Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Introverttiys jotenkin in? Vai miksi....
29.09.2016 |
nykyään tuntuu, että joka toinen kertoo avoimesti olevansa introvertti? Kyseisen tyyppiset ihmiset ovat yleensä hyvinkin esillä, pitävät huolen, että saavat sanottavansa jokaiseen asiaan ja ovat muutenkin todella kovaäänisiä ja kenellekään ei varmisti jää epäselväksi keitä he ovat. He myös tuntuvat olevan jokaisessa ryhmässä ja tapahtumassa mukana. Tämä vähän hämmentää itseäni, koska itse olen ymmärtänyt että introvertti on juurikin päinvastainen kuin mitä nämä henkilöt näyttävät olevan.
Olen mieltänyt itseni introvertiksi aina. Olen ujo, hiljainen ja pohdin paljon oman sisäisen maailmani asioita. Itselleni on hyvin kuluttavaa olla isojen ihmismassojen mukana ja olenkin ihan tuhannen väsynyt jos joudun olemaan jotenkin esillä. Monesti kärsin myös päänsärystä jos olen joutunut ponnistelemaan ihmisjoukossa liikaa.
Mietinkin onko introverttiys nyt jotenkin muodikasta vai miksi ihmiset jotka selkeästi ainakin vaikuttavat ekstroverteiltä kertovat isoon ääneen että he ovatkin inrtoverttejä? Toki ymmärrän että tuo käytös voi olla eräänlainen suojakuorikin, mutta mielestäni käytös tulee heiltä kyllä aika luontaisesti enkä itse introverttinä voi tuosta vaan esittää olevani yhtäkkiä muuta kun olen. Olen hieman ymmälläni siis miten voi olla intro ja yhtäkkiä vaan olla sujuvasti kaikkea muuta kuin. Mietinkin että onko se jotenkin hienoa sanoa olevansa introvertti vaikka olisikin kaikkea muuta vai mikä tämä juttu on?
Kommentit (49)
Meitä intreverttejäkin on monenlaisia. Minä olen sen verran iäkäs, että olen ehtinyt elää hyvän matkaa aikuista elämääni, ennen kuin tämä koko ekstrovertti/introvertti-asia tuli enemmän ihmisten tietoisuuteen. Ei sitä nuorina tietty ajatellakaan sellaisia asioita, kunhan oltiin kukin sellaisia kuin oltiin. Minä olen työssäni asemassa, jossa johdan tiimiä ja vastaan ihmishengistä, saan hyvin sanottua asiani, kun minulla sitä on, muulloin en niinkään välitä olla esillä. Osaan pitää puoleni ja minulla on ystäviä ja kavereita ainakin tarpeeksi. Enpä usko monen ajattelevan, että olen introvertti. Mitä se kenellekään kuuluu. Minun puolestani muut saavat olla sellaisia kuin ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhtä in kuin karppaus muutama vuosi sitten. Seuraavaa trendidiagnoosia odotellessa....
Introverttejä on monenlaisia. Itse en ole ujo, eli työelämässä kyllä pystyn olemaan esillä, tuomaan mielipiteeni esiin ja menemään mukaan juttuihin. Mun mielestä niin pitää tehdäkin, jos haluaa tänä päivänä menestyä ja edetä urallaan - ainakin minun ammatissani.
Työelämä sitten täyttääkin kaiken sosiaalisen kiintiöni, eli en tapaa ihmisiä vapaa-ajallani kuin korkeintaan silloin tällöin. En jaksa ketään koko ajan, joten olen luopunut parisuhteista (saatan tapailla jotain samanmielistä miestä esim. kerran-pari kahdessa viikossa, jos tutustun johonkin huipputyyppiin. Mutta ilmankin pärjään).
Vapaa-ajalla liikun, hoidan puutarhaa, kotia ja koiriani, kokkailen ja luen kirjoja. En kaipaa seuraa. Matkustelenkin mieluiten yksin.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan sulla nyt vähän käsitteelisiä epäselvyyksiä?
En ole mikään asian expertti todellakaan. Siksi täällä sitä pohdiskelinkin, kun itse olen luullut olevani introvertti ja sitten joku joka ainakin vaikuttaa kaikkien kertomansa mukaan ekstrovertiltä kertoo olevansa introvertti. Jokainen saa olla juurikin sellainen mikä on, eikä se minulta ole mitenkään pois, mutta aloin vain miettimään tosiaan että olenko käsittänyt koko käsitteen väärin vai onko inrtoverttiydestä tullut vähän sama kuin erityisherkkä-käsitteestä. Joka toinen tuntuu nimittäin kertovansa myös olevansa erityisherkkä nykyään:D Mutta siis vähän kummalta kyllä minusta tuntuu jos joku on introvertti ja silti onnistuu olemaan täydellisen ekstrovertti 90% ajasta
Samalla tavalla kuin erityisherkkyys. Lähipiirissäni nämä "introvertit ja erityisherkät" eivät selkeästi tunne itseään ja sen erityisherkkyyden tai introverttiuden taakse piiloudutaan. Eräskin henkilö kertoo kaipaavansa paljon yksinoloa (koska on lukenut että näin introvertit tekevät, ja mieltää itsensä siihen lokeroon kuuluvaksi.) Todellisuudessa hän ei voi olla hetkeäkään yksin mutta ilmeisesti ei itse tiedosta sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Wikipedia:
Introvertti on henkilö, joka on sisäänpäin kääntyneempi ja miettii tekojaan enemmän kuin ekstrovertti. Introvertiksi kuvaillaan joskus henkilöä, joka pitää itsenäisestä toiminnasta enemmän kuin sosiaalisesta, mutta tämä on enemmän käyttäytymyksellinen kuin kognitiivinen kuvaus. Ennen kaikkea introvertti saa energiansa omasta itsestään, ja jatkuva muiden kanssa vuorovaikuttaminen reaalielämässä pikemminkin vie sitä häneltä kuin ylläpitää sitä. Introvertit tarvitsevat omaa rauhaa ”ladatakseen akkujaan”.
Introvertit ovat hiljaisia ja varautuneita, minkä kovaääniset ekstrovertit usein sekoittavat itseluottamuksen puutteeseen. He toimivat usein älyä tai logiikkaa vaativissa tehtävissä, mutta painottavat vähemmän sosiaalista vuorovaikutusta ja ihmissuhdetaitoja.
Tuo wikipedista niille jotka eivät ole aiheeseen perehtyneet.
Olen introvertti ja vaikka olen ujo niin en ole mikään hissukka ja tärkeiden aisoiden tullessa vastaa osaan olla rohkeakin ja yllättää muut sillä. Nautin myös muiden seurasta, mutta tarvin aikaa olla rauhassa enemmän kuin ihmiset yleensä. Oma käsitykseni introverttiydestä voi kaivata täsmennystä, mutta miellän kuitenkin että jos joku ihminen kertoo olevansa introvertti ja on sosiaalinen baari kukkanen, joka viettää suurimman osan ajasta muiden kanssa mieluummin kuin yksin ja osallisustuu joka ikiseen häppeninkiin ja menoon eikä tällä ole ongelmia sen kanssa ,on ehkä itse käsittänyt käsitteen introvertti väärin. Kyllähän ihminen voi mieltää itsensä hyväksi kuuntelijaksikin vaikka jatkuvasti höpöttää muiden päälle toisten puhuessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa sanoa olenko introvertti vai mikä. Yksin ollessa en saa mitään aikaan, mutta silloin kun samassa tilassa on muita ihmisiä, niin olen erittäin työteliäs. En kuitenkaan haluaisi juurikaan kommunikoida noiden samassa tilassa olevien ihmisten kanssa.
Jaa muutama itsensä introvertiksi esittäytynyt ekstrovertti laittanut aloitukselle alapeukkuja :P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai se luo tietynlaisille ihmisille jotain turvallista jännitystä elämään kun saa lokeroida itseään. Joku jo ottikin esiin nuo erityisherkkyydet.
Pin kirjoitti:
Kai se luo tietynlaisille ihmisille jotain turvallista jännitystä elämään kun saa lokeroida itseään. Joku jo ottikin esiin nuo erityisherkkyydet.
Tai lokeroida muita ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä ainakin tulee raja vastaan kun pitää liikaa sosiaalisoida. Huomennakin olisi ollut meno johon oli tarkoitus mennä, jotta pakolla saisi hieman osallistettua itseään. Pakko kuitenkin jättää välistä, koska aiemmin tällä viikolla tuli jo liikaa altistusta ja sen seurauksena niin törkeä väsymys että piti nukkua melkein vuorokausi putkeen. Eli ihan oman hyvinvoinnin takia jää nyt välistä vaikka muuten olisi voinut olla mukavakin osallistua.
Miksi ihmiset luulee, että jokin ominaisuus tai sairaus ihmisessä olisi muotia???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pin kirjoitti:
Kai se luo tietynlaisille ihmisille jotain turvallista jännitystä elämään kun saa lokeroida itseään. Joku jo ottikin esiin nuo erityisherkkyydet.
Tai lokeroida muita ihmisiä.
Niinkuin ei lihaa syövälle vegaanillekaan saisi huomauttaa ettei rypsipossu ehkä sittenkään luokitella kasviksiin.
Minä näkisin, että ihminen joka nauttii yksinolosta (yleensä) ja siihen ei liity sosiaalista jännittämistä, on introvertti. Sama tyyppi voi olla ujo tai rohkea esiintyjä työelämässä.
Minä olen ujo ekstrovertti, eli pidän yksin olosta lähinnä siksi, ettei tarvitse jännittää, mutta nautin kun pääsen positiiviseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Esiintymistä jännitän ja keskustelun aloitusta.
Olen myös sivuhuomiona "erityisherkkä", lähes kaikki tuntomerkit osuvat, myös fyysiset oireet, kuten koko elämän kestänyt ääniherkkyys.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset luulee, että jokin ominaisuus tai sairaus ihmisessä olisi muotia???
Ei tarvinne ottaa liian kirjaimellisesti tuota in -sanaa tässä kontektissa. Mutta inroverttius tai erityisherkkyys eivät ole kylläkään sairauksia.
Vierailija kirjoitti:
Minä näkisin, että ihminen joka nauttii yksinolosta (yleensä) ja siihen ei liity sosiaalista jännittämistä, on introvertti. Sama tyyppi voi olla ujo tai rohkea esiintyjä työelämässä.
Minä olen ujo ekstrovertti, eli pidän yksin olosta lähinnä siksi, ettei tarvitse jännittää, mutta nautin kun pääsen positiiviseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Esiintymistä jännitän ja keskustelun aloitusta.
Olen myös sivuhuomiona "erityisherkkä", lähes kaikki tuntomerkit osuvat, myös fyysiset oireet, kuten koko elämän kestänyt ääniherkkyys.
Voihan sitä olla samaan aikaan intro ja ujokin. Eivät sulje toisiaan pois.
Ei kai se introverttiys mitään "muotia" ole, just luin eilen lehdestä, että yksinäisyys on Suomessa hirveä ongelma ja monet ihmiset kärsivät yksinäisyydestä.
Se nyt on vaan asia, josta on viime aikoina puhuttu enemmän. Olen aina ollut sosiaalinen erakko, ja minusta on kiva, että tällekin on nyt "nimi" ja tästäkin puhutaan. Se on ainakin jollain tasolla helpottanut mun kevyttä häpeääni siitä, etten oikein jaksa ylläpitää ystävyys- tai seurustelusuhteita. Että olen silti normaali, vaikka viihdyn mieluiten yksin vapaa-ajallani.
Mua ainakin introverttinä ärsyttää, kun ihmiset olettaa sen tarkoittavan ujoa ja arkaa, sosiaalikammoista ihmistä. Omalla kohdallani se on sitä, että saan ihmisistä tarpeekseni jossain välissä. Kesken juhlien saatan vaan huomata että ihmiset ei kiinnosta ja menen syrjään istumaan tai lähden kotiin, ettei tarvis jutella muiden kanssa tai puuhaan jotain itselleni mieluista, esim. piirrän, eli sulkeudun ns. "Sisäiseen maailmaani". Pakko ladata akkuja, kun ihmiset rasittaa aina jossain määrin.
En ole itse mikään ujopiimä, esittäydyn ja jutustelen ja esiinnyn sujuvasti. Introverttiys onkin siinä, miten suhtaudut muihin ihmisiin: onko se voimavara vai voimavaroja vievä tekijä. Eksrovertit kaipaa seuraa, introvertit ei samoissa määrin.
Alue: Aihe vapaa
Onkohan sulla nyt vähän käsitteelisiä epäselvyyksiä?