Ystävä myi kalliin vauvalahjan eteenpäin

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu pöyristyttävältä, mutta siksi, koska summa on mulle iso. Pitää varmaan suhteuttaa tulotasoon. En loukkaantuisi omien tulojeni mukaan ostetuiden lahjojen lopullisesta kohtalosta. Lahja on annettu ja ei kuulu enää mulle, mitä sille tapahtuu.

Älkää ostako omien tulojen yli meneviä lahjoja! Kukaan ei halua lahjaa, joka on köyhdyttänyt antajaansa.

Kauhea ajatus tuollainen, että ei viitsisi jotain lahjaa laittaa eteenpäin koska Pirkko sen nyt vähistä rahoistaan osti pyytämättä.

Ei 100 euroa ole vielä kallis.

Vierailija kirjoitti:

http://www.jollyroom.fi/lastentarvikkeet/babysitterit-keinut/babysitter…

Tällainen ja käyttämätön tietenkin.

Ap

Meillä tyttö vierasti tuollaista hirveästi vauvana. Alkoi huutaa heti kun hänet laskettiin siihen. Voisiko olla kyse tällaisesta? Tilaahan tuo vaan vie, jos sille ei kertakaikkiaan ole käyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsyttää kun anoppi tuo tytölle tavaraa tai vaatetta ja kovaan ääneen keuhkoo että ette sitten myy tätä kun ette enään käytä.

Ilmoitin että eikö annetut lahjat olekkaan meidän, ja pyysin olla jatkossa tuomatta mitään.

Tunnen samanlaisia ihmisiä, jotka lahjan antaessaan olettavat että he päättävät mitä lahjatavaralle tapahtuu ja kennelle se seuraavaksi annetaan kun se jää lapselle pieneksi.

Oliko se lahja vai laina?

Heillä saattoi olla jo joku vastaava, jota he syystä tai toisesta halusivat mieluummin käyttää. Ehkä olivat itse valinneet. Veisi paljon tilaa säilyttää ylimääräistä, kun noita ei nyt niin monta tarvitse. Jos tuo on sellainen velourpintainen, kuten usein tuon malliset ovat, niin se imee talouden kaikki pölyt ja irtohiukset hetkessä. Ehkä olivat valinneet helpomman materiaalin / tutummat hahmot / erilaisia härpättimiä, joista kuuluu vaikka musiikkia jne.

Ei ihmisillä ole tiloja säilyttää tarpeetonta tavaraa kaapeissa vain siksi että se on lahja.

Jos ostaa jotakin arvokasta jonka eteenpäin myyminen harmittaisi niin kannattaa etukäteen kysyä onko tavaralle käyttöä.

Minä voin lyydä lahjaksi saatua jopa avaamattomissa pakkauksissa, yhtään lakanaa tai lasten astiastoa en enään tarvitse. Lahjan antajaa en kehtaa loukata sanomalla etten halua tätä lahjaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu pöyristyttävältä, mutta siksi, koska summa on mulle iso. Pitää varmaan suhteuttaa tulotasoon. En loukkaantuisi omien tulojeni mukaan ostetuiden lahjojen lopullisesta kohtalosta. Lahja on annettu ja ei kuulu enää mulle, mitä sille tapahtuu.

Älkää ostako omien tulojen yli meneviä lahjoja! Kukaan ei halua lahjaa, joka on köyhdyttänyt antajaansa.

Kauhea ajatus tuollainen, että ei viitsisi jotain lahjaa laittaa eteenpäin koska Pirkko sen nyt vähistä rahoistaan osti pyytämättä.

Ehdottomasti samaa mieltä. -lainaamasi

Mitä ihmettä turhalle tavaralle sitten pitäisi tehdä jos ei saa myydä/antaa eteenpäin? Multa loppuis säilytystila jos kaiken säästäisin.

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmisillä ole tiloja säilyttää tarpeetonta tavaraa kaapeissa vain siksi että se on lahja.

Jos ostaa jotakin arvokasta jonka eteenpäin myyminen harmittaisi niin kannattaa etukäteen kysyä onko tavaralle käyttöä.

Minä voin lyydä lahjaksi saatua jopa avaamattomissa pakkauksissa, yhtään lakanaa tai lasten astiastoa en enään tarvitse. Lahjan antajaa en kehtaa loukata sanomalla etten halua tätä lahjaa.

Kuule kyllä se enemmän loukkaa jos  joku näkee että myyt hänen antamansa lahjaa, käyttämättömänä ja tietysti paljon halvemmalla kuin mitä lahjanantaja siitä maksoi. Paljon reilumpaa on kysyä onko lahjalla vaihtomahdollisuutta.

Itse toimisin samalla tavalla. Ilmoitan aina ennen juhlia, etten odota lahjoja enkä tarvitse mitään. Lahjoja kuitenkin aina tulee, ja kiitän kohteliaasti. Juhlien jälkeen annan tai myyn suurimman osan lahjoista pois. 

Mulla on valikoiva maku ja pieni asunto. Turha tavara on vain turhaa tavaraa, vaikka sen olisi saanut lahjaksi. Lahjan laittaminen eteenpäin ei tarkoita sitä, etten välittäisi sen antajasta ystävänä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmisillä ole tiloja säilyttää tarpeetonta tavaraa kaapeissa vain siksi että se on lahja.

Jos ostaa jotakin arvokasta jonka eteenpäin myyminen harmittaisi niin kannattaa etukäteen kysyä onko tavaralle käyttöä.

Minä voin lyydä lahjaksi saatua jopa avaamattomissa pakkauksissa, yhtään lakanaa tai lasten astiastoa en enään tarvitse. Lahjan antajaa en kehtaa loukata sanomalla etten halua tätä lahjaa.

Eikö  lasten astiasto ole sen lapsen eikä sun? Entä jos lapsi pitäisi siitä ihan erityisesti? Meiillä lapset haluavat säästää lempiastiastonsa muistona vaikka eivät enää niitä käytäkään.

Vierailija kirjoitti:

Ole ystävä äläkä ole huomaavinasi. Jos se tulee puheeksi, sanot vain ok. Ihmisillä on erilaisia tapoja suhtautua tavaraan ja lahjoihin. Nyt tiedät, että isommat lahjat hänen lapselleen kannattaa antaa rahana tai sopia etukäteen, jotta niitä varmasti tarvitaan.  

Rahana? Oletko tosissasi? Aika kylmä ajattelutapa. Itse valitsen lahjat huolella saajaa ajatellen, ja panostan lahjoihin myös rahallisesti. Silti en ajattele sitä rahaa, vaan sitä miten saaja toivottavasti ilahtuu lahjasta. Joskus voi toki tulla hutilahjoja. Jos huomaisin että jonkun henkilön lahjavalinta menee jatkuvasti pieleen (huomaisin vaikka nettikirppikseltä että aina menee sinne myyntiin), niin siinä vaiheessa lopettaisin lahjanantamisen, kerta lahjat eivät saajaa miellytä. En missään tapauksessa antaisi sitä rahana. Ei minun tehtäväni lahjanantajana ole tukea rahallisesti tätä henkilöä tavalla tai toisella.

Jos lahjat menee myyntiin rahapulan takia, niin en siltikään antaisi lahjoja rahana. Jossain tapauksessa saattaisin tukea rahallisesti, mutta ei sekään olisi "lahja" vaan tukea vaikeassa elämäntilanteessa. Lahjojen tarkoitus on ihan eri.

Vierailija kirjoitti:

ILahjan laittaminen eteenpäin ei tarkoita sitä, etten välittäisi sen antajasta ystävänä.

Kyllä se tarkoittaa ettet kovin paljon välitä, jos et välitä mielipahastakaan minkä ystävä kohtaa huomatessaan lahjansa kirppiksellä tms. Kannattaisi aina varmistua ettei ole mitään mahdollisuutta että lahjanhylkääminen tulee ilmi.

Tämä on vähän OT, mutta mikähän siinä on että kun perheeseen syntyy vauva, niin monilla alkaa tavallaan kilpajuoksu ostaa niitä varsinaisia vauvatarvikkeita lahjaksi, saatetaan jopa sanoa pariskunnalle etteivät "saa" ostaa sitä ja tätä, että päästään itse ostaaman se. En nyt todellakaan tarkoita ap:ta, mutta tuli mieleen ihan yleisellä tasolla tästä keskustelusta.

Minä jouduin aikanaan lopettamaan kertomisen mitä aiomme seuraavaksi hankkia tai ylipäätään edes tehdä. Jos mainitsin anoppilassa, että kuukauden päästä aloitetaan kiinteät, niin seuraavalla kerralla meille tultiin syöttötuolin kanssa, vaikka itse sellainen oltiin jo ostettu. No totta kai käytettiin sitä itse ostamaamme ja miettimäämme valintaa. Yksi sukulainen toi meille sitterin, kun olin niitä raskausaikana innoissani katsonut ja odottanut että miehen kanssa lähdetään ostamaan. Sitten on näitä markettishoppailijoita, ostellaan kauppareissuilla tuttipulloja, vaippoja, peppupyyhkeitä, ihan sama käytetäänkö niitä pulloja edes tai tiedetäänkö vaippakokoa. Sitten alkoi nämä kausivaatteiden tulot, aina tuli välikausihaalarit kolminkertaisena koska joku niin paljon halusi osallistua. Ei voitu kysyä etukäteen halutaanko tai tarvitaanko, tai jos halutaan niin millaiset. Eikä mennyt perille, vaikka sanottiin että haluamme lahjoja vain synttäreinä ja jouluna.

Välillä jopa tuntui, että minulta haluttiin viedä ilo siitä että hankin omalle vauvalle/taaperolle tarvikkeita. Kai kaikkien nyt luulisi ymmärtävän ainakin esikoisen kohdalla, että niiden ensimmäisten sänkyjen, vaunujen, sitterien, hoitopöytien katsominen ja ostaminen  on vähän tunnekysymyskin.

Edelleenkin, en nyt tarkoita ap:ta. Minun mielestä lahjoina on ok antaa leluja ja sisävaatteita, mutta varsinaiset tarvikkeet pitää perheen antaa ostaa itse. Jos tällaisissa asioissa haluaa auttaa, niin siitä kannattaa keskustella etukäteen. Samoin kalliita lahjoja ei kannata ostaa tiedustelematta asiasta ensin (tämä nyt koskee ap:nkin tilannetta).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmisillä ole tiloja säilyttää tarpeetonta tavaraa kaapeissa vain siksi että se on lahja.

Jos ostaa jotakin arvokasta jonka eteenpäin myyminen harmittaisi niin kannattaa etukäteen kysyä onko tavaralle käyttöä.

Minä voin lyydä lahjaksi saatua jopa avaamattomissa pakkauksissa, yhtään lakanaa tai lasten astiastoa en enään tarvitse. Lahjan antajaa en kehtaa loukata sanomalla etten halua tätä lahjaa.

Eikö  lasten astiasto ole sen lapsen eikä sun? Entä jos lapsi pitäisi siitä ihan erityisesti? Meiillä lapset haluavat säästää lempiastiastonsa muistona vaikka eivät enää niitä käytäkään.

Jos tuolle linjalle lähtee, että lapsella on itsemäärämisoikeus saamiinsa lahjoihin jo vauva- taaperoajasta lähtien, niin silloin kyllä saa olla isot varastot kotona. 

Kaikki eivät todellakaan ostele kohtuudella lapsiperheille lahjoja.

Meillä on lapselle tili, johon lain mukaan minulla ei ole oikeutta käyttää kuin lapsen hyväksi. Jos joku haluaa lapselle jotain pysyvää, niin laittakoot sinne rahat. Minun koti ei ole varasto. Itse olen katsonut esim. vauva- ja taaperoajan rakkaimmat vaatteet ja lelut säästöön lapselle muistoksi. Toki isompana voi katsoa itse muutamia rakkaita leluja säästöön, mutta kyllä meillä esim. 3v jo syö ihan normilautasilta, eikä edes muista ihaninta lastenastiastoaan.

Tuollainen härpäkemattomikälie on kyllä vähän sellainen, että sille joko on käyttöä tai ei ole. Ja jos ei ole, se on vaan ärsyttävä pölynkerääjä. Vähän sama kuin joku kissan tai koiran peti. Etukäteen ei tiedä suostuuko eläin edes koskemaan siihen ja jollei suostu, se on oikeasti aivan turha.

Lahjat joille itsellä ei ole käyttöä, annan AINA hyväntekeväisyyteen. Niiden myyminen on MAUTONTA ja NOLOA.

Sanoisin kyllä ystävälle, että myitte ilmeisesti lahjani, että harmi kun ette pitäneetkään siitä.

Kyllä minä lahjan saajana yrittäisin ainakin hoitaa myymisen muualla kuin netissä, niin ettei antaja saisi tietää.