Miksi mä olen vihainen koko ajan?
Ennen olin sellainen tasainen, jopa hyväntuulinen ajoittain. Muistan kokeneeni iloa ja sain hyvän olon esim. lenkkeilystä, en enää :( En tule onnelliseksi enää mistään! Nyt sanotaanko 2-3 vuoden aikana pessimismi, realismi, välinpitämättömyys ja jopa viha on nousseet päällimmäisiksi tunteiksi, jos nyt enää voin sanoa edes tuntevani mitään. Olen koko ajan vihainen kaikille ja kaikelle. Pelkään että puoliso vielä ottaa ja lähtee, ainoa hyvä asia vielä elämässäni :(
Nytkin olen yksin kotona, puoliso töissä, olen niin vihainen että tekisi mieli paiskoa jotain ja kiljua.
Kommentit (46)
Mielestäni ihan tervettä; maailmassa on nykyisin valitettavasti enemmän syitä olla vihainen 24/7 kuin aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Villi veikkaus: palstailet useamman tunnin päivässä? :D
Näin!Syö,ulkoile ja hoida asiasi kuntoon.ja lopeta täällä notkuminen.
D vitamiinin puutos? Vaihdevuodet? Stressi? Krapula?
En käytä e-pillereitä enkä muitakaan lääkkeitä. Käyn joka päivä lenkillä, ulkoilen, salilla ja jumpissa, niistä ei tule enää mistään hyvää oloa.
Jotenkin sellainen tyhjyys on vallannut kaiken, täysi näköalattomuus. Kärsin myös pahoista univaikeuksista.
Täytän pian 35v ja tuntuu että elämäni on jo eletty, enää odottaa kuolema.
Ap
Ole yksin ja mieti asiat selviksi. Ja preikki somesta tekee myös hyvää. Ohjaa itse elämääsi ! Ja tärkein, nuku enemmän!
Käytätkö hormonaalista ehkäisyä? Googlaa progesterone intolerance. Jatkuva keltarauhashormonin käyttö voi aiheuttaa jatkuvan pms-mielentilan keltarauhashormonille herkistyneellä naisella. Myös kehon omalle, luonnolliselle progesteronille voi olla herkistynyt, mutta silloin ketutus hellittää kuukautisten alkaessa ja alkaa uudestaan ovulaation tapahduttua.
Onko sulle joskus tapahtunut jotain mistä tuo kumpuaa?
Oon itsekin kokenut vihan tunnetta vaikka se ei tule tästä päivästä.
Univaikeudet voivat tuon aiheuttaa. B12-vitamiinin puutos myös aiheuttaa raivarifiiliksiä. Mutta lähtisin noista pahoista univaikeuksista ratkomaan asiaa. Hyvä uni on aivan käsittämättömän tärkeää.
Mene metsään. Parantaa mielialaa.
Vierailija kirjoitti:
En käytä e-pillereitä enkä muitakaan lääkkeitä. Käyn joka päivä lenkillä, ulkoilen, salilla ja jumpissa, niistä ei tule enää mistään hyvää oloa.
Jotenkin sellainen tyhjyys on vallannut kaiken, täysi näköalattomuus. Kärsin myös pahoista univaikeuksista.
Täytän pian 35v ja tuntuu että elämäni on jo eletty, enää odottaa kuolema.
Ap
Lapseton....
Kuulostaa masennukselta. Myös alkava hormonitason hiipuminen voi olla syynä, varsinkin univaikeuksiin. Vaihdevuodet voi alkaa jopa alle nelikymppisenä hitaasti ja vähitellen, mikä aiheuttaa joskus vääriä masennusdiagnooseja.
Jos kiljua tekee mieli, voi olla kyse alhokolismista.
Vierailija kirjoitti:
En käytä e-pillereitä enkä muitakaan lääkkeitä. Käyn joka päivä lenkillä, ulkoilen, salilla ja jumpissa, niistä ei tule enää mistään hyvää oloa.
Jotenkin sellainen tyhjyys on vallannut kaiken, täysi näköalattomuus. Kärsin myös pahoista univaikeuksista.
Täytän pian 35v ja tuntuu että elämäni on jo eletty, enää odottaa kuolema.
Ap
.
En suosittele, mutta monasti pitkästyneet kotirouvat laittavat niin sanotusti uutta matoa koukkuun... eihän se oikein ole, että tuossa iässä jo tuntuu että tässäkö tämä nyt sitten elämä olikin.
Villi veikkaus: palstailet useamman tunnin päivässä? :D