3-kymppiset! Millä nimityksellä kutsut seurustelukumppania
Seurustelen, mutta ei asuta yhdessä. Poikaystävä kuulostaa mielestäni liian teiniltä ja miesystävä liian vanhalta... etunimellä toki voisi kutsua, mutta tuntuisi oudolta alkaa töissä yhtäkkiä puhumaan vaan Markosta. Millä nimityksellä te muut kolmikymppiset kutsutte seurustelukumppaneitanne?
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Olenko ainoa, jonka mielestä mies tarkoittaa nimenomaan aviomiestä, ei mitään avomiestä tai miesystävää? Minun korvaan aina särähtää, jos joku puhuu miehestään vaikkei ole naimisissa.
Minustakaan ei ole luontevaa sanoa "mies", kun ei naimisissa olla. Eka ajatus tosiaankin on, että kyseessä on aviomies. Mutta kukin toki kutsukoon niin kuin tykkää
Vierailija kirjoitti:
Olenko ainoa, jonka mielestä mies tarkoittaa nimenomaan aviomiestä, ei mitään avomiestä tai miesystävää? Minun korvaan aina särähtää, jos joku puhuu miehestään vaikkei ole naimisissa.
Taidat olla vähintään nelissäkymmenissä? Sanojen tarkoitukset muuttuu aikojen saatossa. Avioliitto ei ole nuoremmalle sukupolvelle enää monellekaan niin tärkeä asia. Jos mulla olis vaikka lapsia miehen kanssa, jonka kanssa olen ollut viimeiset kymmenen vuotta yhdessä, niin pitääkö mun silti puhua "poikaystävästä" eikä"miehestä"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun joku puhuu puolisostaan sanalla mies, oletan heidän olevan naimisissa.
Aviomies = mies, jonka kanssa olet naimisissa.
Mies = sukupuoli.
"Mun mies" = mies, jonka kanssa seurustelen vakavasti, olen avoliitossa, olen kihloissa tai olen naimisissa
Vaikka sulla olis tommonen harhaluulo, ei se tarkoita että olisit oikeassa tai että kaikki on samaa mieltä sun kanssa.
Kerroinkin, että silloin kun joku puhuu PUOLISOSTAAN miehenä, ajattelen heidän olevan naimisissa. Tarkkana nyt näissä "nokkeluuksissa", tietenkin mies-sana voi viitata myös sukupuoleen, mutta silloin yhteys on eri. Tähän kysymykseen ei ole absoluuttista oikeaa vastausta, koska kielelliset merkitykset eivät ole absoluuttisia. Et siis itsekään ole niin sanotusti oikeassa. Tässä ketjussahan oli nimenomaan tarkoitus keskustella juuri näistä nimityksistä ja niiden ymmärtämisestä.
Ja kannaltasi valitettavaa, että tällainen "harhaluulo", että puolisosta puhuttaessa mies-sana viittaa juurikin aviomieheen, on hyvin yleinen. Älä siis ylläty, mikäli väärinkäsityksiä ilmaantuu. Sinua on varoitettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyty-yde tai töttö-öttö
M31
Hyi saatana
Ootpa kalkkis
Kutsun poikaystäväksi tai helluksi. Mutta hellu onkin murresana, ei kannata käyttää, jos ei ole teilläpäin käytössä. Aiheuttaa muuten suurta hilpeyttä. :D
En koe, että poikaystävä olisi kolmekymppiselle liian teini :)
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla vähintään nelissäkymmenissä? Sanojen tarkoitukset muuttuu aikojen saatossa. Avioliitto ei ole nuoremmalle sukupolvelle enää monellekaan niin tärkeä asia. Jos mulla olis vaikka lapsia miehen kanssa, jonka kanssa olen ollut viimeiset kymmenen vuotta yhdessä, niin pitääkö mun silti puhua "poikaystävästä" eikä"miehestä"?
Olen jo vuosia sitten täyttänyt neljäkymmentä ja vähän senkin vuoksi kysyin, käytetäänkö näitä ilmauksia nykyisin niin hövelisti. Kuvailemassasi tilanteessa avomies olisi sopiva ilmaus, tai lasten isä, jos ette asu yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Olenko ainoa, jonka mielestä mies tarkoittaa nimenomaan aviomiestä, ei mitään avomiestä tai miesystävää? Minun korvaan aina särähtää, jos joku puhuu miehestään vaikkei ole naimisissa.
Laissakin viitataan avoliittoon sanoilla "asua avioliiton kaltaisissa olosuhteissa". Minusta avopuolisoon viittaaminen sanalla mies on loogista ja luontevaa. Ei avopuoliso ole mikään poika- tai miesystävä, hän on puoliso.
Vierailija kirjoitti:
Seurustelen, mutta ei asuta yhdessä. Poikaystävä kuulostaa mielestäni liian teiniltä ja miesystävä liian vanhalta... etunimellä toki voisi kutsua, mutta tuntuisi oudolta alkaa töissä yhtäkkiä puhumaan vaan Markosta. Millä nimityksellä te muut kolmikymppiset kutsutte seurustelukumppaneitanne?
No en todellakaan poikaystäväksi. KOlmekymppiset ei ole enää poikia ja tyttöjä vaan miehiä ja naisia.
Avopuolisoa sanotaan usein avokiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun joku puhuu puolisostaan sanalla mies, oletan heidän olevan naimisissa.
Sitten oletat.
Uu kovismamma :D
Sanon etunimellä, kyllä ihmiset pääsevät siitä sitten jyvälle.
Vierailija kirjoitti:
Laissakin viitataan avoliittoon sanoilla "asua avioliiton kaltaisissa olosuhteissa". Minusta avopuolisoon viittaaminen sanalla mies on loogista ja luontevaa. Ei avopuoliso ole mikään poika- tai miesystävä, hän on puoliso.
Miksei voi sanoa avomies, niin kuin sanotaan avovaimokin? Ei se nyt niin pitkä sana ole, etteikö sitä tavallinen ihminen jaksaisi sanoa loppuun asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurustelen, mutta ei asuta yhdessä. Poikaystävä kuulostaa mielestäni liian teiniltä ja miesystävä liian vanhalta... etunimellä toki voisi kutsua, mutta tuntuisi oudolta alkaa töissä yhtäkkiä puhumaan vaan Markosta. Millä nimityksellä te muut kolmikymppiset kutsutte seurustelukumppaneitanne?
No en todellakaan poikaystäväksi. KOlmekymppiset ei ole enää poikia ja tyttöjä vaan miehiä ja naisia.
Miksi häntä sitten kutsut?
Aviomies = mies, jonka kanssa olet naimisissa.
Mies = sukupuoli.
"Mun mies" = mies, jonka kanssa seurustelen vakavasti, olen avoliitossa, olen kihloissa tai olen naimisissa
Vaikka sulla olis tommonen harhaluulo, ei se tarkoita että olisit oikeassa tai että kaikki on samaa mieltä sun kanssa.