Lue keskustelun säännöt.
Vauvojen ruokasuositukset muuttuu taas. Edellinenkin meni kyllä aika ohi.
26.09.2016 |
Minkähänlainen se nykyinen nyt oli? Akuutissa sanottiin että suositukset on kieltäneet antamasta vauvalle (alle vuoden ikäiselle) jotain tiettyjä ruoka-aineita. Mulla on nuorimmaiset jo 7v. ja siihen aikaan oli ettei hunajaa saa antaa, eikä tietenkään tavallista maitoa, vaan korviketta piti antaa vuoden ikään asti.
Esikoien kun syntyi 22 vuotta sitten, ei muistaakseni hunajaa kielletty antamasta, mutta en kyllä antanutkaan, ei ollut mitään syytä antaa.
Mulle, ja mun sisaruksille on annettu kiinteää ruokaa 3kk ikäisestä, samoin olen tehnyt kaikkien lasteni kanssa, vaikka jossain vaiheessa tuli se että vasta 4kk iäisenä saisi antaa.
Nyt ovat kuitenkin huomanneet että yhtään ei auta, vaan päinvastoin, allergioiden syntymiseen se että kiinteitä ruokia ei anneta alle puolivuotiaalle. Suositukset luultavasti muuttuu taas takaisinpäin niihin vanhoihin, ja jopa saa antaa tavallista maitoa jo alle yksivuotiaalle.
Kommentit (57)
Ei tässä mitään kiinteitä pitäisi aikaistaa sen takia, ettei allergioita tulisi, vaan imetystä pitäisi jatkaa paljon pidempään kiinteiden ohella, mieluiten kaikkialla maailmassa vähintään 2v asti/kunnes on laajalti kaikki mahdolliset ruoka-aineet kunnolla käytössä. Se samanaikainen imetys kun on se, joka suojaa allergioilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosta täysimetys termistä: se on pelkkää äidinmaidon saantia joko imetettynä tai lypsettynä, poislukien d-vitamiinit ym.
Korvikkeen anto ja kiinteät rikkovat tilastollisesti täysimetyksen, mutta oman maidon antaminen pullosta ei. Enkä nyt tarkoita että kyseessä mikään meriitti on, mutta termit kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysimetys on paras puolivuotiaaksi (/mahdollisimman pitkään siis, mutta ei sitäkään voi liian myöhään venyttää, tuo noin puoli vuotta kai max raja ja sit alkaa tarvita mm. rautaa kiinteistä?) ja liian aikainen kiinteiden aloitus lisää allergioita. Kiinteät tulisi aloittaa samaan aikaan, kun vielä imettää, koska samanaikainen imetys suojaa allergioilta. Useimmat lopettaa imetyksen jo ennen 6 kk ikää ja siksi on todettu se, että allergiat lisääntyy, "jos aloittaa kiinteät myöhään", mutta ne on oikeasti lisääntyneet niillä, jotka on tuolloin myöhempään aloittaneet kiinteät eivätkä ole enää imettäneet samaan aikaan. Tuota "oheisimetyksen" tärkeyttä ei oikein olla virallisesti tajuttu, mutta joitain tutkimuksia tästä on tehty.
Jos luit yhtään keskustelua, niin puhe oli juuri tuosta, että liiallinen kiinteiden aloituksen lykkäys on arveltu olevan yhteydessä allergioiden lisääntymiseen ja suositukset menevät tässä lähiaikoina mahdollisesti uusiksi.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1426659916392
"Vauvojen ruokailusuositukset saattavat mennä kokonaan uusiksi. Nykyinen ohje kuuden kuukauden täysimetyksestä kyseenalaistetaan laajasti. Sen ei ole todettu ehkäisevän allergioita – päinvastoin allergiat ovat lisääntyneet.
Eurooppalaiset allergiajärjestöt ovat jo muuttaneet suosituksiaan: kiinteät ruoat pitää aloittaa neljästä kuuteen kuukauden iässä. Näin vauvan suoliston puolustusjärjestelmä kehittyy luonnollisella tavalla."
Niin niin, mutta juuri se on ongelma, kun näissä useimmissa tutkimuksissa ja suosituksissa ei oteta huomioon sitä imetyksen keston suojaavaa vaikutusta, kun moni lopettaa imetyksen jo hyvin varhaisina kuukausina ja harva enää imettää 6kk ikäistä. Sen takia vaikuttaa, että 6kk iässä kiinteät aloittavilla on enemmän allergioita ja 4kk iässä aloittavilla vähemmän. Jos mahdollisuuksien mukaan moni imettäisi mahd. pitkään ja kiinteät aloitettaisiin silloin 6kk iässä, allergioita olisi vähemmän kuin 4kk iässä aloitettaessa. Mahtaako tuossakaan tutkimuksessa olla otettu sitä huomioon? Täytynee laittaa kyselyä heille.
Vierailija kirjoitti:
WHO:n ohje on täysimetystä (rintamaitoa lapsentahtisesti rinnasta) puolivuotiaaksi. PUOLIVUOTIAAKSI. Onko tämä noin vaikea ymmärtää? Osittaisimetystä jatketaan vähintään kaksivuotiaaksi, mutta rinnasta voi ruokkia vaikka kouluikään asti, jos molemmat siitä nauttivat.
Pilaatte lastenne terveyden ja kehityksen tuolla pelleilyllä.
Tämän suosituksen taustalla on se, että maissa joissa ei ole puhdasta vettä, äidit sairastuttavat lapsiaan kuraveteen sekoitetulla korvikejauheella.
Ei olisi tullut mieleenkään antaa 5 kk lapsen huutaa nälkäänsä, kun maito ei kasvavalle riittänyt.
Olen syntynyt vuonna 1971 ja minä, kuten koko ikäluokkani on saanut appelsiinimehua 1 kk iässä ja raasteet aloitettu ihan hieman myöhemmin. Maksaa suositeltiin myös hyvin varhaisessa vaiheessa.
Allergioita ei ollut juuri kenelläkään. Oltiin vähän kateellisia koulussa, jos jollain oli joku allergia. Se oli niin harvinaista ja hienoa. Olen ollut hyvin terve koko ikäni.
Omia lapsia on kolme, vm. 2001, 2002 ja 2005. Esikoisen aikaan muistaakseni oli se 4 kk ja se sitten muuttui ennen seuraavan syntymää siihen 6 kk ja pysyi samana kuopuksen ajan. En kyllä tähän 6 kk täysimetykseen kenenkään kanssa lähtenyt, vaan kiinteät aloitettiin n. 4 kk iässä, koska neuvola näin suositteli. Imetin kyllä kaikkia n. 1-vuotiaaksi.
Yhdelläkään lapsella ei ole allergioita, mikä on nykyisin harvinaista. Epäilen kyllä enemmän geeniperimää, meillä kummallakaan vanhemmalla ei ole allergioita eikä myöskään meidän sisaruksillamme (yhteensä 4 kpl) ole ollut allergioita. Myöskään sisarustemme lapsille eli meidän lasten serkuilla ei ole allergioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olin vauva -60 luvulla niin soseita annettiin jo parin viikon iästä, tomaattia, appelsiinia ensimmäisten joukossa. Omien lasten suositukset ovat olleet 4kk, 4kk ja 5kk, juuri ennen esikoisen syntymää muuttui 3kk:sta 4 kk:ksi. Millainen suositus nyt on? Ja tosiaan pieleenhän on menty, kun ne sairaudet, joiden piti vähentyä, ovatkin lisääntyneet.
No tuohon jälkimmäiseen voi olla muitakin syitä, kuten lisääntynyt hygieenisyys tai vaikka se että ruokiin lisätään eri tavalla lisäaineita.
Yksi esitetty syy allergioiden lisääntymiselle on tämä sosepurkkivillitys, että monille vauvoille syötetään ensimmäisen elinvuotensa aikana pääasiassa vain steriiliä purkkisosetta, jolloin suoliston bakteerifloora ei kehity samalla tavalla kuin syömällä "tavallista ruokaa". Enkä nyt kiillottele sädekehää, en tarkoita että purkkimössöt on saatanasta, mutta onhan se vähän epäluonnollista syödä viimeiseen asti puhtaiksi käsiteltyjä säilykkeitä oikean perunan sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noo, se rintamaito on sellainen vararavinto. Jos on jokin hätätilanne esim. eikä muuta tarjolla. Kädellisillä on kädet sitä varten että niillä tehdään ruokaa.
Ikävä kyllä tyhmästä äidistä kärsii lapsen älykkyys. Anna vain muiden lapsille älyllistä etumatkaa ja pidä ne tissisi piilossa! Itselle ei olisi tullut mieleenkään sabotoida tuolla tavalla oman lapsen älyllistä kehitystä.
Kiitos että nostit tissini pöydälle! Olen varmasti sinua älykkäämpi eikä miehenikään tyhmä ole😉. Lapsen älykkyys ei suoraa korreloi maidonlähteiden tahi syntymäreikänsä paikan kanssa. On muitakin tekijöitä.
Teet silti lapsellesi hallaa, jos säästelet niitä äidinmaitojasi. Lapsen aivot eivät pääse kehittymään optimaalisesti, jos eivät saa äidinmaitoa. Pidempään imetetyt lapset ovat älykkäämpiä.
Kyllä meilläkin molemmilla vanhemmilla älyä on ihan riittämiin, mutta miksi olisin halunnut lapsestani tyhmemmän kuin mihin hänellä on potentiaalia? Imetin loppuun asti ja nyt ei tarvitse katua eikä selitellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Suomen täysimetyssuositus on 6 kuukautta. Vain 1 % (yksi prosentti) pääsee tähän Suomessa (THL 2009). Keskimäärin täysimetys päättyy 1,4 kuukauden iässä, tavoitteen ja toteutuman ero on keskimäärin 4,6 kuukautta (THL 2009)."
Lähde Väestöliitto
Tuo nyt johtuu vain ja ainoastaan täysimetyksen määritelmästä. Esim. lapsi ei ole täysimetetty jos saa kerrankin äidinmaitoa pullosta, vaan sen pitää olla rinnasta. Myös jos lapsi saa kerrankin sairaalassa lisämaitoa niin lapsi ei ole täysimetetty, vaikka äiti kotiuttamisen jälkeen antaisi pelkkää rintaa seuraavat kuusi kuukautta. Plus monet imettävät alkavat maistella lisäruokia esim. 5 kk niin silloinkaan ei luonnollisesti ole täysimetetty 6 kk ikään.
Mistä olet tuollaisen käsityksen saanut? Kyllä tuossa nimenomaan tarkoitetaan sitä, että vauvan ravintona on ollut pelkkä (oman) äidin rintamaito. Eihän tuollaisten asioiden tutkimisessa olisi muuten mitään järkeä, rintamaito ei miksikään muutu jos se siirretään rinnasta pulloon. Siis kun puhutaan oman maidon pumppaamisesta, ja sen antamisesta vauvalle.
Lisäruoan kohdalla olet oikeassa. Vauva joka alkaa saamaan vellejä tai kiinteitä, ei ole enää täysimetetty vaan osittaisimetetty. Sen sijaan rintamaidon antaminen pullosta ei tarkoita ettei lasta täysimetettäisi. Nuo tutkimukset muutenkin ovat kyselytutkimuksia, eli vanhemmilta itseltään kysytään.
Voihan tuon termin noinkin ajatella, mutta kyllä täysimetyksellä tarkoitetaan pelkän rintamaidon antamista lapselle, tapahtuikin se sitten välillä pullon välityksellä.
Th
Nyt terkkarin kannattaa tarkistaa tietolähteensä eikä jakaa väärää tietoa. Täysimetettyjä lapsia on 6 kk iässä Suomessa nimenomaan vain 1 % sen takia, että täysimetykseen katsotaan se, että maito tulee vain rinnasta. Todellisuudessa 60 % suomalaisvauvoista saa vielä 6 kk iässä (edes osittain) rintamaitoa, mutta eihän siitä saa raflaavia otsikoita, toisin kuin tuosta 1 %:sta.
"Maailman terveysjärjestö WHO haluaa varmistaa parhaan mahdollisen ravinnon kaikille maailman lapsille ja suosittaa niin kehitys- kuin teollisuusmaidenkin vauvoille puolen vuoden täysimetystä. Suomen sosiaali- ja terveysministeriö yhtyi WHO:n täysimetyssuositukseen syksyllä 2004. Täysimetyksessä ”vauva saa ravintonsa täysin äidin rinnasta”, hän ei siis saa ”muuta ruokaa tai juomaa, ei edes lypsettyä äidinmaitoa” (Loppi 2004; KTL 2008: 22). WHO:n täysimetyksen määritelmä sallii kuitenkin sen, että vauva voi saada tarvittaessa ravintolisiä, esimerkiksi vitamiineja tai lääkkeitä (Loppi 2004). Vuonna 2005 Suomessa oli 6 kuukauden ikäisistä vauvoista täysimetettyjä vain 1 %."
http://www.vakki.net/publications/2011/VAKKI2011_Peltoniemi.pdf
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noo, se rintamaito on sellainen vararavinto. Jos on jokin hätätilanne esim. eikä muuta tarjolla. Kädellisillä on kädet sitä varten että niillä tehdään ruokaa.
Ikävä kyllä tyhmästä äidistä kärsii lapsen älykkyys. Anna vain muiden lapsille älyllistä etumatkaa ja pidä ne tissisi piilossa! Itselle ei olisi tullut mieleenkään sabotoida tuolla tavalla oman lapsen älyllistä kehitystä.
Kiitos että nostit tissini pöydälle! Olen varmasti sinua älykkäämpi eikä miehenikään tyhmä ole😉. Lapsen älykkyys ei suoraa korreloi maidonlähteiden tahi syntymäreikänsä paikan kanssa. On muitakin tekijöitä.
Teet silti lapsellesi hallaa, jos säästelet niitä äidinmaitojasi. Lapsen aivot eivät pääse kehittymään optimaalisesti, jos eivät saa äidinmaitoa. Pidempään imetetyt lapset ovat älykkäämpiä.
Kyllä meilläkin molemmilla vanhemmilla älyä on ihan riittämiin, mutta miksi olisin halunnut lapsestani tyhmemmän kuin mihin hänellä on potentiaalia? Imetin loppuun asti ja nyt ei tarvitse katua eikä selitellä.
Toivottavasti kukaan ei nyt ota tätä kommenttia väärin, minun mielestä imetys ei määritä hyvää äitiyttä vaan ihan muut jutut. Mutta tuohon liittyen että pitkään imetetyt älykkäämpiä, niin voi hyvinkin olla että esim. korkeakoulutetut imettävät pääsääntöisesti pidempään, ja heidän perheissään on myös sellainen kulttuuriperintö että lapsi on älykäs ns. akateemisilla standardeilla. Eli itsessään rintamaito ei välttämättä ketään Einsteiniksi tee, vaan imetystavat vaihtelevat myös erilaisissa perhetaustoissa ja tässä näkyy sitten korrelaatiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korvikkeet ovat yhtä hyviä kuin rintamaito, jonka laatu vaihtelee. Imetys tapahtumana on toki lähentävä, sekä onhan se kätevin tapa ruokkia vauvaa.
Minua ei ole imetetty kuin hetken. Olen vuosimallia -86, ÄO 138, koulutettu ja hyvässä työssä. Minulla ei ole mitään allergioita ja olen muutenkin terve. Flunssat tai vatsataudit kiertävät minut, vaikken edes syö yltiöterveellisesti. Imetys ei ole ratkaisevin tekijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noo, se rintamaito on sellainen vararavinto. Jos on jokin hätätilanne esim. eikä muuta tarjolla. Kädellisillä on kädet sitä varten että niillä tehdään ruokaa.
Ikävä kyllä tyhmästä äidistä kärsii lapsen älykkyys. Anna vain muiden lapsille älyllistä etumatkaa ja pidä ne tissisi piilossa! Itselle ei olisi tullut mieleenkään sabotoida tuolla tavalla oman lapsen älyllistä kehitystä.
Kiitos että nostit tissini pöydälle! Olen varmasti sinua älykkäämpi eikä miehenikään tyhmä ole😉. Lapsen älykkyys ei suoraa korreloi maidonlähteiden tahi syntymäreikänsä paikan kanssa. On muitakin tekijöitä.
Teet silti lapsellesi hallaa, jos säästelet niitä äidinmaitojasi. Lapsen aivot eivät pääse kehittymään optimaalisesti, jos eivät saa äidinmaitoa. Pidempään imetetyt lapset ovat älykkäämpiä.
Kyllä meilläkin molemmilla vanhemmilla älyä on ihan riittämiin, mutta miksi olisin halunnut lapsestani tyhmemmän kuin mihin hänellä on potentiaalia? Imetin loppuun asti ja nyt ei tarvitse katua eikä selitellä.
Sinun älysi ei riitä edes tähän keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Korvikkeet ovat yhtä hyviä kuin rintamaito, jonka laatu vaihtelee. Imetys tapahtumana on toki lähentävä, sekä onhan se kätevin tapa ruokkia vauvaa.
No tässä mennään taas ääripäästä toiseen. Kyllä äidinmaito on parempi jo ihan bakteeriperältään ja vasta-aineiltaan vauvalle kuin korvike. Tuo on sama kuin sanoisi, että maitojauhe on yhtä hyvää vasikalle kuin lehmänmaito. Mutta totta kai ruoan pääasiallinen tavoite on turvata lapsen ravinnonsaanti, joten korvike on ihan ok.
Sen sijaan niiden kiinteiden aloituksesta voi olla montaa mieltä, että onko se nyt niin tarkkaa milloin niitä alkaa antamaan. Itse olen sen kannalla, että noudatetaan lapsen luonnollista kehitystasoa ja halukkuutta kiinteisiin. Vielä ei 4kk vauvamme näytä innostuvan, mutta jos kuukauden päästä kovin jo tavoittelee ruokaa lautaselta, niin saatan vain antaakin kurkunpalasen tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kun ollaan haukuttu suomalaisimettäjät, niin saanen muistuttaa siitä seikasta, että kun tarkastellaan kehittyneitä valtioita niin Suomessa imetetään pitkään. Pohjoismaat ja muutama muu (mm. Itävalta ja Japani) ovat valtioita, joissa imetetään pitkään (kun puhutaan muista kuin kehitysmaista). Suomessa imetetään paljon enemmän kuin EU- tai OECD-maissa keskimäärin.
Vierailija kirjoitti:
Tuosta täysimetys termistä: se on pelkkää äidinmaidon saantia joko imetettynä tai lypsettynä, poislukien d-vitamiinit ym.
Korvikkeen anto ja kiinteät rikkovat tilastollisesti täysimetyksen, mutta oman maidon antaminen pullosta ei. Enkä nyt tarkoita että kyseessä mikään meriitti on, mutta termit kuntoon.
Tilastoja kun laaditaan, niin käytetään WHO:n määritelmää joka yksiselitteisesti sulkee pois pullosta annetun äidinmaidon. Typerää, kyllä ehdottomasti, mutta sellainen on täysimetyksen määritelmä. Sinulla tässä on valitettavasti väärät termit. Senhän takia suomalaisäideistä vain 1 % täysimettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta täysimetys termistä: se on pelkkää äidinmaidon saantia joko imetettynä tai lypsettynä, poislukien d-vitamiinit ym.
Korvikkeen anto ja kiinteät rikkovat tilastollisesti täysimetyksen, mutta oman maidon antaminen pullosta ei. Enkä nyt tarkoita että kyseessä mikään meriitti on, mutta termit kuntoon.
Tilastoja kun laaditaan, niin käytetään WHO:n määritelmää joka yksiselitteisesti sulkee pois pullosta annetun äidinmaidon. Typerää, kyllä ehdottomasti, mutta sellainen on täysimetyksen määritelmä. Sinulla tässä on valitettavasti väärät termit. Senhän takia suomalaisäideistä vain 1 % täysimettää.
Kuinka moni teistä näin väittävistä on oikeasti perehtynyt tyohon WHO:n antamaan suositukseen? Vai oletteko lukeneet asiasta Iltasanomista tai neuvolan esitteistä?
No ei tarkoita todellakaan että täysimetys olisi loppunut, jos annetaan pullosta äidinmaitoa.