Lue keskustelun säännöt.
Miksi mä olen vihainen koko ajan?
19.09.2016 |
Ennen olin sellainen tasainen, jopa hyväntuulinen ajoittain. Muistan kokeneeni iloa ja sain hyvän olon esim. lenkkeilystä, en enää :( En tule onnelliseksi enää mistään! Nyt sanotaanko 2-3 vuoden aikana pessimismi, realismi, välinpitämättömyys ja jopa viha on nousseet päällimmäisiksi tunteiksi, jos nyt enää voin sanoa edes tuntevani mitään. Olen koko ajan vihainen kaikille ja kaikelle. Pelkään että puoliso vielä ottaa ja lähtee, ainoa hyvä asia vielä elämässäni :(
Nytkin olen yksin kotona, puoliso töissä, olen niin vihainen että tekisi mieli paiskoa jotain ja kiljua.
Kommentit (46)
Lataa pokemon go ja metsästä kaikki pokemonit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pms, vaihdevuodet, estrogeenidominanssi, progesteronin puute, kilpirauhasen vajaatoiminta, vitamiinien ja hivenaineiden puutosta (voi olla myös noiden hormoniongelmien syynä), raudan puute...
Älä kuitenkaan lähde synteettisten hormonien tielle! Ne on vain pahaksi.
Googlaa bioidentical hormones.
Lainaa kirja Female Brain Gone Insane.Tää on kai tätä ihanaa reilu kolmekymppisen naisen ikäkautta, kun vituttaa aina ja kaikki melkein koko ajan tai koko ajan... :-(
.
EI kolmekymppistäkään kuulu koko ajan vituttaa. Entisaikoina kun kunnon parittelu antoi kunnon fiiliksen. Nykyään se taitaa olla ihan peruskauraa, eli kuuluu ihan arkipäivän toimiin muutenkin. Kun kaikki meni pieleen, ja ahisti, niin toiveissa oli kuitenkin saada SITÄ kotona. Antoi lohduttomaankin tilanteeseen jotain toivoa.
.
.
Jos sulla on feminismisyöpä.
Kannattaisi varmaan käydä lääkärissä varmuuden vuoksi.
Ei tuo taida olla ikäkauteen liittyvä, eikä välttämättä sukupuoleen. Juuri kuulin taas avoimesta ikkunasta kun naapuripariskunta 50+ huutavat toisilleen. Heillä ainut tapa kommunikoida on huutaminen, tiuskiminen, kärttyisä valitus. Ja valitettavasti niin kovalla äänellä ettei voi olla kuulematta. Sääliksi käy. Kyllä kokeilisin ensin vaikka mielialalääkkeitä ja terapiaa, paranisi se unikin. Jotenkin onnettoman kuuloista olla noin masentunut noin nuorena, työelämää ja mahdollisuutta tehdä vaikka mitä kymmeniä vuosia edessä.
Hienoa, että kaipaat muutosta :)
Opettele kiitollisuutta, kirjoita ylös tai ainakin mieti jokaisesta päivästä vaikka kolme asiaa, josta olet kiitollinen.
Tympääntynyt ihminen voi olla aikamoinen piina läheisille. Kuormittava.
Pyri tietoisesti olemaan hyväntuulinen. Itselläsi ja läheisilläsi on silloin paljon mukavampaa.
Negatiivisuus on turha taakka.
Satsaa elämässäsi asioihin, joista nautit ja joista saat hyvää oloa.
Ulkoile, opi näkemään luonnon kauneus, kuuntele musiikkia, mene kansalaisopistoon, lue runoja...
Nuku riittävästi, juo vettä, tankkaa ravintorikasta ruokaa...
Paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä.
Hyviä rasvoja margariinien ja teollisesti prosessoitujen rasvojen sijaan. Avokadoa, manteleita, siemeniä, pähkinöitä, kylmäpuristettuja öljyjä, voita ja kookosöljyä.
Aurinkoista ja ihanaa syksyä :)