Lue keskustelun säännöt.
ero ja lapsen kirjoilla oleminen
26.09.2016 |
Kuinka te toimisitte seuraavassa tilanteessa?
Olemme nyt lapsen isän kanssa eronneet ja lapsen isä muuttaa pois nykyisestä asunnostamme. Minä olen itse töissä käyvä ja isä puolestaan työtön.
Minä jään tähän koska isä ilmaisi että ei tahdo tähän jäädä.
Olemme nyt jutelleet käytännön asioista ja isä kysyi, että saisiko hän ottaa lapsen mukaan jotta saisi parempia tukia ja että saisi asunnon nopeammin. Ei kuulemma perisi elatusmaksuja ja haluaa säilyttää kaikkia asiat vastuun jakoa myöten kuten ne menivät ennen eroakin.
Itse olen hieman siinä ja siinä asian suhteen. Tahdon kyllä että isä pääsee nopeasti jaloilleen ja että hänen taloutensa rullaisi lasta ajatellen parhaalla mahdollisella tavalla, mutta samalla pelkään että syökin sanansa.
Olen myös miettinyt, että auttaisiko tässä tilanteessa se että ennen mahdollista suostumusta tekisimme allekirjoituksilla vahvistetun "lupalapun" missä ehdot tähän järjestelyyn, vai onko tällä tämmöisellä keskeisellä kirjaimellisella sopimuksella mitään virkaa esimerkiksi lastenvalvojaa ajatellen?
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi käydä meinaan silleen, että mies käyttää rahat omiin menoihinsa ja luottaa siihen että sä kuitenkin rahoitat lapsen elämää.
Tätähän monet miehet väittävät lähiäitien tekevän. Pitääkö paikkaansa?
Varmaan on sellasiakin naisia mutta uskon että enemmistö on ihan normimammoja jotka ajattelevat lastensa parasta. Elatusmaksu on ainut joka etän kuuluu maksaa, mutta kyse on nyt siitä että isä saisi kaikki mahdolliset yh-lisät ja äiti joutuisi silti maksamaan kaiken lapsen menoista eli isä käyttäisi rahat vain itseensä eikä sinne minne ne on tarkoitettu eli lapsen hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kyseessä olisikin äiti niin kaikki olisi teille ok.
On ok että äiti pyytää elatusmaksuja, on ok etä äiti kustantaa lapsen menot isällä, on ok että äiti käyttää rahat itseensä ja vaatii aina vain enemmän ja enemmän ja on ok että äiti yrittää hakea yksinhuoltajuutta tyhjin perustein.
Miksi isä ei voisi olla yhtä hyvä lähivanhempi lapselleen mitä äidit teidän mielestänne on? Miksi vain se isä aina söisi sanansa ja olisi se paska tyyppi koko kokonaisuudessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi käydä meinaan silleen, että mies käyttää rahat omiin menoihinsa ja luottaa siihen että sä kuitenkin rahoitat lapsen elämää.
Tätähän monet miehet väittävät lähiäitien tekevän. Pitääkö paikkaansa?
Varmaan on sellasiakin naisia mutta uskon että enemmistö on ihan normimammoja jotka ajattelevat lastensa parasta. Elatusmaksu on ainut joka etän kuuluu maksaa, mutta kyse on nyt siitä että isä saisi kaikki mahdolliset yh-lisät ja äiti joutuisi silti maksamaan kaiken lapsen menoista eli isä käyttäisi rahat vain itseensä eikä sinne minne ne on tarkoitettu eli lapsen hyväksi.
Ja äidithän ei tämmöistä tee, vaan ne isät yksinään väärinkäyttää kaikkia etuja ja imee mammat kuiviin..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi käydä meinaan silleen, että mies käyttää rahat omiin menoihinsa ja luottaa siihen että sä kuitenkin rahoitat lapsen elämää.
Tätähän monet miehet väittävät lähiäitien tekevän. Pitääkö paikkaansa?
Varmaan on sellasiakin naisia mutta uskon että enemmistö on ihan normimammoja jotka ajattelevat lastensa parasta. Elatusmaksu on ainut joka etän kuuluu maksaa, mutta kyse on nyt siitä että isä saisi kaikki mahdolliset yh-lisät ja äiti joutuisi silti maksamaan kaiken lapsen menoista eli isä käyttäisi rahat vain itseensä eikä sinne minne ne on tarkoitettu eli lapsen hyväksi.
Ja äidithän ei tämmöistä tee, vaan ne isät yksinään väärinkäyttää kaikkia etuja ja imee mammat kuiviin..
No tietääkseni kirjoitin että varmaan on joo sellasiakin naisia niin. Tässä ko. asiassa isä selkeästi haluaa lapsen itselleen tukien takia ja se ei minusta ole ok oli siis äiti tai isä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi käydä meinaan silleen, että mies käyttää rahat omiin menoihinsa ja luottaa siihen että sä kuitenkin rahoitat lapsen elämää.
Tätähän monet miehet väittävät lähiäitien tekevän. Pitääkö paikkaansa?
mutta kyse on nyt siitä että isä saisi kaikki mahdolliset yh-lisät ja äiti joutuisi silti maksamaan kaiken lapsen menoista eli isä käyttäisi rahat vain itseensä eikä sinne minne ne on tarkoitettu eli lapsen hyväksi.
En käsitä logiikkaasi lainkaan. Kuka voi sanoa, että isä käyttää kaiken itseensä? Hankkiihan hän ruokaa lapselle ym. Ex-vaimoko se tuo marketista ruoat ex-miehensä jääkaappiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap tässä.
Tästähän synty erittäin mielenkiintoinen ja värikäs keskustelu.
Oikeastaan kaikki ovat sitä mieltä että älä suostu koska luulette että lapsen isä alkaa vaatimaan ties mitä ajan mittaan. Toki on mahdollista tämä, mutta on myös mahdollista ja jos isää yhtään näiden vuosien jälkeen tunnen niin ei hän ole rahan perään, arvostaa enemmän muita asioita. Toki on aina olemassa pelko että syö sanansa, mutta tämä lähinnä sen vuoksi että yhteistyö ei sujuisikaan ja sovituista asioista ei pidettäisiin kiinni.
Tiedän että isä on mitä parhain isä omalle lapselleen ja uskon että tässä tilanteessa hän ajattelee myös lapsen parasta ja tahtoo tarjota hälle parhaimmat elinolot mihin näillä puitteilla kykenisi.
Olen vaan jotenkin nyt niin päästä pyörällä ja entistä enemmän solmulla ajatusten kanssa. Samaan aikaan ajattelen että ei hitossa mutta samalla myös ajattelen sitä, että eihän se ole minulta millään tavalla pois jos tarjoan lapselle hyvät oltavat isän luona antamalla hänen 'oikeuden' ottaa lapsi hänen luokseen kirjoille. Enhän minä tässä menetelmässä lastani menetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi käydä meinaan silleen, että mies käyttää rahat omiin menoihinsa ja luottaa siihen että sä kuitenkin rahoitat lapsen elämää.
Tätähän monet miehet väittävät lähiäitien tekevän. Pitääkö paikkaansa?
Varmaan on sellasiakin naisia mutta uskon että enemmistö on ihan normimammoja jotka ajattelevat lastensa parasta. Elatusmaksu on ainut joka etän kuuluu maksaa, mutta kyse on nyt siitä että isä saisi kaikki mahdolliset yh-lisät ja äiti joutuisi silti maksamaan kaiken lapsen menoista eli isä käyttäisi rahat vain itseensä eikä sinne minne ne on tarkoitettu eli lapsen hyväksi.
Ja äidithän ei tämmöistä tee, vaan ne isät yksinään väärinkäyttää kaikkia etuja ja imee mammat kuiviin..
No tietääkseni kirjoitin että varmaan on joo sellasiakin naisia niin. Tässä ko. asiassa isä selkeästi haluaa lapsen itselleen tukien takia ja se ei minusta ole ok oli siis äiti tai isä.
Pidä mielessäsi,ettet tiedä isän motiiveista muuta kuin mitä ap. niistä kertoo. Vaikka ap. kertoisi oikeinkin, et se tarkoita sitä että isä on kertonut kaiken mahdollisen motiiveistaan. Ehkä hän on kertonut vain osan. Sinä et voi siltä pohjalta sanoa yhtään mitään selkeätä isän motiiveista haluta lapsi asumaan itsellään. Et esimerkiksi tiedä, etteikö isä lastaan rakastaisi ja että se on päävaikutin asiassa. Ei kannata niin vahvasti olla jotain mieltä, koska kaikkia faktoja et varmastikaan tunne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä.
Tästähän synty erittäin mielenkiintoinen ja värikäs keskustelu.
Oikeastaan kaikki ovat sitä mieltä että älä suostu koska luulette että lapsen isä alkaa vaatimaan ties mitä ajan mittaan. Toki on mahdollista tämä, mutta on myös mahdollista ja jos isää yhtään näiden vuosien jälkeen tunnen niin ei hän ole rahan perään, arvostaa enemmän muita asioita. Toki on aina olemassa pelko että syö sanansa, mutta tämä lähinnä sen vuoksi että yhteistyö ei sujuisikaan ja sovituista asioista ei pidettäisiin kiinni.
Tiedän että isä on mitä parhain isä omalle lapselleen ja uskon että tässä tilanteessa hän ajattelee myös lapsen parasta ja tahtoo tarjota hälle parhaimmat elinolot mihin näillä puitteilla kykenisi.
Olen vaan jotenkin nyt niin päästä pyörällä ja entistä enemmän solmulla ajatusten kanssa. Samaan aikaan ajattelen että ei hitossa mutta samalla myös ajattelen sitä, että eihän se ole minulta millään tavalla pois jos tarjoan lapselle hyvät oltavat isän luona antamalla hänen 'oikeuden' ottaa lapsi hänen luokseen kirjoille. Enhän minä tässä menetelmässä lastani menetä.
Kerro nyt kuitenkin viimein kuinka vanhasta lapsesta on kyse ja mitä lapsi itse ajattelee.
Elatusmaksu on lapselle, joten mies ei voi sellaisesta kieltäytyä kun kerran on talous huonossa tilassa. Lähivanhemman on lähes aina helpompi saada yksinhuoltajuus, jos sitä ylipäätään kummallakaan myönnetään. Lapsen olojen vakiintuminen on sellainen aika painava asia.
Miksi lapsen pitäisi lähteä kodistaan vain isän huonon rahatilanteen vuoksi? Muut syyt ymmärrän enkä ajattele, että äiti on parempi vanhempi aina.
Keskinäiset sopimukset pitää vain jos molemmilla on kiinnostusta pysyä sovitussa. Mitään sen kummempaa merkitystä niillä ei ole. Lastenvalvoja voi tehdä siitä laillisen ja se on aika merkittävä ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
te voitte tallentaa tämän "mielenkiintoisen ja värikkään keskustelun" ja näyttää ylpeinä lapsen rippijuhlissa että näin me sinusta aikoinaan kauppaa käytiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi käydä meinaan silleen, että mies käyttää rahat omiin menoihinsa ja luottaa siihen että sä kuitenkin rahoitat lapsen elämää.
Tätähän monet miehet väittävät lähiäitien tekevän. Pitääkö paikkaansa?
Varmaan on sellasiakin naisia mutta uskon että enemmistö on ihan normimammoja jotka ajattelevat lastensa parasta. Elatusmaksu on ainut joka etän kuuluu maksaa, mutta kyse on nyt siitä että isä saisi kaikki mahdolliset yh-lisät ja äiti joutuisi silti maksamaan kaiken lapsen menoista eli isä käyttäisi rahat vain itseensä eikä sinne minne ne on tarkoitettu eli lapsen hyväksi.
Ja äidithän ei tämmöistä tee, vaan ne isät yksinään väärinkäyttää kaikkia etuja ja imee mammat kuiviin..
No tietääkseni kirjoitin että varmaan on joo sellasiakin naisia niin. Tässä ko. asiassa isä selkeästi haluaa lapsen itselleen tukien takia ja se ei minusta ole ok oli siis äiti tai isä.
Ehkä tässä tapauksessa isä haluaa tuet siksi, että kykenee työttömänä huolehtimaan lapsensa hyvinvoinnista paremmin?
Se on totta, että lapsen kansa elävä työtön saa sen verran hyvin tukia että on varaa ostaa juustoa leivän päälle mitä taas yksin asuva työtön ei kykene välttämättä tarjoamaan koska on pakollisia arjen menoja joita mm sossu ei ota huomioon.
Itse en näe siinä henkilökohtaisesti mitään väärää, että isä tahtoisi lapsen kirjoille itselleen tukien vuoksi sillä ne varmasti parantavat lapsen hyvinvointia isän luona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viranomaisen toimin ja itselleni on työssäni suuri ero sillä, onko kyseessä lähivanhempi vai ei.
Jos suostut siihen, että lapsi muuttaa kirjoille isälleen, niin tämän jälkeen isä saa muuttaa lapsen kanssa uudestaan, ilman että sinua tarvitse asiasta kuulla.
Lapsilisiin jne. asia vaikuttaa myös.
Jos oikein menee sukset ristiin on lapsen asumisen oikaiseminen käräjien takana.
Eli mietipä vielä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä.
Tästähän synty erittäin mielenkiintoinen ja värikäs keskustelu.
Oikeastaan kaikki ovat sitä mieltä että älä suostu koska luulette että lapsen isä alkaa vaatimaan ties mitä ajan mittaan. Toki on mahdollista tämä, mutta on myös mahdollista ja jos isää yhtään näiden vuosien jälkeen tunnen niin ei hän ole rahan perään, arvostaa enemmän muita asioita. Toki on aina olemassa pelko että syö sanansa, mutta tämä lähinnä sen vuoksi että yhteistyö ei sujuisikaan ja sovituista asioista ei pidettäisiin kiinni.
Tiedän että isä on mitä parhain isä omalle lapselleen ja uskon että tässä tilanteessa hän ajattelee myös lapsen parasta ja tahtoo tarjota hälle parhaimmat elinolot mihin näillä puitteilla kykenisi.
Olen vaan jotenkin nyt niin päästä pyörällä ja entistä enemmän solmulla ajatusten kanssa. Samaan aikaan ajattelen että ei hitossa mutta samalla myös ajattelen sitä, että eihän se ole minulta millään tavalla pois jos tarjoan lapselle hyvät oltavat isän luona antamalla hänen 'oikeuden' ottaa lapsi hänen luokseen kirjoille. Enhän minä tässä menetelmässä lastani menetä.
Kerro nyt kuitenkin viimein kuinka vanhasta lapsesta on kyse ja mitä lapsi itse ajattelee.
Lapsi täytti juuri kolme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viranomaisen toimin ja itselleni on työssäni suuri ero sillä, onko kyseessä lähivanhempi vai ei.
Jos suostut siihen, että lapsi muuttaa kirjoille isälleen, niin tämän jälkeen isä saa muuttaa lapsen kanssa uudestaan, ilman että sinua tarvitse asiasta kuulla.
Lapsilisiin jne. asia vaikuttaa myös.
Jos oikein menee sukset ristiin on lapsen asumisen oikaiseminen käräjien takana.
Eli mietipä vielä..
Neuvoisitko samoin isää, joka pohtii antaako lapsen lähivanhemmuuden äidille vai hakeeko sitä itse?
En tiedä onko asia jo tullut esille kun en ihan koko ketjua lukenut.
Jos lapsi on isän luona kirjoilla ja joutuisi turvautumaan esim. toimeentulotukeen niin siellä aletaan kyllä vaatimaan paperia elatusmaksuista. Ensisijaisesti on teidän tehtävä huolehtia lapsen elatuksesta ja sitten vasta yhteiskunnan. Eli ei mene läpi keskinäiset sopimukset siitä, että elatusmaksua ei makseta.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko asia jo tullut esille kun en ihan koko ketjua lukenut.
Jos lapsi on isän luona kirjoilla ja joutuisi turvautumaan esim. toimeentulotukeen niin siellä aletaan kyllä vaatimaan paperia elatusmaksuista. Ensisijaisesti on teidän tehtävä huolehtia lapsen elatuksesta ja sitten vasta yhteiskunnan. Eli ei mene läpi keskinäiset sopimukset siitä, että elatusmaksua ei makseta.
Siis isä joutuisi turvautumaan toimeentulotukeen.
Vierailija kirjoitti:
Elatusmaksu on lapselle, joten mies ei voi sellaisesta kieltäytyä kun kerran on talous huonossa tilassa. Lähivanhemman on lähes aina helpompi saada yksinhuoltajuus, jos sitä ylipäätään kummallakaan myönnetään. Lapsen olojen vakiintuminen on sellainen aika painava asia.
Miksi lapsen pitäisi lähteä kodistaan vain isän huonon rahatilanteen vuoksi? Muut syyt ymmärrän enkä ajattele, että äiti on parempi vanhempi aina.
Keskinäiset sopimukset pitää vain jos molemmilla on kiinnostusta pysyä sovitussa. Mitään sen kummempaa merkitystä niillä ei ole. Lastenvalvoja voi tehdä siitä laillisen ja se on aika merkittävä ero.
Eihän se lapsi kodistaan mihinkään lähde vaikka posti menisikin toiseen osoitteeseen!!
Miten ihmeessä aina tästä saadaan väännettyä "miksi lapsi kodistaan lähtee" lause!?
Ei lapsi ymmärrä ja/tai välitä siitä että kummalle vanhemmalle hänen postit menee, ehkä se lapsi välittää enemmän siitä että sillä on edelleen eron jälkeen molemmat vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä.
Tästähän synty erittäin mielenkiintoinen ja värikäs keskustelu.
Oikeastaan kaikki ovat sitä mieltä että älä suostu koska luulette että lapsen isä alkaa vaatimaan ties mitä ajan mittaan. Toki on mahdollista tämä, mutta on myös mahdollista ja jos isää yhtään näiden vuosien jälkeen tunnen niin ei hän ole rahan perään, arvostaa enemmän muita asioita. Toki on aina olemassa pelko että syö sanansa, mutta tämä lähinnä sen vuoksi että yhteistyö ei sujuisikaan ja sovituista asioista ei pidettäisiin kiinni.
Tiedän että isä on mitä parhain isä omalle lapselleen ja uskon että tässä tilanteessa hän ajattelee myös lapsen parasta ja tahtoo tarjota hälle parhaimmat elinolot mihin näillä puitteilla kykenisi.
Olen vaan jotenkin nyt niin päästä pyörällä ja entistä enemmän solmulla ajatusten kanssa. Samaan aikaan ajattelen että ei hitossa mutta samalla myös ajattelen sitä, että eihän se ole minulta millään tavalla pois jos tarjoan lapselle hyvät oltavat isän luona antamalla hänen 'oikeuden' ottaa lapsi hänen luokseen kirjoille. Enhän minä tässä menetelmässä lastani menetä.
Kerro nyt kuitenkin viimein kuinka vanhasta lapsesta on kyse ja mitä lapsi itse ajattelee.
Lapsi täytti juuri kolme.
Hän on kyllä tosi pieni eroamaan kummastakaan vanhemmastaan. Tosi sääli. Kumpi teistä on toistaiseksi hoitanut häntä enemmän? Isäkö, koska on työtön ja sinä töissä, vain sinä? Noin pienen on varmaan parempi olla sen vanhemman hoivissa, joka tähän saakka on hoitanut enemmän. Jos se ei ole isä, voitte miettiä muuttoa kun lapsi on vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä.
Tästähän synty erittäin mielenkiintoinen ja värikäs keskustelu.
Oikeastaan kaikki ovat sitä mieltä että älä suostu koska luulette että lapsen isä alkaa vaatimaan ties mitä ajan mittaan. Toki on mahdollista tämä, mutta on myös mahdollista ja jos isää yhtään näiden vuosien jälkeen tunnen niin ei hän ole rahan perään, arvostaa enemmän muita asioita. Toki on aina olemassa pelko että syö sanansa, mutta tämä lähinnä sen vuoksi että yhteistyö ei sujuisikaan ja sovituista asioista ei pidettäisiin kiinni.
Tiedän että isä on mitä parhain isä omalle lapselleen ja uskon että tässä tilanteessa hän ajattelee myös lapsen parasta ja tahtoo tarjota hälle parhaimmat elinolot mihin näillä puitteilla kykenisi.
Olen vaan jotenkin nyt niin päästä pyörällä ja entistä enemmän solmulla ajatusten kanssa. Samaan aikaan ajattelen että ei hitossa mutta samalla myös ajattelen sitä, että eihän se ole minulta millään tavalla pois jos tarjoan lapselle hyvät oltavat isän luona antamalla hänen 'oikeuden' ottaa lapsi hänen luokseen kirjoille. Enhän minä tässä menetelmässä lastani menetä.
Kerro nyt kuitenkin viimein kuinka vanhasta lapsesta on kyse ja mitä lapsi itse ajattelee.
Lapsi täytti juuri kolme.
Hän on kyllä tosi pieni eroamaan kummastakaan vanhemmastaan. Tosi sääli. Kumpi teistä on toistaiseksi hoitanut häntä enemmän? Isäkö, koska on työtön ja sinä töissä, vain sinä? Noin pienen on varmaan parempi olla sen vanhemman hoivissa, joka tähän saakka on hoitanut enemmän. Jos se ei ole isä, voitte miettiä muuttoa kun lapsi on vanhempi.
Hän on erittäin pieni ja siksi mietinkin tosissani tätä isän ehdotusta. En minä halua että lapsi ja isä ei näe toisiaan tarpeeksi paljon koska isällä ei ole paikkaa mihin mennä tai isä ei taloudellisesti kykene tarjoamaan vakaata ympäristöä.
Ei, kyllä se ero on nyt tullut ja muutamme mahdollisimman nopeasti erilleen jotta pääsemme jatkamaan eteenpäin. Erosimme kyllä sovussa, mutta emme mielellään asu yhdessä yhtään pidempään mitä on pakko jottei tilanne ala käriytyä.
Tasapuolisesti olemme hoitaneet ja hänellä on päiväkotipaikka missä käy kahdesti viikossa minun töitteni aikana. Isä on hoitanut lasta aamut ja minä illat, eli molemmat olemme olleet läsnä elämässä aivan yhtä paljon.
Tätähän monet miehet väittävät lähiäitien tekevän. Pitääkö paikkaansa?