Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sossun tuista - käsittämätöntä
02.10.2016 |
Yhdestä keskustelusta, jossa keskusteltiin FB:n "Apua vähävaraisille" ryhmiä:
[quote=Vierailija] On kyllä ihme käsityksiä täällä joillakin mitä sossun rahoilla muka elellään. Meidän kolmehenkisellä perheellä kolmio yhdessä isoimmassa kaupungissa, vuokra 820 ja joka kuukausi toimeentulotuessa lukee että liian kallis vuokra. Ilmeisesti kahden lapsen kanssa pitäisi kaksiossa asua.. Ja autostakin tuli kuittia, vaikka reilun tonnin arvoinen vain on.[/quote]
Siis mitä ihmettä???? Tämä juuri todisti sen, että sossun tuilla asuvilla ihmisillä ei ole MITÄÄN suhteellisuudentajua. Kaksi lasta ja PAKKO olla kolmio???
Ihmiset, joissa kummatkin vanhemmat käyvät töissä (ja vielä hyväpalkkaisissa) ja joilla on kaksi lasta asuvat usein Helsingissä kaksioissa ihan omilla rahoillaan.
Ja jonkun mielestä SOSSUN RAHOILLA (eli meidän muiden, jotka teemme töitä niiden rahojen eteen) pitää ehdottomasti olla vähintään kolmio.
Eli muiden ihmisten pitäisi elättää sossupummeja suuremmassa luksuksessa kuin itse elävät?
Kommentit (316)
Minua ärsyttää:
- "En halua tehdä x työtä, ei tunnu omalta alalta"
- "Mä en voi henkisesti hyvin sellaisen paineen alla. Mulle ei vaan normaali työnteko sovi!"
- "En mä sit jaksanut käydä sitä kouluu loppuun, se ei jotenkin ollut mun juttu."
- "Mä en todellakaan osta vaatteita tai huonekaluja käytettynä, saa vaan kauheeta lumppuu jos ei jaksa kyttäillä"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmaan jos 80-luvulla olisi kysynyt keneltä tahansa, niin vähintään kolmio olisi kahden lapsen perheen vähimmäisvaatimus. Mutta 30-vuotta tätä ennen ja nyt 30-vuotta sen jälkeen tilannekuva on vähän erilainen. Monet perheelliset asuvat tosiaan kaksioissa ihan vapaaehtoisesti, eikä sitä enää pidetä alimitoitettuna. Oma makuuhuone on ollut huomattavan osan historiasta rikkaiden luksusta, ja nyt siitä on pikkuhiljaa tulossa taas sitä. Ei se minua haittaa, meitä on kolme 50 neliön asunnossa. Hyvin mahtuu.
Huoh. 30__________VUOTTA.
Tuntuu että ap:n tieto asumisesta varsinkin pääkaupunkiseudulla on varsin hataraa. Ymmärrän kyllä sellaisen pointin, jota itsekin kannata että kenenkään ei pitäisi asua turhan kalliisti tai "isosti" jos yhteiskunnan varoilla elellään mutta se, että tukia saavien pitäisi asua jotenkin poikkeuksellisen ahtaasti, jotta tulisivat halvemmaksi on todella typerää ajattelumallia. Toiseksi asunnon koko ja vuokra ei todellakaan kulje käsi kädessä, ainakaan Helsingissä. Riippuu ihan sijainnista eikä aina edes siitäkään vaan eniten vuokran suuruus riippuu vuokrantajasta! Voit saada esim. Helsingistä 4h+k 900€ jos asunto on Helsingin kaupungin asunto kun vastaavankokoinen voi maksaa esim. Satolta 1500€ vastaavalla sijainnilla.
Se mitä pitäisi tehdä on juuri se, mitä ainakin teoriassa tehdään, eli jos henkilön vuokra ylittää hyväksyttävän normin, sitä ei oteta huomioon asumistuessa tai toimeentulotuessakaan ja tavallaan se normin ylittävä vuokra menee henkilön omaan piikkiin. Valitettavasti olen vaan kuullut että tätä ei sossu edes kovin hyvin sovella ja ehkä juurikin sen huonon asumistilanteen takia meillä on lukuisia tapauksia, jossa henkilölle tai perheelle maksetaan vuokraa, joka ylittää sossun normit. Periaatteessahan sossun pitäisi patistaa perhe muuttamaan halvempaan tai olla hyväksymättä tuota ylisuurta vuokraa kokonaisuudessaan ja tämä patistaminen pitäisi tapahtua sillä, että perhe todistettavasti on hakemassa esim. kaupungilta halvempaa asuntoa ilman mitään rajoituksia. Näin siis pitäisi jo toimia mutta paljonko tästä todellisuudessa luistetaan olisi kiva tietää.
Ja asia ei ole edes tuolla selvä, sillä vaikka se hakemus on siellä kaupungilla isompaan, suurempaan, halvempaan, niin se kuinka nopeasti sieltä saa ja mitä saa riippuu taas täysin kaupungin asunnonjaosta. Meillä on myöskin paljon tilanteita joissa henkilö tai perhe itse haluaisi muuttaa halvempaan tai pienempään mutta ei voi koska ei heille sitä anneta. Sitten on myös toisin päin eli todella ahtaasti asuvat eivät pääse isompiin asuntoihin koska ne eivät vapaudu. Asuntojen liikkuvuus ja jakaminen niin että oikeankokoiset ja hintaiset menisivät oikeille kohdeperheille ei oikein kohtaa.
Sitten on tietenkin näitä, jotka tosi tyytyväisenä asuvat siinä ylisuuressa kaupungin asunnossa, koska vuokra on halpa tai he eivät edes maksa sitä itse vaan sossu kokonaisuudessaan ja miksi muuttaisi pois pienempään, kun ei ole mitään pakottavaa tarvetta kun vuokrakin hoituu ihan itsestään. Monethan kaupungin asunnot ovat niin halpoja että se mahdollistaa ylisuurissa asunnoissa asumisen ihan yhteiskunnan piikkiinkin, niin että vuokra maksetaan joko kokonaan tai sitten vuokra menee vain himpun verran yli hyväksyttävän vuokranormin. Esim. jos neliön vuokra on 900€ siinä voi aivan surrutta asua vaikka 3 henkilöä koska hyväksyttävä vuokranormi on 930€ tai jos kaksion vuokra on 800€ siinä voi aivan surutta elää vain 2 henkilöä koska hyväksyttävä vuokra on 800€ kahdelle henkilölle.
Mutta mitä tulee tuohon ap:n alkuperäiseen esimerkkiin että esim. kolmio jonka vuokra on 800€ olisi jotenkin suuri ja kallis kolmen hengen perheelle niin vähän metsään meni tuo esimerkki sillä tuohan on vielä varsin kohtuullista jos tuon kokoisessa ja hintaisessa pääkaupunkiseudulla asuvat. Mitäs ap. sanoisi niistä tilanteista joissa esim. 4 henkilöä asuttaa asuntoa joka on 5h+k ja vuokra on 1100€. Tämäkin täysin mahdollista eikä edes vuokranormit pahasti pauku vaan täysin sinun piikkkiin tätä voi tapahtua.
Aivan naurettavaa tuo keskustelu siitä kuinka perheiden pitäisi asua ahtaasti (niin kuin ennen) ja esimerkkinä kuinka "jotkut" esim. nelihenkiset perheet asuvat jossain alle 60m2 asunnossa tyytyväisinä. Niin, siis asiat ei ole niin mustavalkoisia. Minäkin olen nähnyt juttuja lehdissä näistä tyytyväisistä ahtaasti asuvista, mutta yleensä niistä paistaa muutama asia: asunto on monesti itse valittu ja ostettu ihan tarkoituksella koska perheelle esim. sijainti keskustassa on tilaa tärkeämpi (hispteri vanhemmat jotka eivät lastensaannin jälkeen halua muuttaa pois keskustasta), yleensä myös näillä ahtaasti asuvilla on pieniä lapsia jolloin on paljon helpompi ajatella että vanhemmat voivat jakaa hyvinkin parinkin lapsen kanssa esim. makuuhuoneen mutta kuvitelkaa samaa esim. yläaste ikäisten kanssa? Haloo!
Kyllä se huoneen tarve on täysin eri 3 tai 5-vuotiaalle kun esim. teini-ikäiselle ja sen miten lapset voi keskenään jakaa huoneita riippuu täysin lasten iästä ja sukupuolesta. Minusta ei ole mitenkään luksusta se että jokaisella olisi omat huoneet ja kukaan ei joudu pitämään olohuonetta makuuhuoneenaan. Nämä ovat ihan perustekijöitä jotka tekevät asumisesta jotenkin normaali viihtyisää. Poikkeuksena ehkä juuri pienemmän lapset, jotka voivat hyvin vielä jakaa huoneet keskenään tai vanhempien kanssa ja välttämätöntä tarvetta omaan huoneeseen ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kaikki tuet pitäisi rajat maksisummiin, eli jos elää sossuntuilla niin silloin saisi max X euroa asuntoon käyttää, riippumatta perheen koosta.
Ihan samaan tapaan työssäkäyvät joutuvat miettimään sitä minkä kokoiseen asuntoon on varaa. +Tuo poistaisi kannustinloukkuja, nykyään esim. yksi tuttu 3 lapsen yh ei mene töihin koska (ei ole juuri koulutusta) saisi pientä palkkaa ja "ei olisi varaa" enää asua siinä asunnossa jossa nyt asuu.
Kaksiokin voi olla toimiva jos pohja on ok, esim. itse asuin opiskeluaikana kaverin kanssa kaksiossa joka oli käytännössä kolmio, oli pieni kylppäri, keittokomero, makuuhuone ja olohuoneen jatkeena ns. "alkovi" jonka sai eristettyä omaksi "huoneeksi" kaapistolla --> hyvin voisi asua vanhemmat+2lasta tuossa asunnossa.
Hohhoijaa, järki käteen. Jos se maksimisumma olisi x, niin silloin se tukia saavien suuri vähemmistö, eli yksinasuvat saisivat enemmän. Ja jos vain leikataan tukia, niin näiltä pummeilta jää vuokrat maksamatta, jolloin alkaa seurata kalliimpia ongelmia kuten väliaikaismajoituksia, huostaanottoja, vankiloita, osastohoitoja jne jne.
Ja massatyöttömyyden oloissa kannustinloukut ovat täysin irrelevantti asia. Turha tuki leikkaamalla ohjata ihmisiä töihin, jos ei ole töitä mihin ohjata. Vai sinäkö sen tuttusi olisit halunnut palkata?
Ei, vaan vuokrata laskisivat. Kun vuokranantaja saa valita, ottaako vuokrana kohtuuttoman summan tai ei mitään, voi tuo kohtuuton summa laskea. Nykyään, kun sossu maksaa suuren osan vuokrista, kannattaa pyytää vain enemmän.
Mä olen aina ottanut vuokralle ihmisiä, jotka ei elä tukien varassa joten eipä toi mun sijoitusasuntoni vuokraa laskis. Niitä kunnan halppiskämppiä vois sossun asiakkaat asuttaa ja hyvät asunnot menis työssäkäyville ja itse elantonsa tienaaville.
Kaikki sossun asiakkaat eivät ole sitten pummeja.. osa on opiskelijoita, osa tekee nollasopparilla töitä ja osa on muuten matalapalkkainen, että saa tukea vielä päälle. Niitä vakitöitä ei ole tänä päivänä kovin monelle 40h viikko.
Ja sitten nämä pienipalkkaiset/ tukia saavat ovat niitä, jotka ovat vuokralla pitkään. Työssäkäyvät 40h/viikko ostavat hyvin nopeasti sen oman luukun, koska miksi maksaa toisen lainaa ku voi maksaa omastaan? Siksi vuokramarkkinat hyötyvät näistä tukien saajista edes jossakin muodossa.
Ehkä ei, mutta kyllä minusta on aika käsittämätöntä, että pitkään (siis vuosia, jopa vuosikymmeniä) samassa tilanteessa asuville ihmisille maksetaan joka kuukausi sellainen 1000 euroa vuokraa (+ muut tuet päälle). Onhan se aika megaiso summa.
Miksi arvelet, että vuokria on edes voitu nostaa tuolle tasolle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kaikki tuet pitäisi rajat maksisummiin, eli jos elää sossuntuilla niin silloin saisi max X euroa asuntoon käyttää, riippumatta perheen koosta.
Ihan samaan tapaan työssäkäyvät joutuvat miettimään sitä minkä kokoiseen asuntoon on varaa. +Tuo poistaisi kannustinloukkuja, nykyään esim. yksi tuttu 3 lapsen yh ei mene töihin koska (ei ole juuri koulutusta) saisi pientä palkkaa ja "ei olisi varaa" enää asua siinä asunnossa jossa nyt asuu.
Kaksiokin voi olla toimiva jos pohja on ok, esim. itse asuin opiskeluaikana kaverin kanssa kaksiossa joka oli käytännössä kolmio, oli pieni kylppäri, keittokomero, makuuhuone ja olohuoneen jatkeena ns. "alkovi" jonka sai eristettyä omaksi "huoneeksi" kaapistolla --> hyvin voisi asua vanhemmat+2lasta tuossa asunnossa.
Hohhoijaa, järki käteen. Jos se maksimisumma olisi x, niin silloin se tukia saavien suuri vähemmistö, eli yksinasuvat saisivat enemmän. Ja jos vain leikataan tukia, niin näiltä pummeilta jää vuokrat maksamatta, jolloin alkaa seurata kalliimpia ongelmia kuten väliaikaismajoituksia, huostaanottoja, vankiloita, osastohoitoja jne jne.
Ja massatyöttömyyden oloissa kannustinloukut ovat täysin irrelevantti asia. Turha tuki leikkaamalla ohjata ihmisiä töihin, jos ei ole töitä mihin ohjata. Vai sinäkö sen tuttusi olisit halunnut palkata?
Ei, vaan vuokrata laskisivat. Kun vuokranantaja saa valita, ottaako vuokrana kohtuuttoman summan tai ei mitään, voi tuo kohtuuton summa laskea. Nykyään, kun sossu maksaa suuren osan vuokrista, kannattaa pyytää vain enemmän.
Mä olen aina ottanut vuokralle ihmisiä, jotka ei elä tukien varassa joten eipä toi mun sijoitusasuntoni vuokraa laskis. Niitä kunnan halppiskämppiä vois sossun asiakkaat asuttaa ja hyvät asunnot menis työssäkäyville ja itse elantonsa tienaaville.
Kaikki sossun asiakkaat eivät ole sitten pummeja.. osa on opiskelijoita, osa tekee nollasopparilla töitä ja osa on muuten matalapalkkainen, että saa tukea vielä päälle. Niitä vakitöitä ei ole tänä päivänä kovin monelle 40h viikko.
Ja sitten nämä pienipalkkaiset/ tukia saavat ovat niitä, jotka ovat vuokralla pitkään. Työssäkäyvät 40h/viikko ostavat hyvin nopeasti sen oman luukun, koska miksi maksaa toisen lainaa ku voi maksaa omastaan? Siksi vuokramarkkinat hyötyvät näistä tukien saajista edes jossakin muodossa.
Ehkä ei, mutta kyllä minusta on aika käsittämätöntä, että pitkään (siis vuosia, jopa vuosikymmeniä) samassa tilanteessa asuville ihmisille maksetaan joka kuukausi sellainen 1000 euroa vuokraa (+ muut tuet päälle). Onhan se aika megaiso summa.
Eiköhän suurin osa tällaisista tapauksista ole mielenterveysongelmaisia ja olleet sitä pitkään ja syrjäytyneet sen seurauksena. Toki siitä samaa mieltä, että esim. lapsien tehtailu tukien toivossa pitäisi tiukentaa ja opettaa varsinkin teinitytöille, että ei rakenna elämäänsä poikaystävän tulojen varaan!
Mulla on tosi kallis vuokra, 720e ja asun yksin. Mt-ongelmien takia joudun hetkeksi sossutuen pariin, laskurin mukaan rahaa jää elämiseen noin 200e kuussa vuokran jälkeen (sossu maksaa 500e asti vuokrakuluja, plus asumistuki) Oon aivan helvetin kiitollinen tästä järjestelmästä, ilman tätä joutuisin kadulle! Eihän tää kellekään oo mieleistä eikä todellakaan mikään pysyvä ratkaisu. Toivottavasti saan kuntouduttuani työpaikan. Hävettää ja pelottaa kertoa tästä tilanteesta kenellekään, pelkään saavani "vitun sossupummi"-leiman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on paljon ihmisiä jotka eivät omista mitään, ovat siis köyhiä ja tulottomia. Helsingissä on kaupungin asunnot joihin tällaiset henkilöt sijoitetaan ja kun sossu maksaa vuokrat niin se on siinä. Vielä auttaa kun näitä sossun kriteerit täyttäviä tuodaan tänne ulkomailta.
Somaliperheen koko on keskimäärin 6-7 henkeä. Siinä riittää elätettävää ja maksettavaa. Sossu maksanut niiden viulut jo 90-luvulta asti. Eli sinne ne menee, ne rahat...jos joku vielä ihmettelee.
Onko noin isoja kerrostaloasuntoja olemassakaan?
On, mutta aika rajoitetusti näköjään. Äkkiseltään esimerkiksi tässä talokokonaisuudessa: http://www.hekaoy.fi/kontula/kiinteistot/kontulankaari-14 on 215 asuntoa ja vain yksi 194 neliön asunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukien tarve voi tulla yllättäen. Pitäisikö tällöin sitten muuttaa pienempään? Muuttaminenhan ei aivan ilmaista ole. Avustaako sossu muuttokuluissa? Miten helppo on tulottomana saada uusi vuokra-asunto? Varsinkin juuri kaksio, kun yksinäisetkin haluavat asua niissä.
Itse sain asua kaksiossa yksin aikanaan, kun olin pakotettu toimeentulotuen pariin. Että olisiko sitten tullut kiristyksiä viime aikoina?
No varmaan joku 1-2 kuukautta on ihan järkevää maksaa korkeampaakin vuokraa, varsinkin jos tilanne vaikuttaa siltä, että se on väliaikainen ja korjaantuu nopeasti. Mutta jos tilanteesta tulee käytönnössä pysyvä, niin että se jatkuu vuosia, eikä ole enää millään lailla yllättävä, niin kyllähän sitä jotenkin pitäisi järjevöittää.
Voisi olla fiksua julkisen sektorin ottaa aktiivisempi rooli halvemman asunnon etsimisessä, vaikka sitten maantieteellisesti laajemmalta alueelta.
Naurattaa tuo jankkaaminen kehyskuntiin tai halvemmille alueille muutosta. Eihän ne asunnot ole Helsingissäkään kalliita jos kaupungin asunnon saa. Miksi joku muuttaisi johonkin Järvenpäähän jos Helsingissä on saman hintainen asunto. Jos halutaan kuluja säästää pitäisi välttää sitä että tuilla elävät ihmiset asuisivat joissain ylikalliissa vvo:n Saton tai yksityisen asunnoissa ja sossun pitäisi pakottaa ihmisten muuttamaan halvempaan esim. yhden vuoden sisällä jos ylikalliissa asuvat ja kaupungin pitäisi edesauttaa tätä antamalla ensisijaisesti halvimmat asunnot niille jotka asuvat liian kalliissa tai isossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toinen asia - miksi ihmeessä Suomessa ei voisi olla enemmän useamman sukupolven yhdessä asumista? Yleensä kun asumiskustannuksia on jakamassa useampi ihminen, niin ne ovat alhaisemmat per capita. Samalla sekä lastenhoito ja vanhemmista ihmisistä huolehtiminen helpottuisi, samoin kuin yksinäisyys.
Yli kymmenen vuoden kokemuksella sanon, että sille on syynsä miksi nuoret karkaavat kaupunkeihin pois noista sukupolvihelveteistä. Meillä me keskimmäinen sukupolvi maksamme KAIKEN, koska syytinki. Toki kaupat tilasta teimme halvemmalla mutta rahan menoa ei voi estää, tällaisissa nykysuomen tiloissa tuntuu olevan enempi menoa kuin tuloa. Molemmat käymme ulkopuolella töissä ja pidämme tilaa. Lastenhoitoapua emme saa, tosin en aio kyllä vanhuksista huolehtia yhtään enempää.. eikä helpota yksinäisyys. Lähtisin, jos voisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukien tarve voi tulla yllättäen. Pitäisikö tällöin sitten muuttaa pienempään? Muuttaminenhan ei aivan ilmaista ole. Avustaako sossu muuttokuluissa? Miten helppo on tulottomana saada uusi vuokra-asunto? Varsinkin juuri kaksio, kun yksinäisetkin haluavat asua niissä.
Itse sain asua kaksiossa yksin aikanaan, kun olin pakotettu toimeentulotuen pariin. Että olisiko sitten tullut kiristyksiä viime aikoina?
No varmaan joku 1-2 kuukautta on ihan järkevää maksaa korkeampaakin vuokraa, varsinkin jos tilanne vaikuttaa siltä, että se on väliaikainen ja korjaantuu nopeasti. Mutta jos tilanteesta tulee käytönnössä pysyvä, niin että se jatkuu vuosia, eikä ole enää millään lailla yllättävä, niin kyllähän sitä jotenkin pitäisi järjevöittää.
Voisi olla fiksua julkisen sektorin ottaa aktiivisempi rooli halvemman asunnon etsimisessä, vaikka sitten maantieteellisesti laajemmalta alueelta.
Naurattaa tuo jankkaaminen kehyskuntiin tai halvemmille alueille muutosta. Eihän ne asunnot ole Helsingissäkään kalliita jos kaupungin asunnon saa. Miksi joku muuttaisi johonkin Järvenpäähän jos Helsingissä on saman hintainen asunto. Jos halutaan kuluja säästää pitäisi välttää sitä että tuilla elävät ihmiset asuisivat joissain ylikalliissa vvo:n Saton tai yksityisen asunnoissa ja sossun pitäisi pakottaa ihmisten muuttamaan halvempaan esim. yhden vuoden sisällä jos ylikalliissa asuvat ja kaupungin pitäisi edesauttaa tätä antamalla ensisijaisesti halvimmat asunnot niille jotka asuvat liian kalliissa tai isossa.
Helsingin kaupungin asunnot ovat kalliimpia kuin kehyskuntien ja muiden halvempien kuntien kaupungin asunnot. Ja jos siinä nauramisesi ohessa vain ehdit tutustua Suomen asuntopoliittisiin ongelmiin, niin huomaat että halpoja asuntoja tarvitaan muuallekin kuin tuilla eläville. Nimittäin työssäkäyville. Kun tuilla elävät perheet on ohjattu asumaan halvemmille alueilla, jää edullisempia asuntoja työssäkäyville matalapalkka-alan työntekijöille. Pitkällä tähtäimellä tilanne kehittyy niin, että pääkaupunkiseudun kaupungin vuokraamissa asunnoissa on ainoastaan matalapalkka-alojen työntekijöitä ja pätkätöissä tai osa-aikatöissä olevia työntekijöitä. "Tukiperheet" saavat 400 euron asuntosetelin, ja saavat etsiä tuon hintaisen kodin mistä haluavat.
Siitä olemme jo yhtä mieltä, että vuosien ajan ei makseta kenellekään kallista pääkaupunkiseudun vuokratason vuokria. Paitsi jos henkilö on kirjautunut työkkäriin. Pelkästä työttömyydestä ei voida rankaista, mutta sossun tuilla elämisestä kyllä voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh mitä vuokria. Tuttavat asuvat itä-suomessa omakotitalossa vuokralla. Vuokra on 380 kuukaudessa sisältäen lämmityspuut! Kylällä on kauppa ja koulu ja bussi kulkee kaupunkiin. Eikö tämä helsinkiläisille kermaperseille riitä?
Missä? Täältä muualtakin meidän pitää vissiin muuttaa sinne.
Kun katsoo noita vuokria pienilläkin paikkakunnilla pohjoisessa, niin ihmettelen missä nämä halvat asunnot ovat:
Kertokaa nyt niitä halpoja paikkakuntia että päästään kaikki niitä asuntoja hakemaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh mitä vuokria. Tuttavat asuvat itä-suomessa omakotitalossa vuokralla. Vuokra on 380 kuukaudessa sisältäen lämmityspuut! Kylällä on kauppa ja koulu ja bussi kulkee kaupunkiin. Eikö tämä helsinkiläisille kermaperseille riitä?
Missä? Täältä muualtakin meidän pitää vissiin muuttaa sinne.
Kun katsoo noita vuokria pienilläkin paikkakunnilla pohjoisessa, niin ihmettelen missä nämä halvat asunnot ovat:
Kertokaa nyt niitä halpoja paikkakuntia että päästään kaikki niitä asuntoja hakemaan!
Pikkupaikkakunnilla kaikki vuokra-asunnot ovat sossun maksamia, joten vuokratkin voivat olla ihan mitä tahansa. Asunnot ovat niin halpoja muuten, että kaikki jotka saavat sen muutaman kymppitonnin raavittua kasaan, voivat ostaa oman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä mitään sossun tuista, vaikka itsekin niihin olisin kai jollain osin oikeutettu. Mutta en ole hakenut, koska olen säästänyt rahaa terveydenhoitokuluihin joita ei kunnallisessa hoidossa saa, vaikka vaikuttaa hyvin paljon elämänlaatuun. Mutta kyllä kaksiossa kahden lapsen kanssa pärjää, riippuen tietenkin kaksion koosta. Itse asun alakouluikäisen kanssa kaksiossa, vuokra 675 €, ja nyt tulot työttömyyskorvauksineen, asumistukineen ym on 1260 €. Olen ollut vuoden työttömänä sairastuessani vuoden alusta krooniseen sairauteen joka vaikuttaa nukkumiseen ja syömiseen, sitä ennen hyvin lyhyitä pätkiä työelämässä valmistumisen jäljkeen. Että ei tässä luksuksessa eletä. Tuosta alle 600 eurosta kun on maksettava vielä opintolainaa ja kroonisen sairauden lääkkeet, ja elätettävä kaksi ihmistä.
100 neliön rivarikämppä, vuokra 1300€/kk. Päälle vesi, noin 150€/3kk ja sähkö 150€ 3kk välein.
Minä maksan tämän lystin itse. Näissä asunnoissa (kaupungin vuokrakämppiä) mun naapureistani mä olen ainoa joka käy töissä. Mä olen myös ainoa jolla ei ole varaa esimerkiksi autoon. Että näin. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi teiniä samassa huoneessa ja vanhemmat olkkarissa on aika ahdasta. Minulla on kolmio mutta en elä tuilla, molemmilla teineillä oma huone ja itse nukun olkkarissa.
Joo, on se aika ahdasta, mutta ei kai muiden maksamilla rahoilla ole tarkoitus elää luksuksessa? Jokainen noista 850 eurosta on muiden kovalla työllä ansaitsemia.
En myöskään elä sossun tuilla, mutta tuo ei ole luksusta. Se on INHIMILLISYYTTÄ! Länsimaisiin arvoihin kuuluu olla lyömättä lyötyä. Ylivoimainen enemmistö sossun tuilla elävistä ei ole tyytyväinen tilanteeseen, jossa rahan saamisesta on tapeltava, saa joka kuu jännittää, saako laskut maksettua jne. Jos ihminen ajetaan liian ahtaalle ja häntä painetaan alas joka kuukausi, hän masentuu, eikä jaksa yrittääkään.
Todisteet kyllä kertovat, että Suomessa nimenomaan ihmiset eivät yritä parantaa tilannettaan koska yhteiskunnan tuet ovat aivan liian suuret. Koska monesti töihin meno heikentää sitä tilannetta. Missä ei ole mitään järkeä. Siinä vaiheessa kun elää muiden rahoilla (jos ei sitten oikeasti ole vakavasti sairas), niin tilanteen pitää olla niin tiukka että on aito ja vakava motivaatio pyrkiä parantamaan sitä.
Inhimillisyyttä on kunnioittaa työntekoa ja muiden ihmisten rahoja, eli tajuta että jokainen euro jonka saa yhteiskunnalta on jonkun työllään ansaitsema ja häneltä pois otettu.
Tuo tukien leikkaaminen on siinä mielessä ongelmallinen, että se ruoskii niiden velttoilijoiden lisäksi kaikkia jotka eivät haluaisi muutenkaan olla työttömänä - eli juuri niitä "lyötyjä". Nykyiset järjestelmät leikkaavat jo maksimissaan 40% minimitoimeentulosta niiltä, jotka kieltäytyvät toistuvasti työstä. Tätä leikkuria ei hirveämmin pääse käyttämään, mikä johtuu siitä että työtä ei ole tarjottavaksi, eikä siitä tarjotusta työstä kieltäydytä. Elämäntilanteeseensa pettyneelle voi tosin käydä niin, että hän turhaantuu työnhakuun ja alkaa uskottelemaan itselleen, ettei haluaisikaan työtä. Se on fiksulle veronmaksajalle yksi hailee, koska joku muu sen työpaikan saa kuitenkin. Jos töitä olisi kaikille, tilanne olisi eri. Nyt ei ole kuin kymmenesosalle työttömiä, muita on turha ruoskia.
Miten tämä liittyy ylisuuriin asumistukiin? Se, että yhteiskunnan tukien varassa elävä asuisi samalla standardilla - eikä suuremmassa luksuksessa - kuin töissäkäyvät, ei ole kenenkään ruoskimista.
Tai sitten nykytilanteessa ruoskitaan töissäkäyviä ja kohdellaan heitä epäinhimillisesti, kun he joutuvat usein asumaan pienemmissä asunnoissa kuin asumistukea saavat. Ja lisäksi maksamaan toisten kustannukset.
Erona on se, että työssäkäyvä on asemassaan vapaaehtoisesti. Työssäkäyvä voi aina siirtyä pois maksajan roolista ja antaa sen jollekin muulle. Yllättäen tätä siirtymää ei juuri tapahdu, joten he eivät todellakaan ole tässä kuviossa se ruoskittu osa. Työttömien merkittävällä enemmistöllä ei ole vaihtoehtoja.
Ehkä ne töissä käyvät tajuaa, että jos kukaan ei käy töissä, ei valtio saa verotuloja ja rahat loppuu ennemmin kuin myöhemmin...
Öhhöh, luuletko ettei sinun tilallesi tulijoita löydy? Moni nuorikin odottaa työpaikkaa kieli pitkällä.
No, minut hälytettiin kesken hoitovapaan töihin, kun ei ole tarpeeksi henkilökuntaa, koko ajan joku tekee ylitöitä vapaapäivinä, koko ajan on avoin haku menossa ja työkkäri järjestää valmentavaa koulutusta, jotta saataisiin riittävästi työntekijöitä, vuositulot vähintään 30 000 e, mutta niillä, joilla tulee pyhätöitä, vuositulot hipoo 45 000 e...
Ja kyllä, työkaverini kirosi työtä, ehdotin, että voisi jäädä elämään yhteiskunnan tuilla ja vastaus oli: tässä maassa on jo tarpeeksi elätettäviä, käyn siis töissä. En siis ole yksin mielipiteeni kanssa.
Ja voisinhan olla hoitovapaalla hyvillä mielin vielä pari vuotta, jos joku haluaisi tehdä mun työtä, mutta eipä vissiin oo halunnu, ku kaipailivat takas...
No mikä työ? Miten sinne pääsee?
Bussikuski, työkkärissä järjestetään useita kursseja vuodessa..
Eipä oo ajokorttia nyt.
No, se lienee järjestettävissä? Kuljetusalalla ja rakennusalalla on töitä. Se on sitten itsestä kiinni, onko halua opetella, oppia ja tehdä töitä sillä asenteella, että niitä riittää. Kyllä jokaiseen työpaikkaan vaaditaan jotain valmiuksia, mulla esim. ei oo tarvittavaa tietotaitoa eikä mielenkiintoa hoitoalalle, kaupan alalle jne. Mutta mulla on pätevyys omaan duunarin hommaan ja sen myötä mulle on töitä. Samoin miehellä.
Hassua, että mun ammatti ja työtilanne sai niin paljon alapeukkuja, vaikka siis tienaan sillä elannon perheelleni yhdessä eri alalla toimivan puolisoni kanssa. Ja vaikka koko ajan haetaan uutta työvoimaa. Ei vissiin oo tarpeeks trendikästä ja helppoa...
Hmm. Mun kaveri pääsi juuri bussinkuljettajan koulutukseen, yli sadasta hakijasta valittiin 15. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Taidat vähän aliarvostaa omaa alaasi, jos sun mielestä alalle pääsee helposti. Myös kustannukset nousevat lopulta suht korkeaksi; kaikki eivät suinkaan asu koulutuspaikkakunnilla. Arvostahan omaa alaasi vähän enemmän! Joku kouluttajista tulee vastaan mm. koemaksuissa, mutta ei suinkaan kaikki. Se työttömyyskorvaus ei ole suuren suuri, minkä taidat unohtaa. Kaverillani on mahdollisuus nyt kouluttautua (on esim. perheetön), mutta täytyy muistas että kaikilla ei ole.
Ohis.
Jos mä en arvostais työtäni, tuskin olisin palannut töihin, ku olisin voinut jatkaa hoitovapaalla. Meille on koko ajan paikkoja auki. Kuljetusalaa on muukin kuin bussilla ajaminen. Ja aina koulutukseen pitää sijoittaa, puhuttiin mistä alasta tahansa. Ei se opintotukikaan tietääkseni päätähuimaava ole. Mutta toisaalta koulutus on aina sijoitus tulevaisuuteen, myös se, josta joutuu maksamaan vähän enemmän. En muuten edes käyny ite työkkärin kurssia, vaan ihan maksullisen kurssin ja piti olla vähintään BC, osalle työkkärin kursseista riittää B, mutta toisaalta kyllä tässäkin, niin ku monella muullakin alalla mietitään myös soveltuvuutta. Vastuut on isoja ja työajat haastavia mm.
Mutta toki saa lytätä ja haukkua, jos siitä hyvä mieli tulee, kuuluu jo ammattitaitoon ottaa kaikki paska niskaan ja hymyillä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tosi kallis vuokra, 720e ja asun yksin. Mt-ongelmien takia joudun hetkeksi sossutuen pariin, laskurin mukaan rahaa jää elämiseen noin 200e kuussa vuokran jälkeen (sossu maksaa 500e asti vuokrakuluja, plus asumistuki) Oon aivan helvetin kiitollinen tästä järjestelmästä, ilman tätä joutuisin kadulle! Eihän tää kellekään oo mieleistä eikä todellakaan mikään pysyvä ratkaisu. Toivottavasti saan kuntouduttuani työpaikan. Hävettää ja pelottaa kertoa tästä tilanteesta kenellekään, pelkään saavani "vitun sossupummi"-leiman.
Ei kannata hirveästi huudella, ainakaan väärille ihmisille. Jopa eräs ex-ystäväni haukkui minua loiseksi kun jäin työttömäksi. Nyt olen työssäkäyvä ja ystävyyteni kelpaisi taas, mutta kumma kyllä en enää hyväksy häntä lähipiiriini.
Tsemppiä sinulle tilanteesi kanssa. Sinulla on ainakin hyvä asenne, sillä et pidä apua itsestäänselvyytenä. Itsekin selvisin mt-ongelmistani paremmalle tolalle ja toivon sinulle ja muille samassa tilanteessa kamppaileville kaikkea hyvää. Muista, että et ole huono ihminen, sossupummi tms. vaan että se tuki on tarkoitettukin juuri siihen, että pääset jaloillesi vaikeasta tilanteesta.
Huonosti on tämän maan asiat jos kämäisessä kolmiossa kahden lapsen kanssa asusteleminen on jonkun mielestä luksusta. Sossun asiakkaana on ihan tarpeeksi veemäistä olla muutenkin (itse olin pari vuotta, viimeksi viisi vuotta sitten) yksityisyyteen puuttumisineen, eivätkä nämä ihmiset takuulla harjoita asuntosäästämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi teiniä samassa huoneessa ja vanhemmat olkkarissa on aika ahdasta. Minulla on kolmio mutta en elä tuilla, molemmilla teineillä oma huone ja itse nukun olkkarissa.
Joo, on se aika ahdasta, mutta ei kai muiden maksamilla rahoilla ole tarkoitus elää luksuksessa? Jokainen noista 850 eurosta on muiden kovalla työllä ansaitsemia.
En myöskään elä sossun tuilla, mutta tuo ei ole luksusta. Se on INHIMILLISYYTTÄ! Länsimaisiin arvoihin kuuluu olla lyömättä lyötyä. Ylivoimainen enemmistö sossun tuilla elävistä ei ole tyytyväinen tilanteeseen, jossa rahan saamisesta on tapeltava, saa joka kuu jännittää, saako laskut maksettua jne. Jos ihminen ajetaan liian ahtaalle ja häntä painetaan alas joka kuukausi, hän masentuu, eikä jaksa yrittääkään.
Todisteet kyllä kertovat, että Suomessa nimenomaan ihmiset eivät yritä parantaa tilannettaan koska yhteiskunnan tuet ovat aivan liian suuret. Koska monesti töihin meno heikentää sitä tilannetta. Missä ei ole mitään järkeä. Siinä vaiheessa kun elää muiden rahoilla (jos ei sitten oikeasti ole vakavasti sairas), niin tilanteen pitää olla niin tiukka että on aito ja vakava motivaatio pyrkiä parantamaan sitä.
Inhimillisyyttä on kunnioittaa työntekoa ja muiden ihmisten rahoja, eli tajuta että jokainen euro jonka saa yhteiskunnalta on jonkun työllään ansaitsema ja häneltä pois otettu.
Tuo tukien leikkaaminen on siinä mielessä ongelmallinen, että se ruoskii niiden velttoilijoiden lisäksi kaikkia jotka eivät haluaisi muutenkaan olla työttömänä - eli juuri niitä "lyötyjä". Nykyiset järjestelmät leikkaavat jo maksimissaan 40% minimitoimeentulosta niiltä, jotka kieltäytyvät toistuvasti työstä. Tätä leikkuria ei hirveämmin pääse käyttämään, mikä johtuu siitä että työtä ei ole tarjottavaksi, eikä siitä tarjotusta työstä kieltäydytä. Elämäntilanteeseensa pettyneelle voi tosin käydä niin, että hän turhaantuu työnhakuun ja alkaa uskottelemaan itselleen, ettei haluaisikaan työtä. Se on fiksulle veronmaksajalle yksi hailee, koska joku muu sen työpaikan saa kuitenkin. Jos töitä olisi kaikille, tilanne olisi eri. Nyt ei ole kuin kymmenesosalle työttömiä, muita on turha ruoskia.
Miten tämä liittyy ylisuuriin asumistukiin? Se, että yhteiskunnan tukien varassa elävä asuisi samalla standardilla - eikä suuremmassa luksuksessa - kuin töissäkäyvät, ei ole kenenkään ruoskimista.
Tai sitten nykytilanteessa ruoskitaan töissäkäyviä ja kohdellaan heitä epäinhimillisesti, kun he joutuvat usein asumaan pienemmissä asunnoissa kuin asumistukea saavat. Ja lisäksi maksamaan toisten kustannukset.
Erona on se, että työssäkäyvä on asemassaan vapaaehtoisesti. Työssäkäyvä voi aina siirtyä pois maksajan roolista ja antaa sen jollekin muulle. Yllättäen tätä siirtymää ei juuri tapahdu, joten he eivät todellakaan ole tässä kuviossa se ruoskittu osa. Työttömien merkittävällä enemmistöllä ei ole vaihtoehtoja.
Ehkä ne töissä käyvät tajuaa, että jos kukaan ei käy töissä, ei valtio saa verotuloja ja rahat loppuu ennemmin kuin myöhemmin...
Öhhöh, luuletko ettei sinun tilallesi tulijoita löydy? Moni nuorikin odottaa työpaikkaa kieli pitkällä.
No, minut hälytettiin kesken hoitovapaan töihin, kun ei ole tarpeeksi henkilökuntaa, koko ajan joku tekee ylitöitä vapaapäivinä, koko ajan on avoin haku menossa ja työkkäri järjestää valmentavaa koulutusta, jotta saataisiin riittävästi työntekijöitä, vuositulot vähintään 30 000 e, mutta niillä, joilla tulee pyhätöitä, vuositulot hipoo 45 000 e...
Ja kyllä, työkaverini kirosi työtä, ehdotin, että voisi jäädä elämään yhteiskunnan tuilla ja vastaus oli: tässä maassa on jo tarpeeksi elätettäviä, käyn siis töissä. En siis ole yksin mielipiteeni kanssa.
Ja voisinhan olla hoitovapaalla hyvillä mielin vielä pari vuotta, jos joku haluaisi tehdä mun työtä, mutta eipä vissiin oo halunnu, ku kaipailivat takas...
No mikä työ? Miten sinne pääsee?
Bussikuski, työkkärissä järjestetään useita kursseja vuodessa..
Eipä oo ajokorttia nyt.
No, se lienee järjestettävissä? Kuljetusalalla ja rakennusalalla on töitä. Se on sitten itsestä kiinni, onko halua opetella, oppia ja tehdä töitä sillä asenteella, että niitä riittää. Kyllä jokaiseen työpaikkaan vaaditaan jotain valmiuksia, mulla esim. ei oo tarvittavaa tietotaitoa eikä mielenkiintoa hoitoalalle, kaupan alalle jne. Mutta mulla on pätevyys omaan duunarin hommaan ja sen myötä mulle on töitä. Samoin miehellä.
Hassua, että mun ammatti ja työtilanne sai niin paljon alapeukkuja, vaikka siis tienaan sillä elannon perheelleni yhdessä eri alalla toimivan puolisoni kanssa. Ja vaikka koko ajan haetaan uutta työvoimaa. Ei vissiin oo tarpeeks trendikästä ja helppoa...
Varmaan tuo sun putkiajattelu saa alapeukkuja. Olet ollu varmaan liian kauan töissä ettet muista ettei alalle pääse noin vaan?
Aikuisopiskelijalle tulee myös kustannuksia. Noita koulutuksia ei ole ihan joka paikkakunnalla. Mutta hyvä että sinä olet saanu olla töissä niin ettet muista ettei raha välttämättä kaikilla riitä tuohon koulutukseen.
On se vaikeaa, kun mitään ei saa ilmaiseksi ja pitäisi vielä jotain ihan itsekin tehdä. Paras lääke onkin tukien lopettaminen, niin surkeimmatkin hyypiöt saavat vähän virtaa saamattomiin olemuksiinsa.
Alue: Aihe vapaa
Ehkä ei, mutta kyllä minusta on aika käsittämätöntä, että pitkään (siis vuosia, jopa vuosikymmeniä) samassa tilanteessa asuville ihmisille maksetaan joka kuukausi sellainen 1000 euroa vuokraa (+ muut tuet päälle). Onhan se aika megaiso summa.