Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

ope: "Tyttärenne käsiala on huolimatona, siihen pitää panostaa. Mutta ei se nyt niin huonoa ole kuin monella pojalla"

Vierailija
29.09.2016 |

Mitä ihmettä? Onko tytöille ja pojille eri käsialastandardit? Tytöksi käsiala on huonoa mutta koko luokkaa ajatellen keskiverto...?
Onko opettajilla useinkin tuollainen asenne?

Kommentit (48)

Vierailija
41/48 |
29.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä epätasa-arvoista on sanoa, että pojat kehittyvät keskimäärin tässä asiassa hitaammin? Ennemmin on epätasa-arvoista, jos poikien ominaisuuksia ei huomioida ja mukauteta opetusta sen mukaan. Ei siten, ettei pojilta vaadittaisi mitään, vaan siten, että heidän kehittymistään tuettaisiin heille hyödyllisellä tavalla. Esim. muillakin kuin käsialaharjoitteilla, koska hienomotoriikan kehittyminen on ylipäänsä tärkeää.

Samalla tavalla tytöt saattavat olla muissa aineissa poikia heikompia, koska biologia vain on sellaista. Poikkeuksia on aina suuntaan ja toiseen, ja heillä pitäisi olla täydet mahdollisuudet olla niin hyviä kuin voivat. Muutama poikkeus ei kuitenkaan voi sanella kokonaista opetustapaa, jos tarkoitus on tarjota jokaiselle oppilaalle mahdollisimman hyvät valmiudet.

Vierailija
42/48 |
29.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän pojalla taas on hyvä käsiala "pojaksi". Se on vielä parempi kuin tytöillä ja se on kuin painettua tekstiä. Opettaja luuli että minä, äiti, olen tehnyt lapsen läksyt. Harmi vaan että poika ei aina jaksa panostaa käsialaansa ja hutiloi menemään. Isänsä taas kirjoittaa uskomattomia harakanvarpaita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/48 |
29.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Monet pojat pitävät kaunista käsialaa tyttömäisenä, sellaisena johon ei pidäkään pyrkiä, valitettavasti.

ope

Vierailija
44/48 |
29.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä epätasa-arvoista on sanoa, että pojat kehittyvät keskimäärin tässä asiassa hitaammin? Ennemmin on epätasa-arvoista, jos poikien ominaisuuksia ei huomioida ja mukauteta opetusta sen mukaan. Ei siten, ettei pojilta vaadittaisi mitään, vaan siten, että heidän kehittymistään tuettaisiin heille hyödyllisellä tavalla. Esim. muillakin kuin käsialaharjoitteilla, koska hienomotoriikan kehittyminen on ylipäänsä tärkeää.

Samalla tavalla tytöt saattavat olla muissa aineissa poikia heikompia, koska biologia vain on sellaista. Poikkeuksia on aina suuntaan ja toiseen, ja heillä pitäisi olla täydet mahdollisuudet olla niin hyviä kuin voivat. Muutama poikkeus ei kuitenkaan voi sanella kokonaista opetustapaa, jos tarkoitus on tarjota jokaiselle oppilaalle mahdollisimman hyvät valmiudet.

Joo, liikunnassa, mutta onko muita esimerkkejä? Ennemmin ongelma on siinä että pojilta ei vaadita samaa (enää). Tytöt pärjävät nykyisin matikassakin paremmin, vaikka pitkään oli toisinpäin.

Vierailija
45/48 |
29.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen äikänope ja olen yli toistakymmentä vuotta lukenut yläkouluikäisten käsin kirjoittamia juttuja. Olen vakaasti kaikenlaista stereotypiointia, erottelua ja syrjintää vastaan. Silti eräs asia on vain fakta: tytöt ja pojat ovat keskimäärin erilaisia, vaikka yksilöt ovat tietysti kaikki omanlaisiaan.

Eräs selkeimmin minulle näkyvistä eroista on, että erittäin harvalla tytöllä on vaikealukuinen käsiala. Sen sijaan ns. huono käsiala on melko yleinen vaiva pojilla. Näin se vain on. Ei ole open vika, että tämä on tosiasia. 

Ilmeisesti hienomotoriikka kehittyy pojilla hitaammin tai ylipäänsä on miehillä keskimäärin heikompi kuin naisilla. En tiedä, mistä ilmiö johtuu. Moni kauheaa sotkua kirjoittava poika yrittää selvästi parhaansa, eli kyse ei ole käytöseroista tässä asiassa. Moni poika myös uupuu kirjoittamiseen ihan fyysisenä suorituksena, koska kynätyöskentely on niin vaikeaa.

Jos tytön käsiala on kovin epäselvää vielä yläkoulussa, saattaa herätä epäilys erityisistä oppimisvaikeuksista tai hienomotoriikan ongelmista, koska yleensä kynätyöskentely ei ole tytöille vaikeaa.

Korreloiko pojilla hyvä hienomotoriikka älyn tms. kanssa? Taitavien kirjoittapoikien äiti. Ovat taitavia kaikessa muussakin.

Oman otantani mukaan (tuhansia nuoria) korreloi jossain määrin, mutta ei todellakaan niin, että huonokäsialaiset ovat lahjakkaita. Kaikkein lahjakkaimmat, eli kympin oppilaat, kirjoittavat ainakin melko siististi ja tämä koskee myös poikia.

Epäselvästi kirjoittavissa on oppilaita, jotka ovat kirjoittajina hyvää keskitasoa tai heikkoja tai kaikkea siltä väliltä. On myös paljon todella heikkolahjaisia oppilaita, myös poikia, joilla on siisti ja jopa kaunis käsiala.

Käsiala ei ole minulle mikään arviointiperuste niin kauan kuin saan selvää ja pienet kirjaimet erottuvat isoista ja yhdyssanat erikseen kirjoitetuista. Alakoulussa harjoitellaan kirjainten kirjoittamista, yläkoulussa keskitytään jo ihan muihin asioihin. 

Mieluummin toki luen helppolukuista käsialaa mutta keskityn kuitenkin siihen, että oppilas seuraa tehtävänantoa, esittää omia ajatuksiaan loogisesti, rakentaa sujuvia virkkeitä ja tekstejä, käyttää monipuolista sanastoa, osaa erilaisia tekstilajeja jne.

No jaa, minä olin kympin tyttö ja käsialani kamalaa (open mielestä). No oikeastaan kyse oli siitä että halusin kirjoittaa nopeasti, kauneudella ei ollut väliä.

Vierailija
46/48 |
29.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen äikänope ja olen yli toistakymmentä vuotta lukenut yläkouluikäisten käsin kirjoittamia juttuja. Olen vakaasti kaikenlaista stereotypiointia, erottelua ja syrjintää vastaan. Silti eräs asia on vain fakta: tytöt ja pojat ovat keskimäärin erilaisia, vaikka yksilöt ovat tietysti kaikki omanlaisiaan.

Eräs selkeimmin minulle näkyvistä eroista on, että erittäin harvalla tytöllä on vaikealukuinen käsiala. Sen sijaan ns. huono käsiala on melko yleinen vaiva pojilla. Näin se vain on. Ei ole open vika, että tämä on tosiasia. 

Ilmeisesti hienomotoriikka kehittyy pojilla hitaammin tai ylipäänsä on miehillä keskimäärin heikompi kuin naisilla. En tiedä, mistä ilmiö johtuu. Moni kauheaa sotkua kirjoittava poika yrittää selvästi parhaansa, eli kyse ei ole käytöseroista tässä asiassa. Moni poika myös uupuu kirjoittamiseen ihan fyysisenä suorituksena, koska kynätyöskentely on niin vaikeaa.

Jos tytön käsiala on kovin epäselvää vielä yläkoulussa, saattaa herätä epäilys erityisistä oppimisvaikeuksista tai hienomotoriikan ongelmista, koska yleensä kynätyöskentely ei ole tytöille vaikeaa.

voi luoja mitä aliarvioivaa, pojat heikompaan asemaan asettavaa, sukupuolittunutta paskaa!

Ja av-mammat: Kuulukaa vain niihin "poikien äidit"-ryhmiin ja käyttäytykää niin kuin teidän lapseltanne ei voisikaan odottaa mitään älykästä, tai edes hienomotorista kehitystä, koska hän poika. Pidetään tällä "poikien äidit"-"pojat on poikia"- paskalla pojat idiootteina ja sitten valitetaan miten koko Suomen peruskoulu on pielessä kun pojat ei pärjää. voi huokaus sanon minä.

huono käsiala on vain sen puutetta, että koska lapsi on poika, häntä ei ole samalla tavalla kannustettu piirtämään/kirjoittamaan/maalaamaan kuin tyttöjä, eikä häneltä sitten koulussa vaadita samanlaista suoritusta käsialan korjaamiseen.

Tsemppiä vaan kaikille "poikien äideille"

Lapsien, ja aikuistenkin, hienomotoriikassa on eroja, sitä ei voi kiistää. Eli joillekin siistin käsialan tuottaminen on helpompaa kuin toisille, eikä se ole mikään tekosyy. Eikä kaikkia kiinnosta piirtäminen ja maalaaminen, vaikka kuinka kannustaisi. Meillä on kaksi lasta, joista toisella on ollut pienestä pitäen haasteita hienomotoriikassa, ja toinen taas on ollut siinä paljon parempi. Harjoittelu on todennäköisesti korostanut eroja, sillä hienomotoriikassa taitavampi on ollut myös tempperamentiltaan rauhallisempi ja kärsivällisempi ja on siten nauttinut pikkutarkasta tekemisestä , joten on tehnyt sitä enemmän vauvasta lähtien. Hienomotoriikassa heikompi on taas tykännyt mm. liikunnasta ja onkin aivan eri asioissa lahjakas. En kuitenkaan ajattele näitä sukupuolen ominaisuuksina, jotka olettaisin olevan muillakin samaa sukupuolta olevilla lapsilla, vaan lasteni henkilökohtaisia ominaisuuksia.

t. 24

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/48 |
29.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä epätasa-arvoista on sanoa, että pojat kehittyvät keskimäärin tässä asiassa hitaammin? Ennemmin on epätasa-arvoista, jos poikien ominaisuuksia ei huomioida ja mukauteta opetusta sen mukaan. Ei siten, ettei pojilta vaadittaisi mitään, vaan siten, että heidän kehittymistään tuettaisiin heille hyödyllisellä tavalla. Esim. muillakin kuin käsialaharjoitteilla, koska hienomotoriikan kehittyminen on ylipäänsä tärkeää.

Samalla tavalla tytöt saattavat olla muissa aineissa poikia heikompia, koska biologia vain on sellaista. Poikkeuksia on aina suuntaan ja toiseen, ja heillä pitäisi olla täydet mahdollisuudet olla niin hyviä kuin voivat. Muutama poikkeus ei kuitenkaan voi sanella kokonaista opetustapaa, jos tarkoitus on tarjota jokaiselle oppilaalle mahdollisimman hyvät valmiudet.

Tämä! Jos haluaisi yhtään ajatella alakoulun open ja poikien puolta asiasta, niin voisi havahtua siihen, että olemalla moittimatta pojan käsialaa kovin herkästi, ope yrittää ottaa hänen kehitysvaiheensa huomioon. Ehkä tarkoituksena ei ole "olla vaatimatta" pojilta tai olla epäreilu tyttöjä kohtaan. 

Köksän- ja kässänopekollegoilta olen kuullut, että hankalaa on usein myös saksien, vispilän, neulan jne. käyttö. Valitettavasti rättikässä ja ruuanlaitto eivät nekään kaikkia poikia motivoi, osaa kyllä. Koulu yrittää kyllä tarjota muutakin hienomotorista harjoittelua kuin kirjoittaminen, mainittujen lisäksi myös piirtämistä ja maalaamista.

Vierailija
48/48 |
29.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä epätasa-arvoista on sanoa, että pojat kehittyvät keskimäärin tässä asiassa hitaammin? Ennemmin on epätasa-arvoista, jos poikien ominaisuuksia ei huomioida ja mukauteta opetusta sen mukaan. Ei siten, ettei pojilta vaadittaisi mitään, vaan siten, että heidän kehittymistään tuettaisiin heille hyödyllisellä tavalla. Esim. muillakin kuin käsialaharjoitteilla, koska hienomotoriikan kehittyminen on ylipäänsä tärkeää.

Samalla tavalla tytöt saattavat olla muissa aineissa poikia heikompia, koska biologia vain on sellaista. Poikkeuksia on aina suuntaan ja toiseen, ja heillä pitäisi olla täydet mahdollisuudet olla niin hyviä kuin voivat. Muutama poikkeus ei kuitenkaan voi sanella kokonaista opetustapaa, jos tarkoitus on tarjota jokaiselle oppilaalle mahdollisimman hyvät valmiudet.

Tämä! Jos haluaisi yhtään ajatella alakoulun open ja poikien puolta asiasta, niin voisi havahtua siihen, että olemalla moittimatta pojan käsialaa kovin herkästi, ope yrittää ottaa hänen kehitysvaiheensa huomioon. Ehkä tarkoituksena ei ole "olla vaatimatta" pojilta tai olla epäreilu tyttöjä kohtaan. 

Köksän- ja kässänopekollegoilta olen kuullut, että hankalaa on usein myös saksien, vispilän, neulan jne. käyttö. Valitettavasti rättikässä ja ruuanlaitto eivät nekään kaikkia poikia motivoi, osaa kyllä. Koulu yrittää kyllä tarjota muutakin hienomotorista harjoittelua kuin kirjoittaminen, mainittujen lisäksi myös piirtämistä ja maalaamista.

Korjaan hieman puolestasi, jos sallit:

"Jos haluaisi ajatella LASTEN puolta asiasta, voisi havahtua siihen, että olemalla moittimatta LAPSEN käsialaa kovin herkästi, ope yrittää ottaa hänen kehitysvaiheensa huomioon. Ehkä tarkoituksena ei ole "olla vaatimatta" HITAAMMIN MOTORISESTI KEHITTYVILTÄ tai olla epäreilu NOPEAMMIN MOTORISESTI KEHITTYVIÄ LAPSIA kohtaan. "

"Köksän- ja kässänopekollegoilta olen kuullut, että hankalaa on usein myös saksien, vispilän, neulan jne. käyttö. Valitettavasti rättikässä tai ruuanlaitto eivät nekään kaikkia LAPSIA motivoi, osaa kyllä. "

Vaikka keskimäärin pojissa olisi enemmän hitaasti motorisesti kehittyviä kuin tytöissä, särähtää hieman korvaan keskittyminen vain niiden motivointiin motoriikassa, jotka sattuvat olemaan poikia. Ja aivan kuin rättikässä tai ruuanlaitto motivoisi kaikkia tyttöjäkään.

BTW, miksi niille hienomotorisesti kehitystä kaipaaville pojille ja tytöille ei voi antaa vaikka ruuvimeisseliä?

t. 24, jota ei motivoi ruuanlaitto vielä aikuisenakaan

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi neljä yksi