Miksi mä olen vihainen koko ajan?

Hoitamattomia asioita elämässä.Joku painaa.

Kuulostaa siltä, että olet lukenut liikaa ikiksen provoja ja palstan erotarinoita. :) Määrään näin alkuun viikon av-vieroitusta. Leivo vaikka sämpylää tai käy lenkillä ihastelemassa syksyä. Ihanan raikas ilma tuolla ulkona. <3

Niin onko sulla lapsia?

Vierailija kirjoitti:

En käytä e-pillereitä enkä muitakaan lääkkeitä. Käyn joka päivä lenkillä, ulkoilen, salilla ja jumpissa, niistä ei tule enää mistään hyvää oloa.

Jotenkin sellainen tyhjyys on vallannut kaiken, täysi näköalattomuus. Kärsin myös pahoista univaikeuksista.

Täytän pian 35v ja tuntuu että elämäni on jo eletty, enää odottaa kuolema.

Ap

Ethän liiku liian paljon? Liikunta tuo oikein mitoitettuna energiaa, mutta liiallisena puolestaan vie sitä. Syöthän riittävästi ja monipuolisesti? Ylikunto? Tai sitten olet masentunut. 

Vierailija kirjoitti:

Jos kiljua tekee mieli, voi olla kyse alhokolismista.

alkoholismista*

minulla on tuollaista, mut olen 40 v. Ajattelen, et vaihdevuosien ennakko-oireilua.

Omat sisäiset arvot eivät vastaa sitä, miten elät elämääsi.

Minulla on kaksi lasta, yläasteikäisiä. Jäin työttömäksi jokunen vuosi sitten, olin tosi väsynyt ja ajattelin henkäistä hetken. Tähän päivään mennessä en ole saanut ensimmäistäkään hakemusta laitettua,

En ole facebookissa, palstailen harvoin, en ole koskaan käyttänyt migreenin takia mitään hormoneja.

Elämäni pitäisi olla hyvin, jopa täydellistä, silti se tuntuu täysin tyhjälle ja merkityksettömälle. Mitään suuria esim. taloushuolia ei ole, pari vuotta niin lapsetkin muuttaa pois.

Ap

Kuvailit hyvin kliiniseen depression. Masennus voi ilmetä myös aggressiona.

.

 Onko sulla minkäänlaisia tavoitteita tulevaisuudessa tai haaveita, joita kohti pyrit sinnikkäästi?

Ihmisellä on hyvä olla jotain pitkälle kantavia unelmia. Ei välttämättä mitään kovin suuria tai vaikeasti tavoitettavia, vaan ihan realistisia, muttei kuitenkaan liiankaan helppoja.

Osa voi olla tietty sellaisiakin, joita ei välttämättä saa toteutettua tai tarvitse ikinä toteuttaakaan.

.

.

Ihan sama juttu minulla, olen 24/7 raivona. Töissä, kotona, kaupassa, kokoajan ärtynyt. Vihainen, tuskainen! Hirveä olo :( kaikki mikä vielä hetki sitten tuntui hyvältä ei tunnu nyt miltään, esim juuri liikunta. En saa siitäkään enää mitään. Mikään ei huvita, mikään ei kiiinosta. Vituttaa vaan kaikki. Olen kylmä ja välinpitämätön. :(( Nukun myöskin todella huonosti..

ikä 41v

Sepä se, ei ole tavotteita, unelmia, mitään mitä kohti pyrkiä. En kaipaa rahaa, lomaa, tästä hienompaa asuntoa, autoa tmv. Tämä on varmaan se suurin ongelma. Olen tylsistynyt.

Ap

Ihan kuin mieheni. Tulee töistä, istuu tietokoneelle ja istuu siinä puoleenyöhön asti. Välillä räyhää ja raivoaa lapsille, kun riitelevät ja metelöivät liikaa. Ei kuulemma ole masentunut, eikä varsinkaan ole mitään lapsuudentraumoja.

Vierailija kirjoitti:

Sepä se, ei ole tavotteita, unelmia, mitään mitä kohti pyrkiä. En kaipaa rahaa, lomaa, tästä hienompaa asuntoa, autoa tmv. Tämä on varmaan se suurin ongelma. Olen tylsistynyt.

Ap

.

Ala vaikka keräilemään jotakin, ei mitään välttämättä kovin kallistakaan.  Mieluummin sellaista, johonka joudut perehtymään tiedollisesti ja esimään tietoa harrastuksestasi ja sen kohteisiin liittyvvää taustatietoa. Vaikkapa sitten ihan jotain nippelitietoa, jota ilmankin pärjää, mutta mikäli aikaa on, niin voi sitä siihen käyttää.

Samalla näet, kun kokoelma pikkuhiljaa karttuu ja koko ajan on sellaista vapaa-ajan puuhaa ja pientä mietittävää, miten ja mistä seuraavan täydennyksen kokoelmaan löytäisi. Joskus taas saattaa törmätä keräilyesineeseen ihan yhtäkkiä ja yllättävissäkin paikoissa, kun on valppaana.   Enkä nyt tarkoita mitään virtuaalisia pokemoinen keräämisiä.

Tai ostat sellaisen heikkokuntoisen pappatunturin ja alat sitä kunnostamaan sekä jahtaamaan siihen ehjiä tai uudenveroisia osia.  Ei sekään ihan helppoa ole, mikäli ei lähde käyttämään pelkkiä uusiotuotanto-osia.

.

.

Mää lähden vaikka sieniretkelle metsään, niin tylsyys häviää. Luonto on kaunis.

Kuka tahansa tylsistyy itsensä seurassa.

Mulla oli samaa kun työnkuva oli pitkästyttävä. Onneksi pääsin tekemään toista hommaa. Aloitin myös opinnot, tekee älyttömän hyvää kun joutuu taas käyttämään aivojaan johonkin. Tylsistyminen ja tavoitteettomuus alkaa helposti tuoda nimenomaan tuota tyhjyyden tunnetta elämään. Itsekin kriiseilin samaan aikaan tylsän työni kanssa siitä, kun kaikki tavoitteeni oli saavutettu. Työpaikka, perhe, oma koti, sun muut. Sittemmin löysin uuden tavoitteen; kodin laittaminen hiljakseen itseä enemmän miellyttäväksi, pihan rakentaminen kauniiksi.. Pelkästään suunnittelu antaa uskomatonta mielihyvää, vaikka tietää ettei läheskään kaikkea voi vielä vuosiin toteuttaa. Voisin kuvitella vaikka aloittavani uuden, tavoitteellisen harrastuksen esim. koirien parissa, jos kaipaisin lisästimulaatiota. Tokoilua, agilitya, jälkeä, suojelua, jotakin jossa voisi yhetistyössä muiden ihmisten ja eläinten kanssa treenata jotakin.

Tottakai työtöntä masentaa!

Lähde jonnekin. Vaikka eri maisemiin.

Turhautunut?

Aloita jokin uusi mielekäs harrastus? Opiskele uusi kieli? Missä asut? Lähden seuraksi jos ranska tai espanja käy? :D

Vierailija kirjoitti:

Ennen olin sellainen tasainen, jopa hyväntuulinen ajoittain. Muistan kokeneeni iloa ja sain hyvän olon esim. lenkkeilystä, en enää :( En tule onnelliseksi enää mistään! Nyt sanotaanko 2-3 vuoden aikana pessimismi, realismi, välinpitämättömyys ja jopa viha on nousseet päällimmäisiksi tunteiksi, jos nyt enää voin sanoa edes tuntevani mitään. Olen koko ajan vihainen kaikille ja kaikelle. Pelkään että puoliso vielä ottaa ja lähtee, ainoa hyvä asia vielä elämässäni :(

Nytkin olen yksin kotona, puoliso töissä, olen niin vihainen että tekisi mieli paiskoa jotain ja kiljua.

Oma avovaimoni oli samanlainen. Lähdin.

Kannattaa pyrkiä miettimään mikä sen vihan aiheuttaa. Oikeastaan aina syynä on tyytymättömyys omaan elämään tavalla tai toisella. Mieti miten voisit tehdä siitä parempaa.

Pms, vaihdevuodet, estrogeenidominanssi, progesteronin puute, kilpirauhasen vajaatoiminta, vitamiinien ja hivenaineiden puutosta (voi olla myös noiden hormoniongelmien syynä), raudan puute...

Älä kuitenkaan lähde synteettisten hormonien tielle! Ne on vain pahaksi.

Googlaa bioidentical hormones.

Lainaa kirja Female Brain Gone Insane.

Tää on kai tätä ihanaa reilu kolmekymppisen naisen ikäkautta, kun vituttaa aina ja kaikki melkein koko ajan tai koko ajan... :-(