnön nönnön mussun mussuksi.

Minun ihmiskäsitykseni muuttuu joka ikinen päivä huonompaan suuntaan.

Arvostan eläimiä paljon korkeammalle kuin ihmisiä.

Siitä saatte syyttää jokainen eläinten halveksija ihan itseänne.

Ihmiset jaan kahteen kastiin, eläinten halveksijoihin ja sellaisiin älykkäämpiin jotka tajuavat että ovat jäävejä määrittelemään ihmistä arvokkaammaksi.

Kunnioitan jälkimmäisiä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, te moraalisesti ylivertaiset, jotka arvotatte ihmishengen aina korkeammalle kuin eläimen. Onko teille tuttu tämä raitiovaunuongelma.

Raitiovaunu on lähtenyt hallitsemattomasti liikkeelle ja vierii kohti omaa lastasi/puolisoasi/äitiäsi, joka ei ehdi pois alta ja kuolee.

Sinun olet vivun vieressä ja vaihtaa vaunun toiselle raiteelle, jolloin se tappaa viisi tuntematonta ihmistä.

Sinulle ei ole tässä muuta vaihtoehtoa kuin joko valita, että sinulle rakas ihminen kuolee tai viisi tuntematonta. Kummin valitset?

Keskustellaanko nyt siitä, että tehdäänkö tällaisia valintoja tunnesiteen pohjalta vai ei?

Todennäköisesti useimmat valitsisivat rakkaansa eloon jäämisen.

Ei tämä muuta kantaani että ihmisen arvo on aina korkeampi kuin eläimen miksikään. Jos siinä toisella raiteeella on minulle täysin vieras ihminen ja toisella Suomen kaikki lemmikit mukaanlukien  omani niin käännän raitiovaunun lanaamaan lemmikit kuoliaaksi.

Se onko ihmisen  elämän arvo suurempi kuin eläimen ei ole mitään matematiikkaa tai kiintymyskysymys, se on arvo/moraalivalinta.

Toki. Ja minun arvo/moraalivalintani on, että olisin psykopaatti, jos priorisoin minulle tuntematonta olentoa, johon minulla ei ole tunnesidettä siksi, koska pelkään, mitä muut minusta ajattelevat kuin pelastaisin minulle rakkaan elävän yksilön, joka nyt sattuu olemaan koira. Se 3-vuotias ja koira nyt on varmaan älyllisesti suunnilleen samalla tasollakin eli tätäkään ongelmaa ei pitäisi olla. Se nyt vain sattuu olemaan minun arvovalintani samalla tavalla kuin sinä mieluummin tapat 5 tuntematonta kuin annat yhden oman tuttusi kuolla. Ei me kumpikaan olla toistamme parempia.

Mikäli pelastat mieluummin rakkisi kuin ihmisen olet kenties psykopaatti mutta ainakin varmasti sosiopaatti.

joka kerta kun näen jonkun kirjoittavan sanan "rakki" päätökseni pelastaa koira, vaan voimistuu.

Annas kun arvaan, närkästyt myös suuresti jos arkielämässä vieraatkin eivät hänhättele piskiäsi?

Vierailija kirjoitti:

Minua ei kiinnosta vaikka miljoona eläintenvihaajaa haukkuisi minua sairaaksi, psykopaatiksi, epänormaaliksi, raamatunvastaiseksi taikka nönnön nönnön mussun mussuksi.

Minun ihmiskäsitykseni muuttuu joka ikinen päivä huonompaan suuntaan.

Arvostan eläimiä paljon korkeammalle kuin ihmisiä.

Siitä saatte syyttää jokainen eläinten halveksija ihan itseänne.

Ihmiset jaan kahteen kastiin, eläinten halveksijoihin ja sellaisiin älykkäämpiin jotka tajuavat että ovat jäävejä määrittelemään ihmistä arvokkaammaksi.

Kunnioitan jälkimmäisiä enemmän.

Halveksin teitä heikkopäisiä jotka olette nostaneet sudesta ihmisen nykyisin leluiksi jalostamat oliot ihmisenkaltaisiksi ja jopa ihmistä korkea-arvoisemmiksi "perheenjäseniksi".

Pahasti vituralleen mennyttä hoivaviettiä.

hanska kirjoitti:

Miksi sinulle on niin vaikea hyväksyä, että ihminen pelastaa tosipaikan tullen ennemmin oman perheenjäsenensä kuin tuntemattoman ihmisen?

Koska ihmisen biologia toimii niin, että oma laji menee vieraan lajin edelle.

Kuten toisaalla totesin, autotien laidassa hortoilevan yksinäisen lapsen tahtovat pysäyttää kaikki, mutta autotien laidassa hortoilevan yksinäisen koiran ohi ajetaan ihan sujuvasti.

Koirahan on siitä mukava, että se henkiinjäämisviettinsä ohjaamana mielistelee ehdoitta ketä tahansa perseenreikää joka sitä ruokkii, ja sille voi kuvitella kaikenlaisia inhimillisiä tunteita ja ominaisuuksia ihan oman maun mukaan. Tätä sitten kutsutaan "rakkaudeksi".

Vierailija kirjoitti:

Koirahan on siitä mukava, että se henkiinjäämisviettinsä ohjaamana mielistelee ehdoitta ketä tahansa perseenreikää joka sitä ruokkii, ja sille voi kuvitella kaikenlaisia inhimillisiä tunteita ja ominaisuuksia ihan oman maun mukaan. Tätä sitten kutsutaan "rakkaudeksi".

Juuri noin se menee. Nykyihmisen narsismin tarpeeseen koira on mitä mainioin eläin, koska se laumaeläimenä sopeutuu ehdoitta ihmisen alamaiseksi. Ihminen sitten voi nimetä sille ties mitä tunteita, joista koira ei tajua tuon taivaallista. Sehän on vain viettiensä ehdoilla tarpova suht heikkoälyinen otus, jonka jäsentynyt käyttäytyminen perustuu ehdollistamiseen.