Mitkä teille on ne tärkeimmät jutut, jotka tuovat elämään sisältöä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on omasta asenteesta kiinni. Mitä tekisit jos voisit. Tee se.

Unelmani ovat sellaisia, ettei minun todellakaan ole niitä mahdollista toteuttaa, niihin vaadittaisiin suurin piirtein fiktiivinen maailma. En ole keksinyt realistisempia unelmia, ja sehän tässä tympii. Tuntuu että oikea elämä on vain niin tuhottoman tylsää, ihmiset ovat tylsiä (en väitä olevani sen parempi), en vain yksinkertaisesti jaksa olla kiinnostunut mistään arkisista asioista, eikä kiinnosta vähemmän arkinenkaan (matkustelu, konsertit, teatterit, tapahtumat, juhlat, extreme-lajit...).

AP

Onpa kurjaa, tuolla tavalla menee kyllä elämä ihan hukkaan :( Oletko masentunut, jos et saa yhtään mistään mitään iloa?

Vierailija kirjoitti:

Nettiporno ja tietokonepelit

Nämä ja kokkaaminen. Juuri kokkaillut pari tuntia ja hauskaa on ollut, vaikkei onnistunutkaan mitä yritin. Tekaisinpa sitten toista ruokaa. 

Muitakin kiinnostavia harrastuksia olisi, mutta raha rajoittaa..

Vierailija kirjoitti:

Perhe, ystävät, meditaatio, musiikki ja huumori.

Aivan täsmälleen nämä samat, lisänä opiskelu ja hidas elämä noin yleensä.

Mies joka on "peruskallioni"

urheiluharrastus ja siihen liittyvät tapahtumat

Ihanat ystävät ja sukulaiset

Työni nuorten parissa

vapaaehtoistyö ja se tunne olla rakastettu ja tarpeellinen

kielten ja kulttuurien opiskelu sekä matkustelu

herkuttelu, viini

hyvät kirjat ja elokuvat

vapaapäivien aamut

lepäily ja laiskottelu

kaupunkikulttuurista nauttiminen.

Tykkään tosi paljon elämästäni nyt.

Mulla vähän sama ongelma kuin ap:llä. Asiat on periaatteessa ihan ok, mutta olen välillä todella tympiintynyt tylsään elämääni. On harrastuksia, matkustelen, nautin hyvästä ruoasta ja niin edelleen, mutta silti. 

Sitä paitsi olen huomannut, että tämä vaihe elämässä saa minut erakoitumaan. 

Vierailija kirjoitti:

Sulle ei ole tapahtunut (vielä) mitään niin järkyttävää kriisiä että olisit oppinut pienistä, yksinkertaisista asioista nauttimisen taidon. Sellainen nousee usein ihmisillä jotka ovat olleet "hukkumaisillaan", selvittyään tavallinen elämä maistuu makealta vaikka se kliseistä onkin. Auringon nousut ja laskut ja ne kahvikupilliset. Tietyllä tavalla kyllä taidat nyt käydä kriisiä läpi. Mielekkään elämän rakentaminen ei kuitenkaan tapahdu niinkään ulkoa päin kuin sisäisen elämän kautta. Voisit aluksi alkaa lukemaan vaikkapa onnellisuus ja elämäntaito

-kirjallisuutta laidasta laitaan, näkökulmia on tähänkin useita. Nämä kirjat voisivat herättää ajatuksiasi siitä kohmeesta jossa ne nyt ovat ja turtumus muuttuu uteliaisuudeksi.

Olen lukenut populaarikirjallisuutta aiheesta ja tutkimuksia ja muuta kovempaa matskua myös, ihan kiinnostavia havaintoja niissä on esitelty, mutta eivät ole omaan elämääni sen kummemmin vaikuttaneet. 

Ikäviä kokemuksia minulla on elämässäni ollut, tarkemmin niitä tässä avaamatta. Minusta on aika epäreilua aina lyödä tuolla, että pitäisi vaan kärsiä enemmän että sitten voisi nauttia jostain sen jälkeen. Onhan siinä sinänsä perää, mutta en minä itseäni voi miksikään aivan täysin kermaperseeksi kuitenkaan luokitella.

AP

Hyvä ruoka, viini ja keskustelu ystävien kanssa. Kaikki muu elämässä on vain plussaa. Satunnainen raivokas hikiliikunta on todella nautittavaa.

Lapsi, mies, liikuntaharrastus jossa kehityn, ulkonäkö tai sen parantamisyritykset, jonkin verran oma lapsuuden perhe ja työkin.. Lisäksi uskonto, taiteet, musiikki ja lenkkeily. Tärkeimmäksi nostan tuon oman rakkaan liikuntaharrastuksen, se pitää pääkopan onnellisena.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on omasta asenteesta kiinni. Mitä tekisit jos voisit. Tee se.

En ole ap, mutta jättäydyn nyt työstä pois ohjeesi mukaisesti. Toivottavasti sinä olet töissä, jotta voit maksaa verojen muodossa elämiseni.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sä ap vaan olet masentunut. Ihminen jolla on kaikki periaatteessa hyvin, ja kaikki kyllästyttää, ei ole unelmia ym. niin sellainen on 99% varmuudella masentunut, ei ihminen voi olla vaan kyllästynyt aivan kaikkeen.

Tai sitten sulla ei ole ollut tarpeeksi vastoinkäymisiä, jos ei mitään pahaa ja huonoa, ei voi nauttia hyvästä.

Minulla on niin paljon esim. terveyshuolia ja rahahuolia että normaali elämä tuntuu ihanalta, jos ei ole mitään akuuttia kriisiä menossa, jos kaikki läheiset on suht terveitä, kukaan ei ole kuollut tai kuolemaisillaan, katto on vielä pään päällä ja laskut maksettu tässä kuussa, niin kaikki on hyvin. Voin nauttia puutarhasta, työstä, puolisosta, lapsista, lemmikeistä, lukemisesta, herkuista, telkkarisarjoista, nukkumisesta, mistä vaan. Kun tietää että niitä vastoinkäymisiä tulee vääjäämättä tulevaisuudessa, pahojakin kun läheisiä kuolee, ymmärtää että tästä hetkestä pitää nauttia, koska tahansa tätä hetkeä muistelee kaiholla, että silloin vielä oli kaikki hyvin.

Kiitos lausunnostasi psykologi, mutta masennusta itse joskus taannoin epäillessäni hakeuduin ihan oikean psykologin pakeille, eikä masennusta istuntojen seurauksena diagnosoitu. Kyllästynyt minä vain olen, mutta ihan toimintakykyinen silti.

Kurjien juttujen jälkeen elämä tuntuu tietenkin aina hetkellisesti vähän hienommalta, en osaa itse kuitenkaan pitää esimerkiksi luettelemiasi asioita elämän sisältönä, vaikka ne eivät aina olekaan olleet itsestäänselvyys.

AP

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on omasta asenteesta kiinni. Mitä tekisit jos voisit. Tee se.

Olisin rakentanut talon. Että se siittä.

Vierailija kirjoitti:

Luonto (mm. marjastus), uiminen, sauvakävely, kuntosali, kirjasto eli siis lukeminen, kielenopiskelu ja last but not least on rankametässä olo.

Ja sen tajuaminen, että elämä on tässä ja nyt eikä vasta "sitten kun".

Nää on ihan höpöpuheita, jos täällä ei ole annettu mahdollisuutta toteuttaa toiveitaan. Joillakin käy satumainen tuuri, kovin monella ei. Tai sitten jos se mitä haluaa tehdä on sukkien kutomista, niin onnistuuhan se.

Ihanan, ja rakkaan poikani helliminen ja rakastaminen. Elämän jakaminen rakkaan, komean ja kiltin mieheni kanssa. Hauskat työkaverit, ja työni jolla voin parantaa maailmaa. Laaja kaveripiiri; koulu ja opiskelupiireistä, joukkuelajin jengi. Tiivistettynä: Muut ihmiset tuo elämän ilon ja merkityksen, ihanaa saada rakastaa ja saada se moninkertaisena takaisin. :) Herään joka aamu onnellisena.

Olisin ruvennut köyhäksi kalastajaksi, mutta Jeesuksen ajoista on tultu tähän. Silloin ihmiset olivat rikkaampia ja se onnistui. Nyt merenrantatontti asuntoineen maksaa puolisen milliä.

Silloin siinä rannalla asui se köyhä kalastaja.

Ei tähän mitään masennusdiagnoosia kannata heittää. 

Mutta mitä tehdä kyllästymiselle? Tähän joku ehkä sanoisi, että kannattaisi muuttaa asennetta, ettei esim. vaatis niin paljoa elämältä. Hm. 

AP sun ongelma on siinä, että oot yksinkertaisesti jämähtänyt. Luulet tietäväsi ettet oo kiinnostunut asioista, vaikka selvästi et vaan uskalla heittäytyä ja kokea asioita.

''Poden turhautumista elämään. Tuntuu että nykyiset ystävyyssuhteet eivät enää tyydytä muuta uusiin ihmisiin tutustuminen ei kiinnosta, opiskelen väärää alaa mutta en ole parempaakaan keksinyt, duunarityö tympii mutta muuhun en ole pätevä, matkustelu ei kiinnosta enää oikein eikä ole rahaa tai aikaakaan, mikään harrastus ei tunnu houkuttelevalta, ei ole parisuhdetta enkä sellaista haluakaan, sama lasten suhteen''

Uusiin ihmisiin tutustuminen ei kiinnosta ja opiskelet väärää alaa? mitä jos vaan hankkisit sen uuden opiskelupaikan ja kokisit jotain uutta. Vaikka se uusikin opiskelupaikka ois väärä niin saisit ainakin taas laajennettua maailmankuvaas ja ehkä jopa kokisit jotain kiinostavaa. Ei ole aikaa eikä rahaa matkusteluun? noi on vaan järjestelykysymyksiä. Miksi sua ei kiinosta matkustelu ja miksi et muka haluaisi parisuhdetta?

Mun korvaan kyllä kuullostaa vahvasti siltä että AP vaan pelkää uuteen heittäytymistä tai sitten ei vaan yksinkertaisesti omaa vielä sitä taitoa. Nyt vaan ulos siitä kuoresta ja rohkeasti uusi juttuja kohti!

Niin, rankametsäänhän mennäänkin ilman, että köyhä omistaa metsää. 

Vierailija kirjoitti:

Ei tähän mitään masennusdiagnoosia kannata heittää. 

Mutta mitä tehdä kyllästymiselle? Tähän joku ehkä sanoisi, että kannattaisi muuttaa asennetta, ettei esim. vaatis niin paljoa elämältä. Hm. 

Niin, suurin osa sanoo joko että a) masennus, hanki apua tai b) asenteesta kiinni, muuta asenteesi. No, masennusta minulla ei ole (tutkittu juttu), asennettani olen yrittänyt muuttaa esimerkiksi lukemalla niitä kirjoja, tekemällä asioita mukavuusalueen ulkopuolelta, keskustelemalla ja kuuntelemalla, etsimällä niitä intohimon kohteita mutta löytämättä niitä sitten kuitenkaan... En siis ole keksinyt, että miten saisin asenteeni muutettua. Kuten sanoin, minusta olisi hienoa nauttia yksinkertaisesta elämästä, mutta itsepetokselta se minusta tuntuu, koska - anteeksi kielenkäyttöni - yksinkertainen elämä on mielestäni ihan helvetin tylsää ja merkityksetöntä.

AP

Tavallista tähteläisille. Arkipäiväinen ihmiselämä tuntuu tylsältä kun on tottunut elämään korkeammissa ulottuvuuksissa...

Lifelongjourney kirjoitti:

AP sun ongelma on siinä, että oot yksinkertaisesti jämähtänyt. Luulet tietäväsi ettet oo kiinnostunut asioista, vaikka selvästi et vaan uskalla heittäytyä ja kokea asioita.

''Poden turhautumista elämään. Tuntuu että nykyiset ystävyyssuhteet eivät enää tyydytä muuta uusiin ihmisiin tutustuminen ei kiinnosta, opiskelen väärää alaa mutta en ole parempaakaan keksinyt, duunarityö tympii mutta muuhun en ole pätevä, matkustelu ei kiinnosta enää oikein eikä ole rahaa tai aikaakaan, mikään harrastus ei tunnu houkuttelevalta, ei ole parisuhdetta enkä sellaista haluakaan, sama lasten suhteen''

Uusiin ihmisiin tutustuminen ei kiinnosta ja opiskelet väärää alaa? mitä jos vaan hankkisit sen uuden opiskelupaikan ja kokisit jotain uutta. Vaikka se uusikin opiskelupaikka ois väärä niin saisit ainakin taas laajennettua maailmankuvaas ja ehkä jopa kokisit jotain kiinostavaa. Ei ole aikaa eikä rahaa matkusteluun? noi on vaan järjestelykysymyksiä. Miksi sua ei kiinosta matkustelu ja miksi et muka haluaisi parisuhdetta?

Mun korvaan kyllä kuullostaa vahvasti siltä että AP vaan pelkää uuteen heittäytymistä tai sitten ei vaan yksinkertaisesti omaa vielä sitä taitoa. Nyt vaan ulos siitä kuoresta ja rohkeasti uusi juttuja kohti!

En.