Sossun tuista - käsittämätöntä
Yhdestä keskustelusta, jossa keskusteltiin FB:n "Apua vähävaraisille" ryhmiä:
[quote=Vierailija] On kyllä ihme käsityksiä täällä joillakin mitä sossun rahoilla muka elellään. Meidän kolmehenkisellä perheellä kolmio yhdessä isoimmassa kaupungissa, vuokra 820 ja joka kuukausi toimeentulotuessa lukee että liian kallis vuokra. Ilmeisesti kahden lapsen kanssa pitäisi kaksiossa asua.. Ja autostakin tuli kuittia, vaikka reilun tonnin arvoinen vain on.[/quote]
Siis mitä ihmettä???? Tämä juuri todisti sen, että sossun tuilla asuvilla ihmisillä ei ole MITÄÄN suhteellisuudentajua. Kaksi lasta ja PAKKO olla kolmio???
Ihmiset, joissa kummatkin vanhemmat käyvät töissä (ja vielä hyväpalkkaisissa) ja joilla on kaksi lasta asuvat usein Helsingissä kaksioissa ihan omilla rahoillaan.
Ja jonkun mielestä SOSSUN RAHOILLA (eli meidän muiden, jotka teemme töitä niiden rahojen eteen) pitää ehdottomasti olla vähintään kolmio.
Eli muiden ihmisten pitäisi elättää sossupummeja suuremmassa luksuksessa kuin itse elävät?
Kommentit (316)
Vierailija kirjoitti:
100 neliön rivarikämppä, vuokra 1300€/kk. Päälle vesi, noin 150€/3kk ja sähkö 150€ 3kk välein.
Minä maksan tämän lystin itse. Näissä asunnoissa (kaupungin vuokrakämppiä) mun naapureistani mä olen ainoa joka käy töissä. Mä olen myös ainoa jolla ei ole varaa esimerkiksi autoon. Että näin. :(
Ja sen tiedät mistä, että olet ainoa joka käy töissä?
T: kotona töitä tekevä freelancer - graafikko.
Vierailija kirjoitti:
100 neliön rivarikämppä, vuokra 1300€/kk. Päälle vesi, noin 150€/3kk ja sähkö 150€ 3kk välein.
Minä maksan tämän lystin itse. Näissä asunnoissa (kaupungin vuokrakämppiä) mun naapureistani mä olen ainoa joka käy töissä. Mä olen myös ainoa jolla ei ole varaa esimerkiksi autoon. Että näin. :(
Kaupungin asunnot pitäisikin jakaa aluettain niihin joissa asukkaat itse maksavat vuokransa ja sitten tulonsiirroilla elävät omille alueilleen. Työssäkäyvät hyödylliset kansalaiset tarvitsevat hiljaisuutta ja kunnollisia naapureita jotta motivaatio työntekoon säilyy.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa voitaisiin tehdä niin, että kaikille aikuisille tuilla eläville tarjotaan mahdollisuus pitää täydet tuet sillä, että he käyvät 5h viikossa viihdyttämässä vanhuksia tai tekemässä jotain muuta yleishyödyllistä. Ja jos ei suostu, niin tukia leikataan 20% ja lapsille määrään edunvalvoja vahtimaan, etteivät leikkaukset lähde suoraan lapsien tuista.
Suostuisin tähän riemuiten. Saisin päiviini tekemistä ja vanhusten viisautta, kun itselläni ei ole mummoja tai pappoja elossa. t. tuilla elävä 21-v.
Silti, kolikolla on aina 2 puolta. Mieti sellaisia, jotka kärsivät vaikka masennuksesta/muusta itsekseen, mutta eivät ole hakeneet siihen apua, koska avunsaanti on muutenkin tässä yhteiskunnassa vaikeaa. Varsinkin, jos olet köyhä. Sitten heitä rangaistaisiin siitä, että eivät pääsisi sängystä ylös vanhuspaikkoihin. 20% leikkaus vielä liian iso.
En kestä teitä, jotka morkkaatte meitä tuella eläjiä, anteeksi kärsijiä. Suomen köyhät ovat maailman rikkaimpia, no eipä paljon lohduta, kun vuokran jälkeen tilillä on 35 senttiä ja koskaan ei ole mihinkään kivaan varaa ja jos olisikin, niin jossain joku huutaa "köyhä ja vielä kehtaakin pitää hauskaa!" Tajuatteko sitä mentaliteettianne. Köyhänä saisit vain nöyristellen ostaa makaronipussin ja istua neljän seinän sisällä, kun sossussa muuten katsovat, että olet tehnyt jotain ei-hyväksyttävää, jos joskus kerran kuussa olet käynyt yhdellä.
Oeltko elänyt sossun tuella? 400 e elämiseen ja 400e asumiseen. Itsellä oli tuolloin yksiö 450e/kk, joka sijaitsi 5km keskustasta. 350e kuukaudessa jäi siis ruokaan, pesuaineisiin, sähkölaskuun, puhelinlaskuun ja nettiin. Puhumattakaan mahdollisista sairaanhoitokuluista, matkoista sukulaisten luo (esim. hautajaiset, häät ym. sukujuhlat) tai yllättävistä kodinkone tms. kuluista... Esim. bussikorttia ei katsottu välttämättömyydeksi. Sossun tukea jouduin hakemaan siis tilanteessa, kun jäin työttömäksi ja kelan työttömyyskorvauspäätöksessä kesti melkein 2kk.
Vierailija kirjoitti:
Ottakaapa huomioon, että niitä sossun tukia joutuu hakemaan lähes jokainen työtön tai opiskelija, sillä nykyisiä vuokria ei makseta pelkästään asumistuella ja työttömyyskorvauksella. Kummallista, kuinka ihmiset voivatkin olla kateellisia siitä, että moni joutuu pärjäämään muutamalla satasella kuussa! Vuokran jälkeen käteen jää reilu 400e, mutta siitä joutuu maksamaan esim. bussimatkat, netti- ja puhelinlaskun, vaatteet, ruoan ja kaikki tarvittava taloustavarat. Sossu maksaa ainoastaan sähkön ja terveydenhuoltomenot. Jokainen tarvitsee nykyään esimerkiksi sen netin ja puhelimen, koska työnhakukin on lähes mahdotonta ilman.
Omistusasunnossa asuvan on turha olla kateellinen vuokralla asuvalle... Kyllä se vuokralla asujakin taatusti ennemmin omistaisi pienemmän asunnon, kuin asuisi sossunkin tuella vuokralla isommassa. Suurelle osalle omistusasunnon ostaminen on menetetty haave, johon ei ole luultavasti enää koskaan mahdollisutta. Moni asuisi myös taatusti edullisemmassakin vuokra-asunnossa, jos se olisi mahdollista. Pienistä ja edullisista asunnoista on oikeasti pulaa, ja kyllä niihin olemassaoleviin ovat etuoikeutettuja lapsettomat pariskunnat ja yksineläjät.
Aika moni työtön saa ansiosidonnaista ja pärjäilee ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaapa huomioon, että niitä sossun tukia joutuu hakemaan lähes jokainen työtön tai opiskelija, sillä nykyisiä vuokria ei makseta pelkästään asumistuella ja työttömyyskorvauksella. Kummallista, kuinka ihmiset voivatkin olla kateellisia siitä, että moni joutuu pärjäämään muutamalla satasella kuussa! Vuokran jälkeen käteen jää reilu 400e, mutta siitä joutuu maksamaan esim. bussimatkat, netti- ja puhelinlaskun, vaatteet, ruoan ja kaikki tarvittava taloustavarat. Sossu maksaa ainoastaan sähkön ja terveydenhuoltomenot. Jokainen tarvitsee nykyään esimerkiksi sen netin ja puhelimen, koska työnhakukin on lähes mahdotonta ilman.
Omistusasunnossa asuvan on turha olla kateellinen vuokralla asuvalle... Kyllä se vuokralla asujakin taatusti ennemmin omistaisi pienemmän asunnon, kuin asuisi sossunkin tuella vuokralla isommassa. Suurelle osalle omistusasunnon ostaminen on menetetty haave, johon ei ole luultavasti enää koskaan mahdollisutta. Moni asuisi myös taatusti edullisemmassakin vuokra-asunnossa, jos se olisi mahdollista. Pienistä ja edullisista asunnoista on oikeasti pulaa, ja kyllä niihin olemassaoleviin ovat etuoikeutettuja lapsettomat pariskunnat ja yksineläjät.
Aika moni työtön saa ansiosidonnaista ja pärjäilee ihan hyvin.
Tetkö ihan provon vai oletko rehellisesti tyhmä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaapa huomioon, että niitä sossun tukia joutuu hakemaan lähes jokainen työtön tai opiskelija, sillä nykyisiä vuokria ei makseta pelkästään asumistuella ja työttömyyskorvauksella. Kummallista, kuinka ihmiset voivatkin olla kateellisia siitä, että moni joutuu pärjäämään muutamalla satasella kuussa! Vuokran jälkeen käteen jää reilu 400e, mutta siitä joutuu maksamaan esim. bussimatkat, netti- ja puhelinlaskun, vaatteet, ruoan ja kaikki tarvittava taloustavarat. Sossu maksaa ainoastaan sähkön ja terveydenhuoltomenot. Jokainen tarvitsee nykyään esimerkiksi sen netin ja puhelimen, koska työnhakukin on lähes mahdotonta ilman.
Omistusasunnossa asuvan on turha olla kateellinen vuokralla asuvalle... Kyllä se vuokralla asujakin taatusti ennemmin omistaisi pienemmän asunnon, kuin asuisi sossunkin tuella vuokralla isommassa. Suurelle osalle omistusasunnon ostaminen on menetetty haave, johon ei ole luultavasti enää koskaan mahdollisutta. Moni asuisi myös taatusti edullisemmassakin vuokra-asunnossa, jos se olisi mahdollista. Pienistä ja edullisista asunnoista on oikeasti pulaa, ja kyllä niihin olemassaoleviin ovat etuoikeutettuja lapsettomat pariskunnat ja yksineläjät.
Aika moni työtön saa ansiosidonnaista ja pärjäilee ihan hyvin.
Tetkö ihan provon vai oletko rehellisesti tyhmä?
En kumpaakaan. Edellä kirjoittaja yleisti, että lähes kaikki opiskelijat ja työttömät joutuvat olemaan toimeentulotuen asiakkaita. Tästä olin eri mieltä ja kommentoin seuraavasti: "Aika moni työtön saa ansiosidonnaista ja pärjäilee ihan hyvin." Näin ollen tämä, tilastollisesti merkittävä porukka ei ole toimeentulotuen asiakkaita.
Lisäksi todettakoon, että osa opiskelijoista käy opintojen ohella töissä. He eivät ole toimeentulotuen asiakkaita. Lisäksi on olemassa joukko opiskelijoita, jotka saavat taloudellista apua vanhemmiltaan. Hekään eivät tarvitse toimeentulotukea.
Peräänkuulutan lukutaitoa ja malttia perehtyä asiaan ennen höyrypäistä kommentointia.
Vierailija kirjoitti:
Lapsienko siitä pitää kärsiä, että aikuinen/aikuiset ovat sossun tuille tipahtaneet syystä taikka toisesta?
Varmasti hauskaa jollekin 12v likalle, joka ei voi yhtäkään kaveria edes kutsua kotiin leikkimään, koska vaihtoehdot on joko olkkari jossa vanhemmat katsoo telkkua tai sitten toinen huone jonka jakaa vaikka 17v isoveljensä kanssa. Kaksio mikään perheasunto ole kuin korkeintaan yksinhuoltajalle yhden lapsen kanssa.
Meillä ei ole varaa kuin kaksioon ei tosin saada sossusta mitään. Meidän koululainen menee kavereille kylään ei tuo heitä tänne.Meitä siis kolme henkilöä.
minää kirjoitti:
Oeltko elänyt sossun tuella? 400 e elämiseen ja 400e asumiseen. Itsellä oli tuolloin yksiö 450e/kk, joka sijaitsi 5km keskustasta. 350e kuukaudessa jäi siis ruokaan, pesuaineisiin, sähkölaskuun, puhelinlaskuun ja nettiin. Puhumattakaan mahdollisista sairaanhoitokuluista, matkoista sukulaisten luo (esim. hautajaiset, häät ym. sukujuhlat) tai yllättävistä kodinkone tms. kuluista... Esim. bussikorttia ei katsottu välttämättömyydeksi. Sossun tukea jouduin hakemaan siis tilanteessa, kun jäin työttömäksi ja kelan työttömyyskorvauspäätöksessä kesti melkein 2kk.
Sähkölasku ja julkisen puolen sairaanhoitokulut maksetaan perusosan lisäksi.
Suomi hyvinvointivaltiona tulee tiensä päähän vääjäämättömästi, ja kun jaettavaa ei ole, eikä velkaa enää saada, ei tarvitse enää kinastella tuista...
Niin tuttua. Töissäkäyvät yksinhuoltajaystäväni asuvat lapsineen kaksioissa. Naapurihuoneistojen isoissa kolmioissa asuu nykyisin pitkäaikaistyöttömiä yhden lapsen yksinhuoltajaäitejä.
Pienipalkkaiset töissäkäyvät yksinasujat asuvat yksiöissä tai ahtaissa kaksioissa. Ja naapurihuoneistoissa 20 neliötä isommissa kaksioissa asuvat ne yksinäiset pitkäaikaistyöttömät.
Sitten jauhetaan kannustinloukuista. Niinpä. Töissäkäyvä ei joko pysty maksamaan ison asunnon vuokraa tai ei raaski maksaa kahtakolmasosaa palkastaan vuokraan. Naapurin toimeentulotuella elelijä asustelee sitten leveästi ja valittaa joka suuntaan, miten toimeentulotuki/työttömyyskorvaus on niin pieni. Yhtään ei huomaa olla tyytyväinen asuinneliöihinsä (eikä siihen, että niin lekurilaskut, lääkkeet, silmälasit, vesilaskut, sähkölaskut, kotivakuutus ym ym. maksaa joku muu).
Vierailija kirjoitti:
Niin tuttua. Töissäkäyvät yksinhuoltajaystäväni asuvat lapsineen kaksioissa. Naapurihuoneistojen isoissa kolmioissa asuu nykyisin pitkäaikaistyöttömiä yhden lapsen yksinhuoltajaäitejä.
Pienipalkkaiset töissäkäyvät yksinasujat asuvat yksiöissä tai ahtaissa kaksioissa. Ja naapurihuoneistoissa 20 neliötä isommissa kaksioissa asuvat ne yksinäiset pitkäaikaistyöttömät.
Sitten jauhetaan kannustinloukuista. Niinpä. Töissäkäyvä ei joko pysty maksamaan ison asunnon vuokraa tai ei raaski maksaa kahtakolmasosaa palkastaan vuokraan. Naapurin toimeentulotuella elelijä asustelee sitten leveästi ja valittaa joka suuntaan, miten toimeentulotuki/työttömyyskorvaus on niin pieni. Yhtään ei huomaa olla tyytyväinen asuinneliöihinsä (eikä siihen, että niin lekurilaskut, lääkkeet, silmälasit, vesilaskut, sähkölaskut, kotivakuutus ym ym. maksaa joku muu).
Niin se "joku muu" on siinä pienessä naapuriasunnossa kärvistelevä töissäkäyvä;-)
Miten tuo sukupuoli ja ikäero liittyy mihinkään. Kysymyshän on sisaruksista ja siitä, onko niitä huoneita kummallekin omaa vai ei?
Poijjan iskä kirjoitti:
Miten tuo sukupuoli ja ikäero liittyy mihinkään. Kysymyshän on sisaruksista ja siitä, onko niitä huoneita kummallekin omaa vai ei?
En tiedä mihin kirjoitukseen viittaat tai mitä oikeastaan tarkoitat mutta kyllähän lasten ikä ja sukupuoli nimenomaan vaikuttaa aika ratkaisevasti minkäkokoinen (huoneiden lukumäärä) asunto takaa perheelle jotenkin normaali viihtyvyyden ja normaali elämisen mahdolliseksi vai onko mielestäsi siis sama jos 4 ja 6-vuotiaat sisarukset jakavat huoneen kun esim. 16-vuotias ja 3-vuotias, tai jos lapset ovat eri sukupuolta niin ei ole ollenkaan sama asia sen huoneen jakaminen esim. 13-vuotias tyttö ja 17-vuotias poika kun jos kummatkin olisi esim. poikia. Ja pienet lapset jos on kyseessä niin silloin sillä sukupuolella ei ole mitään väliä. Yhtä hyvin ne 4 ja 6-vuotiaat jotka jakaa huoneen voi olla poika ja tyttö tai samaa sukupuolta kumpikin.
Ja jos joku ei ymmärrä miksi niin veikkaan että on lapseton tai ei ole itsellä lapsia joilla on suuri ikäero. Toki poikkeuksia löytyy. Kyllähän varmaan löytyy perheitä joissa kaikki 8 perheenjäsentä on sulassa sovussa jossain kaksiossa mutta onko se normaalia, sanoisin että ei ole ja paljon on vaadittu ja suorastaan ihme jos tuollaisen sakin kanssa kaikki voivat hyvin tuollaisessa asunnossa. Onhan se nyt selvää että hyvin eri ikäisillä lapsilla on ihan eri päivä- ja yörytmit ja varsinkin nuori tarvitsee jo omaa rauhaa opiskeluun tai muuten vapaa-ajanviettoon omassa huoneessaan. On aika ymmärrettävää että ei nuori varmaan halua katsella leffoja tai pelata pelejä siinä olohuoneessa vanhempien kanssa enkä usko että monikaan vanhempi olisi kovin iloinen siitä että lapset valtaa olohuoneen koska omaa huonetta ei ole.
Normaali ihminen tarvitsee omaa rauhaa, omaa tilaa ja jos asunto on liian ahdas eikä mitään mahdollisuutta omaan tilaan niin se on erittäin stressaavaa.
Ja mitä tulee ap.n aloitukseen jonka juuri äsken luin niin en usko että enemmistö työssäkäyvistä, hyvätuloisistakin asuu ahtaammin kun esim. sossun tuilla elävät. Esimerkkinä ap käytti sitä että moni neljän hengen perhe asuisi kaksiossa. Puhu pukille... jos sinä tunnet jonkun tällaisen niin hyvä niin mutta kyllä enemmistö perheistä varsinkin niistä hyvätuloisista asuu erittäin tilavasti, niin että yleensä lapsilla on omat huoneet varsinkin jos lapsia on vain kaksi. Ja pääkaupunkiseudulla nimenomaan. Itseasiassa en tunne ketään 10 perheestä ketä mietin tällä hetkellä jotka asuisivat niin että lapsilla ei olisi omaa huonetta ja mistään erittäin hyvätuloisista ei ole edes kysymys. Poikkeuksena vain harvat perheet jotka tykkäävät siellä keskustassa asustella niin kovasti että vaikka on ahdasta niin sinne jäädään lasten tulon jälkeenkin. Heille se ei yleensä ole mitenkään pakko vaikka ap. sen nyyhkyomaisesti ilmoittaa että mukamas ei ole varaa isompaan. Monet todellakin itse valitsevat mielummin sen kaksion Punavuoresta kun kolmion Kontulasta vaikka tuo kolmio olisi halvempi.
Vierailija kirjoitti:
Yhdestä keskustelusta, jossa keskusteltiin FB:n "Apua vähävaraisille" ryhmiä:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä ihme käsityksiä täällä joillakin mitä sossun rahoilla muka elellään. Meidän kolmehenkisellä perheellä kolmio yhdessä isoimmassa kaupungissa, vuokra 820 ja joka kuukausi toimeentulotuessa lukee että liian kallis vuokra. Ilmeisesti kahden lapsen kanssa pitäisi kaksiossa asua.. Ja autostakin tuli kuittia, vaikka reilun tonnin arvoinen vain on.
Siis mitä ihmettä???? Tämä juuri todisti sen, että sossun tuilla asuvilla ihmisillä ei ole MITÄÄN suhteellisuudentajua. Kaksi lasta ja PAKKO olla kolmio???
Ihmiset, joissa kummatkin vanhemmat käyvät töissä (ja vielä hyväpalkkaisissa) ja joilla on kaksi lasta asuvat usein Helsingissä kaksioissa ihan omilla rahoillaan.
Ja jonkun mielestä SOSSUN RAHOILLA (eli meidän muiden, jotka teemme töitä niiden rahojen eteen) pitää ehdottomasti olla vähintään kolmio.
Eli muiden ihmisten pitäisi elättää sossupummeja suuremmassa luksuksessa kuin itse elävät?[/quote
Asuvatko nuo ihmiset, joita vertaat kolmiossa asuviin, omistusasunnossa vai vuokralla? Jos omassa, niin ei voi verrata. Kerryttävät noin omaisuuttaan ja voivat muuttaa suurempaan jonkin ajan kuluttua, valita asuinpaikkanansa ja seutunsa. Vuokralla- asujat asuvat koko elämänsä siinä vuokrakämpässä, myös eläkeläisinä maksavat vuokraa kun taas omistusasujat voivat vaikka vaihtaa maisemaa ja laittaa kämpän vuokralle. Tuntuu Ap,että sinä olet se, jolla ei ole suhteellisuudentajua. Luulen että kaksiossa vaikka kantakaupungissa asuva perhe asuu laadukkaammin kuin kaupungin vuokra-asunnossa kolmiossa oleva perhe. Asumismenot voivat olla suunnilleen samat, joten mikään ei estä kaksiossa asujia muutamaan vuokralle kämäseen lähiöön.
Miten pihalla porukka voi olla kun ei tätä tajua?
Epäilen aloitusta provoksi, sillä ap vaahtosi vain asunnon koosta, ei siitä oliko kyseessä omistusasunto vai vuokraluukku (kts viesti 256). Monet nielivät ketjussa syötin ja saatiin kunnon haukut sossupummeille.
Olen 3lapsen yh ja asun keskustassa ja en saa toimeentulotukea ollenkaan, maksan kolmiota ihan vaan lasteni takia vaikka vuokra on kallis, haluan lapsilleni tarpeeksi liikkumatilaa ja omat huoneet.
Kaikki vain lasteni takia ja en syö soskun rahoja. Kaikki yh ei elä soskun siivellä.
Vierailija kirjoitti:
Ottakaapa huomioon, että niitä sossun tukia joutuu hakemaan lähes jokainen työtön tai opiskelija, sillä nykyisiä vuokria ei makseta pelkästään asumistuella ja työttömyyskorvauksella. Kummallista, kuinka ihmiset voivatkin olla kateellisia siitä, että moni joutuu pärjäämään muutamalla satasella kuussa! Vuokran jälkeen käteen jää reilu 400e, mutta siitä joutuu maksamaan esim. bussimatkat, netti- ja puhelinlaskun, vaatteet, ruoan ja kaikki tarvittava taloustavarat. Sossu maksaa ainoastaan sähkön ja terveydenhuoltomenot. Jokainen tarvitsee nykyään esimerkiksi sen netin ja puhelimen, koska työnhakukin on lähes mahdotonta ilman.
Reilu 400 yhdelle vai kuinka monelle? Meillä mun miehen kanssa on asumismenojen jälkeen budjetoitu noihin samoihin menoihin reilut 400e yhteensä, vaikka omistusasunnossa eletäänkin ja käydään töissä. Toki jää säästöön sitten muuhun käytettäväksi rahaa, mutta 400e kuussa ainakin perusterveelle on jo ihan hyvä summa käyttörahaa normaalielämiseen, jos vähän osaa menojaan suunnitella. Itse työttömänä ollessani sain asumistukea ja työmarkkinatukea ja niillä elin suhteellisen mukavasti yksiössäni, jossa vuokra 470e. Sossussa en koskaan ole käynyt. Kyllä joidenkin kohdalla kyse on myös siitä, että rahaa tuhlataan turhuuksiin rahapeleistä lähtien eikä esim. ruokaa valmisteta itse (tunnen muutamia näin toimivia, jotka ovat vihaisia yhteiskunnalle kun eivät saa tarpeeksi rahaa). Työttömyydessä pahinta on mielestäni epävarmuus ja vaikeus suunnitella tulevaisuutta kun ei tiedä onko niitä töitä enää koskaan vai pitäisikö luovuttaa lopullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Niin tuttua. Töissäkäyvät yksinhuoltajaystäväni asuvat lapsineen kaksioissa. Naapurihuoneistojen isoissa kolmioissa asuu nykyisin pitkäaikaistyöttömiä yhden lapsen yksinhuoltajaäitejä.
Pienipalkkaiset töissäkäyvät yksinasujat asuvat yksiöissä tai ahtaissa kaksioissa. Ja naapurihuoneistoissa 20 neliötä isommissa kaksioissa asuvat ne yksinäiset pitkäaikaistyöttömät.
Sitten jauhetaan kannustinloukuista. Niinpä. Töissäkäyvä ei joko pysty maksamaan ison asunnon vuokraa tai ei raaski maksaa kahtakolmasosaa palkastaan vuokraan. Naapurin toimeentulotuella elelijä asustelee sitten leveästi ja valittaa joka suuntaan, miten toimeentulotuki/työttömyyskorvaus on niin pieni. Yhtään ei huomaa olla tyytyväinen asuinneliöihinsä (eikä siihen, että niin lekurilaskut, lääkkeet, silmälasit, vesilaskut, sähkölaskut, kotivakuutus ym ym. maksaa joku muu).
Tämä.
Lapsienko siitä pitää kärsiä, että aikuinen/aikuiset ovat sossun tuille tipahtaneet syystä taikka toisesta?
Varmasti hauskaa jollekin 12v likalle, joka ei voi yhtäkään kaveria edes kutsua kotiin leikkimään, koska vaihtoehdot on joko olkkari jossa vanhemmat katsoo telkkua tai sitten toinen huone jonka jakaa vaikka 17v isoveljensä kanssa. Kaksio mikään perheasunto ole kuin korkeintaan yksinhuoltajalle yhden lapsen kanssa.