Lue keskustelun säännöt.
Aloin seurustella, ystävämies suuttui
25.09.2016 |
Olen aika hämmentynyt. Olen ollut vuosia sinkkuna, ja minulla on muutamia hyviä ystäviä, sekä miehiä että naisia. Olen aina pitänyt täytenä kukkupuheena, etteivät miehet ja naiset voisi olla ystäviä keskenään. Miehet ovat ystävinä hiukan erilaisia kuin naiset, ja omat miespuoliset ystäväni ovat aivan ihania ihmisiä. Jos nyt kuvailen heistä kahta tärkeintä, niin toisen kanssa yritin suhdetta kauan sitten, mutta siitä ei tullut mitään. Jäimme hyviksi ystäviksi, ja siitä olen iloinen. Sitten on toinen, jonka tapasin entisen miesystäväni kautta. Me erosimme, mutta jäin kaveriksi tämän exän ystävän kanssa. Tämä toinen on nyt se, joka on suuttunut minulle.
Ystävyytemme on perustunut lähinnä siihen, että opiskelemme samaa alaa (minä tosin olen jo valmistunut, hän ei), pidämme samoista kirjoista, elokuvista, leffoista, musiikista jne. Puhuttavaa on siis aina löytynyt. Enimmäkseen olemme olleet yhteyksissä sähköisten kanavien kautta, mutta saatamme käydä katsomassa yhdessä uuden elokuvan joka kiinnostaa molempia, ja muuta vastaavaa. Olen pyytänyt häneltä apua muutamiin kodin huoltotöihin, joita en ole itse osannut (ja kyllä korvannut tuon pienen vaivan mm. viemällä hänet syömään). Emme ole superläheisiä siinä mielessä että tapaisimme kasvotusten usein, mutta hän on ollut minulle tärkeä, sillä meillä on paljon yhteistä ja meillä on hauskaa aina kun tapaamme.
Nyt sitten on käynyt niin, että minä aloin seurustella uuden miehen kanssa. Tässä alkuhuuman aikoihin tuo ystäväni laittoi viestiä, että mitähän minulle kuuluu, kun en ole hetkeen pitänyt yhteyttä. Kerroin, että olen ollut vähän pää pilvissä, sillä olen tavannut jonkun kiinnostavan.
En olisi uskonut, mitä siitä seurasi. Sain kuulla, että olen tehnyt maailman kamalimman tempun ja hylännyt hänet toisen takia. Olen kuulemma vain pitänyt häntä varalla näinä vuosina kun olemme olleet ystäviä, vain roikottaen häntä mukana kunnes tapaan jonkun paremman.
En voi pukea sanoiksi, miten kauhea olo minulla on. Siis tämä ystävä onkin kuvitellut, että me alamme ennen pitkää seurustella? Eihän asia niin ole, ystäviä me olemme! Hän ei ole koskaan edes vihjaillut, että olisi kiinnostunut viemään suhdettamme toiselle tasolle. Ellei nyt lasketa joissain opiskelijabileissä häneltä saamaani suukkoa. Minulla ei ole romanttisia tunteita häntä kohtaan, enkä ole havainnut sellaisia myöskään hänen puoleltaan.
Niin että nyt minä sitten olen hyväksikäyttäjä ja huijari. Olen äärimmäisen loukkaantunut, että joku voi ajatella minusta tuollaista. Yritin selittää hänelle, että hän on aina ollut minulle rakas ystävä, mutta koskaan ei ole edes vihjattu, että tässä olisi jotain muutakin. Olen ahdistunut ajatuksesta, että minulle tärkeä ihminen on nyt minulle niin vihainen, ja pettynyt minuun asiasta, jonka en tiennyt olevan edes olemassa.
Väkisin tulee mieleen se klisee, etteivät naiset ja miehet voi olla ystäviä. Mutta minä tiedän että voivat, minulla kun on ystävänä myös se toinen mies, jonka kanssa seurustelu ei toiminut. Siinä ei ainakaan ole mitään muita jännitteitä mukana, pelkkää puhdasta kaveruutta. Ja niin olen luullut myös tästä toisesta ystävästä, mutta ilmeisimmin olen ollut väärässä. Hirveän paha mieli on, ja olen loukkaantunut, sillä en tiedä missä kohtaa olen tehnyt virheen. Olen luullut kaiken olevan hyvin :(
Kommentit (357)
Juuri mietin samaa tilannetta omalla kohdalla. Mies kaverit ei enää juttele mulle kuten ennen nyt kun varmistui etten ole kiinnostunut heistä siinä mielessä. Vaikka kaverina olenkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myös naispuolinen ystävä voi suuttua kun hänen ystävänsä (nainen) aloittaa seurustelun.
Naispuolinen ystävä saattaa myös hissukseen auttaa suhteen lopettamisessa, saadakseen ystävänsä takaisin.
Kyllähän tuossa on kummassakin vikaa. Mies ilmeisesti kokematon ja ujo, tyhmästi ilmeisesti nyt uhrannut vuosia elämästään. Ja AP ei sitten ole voinut tehdä rajoja selväksi... Jos kaksi sinkkua käy leffoissa, pusuttelee bileissä jne, niin kyllä kynnys epäillä ystävyyden laatua ylittyy ja reilusti. Ja miten on muuten mahdollista, että et sitten tuntenut mitään vetoa tähän kaverimieheen? Jos kerran oli muuten niin hyvä tyyppi ja pusuttelukin kelpas. Taisi olla ulkonäöltään kuitenkin liian vaatimaton seurusteluun?
- lassukkainen
Ap:n ystävän logiikka on esitetty tässä: https://xkcd.com/513/
Ymmärrän kyllä, että aloitteen tekeminen voi pelottaa, mutta oikean parisuhteen voi saada vain ottamalla riskin torjutuksi tulemisesta ja kertomalla tunteistaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuossa on kummassakin vikaa. Mies ilmeisesti kokematon ja ujo, tyhmästi ilmeisesti nyt uhrannut vuosia elämästään. Ja AP ei sitten ole voinut tehdä rajoja selväksi... Jos kaksi sinkkua käy leffoissa, pusuttelee bileissä jne, niin kyllä kynnys epäillä ystävyyden laatua ylittyy ja reilusti. Ja miten on muuten mahdollista, että et sitten tuntenut mitään vetoa tähän kaverimieheen? Jos kerran oli muuten niin hyvä tyyppi ja pusuttelukin kelpas. Taisi olla ulkonäöltään kuitenkin liian vaatimaton seurusteluun?
- lassukkainen
No johan nyt, tämä mies siis muiskautti suukon yhden kerran juotuaan melkoisen paljon, emme ole istuskelleet suutelemassa kerta toisensa jälkeen :D
Tyypissä ei ole mitään vikaa, ei ulkonäössä eikä muutenkaan. Romanttisia tunteita ei vain ole syttynyt. Siihen olisi ehkä voinut olla teoreettinen mahdollisuus joskus kauan sitten, mutta kun sellaisia toiveita ei minulle ilmaistu, niin enpä edes ajatellut asiaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla kävi näin kun tiputin pizzan kännissä maahan
Vierailija kirjoitti:
Mies, joka ei kykene ystävyyteen kuin toisten miesten kanssa on jotenkin henkisesti vammautunut tai alun perin vajaa.
En haluaisi sellaista miestä elämääni.
Mitä sellaisella miehellä tekee avioliitossa? Joskus vanhana on halut hiipuneet, ja silloin ystävyys jää.
Jaa niinkö. Itse valitsen ystäväni todella tarkasti. Ja jos sinkkuaikoina "ystävyyskriteerini" olisi täyttänyt joku sinkkunainen, niin se kyllä automaattisesti sitten olisi tarkoittanut, että olisin ollut hänestä myös parisuhdemielessä kiinnostunut. Ymmärrän, että nämä ovat myös määrittelykysymyksiä ja varmaan joku satoja facebook kavereita omaava nainen voi luulla, että hänellä on vaikka kuinka paljon miespuoleisia ystäviä. SItten ollaan me joiden sosiaaliset ympyrät ovat(omasta valinnasta, ei tarvitse olla mielisairas) huomattavasti pienemmät. Ei siellä pidetä mitään "moikataan kun tavataan kapakassa" naisia. Eikä miehiäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuossa on kummassakin vikaa. Mies ilmeisesti kokematon ja ujo, tyhmästi ilmeisesti nyt uhrannut vuosia elämästään. Ja AP ei sitten ole voinut tehdä rajoja selväksi... Jos kaksi sinkkua käy leffoissa, pusuttelee bileissä jne, niin kyllä kynnys epäillä ystävyyden laatua ylittyy ja reilusti. Ja miten on muuten mahdollista, että et sitten tuntenut mitään vetoa tähän kaverimieheen? Jos kerran oli muuten niin hyvä tyyppi ja pusuttelukin kelpas. Taisi olla ulkonäöltään kuitenkin liian vaatimaton seurusteluun?
- lassukkainen
No johan nyt, tämä mies siis muiskautti suukon yhden kerran juotuaan melkoisen paljon, emme ole istuskelleet suutelemassa kerta toisensa jälkeen :D
Tyypissä ei ole mitään vikaa, ei ulkonäössä eikä muutenkaan. Romanttisia tunteita ei vain ole syttynyt. Siihen olisi ehkä voinut olla teoreettinen mahdollisuus joskus kauan sitten, mutta kun sellaisia toiveita ei minulle ilmaistu, niin enpä edes ajatellut asiaa.
Ap
Eli ruma kun et kerran edes ajatellut koskaan asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuossa on kummassakin vikaa. Mies ilmeisesti kokematon ja ujo, tyhmästi ilmeisesti nyt uhrannut vuosia elämästään. Ja AP ei sitten ole voinut tehdä rajoja selväksi... Jos kaksi sinkkua käy leffoissa, pusuttelee bileissä jne, niin kyllä kynnys epäillä ystävyyden laatua ylittyy ja reilusti. Ja miten on muuten mahdollista, että et sitten tuntenut mitään vetoa tähän kaverimieheen? Jos kerran oli muuten niin hyvä tyyppi ja pusuttelukin kelpas. Taisi olla ulkonäöltään kuitenkin liian vaatimaton seurusteluun?
- lassukkainen
No johan nyt, tämä mies siis muiskautti suukon yhden kerran juotuaan melkoisen paljon, emme ole istuskelleet suutelemassa kerta toisensa jälkeen :D
Tyypissä ei ole mitään vikaa, ei ulkonäössä eikä muutenkaan. Romanttisia tunteita ei vain ole syttynyt. Siihen olisi ehkä voinut olla teoreettinen mahdollisuus joskus kauan sitten, mutta kun sellaisia toiveita ei minulle ilmaistu, niin enpä edes ajatellut asiaa.
Ap
Eli ruma kun et kerran edes ajatellut koskaan asiaa.
Eiihmisen tarvi olla ruma jos ei tunne seksuaalista vetoa, eli sitä jotain.Ja vaikka ois ollut ruma niin entä sitten?! t. ei ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erittäin nasevasti vastattu 87!
Kieltämättä koko ketjun luettuani alan epäillä että olen elänyt jonkinlaisessa valheessa liittyen miesten ja naisten välisiin suhteisiin. Vähän nöyryyttävää huomata, että olen aina jotenkin ajatellut sukupuolten välisten suhteiden olevan nimen omaan kiinnostuksesta sitä toista ihmistä kohtaan.
Aivan ne perinteiset ääripäät ulkopuolelle jättäen vetäisin yhteen tämän keskustelun jotenkin niin että naiset haluavat olla miehille etupäässä vain ystäviä ja etsivät sitten ne seurustelukumppanit jostain muualta. Miehet haluavat naiset aina joko seurustelukumppaniksi tai vain satunnaiseksi panoksi, eivätkä osaa olla normaaleja kavereita muuten kuin muiden miesten kanssa.
Itselläni on selkeä kasvun paikka tämän ap:n tilanteen luettuani. Olen syyllistynyt monesti tuollaiseen peesailuun, jossa odotan naisen tunteiden lämpiämistä, jotta voin tehdä jonkinlaisen avauksen. Sitten kun mitään ei järkevässä tahdissa tapahdu ja vielä parhaassa tapauksessa kuulen, että nainen onkin alkanut seurustella jonkun toisen kanssa, saatan kiivastua ja antaa naiselle täyslaidallisen, että miten sä oikeesti voit tehdä näin mulle?! Kun ei ollut kiinnostunut niin ei ollut kiinnostunut.
Pitää näköjään tästä lähin alkaa tekemään naisille heti selväksi se, että olen tässä potentiaalisesti tositarkoituksella liikkeellä ja jos nainen ei ole kiinnostunut niin ilmaisee asian sitten mahdollisimman selkeästi. Mitään tunteiden loukkaamista ei tarvitse pelätä, koska en halua olla kaveri naisen kanssa, josta olen kiinnostunut. On kärsimystä roikkua ihastuksen kaverina vuosikaudet ja odottaa toisen huomaamista. Kun ei heti natsaa, niin ei se koskaan natsaa.
Naisten kyllä epäilen loukkaantuvan tästä, koska kysehän on heille nimen omaan siitä, että kun en antanut pillua niin se häipyi. Nyt minullakin on rohkeutta todeta siihen, että suojelen meitä molempia tulevalta pettymykseltä kun totean, että joko aletaan olla tai sitten jatketaan matkaa. Ystävystyn mieluummin sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät saa minussa minkäänlaisia tunteita heräämään.
Kiitos tästä herätyksestä, jotain näköjään opin elämästä myös tällä palstalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luojan kiitos omat miespuoliset kaverit seurustelevat tahoillaan ja osa on kuin veljiä, kun olemme lapsesta asti pyörineet yhdessä. Ei oo tommosia ongelmia.
Täälläkin muutama kommentti siitä miten naiset "haluaa pahan pojan ja kiltit miehet jää friend zonelle, pitäis vaan olla kusipää" jne...
Mikään ei ole niin inhottavaa kun nuo "kaveripojat" jotka on kilttejä ja mukavia (niinkuin kaikki normaalit ihmiset, ja varsinkin ystävät ovat aina) ja odottavat siitä 'palkkiona' parisuhdetta tai edes seksiä... Ei kaikki tunne vetovoimaa toisiaan kohtaan ja jos ollaan vuosia oltu ystäviä enkä ole ilmaissut haluavani muuta niin en halua! Älä esitä ystävää jonkin enemmän toivossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyypissä ei ole mitään vikaa, ei ulkonäössä eikä muutenkaan. Romanttisia tunteita ei vain ole syttynyt. Siihen olisi ehkä voinut olla teoreettinen mahdollisuus joskus kauan sitten, mutta kun sellaisia toiveita ei minulle ilmaistu, niin enpä edes ajatellut asiaa.
Ap
Romanttiset tunteet tässä tarkoittavat suomeksi että ei ollut tarpeeksi vetävän näköinen että olisi pöksyt kostuneet. Se on se ruma totuus, eikä se siitä miksikään muutu vaikka kuinka kauniilla kiertoilmaisulla yrittäisi.
Ihmiset ovat eläimiä siinä missä muutkin. Meillä vain se tuppaa unohtumaan kun pidämme itseämme parempana, etenkin pariutumisessa ovat nämä ikivanhat biologiset säännöt edelleen voimassa.
Mieshän suuttui siitä, että sinä olit laittanut yhteydenpidon jäihin kokonaan vain sen takia, että aloit seurustella?
Mies ja nainen voivat olla ystäviä, jos kumpikaan ei koe toista seksuaalisesti kiinnostavaksi. 95% miehistä kokee 99% sukukypsistä naisista pantaviksi, joten näillä spekseillä ystävyyssuhteiden muodostaminen on liki mahdotonta, vaikkakin ainakan niitä pieniä anomalioita on.
Vierailija kirjoitti:
Mulla kävi ihan samanlailla. Kaverimiehellä meni herne nenään ja syvälle, ja sai sit lopulta kakistettua että HÄN oli kuvitellut että meistä tulee pari, mutta ei ollut sit ikinä viitsinyt sanoo sitä ääneen että olisin voinut jo siinä kohtaa sanoa että mulla ei ole mitään romanttisia tunteita häntä kohtaan.
Sain kuulla olevani *itun ämmä ja kaikkee muuta mukavaa, viikonloppusin kännissä se laitteli mulle ihan hirveitä viestejä ja soitteli keskellä yötä ja mä yritin aikani ymmärtää mut siinä kohtaa kun se alko uhkaileen mun kumppania mä vihelsin pelin poikki ja ilmotin ettei tarvi enää ikinä ottaa yhteyttä. Blokkasin sen facesta, whatsappista, instasta ja vaihdoin puhelinnumeroo.
Mun luottamus ihmisiin sai melkosen kolauksen, enkä varmasti tuu enää ikinä kuvitteleen että mies ja nainen vois olla vaan kavereita. Kyllä aika puskista tuli tääkin homma ku oltiin kuitenki tunnettu jo n.10 vuotta. Ottaa vieläkin ihan helvetisti päähän ku mies oli mulle kuitenki tosi hyvä ystävä.
No olikin sitten loppujen lopuksi sen verran huono kaveri että parempi kun pääsit eroon.
Mulla on paljon miespuolisia kavereita ja koska myös puhun heistä toisille kavereilleni, tuskin kukaan yksittäinen mies voi kuvitella että juuri hänen kanssaan varmasti tulee tapahtumaan jotain suurempaa. Jotkut on jossain vaiheessa myöntäneet ihastuksensa, mutta siihen olen vastannut että itselläni ei ole samanlaisia tunteita ja silti he ovat jatkaneet kaveruutta, silloinkin kun ovat vaikka itse alkaneet seurustella.
Mun kokemus on, että aika usein miesten ja naisten kaverisuhteissa mies saattaa jossain vaiheessa ihastua, mutta toiset osaa suhtautua asiaan oikealla tavalla eikä kuvitella suuria ja sitten kuvitelman murentuessa alkaa haukkua ja syyttää ihastuksen kohdetta petturuudesta.
Harmillinen tilanne sulla. :/
Musta tuntuu, että naiset voivat hyvinkin pitää miehiä vain ystävinä ajattelematta asiaa sen enempää. Miehillä taas on kokemukseni mukaan ystävyyden taka-ajatuksena kuitenkin se potentiaalinen pariutuminen, ainakin jos ovat siis sinkkuja ja heteroja. Ja ymmärtäähän sen, jos teillä on ollut hauskaa yhdessä ja olet muutenkin hänestä viehättävä niin tottakai mies alkaa toiveikkaana olettamaan, odottamaan... On naiivia kuvitella muutoin. Sä et ole tehnyt mitään väärää, hän vain on ollut tyypillinen mies ja tuntenut siten miten moni muukin sinkkumies tuntisi vastaavassa tilanteessa.
Ainoat toimivat ystävyyssuhteeni ovat olleet sellaisten miesten kanssa, jotka jo seurustelevat eivätkä siten "etsi" naista elämäänsä. Mutta en nyt oikeastaan tiedä voiko niitäkään kovin läheisiksi ystäviksi kutsua, hyviä kavereita ehkä ennemmin kun lähinnä isommissa porukoissa tavataan.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n ystävän logiikka on esitetty tässä: https://xkcd.com/513/
Ymmärrän kyllä, että aloitteen tekeminen voi pelottaa, mutta oikean parisuhteen voi saada vain ottamalla riskin torjutuksi tulemisesta ja kertomalla tunteistaan.
Helppo naisen sanoa kun miehet tekevät lähes poikkeuksetta kaikki aloitteet. Vähän sama kun mies sanoo fu*kzonelle joutuneelle naiselle, että katsele niitä itsesi tasoisia miehiä. Naisella menee puolustusrefleksi päälle ja sitten mussutetaan ettei varmasti kurkoteta kuuta taivaalta vaan ne ihan tavalliset miehet on kaikki ku*ipäitä.
Minulle on käynyt noin muutaman kerran nuorempana. Nykyään kaveeraan vain naisten ja homojen kanssa.