Entä jos sukset menevät ristiin päiväkodin kanssa?

moni vanhempi haluaa niin kiihkeästi lapsensa olevan "tavallinen", että sulkee silmänsä tosiasioilta

" pojat on poikia! Kaapopetteri on vain vilkas " 

ja sitten ihmetellään, kun Kaapopetteri häiriköi luokassa, myöhästyy koulusta koska unohtuu katselemaan käpyjä, unohtaa avaimet sisään, saa päähänsä ajaa itsensä kaljuksi isin partakoneella, livahtaa hetken mielijohteesta junaan ja päätyy Helsinkiin... 

ja teini-ikään tultuaan alkaa lääkitä itseään alkoholilla :(

74) "ekaluokkalainen osaa nyt jo 7.luokan asiat, ainakin matematiikassa"- mitä ihmettä??????????????????

Ampuu yli oikein rajusti tai sitten kasvatatte uutta Einsteinia!

Minullakin on pk:sta huonoja kokemuksia. Elto ja muut löysi vikoja. Lääkäri, 2 psykologia ja nyt uuden paikan tädit sitä mieltä, että ei mitään ongelmaa. On vaan vähän ujo.

Puututaan tosiaan liian varhain kaikkeen eikä anneta lapsen kehittyä omaan tahtiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin on ikävä tilanne pk:n kanssa. Luottamus mennyt etenkin johtoon. Lapsen omahoitaja on mahtava tyyppi ja lapsi on häneen erittäin kiintynyt. Lapsi on herkkä, ujo porukassa, tarkkailija ja kokenut perheen jäsenen menetyksen. Lapsi tarvitsee jatkuvuutta, tuttuja asioita ja pysyviä ihmisiä ympärilleen. Tällä viikolla saimme ilmoituksen, että lapsi siirretään toiseen ryhmään. Olen aivan järkyttynyt tästä idiotismista. Lapsen etu on vain sanahelinää ja korulauseita, todellisuus on jotain muuta. Lapsi alkaa itkemään, kun yritämme puhua hänelle asiasta. Aikaa muutoksen toteutumiseen on enää vain viikko ja jotenkin se asia pitäisi lapsen kanssa käsitellä. Hän oireilee myös fyysisesti.

Onko lapsi täyttänyt/täyttämässä kolme vuotta?

Tällä kysymyksellä pyrit siihen, että kyseessä olisi luonnollinen siirtymä pienistä isoihin, niin ei ole kyse siitä. Kyse on ryhmien uudelleen muotoilusta, johon vaikuttaa kustannustehokkkuus.

Eli ryhmät muodostetaan hoidontarpeen perusteella: kokopäiväiset yhteen ja puolipäiväiset toiseen ja nyt lapsesi joutuu vaihtamaan siihen ryhmään, johon kuuluu?

Miksi käytät muotoa "johon kuuluu"? Kenen kannalta hän kuuluu sinusta tuohon ryhmään? Lapsen edun kannalta vai byrokratian kannalta? Näin lapsen edun kannalta ajateltuna lapsi kuuluu siihen ryhmään, jossa hän on syksyllä aloittanut ja hänelle tulisi taata jatkuvuus ja oikeus turvalliseen päiväkotiaikaan. Nämä ryhmä jaot voidaan suorittaa esimerkiksi loma-aikojen jälkeen ja niin, että sekä lapset että vanhemmat pystyvät tähän valmistautumaan. Enkä tarkoita, että itse tarvitsen sopeutumisaikaa vaan, että meillä on mahdollisuus valmistella lapsi muutokseen. Puolitoista viikkoa aikaa siitä, kun tieto on annettu perheille, itse muutokseen on aivan liian lyhyt aika. Lapset tässä tulevat kärsimään, jos heitä kohdallaan kuin heittopusseja. Nykyaikana vanhempien työtilanteet ja mahdolliset opiskelut sekoittavat pakkaa koko ajan, joten tehdäänkö muutokset joka kuukausi, koska lapsi "kuuluu" eri kuukausina eri ryhmään? Kun teen kolmen kuukauden projektin, niin lapseni joutuu muuttamaan ryhmää ennen projekti alkua ja sitten taas uudelleen, kun projekti on ohi, jos minulla ei ole töitä heti tiedossa? Entä jos saamme lisärahoitusta ja lapsen hoitotarve esimerkiksi kokopäiväisenä jatkuukin sen kolmen kuukauden yli, mutta pk on laskenut lapseni pois kokopäiväisten ryhmästä? Pointtini on, että tässä meidän tapauksessa lapsen siirtely ei ole lapsen edun mukaista. Toinen lapseni siirtyi syksyllä uuteen ryhmään ja tämä ei ollut ongelma, koska lapsi on erittäin ulospäin suuntautunut, löytää helposti kavereita, sai aikaa tottua muutokseen eikä tarvitse samassa määrin tukea kuin sisaruksensa. 

Ei se ole tuon päiväkodin vika, että lakimuutoksen myötä lapsella on oikeus vain puolipäiväpaikkaan, jos toinen vanhemmista on kotona. Jos päiväkodissa on erikseen ryhmät kokopäiväisille ja puolipäiväisille, on kokopäiväryhmän paikat varattu ensisijaisesti niille lapsille, joilla on tarve ja oikeus kokopäivähoitoon. Jos kokopäiväryhmään on tulossa uusi lapsi, niin valitettavasti sinun lapsesi täytyy silloin siirtyä puolipäiväryhmään, jos teillä ei ole oikeutta laajempaan varhaiskasvatukseen. Ihan siitä syystä, että suhdeluku hoitajien ja lasten välillä ei saa ylittyä ja siksi, että olisi sille kokopäivälapselle epäreilua, että hänen pitäisi vaihtaa kesken päivää ryhmää.

Päiväkoti on kuitenkin laitos, eikä päätöksiä voida tehdä yksittäistä lasta ajatellen. Teidän perhettänne on kohdannut kriisi, mutta koko päiväkodin toimintaa ei silti voida pyörittää sinun lapsesi tarpeiden mukaan.

Päiväkotia pitää pyöritää lasten tarpeiden mukaan, ei byrokratian. Lakimuutos oli tiedossa jo kauan sitten. Se ettei päiväkoti ole hoitanut ryhmäjakoja syksyn alkuun on huonoa johtajuutta ja huonoa asiakaspalvelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin on ikävä tilanne pk:n kanssa. Luottamus mennyt etenkin johtoon. Lapsen omahoitaja on mahtava tyyppi ja lapsi on häneen erittäin kiintynyt. Lapsi on herkkä, ujo porukassa, tarkkailija ja kokenut perheen jäsenen menetyksen. Lapsi tarvitsee jatkuvuutta, tuttuja asioita ja pysyviä ihmisiä ympärilleen. Tällä viikolla saimme ilmoituksen, että lapsi siirretään toiseen ryhmään. Olen aivan järkyttynyt tästä idiotismista. Lapsen etu on vain sanahelinää ja korulauseita, todellisuus on jotain muuta. Lapsi alkaa itkemään, kun yritämme puhua hänelle asiasta. Aikaa muutoksen toteutumiseen on enää vain viikko ja jotenkin se asia pitäisi lapsen kanssa käsitellä. Hän oireilee myös fyysisesti.

Onko lapsi täyttänyt/täyttämässä kolme vuotta?

Tällä kysymyksellä pyrit siihen, että kyseessä olisi luonnollinen siirtymä pienistä isoihin, niin ei ole kyse siitä. Kyse on ryhmien uudelleen muotoilusta, johon vaikuttaa kustannustehokkkuus.

Eli ryhmät muodostetaan hoidontarpeen perusteella: kokopäiväiset yhteen ja puolipäiväiset toiseen ja nyt lapsesi joutuu vaihtamaan siihen ryhmään, johon kuuluu?

Miksi käytät muotoa "johon kuuluu"? Kenen kannalta hän kuuluu sinusta tuohon ryhmään? Lapsen edun kannalta vai byrokratian kannalta? Näin lapsen edun kannalta ajateltuna lapsi kuuluu siihen ryhmään, jossa hän on syksyllä aloittanut ja hänelle tulisi taata jatkuvuus ja oikeus turvalliseen päiväkotiaikaan. Nämä ryhmä jaot voidaan suorittaa esimerkiksi loma-aikojen jälkeen ja niin, että sekä lapset että vanhemmat pystyvät tähän valmistautumaan. Enkä tarkoita, että itse tarvitsen sopeutumisaikaa vaan, että meillä on mahdollisuus valmistella lapsi muutokseen. Puolitoista viikkoa aikaa siitä, kun tieto on annettu perheille, itse muutokseen on aivan liian lyhyt aika. Lapset tässä tulevat kärsimään, jos heitä kohdallaan kuin heittopusseja. Nykyaikana vanhempien työtilanteet ja mahdolliset opiskelut sekoittavat pakkaa koko ajan, joten tehdäänkö muutokset joka kuukausi, koska lapsi "kuuluu" eri kuukausina eri ryhmään? Kun teen kolmen kuukauden projektin, niin lapseni joutuu muuttamaan ryhmää ennen projekti alkua ja sitten taas uudelleen, kun projekti on ohi, jos minulla ei ole töitä heti tiedossa? Entä jos saamme lisärahoitusta ja lapsen hoitotarve esimerkiksi kokopäiväisenä jatkuukin sen kolmen kuukauden yli, mutta pk on laskenut lapseni pois kokopäiväisten ryhmästä? Pointtini on, että tässä meidän tapauksessa lapsen siirtely ei ole lapsen edun mukaista. Toinen lapseni siirtyi syksyllä uuteen ryhmään ja tämä ei ollut ongelma, koska lapsi on erittäin ulospäin suuntautunut, löytää helposti kavereita, sai aikaa tottua muutokseen eikä tarvitse samassa määrin tukea kuin sisaruksensa. 

Ei se ole tuon päiväkodin vika, että lakimuutoksen myötä lapsella on oikeus vain puolipäiväpaikkaan, jos toinen vanhemmista on kotona. Jos päiväkodissa on erikseen ryhmät kokopäiväisille ja puolipäiväisille, on kokopäiväryhmän paikat varattu ensisijaisesti niille lapsille, joilla on tarve ja oikeus kokopäivähoitoon. Jos kokopäiväryhmään on tulossa uusi lapsi, niin valitettavasti sinun lapsesi täytyy silloin siirtyä puolipäiväryhmään, jos teillä ei ole oikeutta laajempaan varhaiskasvatukseen. Ihan siitä syystä, että suhdeluku hoitajien ja lasten välillä ei saa ylittyä ja siksi, että olisi sille kokopäivälapselle epäreilua, että hänen pitäisi vaihtaa kesken päivää ryhmää.

Päiväkoti on kuitenkin laitos, eikä päätöksiä voida tehdä yksittäistä lasta ajatellen. Teidän perhettänne on kohdannut kriisi, mutta koko päiväkodin toimintaa ei silti voida pyörittää sinun lapsesi tarpeiden mukaan.

Päiväkotia pitää pyöritää lasten tarpeiden mukaan, ei byrokratian. Lakimuutos oli tiedossa jo kauan sitten. Se ettei päiväkoti ole hoitanut ryhmäjakoja syksyn alkuun on huonoa johtajuutta ja huonoa asiakaspalvelua.

Niin, lasten tarpeiden, ei yhden lapsen tarpeiden mukaan. Lasten hoitotarpeet voivat muuttua kesken kauden ja silloin niihin reagoidaan. Ei ole kenenkään lapsen edun mukaista, että ryhmä kasvaa laittoman suureksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin on ikävä tilanne pk:n kanssa. Luottamus mennyt etenkin johtoon. Lapsen omahoitaja on mahtava tyyppi ja lapsi on häneen erittäin kiintynyt. Lapsi on herkkä, ujo porukassa, tarkkailija ja kokenut perheen jäsenen menetyksen. Lapsi tarvitsee jatkuvuutta, tuttuja asioita ja pysyviä ihmisiä ympärilleen. Tällä viikolla saimme ilmoituksen, että lapsi siirretään toiseen ryhmään. Olen aivan järkyttynyt tästä idiotismista. Lapsen etu on vain sanahelinää ja korulauseita, todellisuus on jotain muuta. Lapsi alkaa itkemään, kun yritämme puhua hänelle asiasta. Aikaa muutoksen toteutumiseen on enää vain viikko ja jotenkin se asia pitäisi lapsen kanssa käsitellä. Hän oireilee myös fyysisesti.

Onko lapsi täyttänyt/täyttämässä kolme vuotta?

Tällä kysymyksellä pyrit siihen, että kyseessä olisi luonnollinen siirtymä pienistä isoihin, niin ei ole kyse siitä. Kyse on ryhmien uudelleen muotoilusta, johon vaikuttaa kustannustehokkkuus.

Eli ryhmät muodostetaan hoidontarpeen perusteella: kokopäiväiset yhteen ja puolipäiväiset toiseen ja nyt lapsesi joutuu vaihtamaan siihen ryhmään, johon kuuluu?

Miksi käytät muotoa "johon kuuluu"? Kenen kannalta hän kuuluu sinusta tuohon ryhmään? Lapsen edun kannalta vai byrokratian kannalta? Näin lapsen edun kannalta ajateltuna lapsi kuuluu siihen ryhmään, jossa hän on syksyllä aloittanut ja hänelle tulisi taata jatkuvuus ja oikeus turvalliseen päiväkotiaikaan. Nämä ryhmä jaot voidaan suorittaa esimerkiksi loma-aikojen jälkeen ja niin, että sekä lapset että vanhemmat pystyvät tähän valmistautumaan. Enkä tarkoita, että itse tarvitsen sopeutumisaikaa vaan, että meillä on mahdollisuus valmistella lapsi muutokseen. Puolitoista viikkoa aikaa siitä, kun tieto on annettu perheille, itse muutokseen on aivan liian lyhyt aika. Lapset tässä tulevat kärsimään, jos heitä kohdallaan kuin heittopusseja. Nykyaikana vanhempien työtilanteet ja mahdolliset opiskelut sekoittavat pakkaa koko ajan, joten tehdäänkö muutokset joka kuukausi, koska lapsi "kuuluu" eri kuukausina eri ryhmään? Kun teen kolmen kuukauden projektin, niin lapseni joutuu muuttamaan ryhmää ennen projekti alkua ja sitten taas uudelleen, kun projekti on ohi, jos minulla ei ole töitä heti tiedossa? Entä jos saamme lisärahoitusta ja lapsen hoitotarve esimerkiksi kokopäiväisenä jatkuukin sen kolmen kuukauden yli, mutta pk on laskenut lapseni pois kokopäiväisten ryhmästä? Pointtini on, että tässä meidän tapauksessa lapsen siirtely ei ole lapsen edun mukaista. Toinen lapseni siirtyi syksyllä uuteen ryhmään ja tämä ei ollut ongelma, koska lapsi on erittäin ulospäin suuntautunut, löytää helposti kavereita, sai aikaa tottua muutokseen eikä tarvitse samassa määrin tukea kuin sisaruksensa. 

Ei se ole tuon päiväkodin vika, että lakimuutoksen myötä lapsella on oikeus vain puolipäiväpaikkaan, jos toinen vanhemmista on kotona. Jos päiväkodissa on erikseen ryhmät kokopäiväisille ja puolipäiväisille, on kokopäiväryhmän paikat varattu ensisijaisesti niille lapsille, joilla on tarve ja oikeus kokopäivähoitoon. Jos kokopäiväryhmään on tulossa uusi lapsi, niin valitettavasti sinun lapsesi täytyy silloin siirtyä puolipäiväryhmään, jos teillä ei ole oikeutta laajempaan varhaiskasvatukseen. Ihan siitä syystä, että suhdeluku hoitajien ja lasten välillä ei saa ylittyä ja siksi, että olisi sille kokopäivälapselle epäreilua, että hänen pitäisi vaihtaa kesken päivää ryhmää.

Päiväkoti on kuitenkin laitos, eikä päätöksiä voida tehdä yksittäistä lasta ajatellen. Teidän perhettänne on kohdannut kriisi, mutta koko päiväkodin toimintaa ei silti voida pyörittää sinun lapsesi tarpeiden mukaan.

Päiväkotia pitää pyöritää lasten tarpeiden mukaan, ei byrokratian. Lakimuutos oli tiedossa jo kauan sitten. Se ettei päiväkoti ole hoitanut ryhmäjakoja syksyn alkuun on huonoa johtajuutta ja huonoa asiakaspalvelua.

Niin, lasten tarpeiden, ei yhden lapsen tarpeiden mukaan. Lasten hoitotarpeet voivat muuttua kesken kauden ja silloin niihin reagoidaan. Ei ole kenenkään lapsen edun mukaista, että ryhmä kasvaa laittoman suureksi.

Kenenkään lapsen etu ei ole se, että ryhmiä rukataan uusiksi kaksi kuukautta siitä kun ne on muodostettu syyskauden alkaessa ja lapset on juuri alkaneet tottua niihin. Yksikään lapsi ei hyödy tästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otin lapsen kotihoitoon eskarivuonna. Siihen asti poika oli perhepäivähoitajalla, jonka kanssa asiat sujuivat hyvin, mutta eskarissa löydettiin lapsesta niin paljon vikoja, että jaksoin jouluun asti, sitten jäin töistä kotiin. Poika oli liian hiljainen, liian paljon omissa oloissaan, erityisLTO:n tekemän testin mukaan motorisesti ja älyllisesti noin 4v:n tasolla (testistä ei etukäteen kerrottu mitään minulle) ja hänellä oli ongelmia noudattaa ohjeita. Vein lapsen neuropsykologille, joka totesi, ettei löydä pojasta mitään vikaa. Lapsi osasi lukea, kirjoittaa, laskea kertolaskuja, tehdä 500-palaisia palapelejä, leikata saksilla siististi jne. Hänen ainoa ongelmansa oli se, että hän olo todennäköisesti fiksumpi kuin päiväkodin hoitajat, joten he eivät löytäneet yhteistä säveltä.

Eskarista ehdotettiin siirtymistä kevätkaudeksi päiväkotiin pienten puolelle ja uudestaa eskariin seuraavana syksynä. En suostunut. Poika meni normaalisti kouluun ja kirjoitti tänä keväänä ylioppilaaksi yleisarvosanalla laudatur. Yliopistopaikkakin heltisi ensiyrittämällä, vaikka jalkapalloharrastus oli viedä liikaa aikaa.

En luota päiväkotien henkilökuntaan lainkaan ja oli todella fiksua jäädä lapsen kanssa puoleksi vuodeksi kotiin. Hän sai olla oma itsensä kaikessa rauhassa. Ryhmissäkin ehti olemaan erilaisissa harrastuksissa.

Muuten ihan jees kirjoitus mutta miksi ihmeessä väittää että lapsesi on ollut eskarilaisena "fiksumpi kuin hoitajansa"?? Siellä taas äitylimamma vauhdissa...

Tuo oli neuropsykologin kirjaama teksti. Päiväkodissa hoitajat pitivät lasta heikkolahjaisena, mutta älykkyystesti (joka ei 6v lapsella ole kuin suuntaa-antava) kertoi aivan muusta. Lahjakkaan/älykkään lapsen ongelmana päivähoidossa on se, että ne keskinkertaiset hoitajat eivät välttämättä ymmärrä, että kaikki erilaisuus ei ole negatiivista. Heille kesimääräisestä poikkeava (poika) on sama asia kuin ongelma. Jos osaa lukea 3v iässä ja on kiinnostunut planeetoista, on päiväkodin tekemän diagnoosi "asperger" ja sellaisena lasta kohdellaan, vaikka kyseessä on normaali utelias pikkupoika, joka prosessoi asioita enemmän päässään kuin metelöimällä. Halu selvittää ristiriidat puhumalla eikä nyrkeillä tulkitaan päiväkodissa todella herkästi autismin kirjoon kuuluvaksi ongelmaksi: lapsi ei osaa toimia ristiriitatilanteissa lapsen tavoin.

No olet kyllä niin väärässä. Kyllä yhä enemmän puhutaan sukupuolieroista ja lasten tasapäistämisestä päiväkotimaailmassa. Myös hoitajat tämän tunnistavat ja tunnustavat. Jutun juuri kuitenkin on se, että tässä elämässä täytyy kyetä tulemaan toimeen ryhmässä, esim. koulussa se on ehdoton edellytys. Jos lapsellasi on erinäisiä ongelmia näissä sosiaalisissa taidoissa jo nyt, ilman apua ne vain korostuvat koulussa ja saattavat johtaa syrjäytymiseen koulu- ja työmarkkinoilta. Siksi niihin niin aktiivisesti päiväkodissa puututaan. Erilaisuus on jees, ja kaikkien ei tarvitse olla samasta muotista veistettyjä, mutta valitettavasti maailma on rakennettu niin että täällä täytyy asettua jonnekin tiettyjen rajojen sisälle, olkoonkin reunalle, mutta ei täysin ulos.

Vierailija kirjoitti:

Minun ujoa lastani oltiin luokittelemassa kehitysvammaiseksi. Nyt hän on vitosella ja luokan priimus. Ei se ammattitaito kaikilla aina niin kaksista ole,

Minun lapsestani sanoi hoitaja että ei tule pärjäämään koulussa ja on sellainen itkuiikka.  Oli melkein aina priimus koulussa ja nyt on korkeakoulututkinnon hyvin arvosanoin suorittanut.  Kun vaihdoin hoitopaikkaa, ei koskaan häntä haukuttu itkuiikaksi.  Lapsen pitää saada olla hoitopaikassa jossa hänet hyväksytään ja häntä kohtaan käyttäydytään kannustavasti ja hyväksyvästi.  Muutoin vaihda paikkaa jos lapsesi on sinulle kallis.  Jos et ole lapsesi puolella sitä ei ole kukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin on ikävä tilanne pk:n kanssa. Luottamus mennyt etenkin johtoon. Lapsen omahoitaja on mahtava tyyppi ja lapsi on häneen erittäin kiintynyt. Lapsi on herkkä, ujo porukassa, tarkkailija ja kokenut perheen jäsenen menetyksen. Lapsi tarvitsee jatkuvuutta, tuttuja asioita ja pysyviä ihmisiä ympärilleen. Tällä viikolla saimme ilmoituksen, että lapsi siirretään toiseen ryhmään. Olen aivan järkyttynyt tästä idiotismista. Lapsen etu on vain sanahelinää ja korulauseita, todellisuus on jotain muuta. Lapsi alkaa itkemään, kun yritämme puhua hänelle asiasta. Aikaa muutoksen toteutumiseen on enää vain viikko ja jotenkin se asia pitäisi lapsen kanssa käsitellä. Hän oireilee myös fyysisesti.

Onko lapsi täyttänyt/täyttämässä kolme vuotta?

Tällä kysymyksellä pyrit siihen, että kyseessä olisi luonnollinen siirtymä pienistä isoihin, niin ei ole kyse siitä. Kyse on ryhmien uudelleen muotoilusta, johon vaikuttaa kustannustehokkkuus.

Eli ryhmät muodostetaan hoidontarpeen perusteella: kokopäiväiset yhteen ja puolipäiväiset toiseen ja nyt lapsesi joutuu vaihtamaan siihen ryhmään, johon kuuluu?

Miksi käytät muotoa "johon kuuluu"? Kenen kannalta hän kuuluu sinusta tuohon ryhmään? Lapsen edun kannalta vai byrokratian kannalta? Näin lapsen edun kannalta ajateltuna lapsi kuuluu siihen ryhmään, jossa hän on syksyllä aloittanut ja hänelle tulisi taata jatkuvuus ja oikeus turvalliseen päiväkotiaikaan. Nämä ryhmä jaot voidaan suorittaa esimerkiksi loma-aikojen jälkeen ja niin, että sekä lapset että vanhemmat pystyvät tähän valmistautumaan. Enkä tarkoita, että itse tarvitsen sopeutumisaikaa vaan, että meillä on mahdollisuus valmistella lapsi muutokseen. Puolitoista viikkoa aikaa siitä, kun tieto on annettu perheille, itse muutokseen on aivan liian lyhyt aika. Lapset tässä tulevat kärsimään, jos heitä kohdallaan kuin heittopusseja. Nykyaikana vanhempien työtilanteet ja mahdolliset opiskelut sekoittavat pakkaa koko ajan, joten tehdäänkö muutokset joka kuukausi, koska lapsi "kuuluu" eri kuukausina eri ryhmään? Kun teen kolmen kuukauden projektin, niin lapseni joutuu muuttamaan ryhmää ennen projekti alkua ja sitten taas uudelleen, kun projekti on ohi, jos minulla ei ole töitä heti tiedossa? Entä jos saamme lisärahoitusta ja lapsen hoitotarve esimerkiksi kokopäiväisenä jatkuukin sen kolmen kuukauden yli, mutta pk on laskenut lapseni pois kokopäiväisten ryhmästä? Pointtini on, että tässä meidän tapauksessa lapsen siirtely ei ole lapsen edun mukaista. Toinen lapseni siirtyi syksyllä uuteen ryhmään ja tämä ei ollut ongelma, koska lapsi on erittäin ulospäin suuntautunut, löytää helposti kavereita, sai aikaa tottua muutokseen eikä tarvitse samassa määrin tukea kuin sisaruksensa. 

Ei se ole tuon päiväkodin vika, että lakimuutoksen myötä lapsella on oikeus vain puolipäiväpaikkaan, jos toinen vanhemmista on kotona. Jos päiväkodissa on erikseen ryhmät kokopäiväisille ja puolipäiväisille, on kokopäiväryhmän paikat varattu ensisijaisesti niille lapsille, joilla on tarve ja oikeus kokopäivähoitoon. Jos kokopäiväryhmään on tulossa uusi lapsi, niin valitettavasti sinun lapsesi täytyy silloin siirtyä puolipäiväryhmään, jos teillä ei ole oikeutta laajempaan varhaiskasvatukseen. Ihan siitä syystä, että suhdeluku hoitajien ja lasten välillä ei saa ylittyä ja siksi, että olisi sille kokopäivälapselle epäreilua, että hänen pitäisi vaihtaa kesken päivää ryhmää.

Päiväkoti on kuitenkin laitos, eikä päätöksiä voida tehdä yksittäistä lasta ajatellen. Teidän perhettänne on kohdannut kriisi, mutta koko päiväkodin toimintaa ei silti voida pyörittää sinun lapsesi tarpeiden mukaan.

Päiväkodissa ei ole aiemmin ollut jakoa lasten hoitoaikasopimusten mukaan. On ollut sekaryhmät, jotka nyt aiotaan rikkoa. Kirjoitinhan jo aikaisemmin, että tällaiset jaot tulisi tehdä loma-aikoina, näin ne häiritsisivät mahdollisimman vähän sekä päiväkodin toimintaa että lasten elämää. Miksi kirjoitat tätä kuin se koskisi vain osa-aikaisia lapsia? Ihan samalla tavalla kokopäiväiset lapset joutuvat vaihtamaan sitä ryhmää vanhempien työtilanteen mukaan ja miksi oletat, että olen nyt kotona ja lapseni olisi oikeutettu vain puolipäiväpaikkaan (tarkoitat kai tuota 20 h viikossa)? Hoitoaikasopimus on nyt 5-7h päivä.

Helsingissä jos toinen vanhemmista kotona laitetaan lapsi uuteen puolipäiväryhmään jossa kaikin tavoin huonommat resurssit.Tilat ahtaat, syövät ulkona ja toiminta suunnittelematonta.Ryhmässä 13 kpl 2-5 vuotiaita joista osa vaipoissa ja yksi hoitaja.Moni aikoo lopettaa ja ottaa lapsensa kokonaan kotiin.Kyllä nyt on rajattu niin että työssäkäyvien lapset saavat laadukkaan hoidon ja muista ei niin väliä.Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ei enää toteudu, Mll oli oikeassa.

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä jos toinen vanhemmista kotona laitetaan lapsi uuteen puolipäiväryhmään jossa kaikin tavoin huonommat resurssit.Tilat ahtaat, syövät ulkona ja toiminta suunnittelematonta.Ryhmässä 13 kpl 2-5 vuotiaita joista osa vaipoissa ja yksi hoitaja.Moni aikoo lopettaa ja ottaa lapsensa kokonaan kotiin.Kyllä nyt on rajattu niin että työssäkäyvien lapset saavat laadukkaan hoidon ja muista ei niin väliä.Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ei enää toteudu, Mll oli oikeassa.

2-5-vuotias jonkq vqnhempi kotona ei tarvitse päivähoitoa Helsingissä. Täällä on paljon kerhoja, leikkipuistoja, tekemistä, harrastuksia ja muuta kotona oleville lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin on ikävä tilanne pk:n kanssa. Luottamus mennyt etenkin johtoon. Lapsen omahoitaja on mahtava tyyppi ja lapsi on häneen erittäin kiintynyt. Lapsi on herkkä, ujo porukassa, tarkkailija ja kokenut perheen jäsenen menetyksen. Lapsi tarvitsee jatkuvuutta, tuttuja asioita ja pysyviä ihmisiä ympärilleen. Tällä viikolla saimme ilmoituksen, että lapsi siirretään toiseen ryhmään. Olen aivan järkyttynyt tästä idiotismista. Lapsen etu on vain sanahelinää ja korulauseita, todellisuus on jotain muuta. Lapsi alkaa itkemään, kun yritämme puhua hänelle asiasta. Aikaa muutoksen toteutumiseen on enää vain viikko ja jotenkin se asia pitäisi lapsen kanssa käsitellä. Hän oireilee myös fyysisesti.

Onko lapsi täyttänyt/täyttämässä kolme vuotta?

Tällä kysymyksellä pyrit siihen, että kyseessä olisi luonnollinen siirtymä pienistä isoihin, niin ei ole kyse siitä. Kyse on ryhmien uudelleen muotoilusta, johon vaikuttaa kustannustehokkkuus.

Eli ryhmät muodostetaan hoidontarpeen perusteella: kokopäiväiset yhteen ja puolipäiväiset toiseen ja nyt lapsesi joutuu vaihtamaan siihen ryhmään, johon kuuluu?

Miksi käytät muotoa "johon kuuluu"? Kenen kannalta hän kuuluu sinusta tuohon ryhmään? Lapsen edun kannalta vai byrokratian kannalta? Näin lapsen edun kannalta ajateltuna lapsi kuuluu siihen ryhmään, jossa hän on syksyllä aloittanut ja hänelle tulisi taata jatkuvuus ja oikeus turvalliseen päiväkotiaikaan. Nämä ryhmä jaot voidaan suorittaa esimerkiksi loma-aikojen jälkeen ja niin, että sekä lapset että vanhemmat pystyvät tähän valmistautumaan. Enkä tarkoita, että itse tarvitsen sopeutumisaikaa vaan, että meillä on mahdollisuus valmistella lapsi muutokseen. Puolitoista viikkoa aikaa siitä, kun tieto on annettu perheille, itse muutokseen on aivan liian lyhyt aika. Lapset tässä tulevat kärsimään, jos heitä kohdallaan kuin heittopusseja. Nykyaikana vanhempien työtilanteet ja mahdolliset opiskelut sekoittavat pakkaa koko ajan, joten tehdäänkö muutokset joka kuukausi, koska lapsi "kuuluu" eri kuukausina eri ryhmään? Kun teen kolmen kuukauden projektin, niin lapseni joutuu muuttamaan ryhmää ennen projekti alkua ja sitten taas uudelleen, kun projekti on ohi, jos minulla ei ole töitä heti tiedossa? Entä jos saamme lisärahoitusta ja lapsen hoitotarve esimerkiksi kokopäiväisenä jatkuukin sen kolmen kuukauden yli, mutta pk on laskenut lapseni pois kokopäiväisten ryhmästä? Pointtini on, että tässä meidän tapauksessa lapsen siirtely ei ole lapsen edun mukaista. Toinen lapseni siirtyi syksyllä uuteen ryhmään ja tämä ei ollut ongelma, koska lapsi on erittäin ulospäin suuntautunut, löytää helposti kavereita, sai aikaa tottua muutokseen eikä tarvitse samassa määrin tukea kuin sisaruksensa. 

Ei se ole tuon päiväkodin vika, että lakimuutoksen myötä lapsella on oikeus vain puolipäiväpaikkaan, jos toinen vanhemmista on kotona. Jos päiväkodissa on erikseen ryhmät kokopäiväisille ja puolipäiväisille, on kokopäiväryhmän paikat varattu ensisijaisesti niille lapsille, joilla on tarve ja oikeus kokopäivähoitoon. Jos kokopäiväryhmään on tulossa uusi lapsi, niin valitettavasti sinun lapsesi täytyy silloin siirtyä puolipäiväryhmään, jos teillä ei ole oikeutta laajempaan varhaiskasvatukseen. Ihan siitä syystä, että suhdeluku hoitajien ja lasten välillä ei saa ylittyä ja siksi, että olisi sille kokopäivälapselle epäreilua, että hänen pitäisi vaihtaa kesken päivää ryhmää.

Päiväkoti on kuitenkin laitos, eikä päätöksiä voida tehdä yksittäistä lasta ajatellen. Teidän perhettänne on kohdannut kriisi, mutta koko päiväkodin toimintaa ei silti voida pyörittää sinun lapsesi tarpeiden mukaan.

Päiväkotia pitää pyöritää lasten tarpeiden mukaan, ei byrokratian. Lakimuutos oli tiedossa jo kauan sitten. Se ettei päiväkoti ole hoitanut ryhmäjakoja syksyn alkuun on huonoa johtajuutta ja huonoa asiakaspalvelua.

Niin, lasten tarpeiden, ei yhden lapsen tarpeiden mukaan. Lasten hoitotarpeet voivat muuttua kesken kauden ja silloin niihin reagoidaan. Ei ole kenenkään lapsen edun mukaista, että ryhmä kasvaa laittoman suureksi.

Kenenkään lapsen etu ei ole se, että ryhmiä rukataan uusiksi kaksi kuukautta siitä kun ne on muodostettu syyskauden alkaessa ja lapset on juuri alkaneet tottua niihin. Yksikään lapsi ei hyödy tästä.

Hyötyväthän ne lapset, jotka aloittavat päivähoidon suoraan siinä ryhmässä, joka on juuri muodostettu ja ne lapset, joiden ryhmä pienenee, kun osa-aikaiset lapset siirtyvät omaan ryhmäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin on ikävä tilanne pk:n kanssa. Luottamus mennyt etenkin johtoon. Lapsen omahoitaja on mahtava tyyppi ja lapsi on häneen erittäin kiintynyt. Lapsi on herkkä, ujo porukassa, tarkkailija ja kokenut perheen jäsenen menetyksen. Lapsi tarvitsee jatkuvuutta, tuttuja asioita ja pysyviä ihmisiä ympärilleen. Tällä viikolla saimme ilmoituksen, että lapsi siirretään toiseen ryhmään. Olen aivan järkyttynyt tästä idiotismista. Lapsen etu on vain sanahelinää ja korulauseita, todellisuus on jotain muuta. Lapsi alkaa itkemään, kun yritämme puhua hänelle asiasta. Aikaa muutoksen toteutumiseen on enää vain viikko ja jotenkin se asia pitäisi lapsen kanssa käsitellä. Hän oireilee myös fyysisesti.

Onko lapsi täyttänyt/täyttämässä kolme vuotta?

Tällä kysymyksellä pyrit siihen, että kyseessä olisi luonnollinen siirtymä pienistä isoihin, niin ei ole kyse siitä. Kyse on ryhmien uudelleen muotoilusta, johon vaikuttaa kustannustehokkkuus.

Eli ryhmät muodostetaan hoidontarpeen perusteella: kokopäiväiset yhteen ja puolipäiväiset toiseen ja nyt lapsesi joutuu vaihtamaan siihen ryhmään, johon kuuluu?

Miksi käytät muotoa "johon kuuluu"? Kenen kannalta hän kuuluu sinusta tuohon ryhmään? Lapsen edun kannalta vai byrokratian kannalta? Näin lapsen edun kannalta ajateltuna lapsi kuuluu siihen ryhmään, jossa hän on syksyllä aloittanut ja hänelle tulisi taata jatkuvuus ja oikeus turvalliseen päiväkotiaikaan. Nämä ryhmä jaot voidaan suorittaa esimerkiksi loma-aikojen jälkeen ja niin, että sekä lapset että vanhemmat pystyvät tähän valmistautumaan. Enkä tarkoita, että itse tarvitsen sopeutumisaikaa vaan, että meillä on mahdollisuus valmistella lapsi muutokseen. Puolitoista viikkoa aikaa siitä, kun tieto on annettu perheille, itse muutokseen on aivan liian lyhyt aika. Lapset tässä tulevat kärsimään, jos heitä kohdallaan kuin heittopusseja. Nykyaikana vanhempien työtilanteet ja mahdolliset opiskelut sekoittavat pakkaa koko ajan, joten tehdäänkö muutokset joka kuukausi, koska lapsi "kuuluu" eri kuukausina eri ryhmään? Kun teen kolmen kuukauden projektin, niin lapseni joutuu muuttamaan ryhmää ennen projekti alkua ja sitten taas uudelleen, kun projekti on ohi, jos minulla ei ole töitä heti tiedossa? Entä jos saamme lisärahoitusta ja lapsen hoitotarve esimerkiksi kokopäiväisenä jatkuukin sen kolmen kuukauden yli, mutta pk on laskenut lapseni pois kokopäiväisten ryhmästä? Pointtini on, että tässä meidän tapauksessa lapsen siirtely ei ole lapsen edun mukaista. Toinen lapseni siirtyi syksyllä uuteen ryhmään ja tämä ei ollut ongelma, koska lapsi on erittäin ulospäin suuntautunut, löytää helposti kavereita, sai aikaa tottua muutokseen eikä tarvitse samassa määrin tukea kuin sisaruksensa. 

Ei se ole tuon päiväkodin vika, että lakimuutoksen myötä lapsella on oikeus vain puolipäiväpaikkaan, jos toinen vanhemmista on kotona. Jos päiväkodissa on erikseen ryhmät kokopäiväisille ja puolipäiväisille, on kokopäiväryhmän paikat varattu ensisijaisesti niille lapsille, joilla on tarve ja oikeus kokopäivähoitoon. Jos kokopäiväryhmään on tulossa uusi lapsi, niin valitettavasti sinun lapsesi täytyy silloin siirtyä puolipäiväryhmään, jos teillä ei ole oikeutta laajempaan varhaiskasvatukseen. Ihan siitä syystä, että suhdeluku hoitajien ja lasten välillä ei saa ylittyä ja siksi, että olisi sille kokopäivälapselle epäreilua, että hänen pitäisi vaihtaa kesken päivää ryhmää.

Päiväkoti on kuitenkin laitos, eikä päätöksiä voida tehdä yksittäistä lasta ajatellen. Teidän perhettänne on kohdannut kriisi, mutta koko päiväkodin toimintaa ei silti voida pyörittää sinun lapsesi tarpeiden mukaan.

Päiväkotia pitää pyöritää lasten tarpeiden mukaan, ei byrokratian. Lakimuutos oli tiedossa jo kauan sitten. Se ettei päiväkoti ole hoitanut ryhmäjakoja syksyn alkuun on huonoa johtajuutta ja huonoa asiakaspalvelua.

Niin, lasten tarpeiden, ei yhden lapsen tarpeiden mukaan. Lasten hoitotarpeet voivat muuttua kesken kauden ja silloin niihin reagoidaan. Ei ole kenenkään lapsen edun mukaista, että ryhmä kasvaa laittoman suureksi.

Kenenkään lapsen etu ei ole se, että ryhmiä rukataan uusiksi kaksi kuukautta siitä kun ne on muodostettu syyskauden alkaessa ja lapset on juuri alkaneet tottua niihin. Yksikään lapsi ei hyödy tästä.

Hyötyväthän ne lapset, jotka aloittavat päivähoidon suoraan siinä ryhmässä, joka on juuri muodostettu ja ne lapset, joiden ryhmä pienenee, kun osa-aikaiset lapset siirtyvät omaan ryhmäänsä.

Miten ryhmiä muka edes muodostetaan lokakuussa?! Ikinä kuullutkaan. Ryhmät muodostetaan elokuussa. Vuoden mittaan tulee yksittäisiä lapsia. Ja nekin lapset joiden ryhmästä lähtee lapsia joutuvat vain mullaamaam sen ryhmähierarkian uusiksi. Ei se heitä hyödytä, että saadaan se virallinen 29. lapsi sieltä pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin on ikävä tilanne pk:n kanssa. Luottamus mennyt etenkin johtoon. Lapsen omahoitaja on mahtava tyyppi ja lapsi on häneen erittäin kiintynyt. Lapsi on herkkä, ujo porukassa, tarkkailija ja kokenut perheen jäsenen menetyksen. Lapsi tarvitsee jatkuvuutta, tuttuja asioita ja pysyviä ihmisiä ympärilleen. Tällä viikolla saimme ilmoituksen, että lapsi siirretään toiseen ryhmään. Olen aivan järkyttynyt tästä idiotismista. Lapsen etu on vain sanahelinää ja korulauseita, todellisuus on jotain muuta. Lapsi alkaa itkemään, kun yritämme puhua hänelle asiasta. Aikaa muutoksen toteutumiseen on enää vain viikko ja jotenkin se asia pitäisi lapsen kanssa käsitellä. Hän oireilee myös fyysisesti.

Onko lapsi täyttänyt/täyttämässä kolme vuotta?

Tällä kysymyksellä pyrit siihen, että kyseessä olisi luonnollinen siirtymä pienistä isoihin, niin ei ole kyse siitä. Kyse on ryhmien uudelleen muotoilusta, johon vaikuttaa kustannustehokkkuus.

Eli ryhmät muodostetaan hoidontarpeen perusteella: kokopäiväiset yhteen ja puolipäiväiset toiseen ja nyt lapsesi joutuu vaihtamaan siihen ryhmään, johon kuuluu?

Miksi käytät muotoa "johon kuuluu"? Kenen kannalta hän kuuluu sinusta tuohon ryhmään? Lapsen edun kannalta vai byrokratian kannalta? Näin lapsen edun kannalta ajateltuna lapsi kuuluu siihen ryhmään, jossa hän on syksyllä aloittanut ja hänelle tulisi taata jatkuvuus ja oikeus turvalliseen päiväkotiaikaan. Nämä ryhmä jaot voidaan suorittaa esimerkiksi loma-aikojen jälkeen ja niin, että sekä lapset että vanhemmat pystyvät tähän valmistautumaan. Enkä tarkoita, että itse tarvitsen sopeutumisaikaa vaan, että meillä on mahdollisuus valmistella lapsi muutokseen. Puolitoista viikkoa aikaa siitä, kun tieto on annettu perheille, itse muutokseen on aivan liian lyhyt aika. Lapset tässä tulevat kärsimään, jos heitä kohdallaan kuin heittopusseja. Nykyaikana vanhempien työtilanteet ja mahdolliset opiskelut sekoittavat pakkaa koko ajan, joten tehdäänkö muutokset joka kuukausi, koska lapsi "kuuluu" eri kuukausina eri ryhmään? Kun teen kolmen kuukauden projektin, niin lapseni joutuu muuttamaan ryhmää ennen projekti alkua ja sitten taas uudelleen, kun projekti on ohi, jos minulla ei ole töitä heti tiedossa? Entä jos saamme lisärahoitusta ja lapsen hoitotarve esimerkiksi kokopäiväisenä jatkuukin sen kolmen kuukauden yli, mutta pk on laskenut lapseni pois kokopäiväisten ryhmästä? Pointtini on, että tässä meidän tapauksessa lapsen siirtely ei ole lapsen edun mukaista. Toinen lapseni siirtyi syksyllä uuteen ryhmään ja tämä ei ollut ongelma, koska lapsi on erittäin ulospäin suuntautunut, löytää helposti kavereita, sai aikaa tottua muutokseen eikä tarvitse samassa määrin tukea kuin sisaruksensa. 

Ei se ole tuon päiväkodin vika, että lakimuutoksen myötä lapsella on oikeus vain puolipäiväpaikkaan, jos toinen vanhemmista on kotona. Jos päiväkodissa on erikseen ryhmät kokopäiväisille ja puolipäiväisille, on kokopäiväryhmän paikat varattu ensisijaisesti niille lapsille, joilla on tarve ja oikeus kokopäivähoitoon. Jos kokopäiväryhmään on tulossa uusi lapsi, niin valitettavasti sinun lapsesi täytyy silloin siirtyä puolipäiväryhmään, jos teillä ei ole oikeutta laajempaan varhaiskasvatukseen. Ihan siitä syystä, että suhdeluku hoitajien ja lasten välillä ei saa ylittyä ja siksi, että olisi sille kokopäivälapselle epäreilua, että hänen pitäisi vaihtaa kesken päivää ryhmää.

Päiväkoti on kuitenkin laitos, eikä päätöksiä voida tehdä yksittäistä lasta ajatellen. Teidän perhettänne on kohdannut kriisi, mutta koko päiväkodin toimintaa ei silti voida pyörittää sinun lapsesi tarpeiden mukaan.

Päiväkodissa ei ole aiemmin ollut jakoa lasten hoitoaikasopimusten mukaan. On ollut sekaryhmät, jotka nyt aiotaan rikkoa. Kirjoitinhan jo aikaisemmin, että tällaiset jaot tulisi tehdä loma-aikoina, näin ne häiritsisivät mahdollisimman vähän sekä päiväkodin toimintaa että lasten elämää. Miksi kirjoitat tätä kuin se koskisi vain osa-aikaisia lapsia? Ihan samalla tavalla kokopäiväiset lapset joutuvat vaihtamaan sitä ryhmää vanhempien työtilanteen mukaan ja miksi oletat, että olen nyt kotona ja lapseni olisi oikeutettu vain puolipäiväpaikkaan (tarkoitat kai tuota 20 h viikossa)? Hoitoaikasopimus on nyt 5-7h päivä.

Sille on varmasti ihan perusteltu syy, miksi muutosten tekeminen ajoittuu tiettyyn ajankohtaan. Esimerkiksi laskutukseen, tai  henkilökunnan palkkaukseen liittyvä syy. Ne ryhmäthän on muodostettu jo keväällä, mutta jos perheiden hoidontarpeet muuttuvat vasta syksyllä, kun vanhemmat ovatkin työllistyneet, tai eivät olekaan työllistyneet, tai uusia hakemuksia on vanhempien työllistyttyä tullut useita, on tilannetta jouduttu arvioimaan uudelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei. Kerron oman kokemukseni, toivon että siitä olisi jollekin toiselle apua.

Kun olin eskarissa, kotiini oltiin yhteydessä ja ehdoteltiin, että jotain häikkää on. Olin poikkeuksellisen unohtelevainen, hajamielinen ja toisaalta kyselin liikaa, mikä joskus häiritsi ryhmää. Vanhempani eivät suostuneet tutkimuksiin tai tukitoimiin, olivat sitä mieltä että olen vain huippuälykäs ja siksi omissa maailmoissani.

Sama toistui, kun aloitin koulun. No, olinkin oikeasti älykäs ja koulu alkoi mennä todella hyvin, olin luokan paras kaikissa lukuaineissa. Mutta. Unohtelu jatkui ja rinnalle tuli muitakin ongelmia, joihin en saanut tukea. Koulusta tuli kymppejä, joten kukaan ei huomannut että aloin pikkuhiljaa voida huonosti. Yläasteella haudoinkin jo itsemurhaa, koska tajusin että olen erilainen kuin muut ja keskittymis- ym. oireiden kompensointi vei hirveästi energiaa.

Pääsin onneksi lukion jälkeen hoitoon ja terapiaan ja olen nyt kolmekymppinen ja työelämässä. Neurologinen diagnoosi puuttuu yhä, sillä aikuisena on vaikea päästä tutkimuksiin. Todennäköisesti sieltä löytyisi ADD. Oireet haittaavat yhä, mutta olen itse löytänyt kirjallisuudesta apuja.

Välillä mietin, olisinko päässyt helpommalla, jos olisin jo lapsena saanut diagnoosin ja tukea.

Lukekaa kaikki vanhemmat tämä.

Monelle tavallisuuden tai erinomaisuuden mittari on kouluarvosanat. Että päiväkoti oli aivan väärässä, kun yo-kirjoituksista tulikin älliä. Erityispiirteet, joita ei huomioida ajoissa, aiheuttavat kuitenkin paljon hallaa tunne-elämässä, itsetunnossa, sosiaalisissa taidoissa jne.

Ja niistä äikän ja matematiikan laudatureista ei ole mitään iloa siinä vaiheessa, kun on jälleen kerran hukannut lompakkonsa, lukinnut itsensä asunnosta, kun on unohtanut avaimet, myöhästyy tentistä kun jää matkalla tutkimaan vesilammikkoon heijastuvia kuvia, ei saa työpaikkaa, kun on epähuomiossa pukenut haastatteluun eripari kengät ja nekin vääriin jalkoihin, jne. Kärjistettyjä esimerkkejä, mutta tuollaista voi olla ADD-aikuisen elämä, jos ei ole koskaan saanut ohjausta arjen toiminnan hallintaan.

Sä kärjistät nyt. T, adhd, jolla on maisterinpaperit, eikä ole pukenut erparisia kenkiä eikä myöskään myöhästynyt niistä tärkeistä tenteistä. Sen sijaan ihmisten erilaisuuden hyväksyntään ei auta mikään ohjaus. Jos on ilkeä hiekkapil, niin sitä sitten on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin on ikävä tilanne pk:n kanssa. Luottamus mennyt etenkin johtoon. Lapsen omahoitaja on mahtava tyyppi ja lapsi on häneen erittäin kiintynyt. Lapsi on herkkä, ujo porukassa, tarkkailija ja kokenut perheen jäsenen menetyksen. Lapsi tarvitsee jatkuvuutta, tuttuja asioita ja pysyviä ihmisiä ympärilleen. Tällä viikolla saimme ilmoituksen, että lapsi siirretään toiseen ryhmään. Olen aivan järkyttynyt tästä idiotismista. Lapsen etu on vain sanahelinää ja korulauseita, todellisuus on jotain muuta. Lapsi alkaa itkemään, kun yritämme puhua hänelle asiasta. Aikaa muutoksen toteutumiseen on enää vain viikko ja jotenkin se asia pitäisi lapsen kanssa käsitellä. Hän oireilee myös fyysisesti.

Onko lapsi täyttänyt/täyttämässä kolme vuotta?

Tällä kysymyksellä pyrit siihen, että kyseessä olisi luonnollinen siirtymä pienistä isoihin, niin ei ole kyse siitä. Kyse on ryhmien uudelleen muotoilusta, johon vaikuttaa kustannustehokkkuus.

Eli ryhmät muodostetaan hoidontarpeen perusteella: kokopäiväiset yhteen ja puolipäiväiset toiseen ja nyt lapsesi joutuu vaihtamaan siihen ryhmään, johon kuuluu?

Miksi käytät muotoa "johon kuuluu"? Kenen kannalta hän kuuluu sinusta tuohon ryhmään? Lapsen edun kannalta vai byrokratian kannalta? Näin lapsen edun kannalta ajateltuna lapsi kuuluu siihen ryhmään, jossa hän on syksyllä aloittanut ja hänelle tulisi taata jatkuvuus ja oikeus turvalliseen päiväkotiaikaan. Nämä ryhmä jaot voidaan suorittaa esimerkiksi loma-aikojen jälkeen ja niin, että sekä lapset että vanhemmat pystyvät tähän valmistautumaan. Enkä tarkoita, että itse tarvitsen sopeutumisaikaa vaan, että meillä on mahdollisuus valmistella lapsi muutokseen. Puolitoista viikkoa aikaa siitä, kun tieto on annettu perheille, itse muutokseen on aivan liian lyhyt aika. Lapset tässä tulevat kärsimään, jos heitä kohdallaan kuin heittopusseja. Nykyaikana vanhempien työtilanteet ja mahdolliset opiskelut sekoittavat pakkaa koko ajan, joten tehdäänkö muutokset joka kuukausi, koska lapsi "kuuluu" eri kuukausina eri ryhmään? Kun teen kolmen kuukauden projektin, niin lapseni joutuu muuttamaan ryhmää ennen projekti alkua ja sitten taas uudelleen, kun projekti on ohi, jos minulla ei ole töitä heti tiedossa? Entä jos saamme lisärahoitusta ja lapsen hoitotarve esimerkiksi kokopäiväisenä jatkuukin sen kolmen kuukauden yli, mutta pk on laskenut lapseni pois kokopäiväisten ryhmästä? Pointtini on, että tässä meidän tapauksessa lapsen siirtely ei ole lapsen edun mukaista. Toinen lapseni siirtyi syksyllä uuteen ryhmään ja tämä ei ollut ongelma, koska lapsi on erittäin ulospäin suuntautunut, löytää helposti kavereita, sai aikaa tottua muutokseen eikä tarvitse samassa määrin tukea kuin sisaruksensa. 

Ei se ole tuon päiväkodin vika, että lakimuutoksen myötä lapsella on oikeus vain puolipäiväpaikkaan, jos toinen vanhemmista on kotona. Jos päiväkodissa on erikseen ryhmät kokopäiväisille ja puolipäiväisille, on kokopäiväryhmän paikat varattu ensisijaisesti niille lapsille, joilla on tarve ja oikeus kokopäivähoitoon. Jos kokopäiväryhmään on tulossa uusi lapsi, niin valitettavasti sinun lapsesi täytyy silloin siirtyä puolipäiväryhmään, jos teillä ei ole oikeutta laajempaan varhaiskasvatukseen. Ihan siitä syystä, että suhdeluku hoitajien ja lasten välillä ei saa ylittyä ja siksi, että olisi sille kokopäivälapselle epäreilua, että hänen pitäisi vaihtaa kesken päivää ryhmää.

Päiväkoti on kuitenkin laitos, eikä päätöksiä voida tehdä yksittäistä lasta ajatellen. Teidän perhettänne on kohdannut kriisi, mutta koko päiväkodin toimintaa ei silti voida pyörittää sinun lapsesi tarpeiden mukaan.

Päiväkodissa ei ole aiemmin ollut jakoa lasten hoitoaikasopimusten mukaan. On ollut sekaryhmät, jotka nyt aiotaan rikkoa. Kirjoitinhan jo aikaisemmin, että tällaiset jaot tulisi tehdä loma-aikoina, näin ne häiritsisivät mahdollisimman vähän sekä päiväkodin toimintaa että lasten elämää. Miksi kirjoitat tätä kuin se koskisi vain osa-aikaisia lapsia? Ihan samalla tavalla kokopäiväiset lapset joutuvat vaihtamaan sitä ryhmää vanhempien työtilanteen mukaan ja miksi oletat, että olen nyt kotona ja lapseni olisi oikeutettu vain puolipäiväpaikkaan (tarkoitat kai tuota 20 h viikossa)? Hoitoaikasopimus on nyt 5-7h päivä.

Sille on varmasti ihan perusteltu syy, miksi muutosten tekeminen ajoittuu tiettyyn ajankohtaan. Esimerkiksi laskutukseen, tai  henkilökunnan palkkaukseen liittyvä syy. Ne ryhmäthän on muodostettu jo keväällä, mutta jos perheiden hoidontarpeet muuttuvat vasta syksyllä, kun vanhemmat ovatkin työllistyneet, tai eivät olekaan työllistyneet, tai uusia hakemuksia on vanhempien työllistyttyä tullut useita, on tilannetta jouduttu arvioimaan uudelleen.

Boldattu kohta tekstissäsi eli lasten etu jää byrokratian jalkoihin. Päivähoito ei siis ole lapsia varten vaan lapset päivähoitoa ja järjestelmää varten. En puhu vain omasta lapsestani. Luuletko, että kaikki vanhemmat, niin kokoaikaisten kuin osa-aikaisten hoitolasten vanhemmat, ovat ottaneet tämän ryhmien rikkomisen ilolla vastaan? 

Mitä tulee viestisi loppu osaan, niin tarpeet muuttuvat koko ajan. Eikö se silloin syö koko idean tästä muutoksesta? Pitäisikö ryhmä tilanne päivittää vähintään joka toinen kuukausi? Työtön saa nyt ymmärtääkseni pitää lastaan kaksi kuukautta kokoaikaisten ryhmässä, jos lapsen hoitoaika on ennen vanhemman työttömyyttä ollut kokoaikainen. Kun kaksi kuukautta on täynnä, niin lapsen status muuttuu. Kun tarpeet kerta muuttuvat periaatteessa vähintään kahden kuukauden välein, niin kaikki ryhmät tulisi siis rikkoa kahden kuukauden välein tai jopa joka kuukausi, jotta "oikeus" tapahtuisi? 

Niitä tulevaisuuden pahoinvoivien lasten mielenterveyshoidon laskuja odotellessa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin on ikävä tilanne pk:n kanssa. Luottamus mennyt etenkin johtoon. Lapsen omahoitaja on mahtava tyyppi ja lapsi on häneen erittäin kiintynyt. Lapsi on herkkä, ujo porukassa, tarkkailija ja kokenut perheen jäsenen menetyksen. Lapsi tarvitsee jatkuvuutta, tuttuja asioita ja pysyviä ihmisiä ympärilleen. Tällä viikolla saimme ilmoituksen, että lapsi siirretään toiseen ryhmään. Olen aivan järkyttynyt tästä idiotismista. Lapsen etu on vain sanahelinää ja korulauseita, todellisuus on jotain muuta. Lapsi alkaa itkemään, kun yritämme puhua hänelle asiasta. Aikaa muutoksen toteutumiseen on enää vain viikko ja jotenkin se asia pitäisi lapsen kanssa käsitellä. Hän oireilee myös fyysisesti.

Onko lapsi täyttänyt/täyttämässä kolme vuotta?

Tällä kysymyksellä pyrit siihen, että kyseessä olisi luonnollinen siirtymä pienistä isoihin, niin ei ole kyse siitä. Kyse on ryhmien uudelleen muotoilusta, johon vaikuttaa kustannustehokkkuus.

Eli ryhmät muodostetaan hoidontarpeen perusteella: kokopäiväiset yhteen ja puolipäiväiset toiseen ja nyt lapsesi joutuu vaihtamaan siihen ryhmään, johon kuuluu?

Miksi käytät muotoa "johon kuuluu"? Kenen kannalta hän kuuluu sinusta tuohon ryhmään? Lapsen edun kannalta vai byrokratian kannalta? Näin lapsen edun kannalta ajateltuna lapsi kuuluu siihen ryhmään, jossa hän on syksyllä aloittanut ja hänelle tulisi taata jatkuvuus ja oikeus turvalliseen päiväkotiaikaan. Nämä ryhmä jaot voidaan suorittaa esimerkiksi loma-aikojen jälkeen ja niin, että sekä lapset että vanhemmat pystyvät tähän valmistautumaan. Enkä tarkoita, että itse tarvitsen sopeutumisaikaa vaan, että meillä on mahdollisuus valmistella lapsi muutokseen. Puolitoista viikkoa aikaa siitä, kun tieto on annettu perheille, itse muutokseen on aivan liian lyhyt aika. Lapset tässä tulevat kärsimään, jos heitä kohdallaan kuin heittopusseja. Nykyaikana vanhempien työtilanteet ja mahdolliset opiskelut sekoittavat pakkaa koko ajan, joten tehdäänkö muutokset joka kuukausi, koska lapsi "kuuluu" eri kuukausina eri ryhmään? Kun teen kolmen kuukauden projektin, niin lapseni joutuu muuttamaan ryhmää ennen projekti alkua ja sitten taas uudelleen, kun projekti on ohi, jos minulla ei ole töitä heti tiedossa? Entä jos saamme lisärahoitusta ja lapsen hoitotarve esimerkiksi kokopäiväisenä jatkuukin sen kolmen kuukauden yli, mutta pk on laskenut lapseni pois kokopäiväisten ryhmästä? Pointtini on, että tässä meidän tapauksessa lapsen siirtely ei ole lapsen edun mukaista. Toinen lapseni siirtyi syksyllä uuteen ryhmään ja tämä ei ollut ongelma, koska lapsi on erittäin ulospäin suuntautunut, löytää helposti kavereita, sai aikaa tottua muutokseen eikä tarvitse samassa määrin tukea kuin sisaruksensa. 

Ei se ole tuon päiväkodin vika, että lakimuutoksen myötä lapsella on oikeus vain puolipäiväpaikkaan, jos toinen vanhemmista on kotona. Jos päiväkodissa on erikseen ryhmät kokopäiväisille ja puolipäiväisille, on kokopäiväryhmän paikat varattu ensisijaisesti niille lapsille, joilla on tarve ja oikeus kokopäivähoitoon. Jos kokopäiväryhmään on tulossa uusi lapsi, niin valitettavasti sinun lapsesi täytyy silloin siirtyä puolipäiväryhmään, jos teillä ei ole oikeutta laajempaan varhaiskasvatukseen. Ihan siitä syystä, että suhdeluku hoitajien ja lasten välillä ei saa ylittyä ja siksi, että olisi sille kokopäivälapselle epäreilua, että hänen pitäisi vaihtaa kesken päivää ryhmää.

Päiväkoti on kuitenkin laitos, eikä päätöksiä voida tehdä yksittäistä lasta ajatellen. Teidän perhettänne on kohdannut kriisi, mutta koko päiväkodin toimintaa ei silti voida pyörittää sinun lapsesi tarpeiden mukaan.

Päiväkodissa ei ole aiemmin ollut jakoa lasten hoitoaikasopimusten mukaan. On ollut sekaryhmät, jotka nyt aiotaan rikkoa. Kirjoitinhan jo aikaisemmin, että tällaiset jaot tulisi tehdä loma-aikoina, näin ne häiritsisivät mahdollisimman vähän sekä päiväkodin toimintaa että lasten elämää. Miksi kirjoitat tätä kuin se koskisi vain osa-aikaisia lapsia? Ihan samalla tavalla kokopäiväiset lapset joutuvat vaihtamaan sitä ryhmää vanhempien työtilanteen mukaan ja miksi oletat, että olen nyt kotona ja lapseni olisi oikeutettu vain puolipäiväpaikkaan (tarkoitat kai tuota 20 h viikossa)? Hoitoaikasopimus on nyt 5-7h päivä.

Sille on varmasti ihan perusteltu syy, miksi muutosten tekeminen ajoittuu tiettyyn ajankohtaan. Esimerkiksi laskutukseen, tai  henkilökunnan palkkaukseen liittyvä syy. Ne ryhmäthän on muodostettu jo keväällä, mutta jos perheiden hoidontarpeet muuttuvat vasta syksyllä, kun vanhemmat ovatkin työllistyneet, tai eivät olekaan työllistyneet, tai uusia hakemuksia on vanhempien työllistyttyä tullut useita, on tilannetta jouduttu arvioimaan uudelleen.

Niin surullista ja lyhyt näköistä.

Sanotaan että aikuisten on vaikea jaksaa tätä pätkä, silppu ja hälytöiden työmaailmaa. Nyt siihen sotketaan lapsetkin. Mitä se tekee lapsen turvallisuuden tunteelle kun joutuu vaihtamaan hoitoryhmää isän ja äidin töiden mukaan kuukauden tä parinvälein.

Vakituissa kokopäivätöissä olevien lapset omissa ryhmissä ja kaikki muut heittopussi ryhmissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei. Kerron oman kokemukseni, toivon että siitä olisi jollekin toiselle apua.

Kun olin eskarissa, kotiini oltiin yhteydessä ja ehdoteltiin, että jotain häikkää on. Olin poikkeuksellisen unohtelevainen, hajamielinen ja toisaalta kyselin liikaa, mikä joskus häiritsi ryhmää. Vanhempani eivät suostuneet tutkimuksiin tai tukitoimiin, olivat sitä mieltä että olen vain huippuälykäs ja siksi omissa maailmoissani.

Sama toistui, kun aloitin koulun. No, olinkin oikeasti älykäs ja koulu alkoi mennä todella hyvin, olin luokan paras kaikissa lukuaineissa. Mutta. Unohtelu jatkui ja rinnalle tuli muitakin ongelmia, joihin en saanut tukea. Koulusta tuli kymppejä, joten kukaan ei huomannut että aloin pikkuhiljaa voida huonosti. Yläasteella haudoinkin jo itsemurhaa, koska tajusin että olen erilainen kuin muut ja keskittymis- ym. oireiden kompensointi vei hirveästi energiaa.

Pääsin onneksi lukion jälkeen hoitoon ja terapiaan ja olen nyt kolmekymppinen ja työelämässä. Neurologinen diagnoosi puuttuu yhä, sillä aikuisena on vaikea päästä tutkimuksiin. Todennäköisesti sieltä löytyisi ADD. Oireet haittaavat yhä, mutta olen itse löytänyt kirjallisuudesta apuja.

Välillä mietin, olisinko päässyt helpommalla, jos olisin jo lapsena saanut diagnoosin ja tukea.

En oikein usko, että asia olisi miksikään muuttunut. Eihän näihin oikeasti ole olemassa mitään parannuskeinoa ja tukitoimetkin ovat ihan sanahelinää. T. yläkoulun ope

Yläkoulun ope on nyt kyllä ihan hakoteillä.

Yläkoulun ope täällä taas ja tietää realiteetit. Ei oo meidän koulussa mitään muuta tukea adhd-potilaille tarjottu kuin jälki-istuntoa ja säälivitosia todistukseen. Ja lääkitys niillä on kumminkin kaikilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä jos toinen vanhemmista kotona laitetaan lapsi uuteen puolipäiväryhmään jossa kaikin tavoin huonommat resurssit.Tilat ahtaat, syövät ulkona ja toiminta suunnittelematonta.Ryhmässä 13 kpl 2-5 vuotiaita joista osa vaipoissa ja yksi hoitaja.Moni aikoo lopettaa ja ottaa lapsensa kokonaan kotiin.Kyllä nyt on rajattu niin että työssäkäyvien lapset saavat laadukkaan hoidon ja muista ei niin väliä.Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ei enää toteudu, Mll oli oikeassa.

2-5-vuotias jonkq vqnhempi kotona ei tarvitse päivähoitoa Helsingissä. Täällä on paljon kerhoja, leikkipuistoja, tekemistä, harrastuksia ja muuta kotona oleville lapsille.

En ole kyllä samaa mieltä. Meidän tyttömme kohta 4 v  käy kyllä kerhossa 2xvko, jumpassa, tanssissa, muskarissax2 ja avoimessa kerhossa minun kanssani mutta eivät korvaa päiväkodin ryhmää. Toki kerho (kestää 2,5 h x2/vko) on sama ryhmä, mutta muskarit ja muut ovat vain 45 min pituisia. Olen huolissani kun lapseni ei pääse varhaiskasvatuksen piiriin. Leikkipuitossa jne on aina eri lapset, eivät korvaa sitä kokemusta että on muitakin turvallisia aikuisia ja että lapsi selviää omassa tutussa ryhmässä pidemmän ajan ilman vanhempaa. Vertaisryhmään kuulumisen tunne jää pois. Olin itse pk:ssa 2 vuotiaasta asti 1980- luvulla, ja omat tarhakaverit olivat tärkeitä kavereita lapsuudessa. Omalla lapsellani ei ole ketään kavereita, muuta kuin satunnaiset tuttavat kerhoissa joissa siis ei ole sitä vapaata leikkiä. Ei tuota asiaa varmaan sellainen ymmärrä jonka lapsi on ollut hoidossa pienestä asti. Meillä mies on töissä ja maksaisimme täyden hinnan hoidosta hänen tulojensa mukaan, emme elä sossun tuilla vaikka itse olen ollut jo monta vuotta työtön. Kyllä lapsen tulevaisuus ja kouluvalmiudet huolettavat.Osapäiväryhmän toiminta näyttää kaaokselta, mielummin laittaisin normiryhmään ja tekisin 4 tunnin hoitosopimuksen, kun siellä eri resurssit (eli 7 lasta/hoitaja, eri tilat ja tavoitteet ja toiminta) kuin osapäivälasten ryhmässä. Ei kuitenkaan ole mahdollista enää, kaikki osapäiväiset ja osapäiväisen sopimuksen tehneet on ohjattu osapäiväisten ryhmään. Subjektiivinen päivähoito- oikeus on edelleen käytössä Helsingissä, joten täytyy alkaa harkita lapsen laittamista kokopäivähoitoon vaikka itse olen työtön ja se maksaa meiltä 290 e kk joka on iso summa peruspäivärahasta sillä se on näköjään ainoa keino saada lapsi mukaan oikeaan varhaiskasvatukseen. Jos joku huutelee että pääset sitten sohvalle makoilemaan, niin mielummin pitäisin lapsen kotona, mutta nuo em. mainitut seikat huolettavat, ja se että en tiedä onko lapsi normaalisti kehittynyt kaikilla osa-alueilla, päiväkodissahan tuollaisia kasvatuskeskusteluja tehdään. Tunnen, etten pysty korvaamaan muiden lasten seuraa ja ammattilaisen antamaa opetusta.Olen varma että kotihoidetuilla lapsilla on vaikeampi sopeutua koulumaailmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä jos toinen vanhemmista kotona laitetaan lapsi uuteen puolipäiväryhmään jossa kaikin tavoin huonommat resurssit.Tilat ahtaat, syövät ulkona ja toiminta suunnittelematonta.Ryhmässä 13 kpl 2-5 vuotiaita joista osa vaipoissa ja yksi hoitaja.Moni aikoo lopettaa ja ottaa lapsensa kokonaan kotiin.Kyllä nyt on rajattu niin että työssäkäyvien lapset saavat laadukkaan hoidon ja muista ei niin väliä.Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ei enää toteudu, Mll oli oikeassa.

2-5-vuotias jonkq vqnhempi kotona ei tarvitse päivähoitoa Helsingissä. Täällä on paljon kerhoja, leikkipuistoja, tekemistä, harrastuksia ja muuta kotona oleville lapsille.

En ole kyllä samaa mieltä. Meidän tyttömme kohta 4 v  käy kyllä kerhossa 2xvko, jumpassa, tanssissa, muskarissax2 ja avoimessa kerhossa minun kanssani mutta eivät korvaa päiväkodin ryhmää. Toki kerho (kestää 2,5 h x2/vko) on sama ryhmä, mutta muskarit ja muut ovat vain 45 min pituisia. Olen huolissani kun lapseni ei pääse varhaiskasvatuksen piiriin. Leikkipuitossa jne on aina eri lapset, eivät korvaa sitä kokemusta että on muitakin turvallisia aikuisia ja että lapsi selviää omassa tutussa ryhmässä pidemmän ajan ilman vanhempaa. Vertaisryhmään kuulumisen tunne jää pois. Olin itse pk:ssa 2 vuotiaasta asti 1980- luvulla, ja omat tarhakaverit olivat tärkeitä kavereita lapsuudessa. Omalla lapsellani ei ole ketään kavereita, muuta kuin satunnaiset tuttavat kerhoissa joissa siis ei ole sitä vapaata leikkiä. Ei tuota asiaa varmaan sellainen ymmärrä jonka lapsi on ollut hoidossa pienestä asti. Meillä mies on töissä ja maksaisimme täyden hinnan hoidosta hänen tulojensa mukaan, emme elä sossun tuilla vaikka itse olen ollut jo monta vuotta työtön. Kyllä lapsen tulevaisuus ja kouluvalmiudet huolettavat.Osapäiväryhmän toiminta näyttää kaaokselta, mielummin laittaisin normiryhmään ja tekisin 4 tunnin hoitosopimuksen, kun siellä eri resurssit (eli 7 lasta/hoitaja, eri tilat ja tavoitteet ja toiminta) kuin osapäivälasten ryhmässä. Ei kuitenkaan ole mahdollista enää, kaikki osapäiväiset ja osapäiväisen sopimuksen tehneet on ohjattu osapäiväisten ryhmään. Subjektiivinen päivähoito- oikeus on edelleen käytössä Helsingissä, joten täytyy alkaa harkita lapsen laittamista kokopäivähoitoon vaikka itse olen työtön ja se maksaa meiltä 290 e kk joka on iso summa peruspäivärahasta sillä se on näköjään ainoa keino saada lapsi mukaan oikeaan varhaiskasvatukseen. Jos joku huutelee että pääset sitten sohvalle makoilemaan, niin mielummin pitäisin lapsen kotona, mutta nuo em. mainitut seikat huolettavat, ja se että en tiedä onko lapsi normaalisti kehittynyt kaikilla osa-alueilla, päiväkodissahan tuollaisia kasvatuskeskusteluja tehdään. Tunnen, etten pysty korvaamaan muiden lasten seuraa ja ammattilaisen antamaa opetusta.Olen varma että kotihoidetuilla lapsilla on vaikeampi sopeutua koulumaailmaan.

Minulla kaksi lasta Helsingissä. Toinen meni puolipäivähoitoon nelivuotiaana kun toinen meni eskariin. Erittäin hyvib pärjäävät koulussa, erinomaiset sosiaaliset taidot.