Lue keskustelun säännöt.
Miksi suomalaiset ei uskalla tehdä lapsia
12.09.2016 |
Kommentit (235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kait kukaan mies jolla on vähänkin järkeä lähde enää nykyään alentamaan itseään yhteiskunnalliseksi kusitolpaksi alkamalla isiksi. Sen jälkeen meinaan ainoa oikeus on toimia maksumiehenä joka suuntaa, niin taloudellisesti kuin ajallisesti.
Ei muuta kuin alat sitten koti-isäksi ja vaimosi menee töihin. So simple? monen naisen unelma tänä päivänä!
Harva nainen uskaltaa enää jäädä kotiin lasten takia. Koska mies toimisi maksumiehenä ja nainen olisi "vain" kotona. Näin.
Siinähän se riemu olisikin kun rouva tienaa 2700 ja itse +5000...joskin lapset ovat jo ala-asteella, mutta esim pienempänä se oli 90% minä joka jäin kotiin hoitamaan heitä jos olivat kipeitä.Minä olin se myös joka hoiti heidät aamuisin päiväkotiin tai ekalla/tokalla luokalla koulutielle. Ja minä olen se joka hoitaa heidät harrastuksiin, vain 14 tuntia menneellä viikonlopulla siihenkin touhuun.
Ja aivan hukkaan menee tuokin aika/raha...kuten olen sanonut, tässä touhussa ei sitten ole mitään helvetin järkeä mutta kun tämä ymmärrys asioiden laidasta tuli aivan liian myöhään. No tuleepa pari ahkeraa työmuurahaista yhteiskunnan käytettäväksi sitten joskus...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohta 22-vuotta asioita "hoidettu" päin persettä.
Kehtaatte vitun kusipäät vielä olla huolissaan joistakin lapsista, on törkeän härskiä, on. VITTU!
Elämänohje: Älä työnnä nokkaasi toisten asoihin, mitkä ei sulle kuulu millään tavalla.
Olisitte huolissaan niistä huostaanotetuista lapsista, tai huumenuorista, mutta kun ei, koska tyhmyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta ootteko te koskaan ajatelleet, että kuka teitä hoitaa kun olette vanhoja? Yhteiskunnalla ei ole resursseja ja vaikka teillä olisikin hyväpalkkainen työ, ei ole maksajia eläkkeellenne. Ei ole myöskään ketään kuka teitä hoitaisi, ei ketään kuka katsoisi, että se yksityinen tuhansia euroja kuukaudessa maksava hoitokoti hoitaisi teitä edes siedettävällä tavalla. Yhteiskunnalla ei ole siihenkään resursseja ja tuskin haluakaan. Voitte joutua virumaan yksin kotona tai jossain hoitolaitoksessa jopa vuosikymmeniä ihan minimihoidolla. Ja tulevaisuudessahan kotipalvelua korvataan nettiyhteydellä ja hoitajia roboteilla. Ihan jo nykyäänkin on vaikeuksia saada jopa rahalla kunnon hoitoa.
Ne, joilla on lapsia, ovat kuitenkin turvatummassa asemassa kuin lapsettomat. Mikäli siis ovat hoitaneet lapsensa kunnolla. Oma äitini olisi ollut laitoksessa jo ainakin pari vuotta, ellemme me lapset pitäisi hänestä huolta. Äiti saa syödä pääasiassa hyvää kotiruokaa, asua omassa kodissaan, pääsee suihkuun 3 kertaa viikossa, koti on puhdas, pääsee lähes päivittäin ulos. Joku meistä lapsista soittaa joka aamu, toinen soittaa iltapäivällä ja kolmas illalla. Kotihoito käy 3 kertaa päivässä. Minä ja siskoni käydään äidillä vuoropäivinä, kauempana asuva veli joka viikonloppu, vielä kauempana asuva veli tulee parin kk:n välein muutamaksi päiväksi. Äidillä käy jalkahoitaja, kotikampaaja, kotisairaanhoitaja ja hieroja,jotka olemme hänelle tilanneet. Käytämme häntä kyläilemässä, joskus kaupassa, kahvilassa, konsertissa, haemme kotiimme syömään ja kyläilemään. Vaihdamme sulakkeet, lamput, paristot, tuomme lääkkeet ja kauppaostokset. Leivomme äidille, viemme joulukuusen, laitamme kesäkukat, vaihdamme kukkiin mullat ja ikkunoihin verhot. Myös lastenlapset vierailevat ahkerasti.
Ja en ajattele kyllä vain itseäni, vaan ihan koko yhteiskuntaa. Niitäkin, joilla ei halusta ja yrityksestä huolimatta ole omia lapsia. Jos perheessä on useampi lapsi, niin heistä riittää eläkkeenmaksajia ja hoivaajia heillekin. Mutta mitä enemmän on näitä veloja, sitä raskaammaksi taakka nuoremmille ikäpolville käy, mistään ei riitä rahat eikä hoitavat kädet. Jos on oikein upporikas, niin sitten varmaan on varaa palkata hoitaja itselleen, mutta kukapa sitäkään vartioi millainen hoitaja on.
Olen ajatellut. En kuitenkaan edes halua, että omat lapseni luopuvat haaveistaan ja unelmistaan vain siksi, että heidän pitää aikanaan huolehtia minusta. Tiedän jo nyt, että muutaman vuoden päästä vanhempi lapsistani tulee muuttamaan ulkomaille. Todennäköisesti pysyvästi. Nuoremmasta en vielä tiedä, mutta sama voi olla hänelläkin edessä enkä halua asettua hänen unelmiensa eteen. Tai vaikka ei muuttaisi ulkomaillekaan, voi maantieteellistä etäisyyttä olla niin paljon, ettei mun luonani piipahdeta lamppuja vaihtamassa.
Sulla on kuitenkin kaksi lasta, jotka voivat järjestellä ja hoitaa sun asioita, onnistuu nykyään ulkomailtakin käsin. En mäkään odota, että lapseni luopuvat haaveistaan mun takia, en todellakaan. Mutta toivon, että he huolehtivat minusta siten kuin se olosuhteiden mukaan on mahdollista, en vaadi mitään. Ei vaadi omakaan äitini, mutta hän on ollut hyvä ja rakastava äiti ja mummo, haluamme hoitaa häntä niin paljon kuin voimme ja niin pitkään kuin se kotona on mahdollista. Ja ainahan sinä voit muuttaa lähemmäksi lapsiasi, ihan sinne ulkomaillekin.
Pointtini edellisessä oli, että en halua lasteni joutuvan järjestelemään omaa elämäänsä siten, että voivat hoitaa mun asioitani. En halua, että he edes tuntevat painetta tehdä niin. Lisäksi eläkkeen maksamiseen ulkomaille liittyy rajoituksia. Ja tuo muuttaminen lähemmäksi lapsiani....siis jos toinen asuu Australiassa ja toinen Etelä-Amerikassa, niin muutan Espanjaan? Entä sitten, kun toinen muuttaa Singaporeen? Tai Kanadaan? Eli pitäisikö minun aina eläkeläisenä muuttaa sen mukaa, mihin päin maailmaa lapseni perheineen muuttavat?
Pitäisi pakottaa jokainen nainen iältään 18 - 25 synnyttämään vähintään 3 lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kanssasi suurimmaksi osaksi samaa mieltä. Tuossa on kuitenkin muutama ongelma. Ensinnäkin työllistyminen pitkän työelämästä poissaolon jälkeen. Kaikki kehittyy ja muuttuu niin nopeaa tahtia, että työntekijän osaaminen voi olla auttamattomasti vanhentunutta, jos on ollut pitkään kotona hoitamassa lapsia. Tilanteessa, jossa työikäisiä ihmisiä on liikaa verrattuna työpaikkojen määrään, on ihan selvää, että tuoreemmalla osaamisella varustettu saa työn. Kotona lapsia hoitavan pitäisi siis ylläpitää ammatillista osaamistaan myös sillä aikaa, kun on pois työelämästä. Toinen ongelma on, että hyvin usein kotiin jäävä on nainen. Vaikka mies maksaisikin eläkevakuutusta naiselle, niin mikäli tulee ero, sekin lysti loppuu. Palataan jälleen edelliseen tilanteeseen eli pitäisi löytää töitä. Mulla on parikin tällaista ystävää, joilla on tämä tilanne. Paitsi ettei töitä ole löytynyt työkkärin erilaisia tempputyöllistämisiä lukuunottamatta. Vaikka ei olekaan ollut avioehtoa, ei parisuhteessa ole yhden palkalla saatu muuta varallisuutta kuin asunto. Sekin on tietysti jo hyvä asia ja erossa saadulla osuudella on voinut hankkia pienen asunnon itselleen, mutta tulot ovat silti edelleen hyvin pienet. Kotäitiydessä ei ole mitään vikaa ja monesti se on lapselle suorastaan ihanteellinen kasvuympäristö, mutta kotona pitkään ollut vanhempi jää aika tyhjän päälle, jos tuleekin ero eikä töitä löydykään.
jos tulisi ero tai muuta yllättävää, jokainen osaa varmasti toimia sen eteen niin, että saa tulonlähdettä tai vaikka opiskelee. Parempi keskittyä kunnolla lapsiin, kuin stressata tulevilla huomoilla työnäkymillä ja tartuttaa se stressi lapsiinkin. Elämä kuljettaa.
Tuossa muuten on yksi syy Suomen laskevaan syntyvyyteen. Ruotsissa, jossa syntyvyys ei mene alas kuin lehmän häntä, on sallitumpaa ja todella yleistä, että äidit käyvät osapäivätöissä. He palaavat osa-aikaisesti töihin jo silloin, kun lapsi on ihan vauva - päivähoito kuitenkin onnistuu.
Näin äidit eivät syrjäydy työelämästä eivätkä jää tyhjän päälle, ja paluu kokopäivätöihin sujuu jouhevasti.
Suomessa vain elää sitkeästi se vanhanaikainen ajatus siitä, että "äidin on AINA oltava kotona, kaikki muu on SYNTIÄ ja MORAALITONTA ja ITSEKÄSTÄ, kyllä nyt kunnon suomalainen nainen uhraa itsensä ja tulevaisuutensa lasten takia koska LAPSET!"
Ja juuri tämä orastava "Ruotsin malli" torpattiin taas hienosti. Ei ihme, että hiekkalaatikon vangiksi jääminen ei houkuttele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska moni ajattelee, että kaiken pitää olla valmiina ja omaisuuttakin jo olemassa ja siinä vaiheessa kun näin on, niin ikää alkaa jo olla liikaa..
Sehän se onkin järkevää persaukisena alkaa niitä lapsia tekemään...
Täällä joku jaksaa paasata, jolla ei oikeasti ole mitään käsitystä mitä kaikki maksaa. Lapsi tarvitse sängyn, vaunut/rattaat, turvakaukalon, vaatteita, vaippoja, pari lelua ja jotain rättejä joita voi kyllä sitten käyttää moneen tarkoitukseen. Tämä minimissään siis. Ei tarvita mobileja, sittereitä, kasaa leluja ja toista kasaa vaatteita.
Hyvällä tuurilla nuo ensihankinnat voi saada kirpparilta kahdella sadalla eurolla eli ennen lapsen syntymää on käytetty kahden ensimmäisen kuukauden lapsilisä. Sairaalalasku synnytyksestä on yleensä vähintään 50€, useimmilla 100€ ja jos hiukankin tulee jotain ekstraa tai lapsi joutuu lastenosastolle niin silloin menee sekä äidistä että lapsesta oma sairaalamaksu. Kun lapsi sitten on 4kk ikäinen, hyvällä tuurilla ollaan nyt nollatilanteessa eli lapsi voi alkaa elämään niillä lapsilisillä. Tässä kohtaa viimeistään tarvitaan isompia vaatteita, ja niitä kestovaippojakin pitää ostaa isompia. Seuraavassa kuussa sitten pitää alkaa ostamaan lapsellekin muuta ruokaa kuin työntää tissiä suuhun. 6kk iässä pitää yleensä taas ostella isompia vaatteita mutta näihin se lapsilisä hyvin kyllä riittää. Ja tässä vaiheessa yleensä ostetaan syöttötuoli ja potta.
Kun lapsi on 10kk ja äitiysloma loppuu, on aika siirtyä päivähoitoon jonka maksu keskituloisilla on noin 250€/kk. Seuraavan viiden vuoden aikana lapsi siis käyttää pelkkiin päivähoitomaksuihin yli kaksinkertaisen summan kuin mitä perhe saa lapsilisänä. Karkeasti laskien tämän suhteen ollaan siis nollatilanteessa kun lapsi on 10-vuotias. Ja tähän ei siis ole laskettu vielä mitään muuta, ei ruokia, ei polkupyöriä, isompaa sänkyä, koulupöytää, vaatteita, kenkiä jne. Lapsi ei voi käyttää montaa vuotta samoja vaatteita tai kenkiä koska he kasvavat luonnollisesti koko ajan.
Jos lapsi ei mene päivähoitoon, vanhemman ansionmenetykset kotihoidon ajalta on niin suuret, että siihen ei riitä useamman kuukaudenkaan lapsilisät.
Tämä viesti siis "minä syön 95€:lla kuukaudessa" jankkaajalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottaen huomioon millaisessa köyhyydessä suomalaiset perheet elää verrattuna vaikka norjaan ja ruotsiin (olen asunut molemmissa noissa maissa ja ero suomeen on hurja elintasossa), niin pidän tuota ettei lapsia tehdä suomalaisten fiksuuden osoituksena, älykkäät ihmiset ei halua lastensa elävän köyhyydessä.
Ja suomea tosiaan verrataan muihin länsimaihin, ei mihinkään gambiaan tai haitiin, tiedoksi teille, joiden mielestä suomella menee niin ja niin hyvin verrattuna kehitysmaihin.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa muuten on yksi syy Suomen laskevaan syntyvyyteen. Ruotsissa, jossa syntyvyys ei mene alas kuin lehmän häntä, on sallitumpaa ja todella yleistä, että äidit käyvät osapäivätöissä. He palaavat osa-aikaisesti töihin jo silloin, kun lapsi on ihan vauva - päivähoito kuitenkin onnistuu.
Näin äidit eivät syrjäydy työelämästä eivätkä jää tyhjän päälle, ja paluu kokopäivätöihin sujuu jouhevasti.
Suomessa vain elää sitkeästi se vanhanaikainen ajatus siitä, että "äidin on AINA oltava kotona, kaikki muu on SYNTIÄ ja MORAALITONTA ja ITSEKÄSTÄ, kyllä nyt kunnon suomalainen nainen uhraa itsensä ja tulevaisuutensa lasten takia koska LAPSET!"
Ja juuri tämä orastava "Ruotsin malli" torpattiin taas hienosti. Ei ihme, että hiekkalaatikon vangiksi jääminen ei houkuttele.
Suomi on ottanut ihan tietoisesti tuon kotiäiti mallin tässä asiassa, kun ruotsi on tietoisesti suuntautunut tasa-arvoon, siellä mm. pappaloma on pakollinen ja molempien vanhempien työnantajat jakavat kustannukset.
Mutta kukapa tuota ihmettelee ottaen huomioon, että meillä on suomessa esim. presidentti, jonka mielestä raiskaus avioliitossa on ok ja pitäisi olla laillistaa, kertoo kaiken siitä mikä suomen suhtautuminen tasa-arvoon on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhtaudun ajatukseen äitiydestä periaatteessa ihan positiivisesti, mutta lapsia en halua vielä vuosiin. Opiskelut kesken ja valmistumisenkin jälkeen työtilanne tulee olemaan epävarma vielä vuosia. En ehkä edes halua jäädä Suomeen töihin.
Katselen vähän samalla mihin suuntaan tämä yhteiskunta kehittyy. En halua tehdä lasta yhteiskuntaan, jossa heikolla, vanhalla tai sairaalla ei ole ihmisarvoa. Saati sitten yhteiskuntaan, jossa työtä on yhä harvemmilla ja työssä olevat kulutetaan täysin loppuun. Mielestäni "Kuka teitä hoitaa kun olette vanhoja?" on vähän huono argumentti. Se on oma ongelmani, miten pärjään. Kauhea ajatus, että tekisi lapset vain oman itsekkyyden takia.
Olen kyllä vakituisessa parisuhteessa, jonka uskon kestävän. Olen ihan onnellinen miehen kanssa kaksin, vaikkei niitä lapsia koskaan tulisikaan.
n23
Vierailija kirjoitti:
Mutta kukapa tuota ihmettelee ottaen huomioon, että meillä on suomessa esim. presidentti, jonka mielestä raiskaus avioliitossa on ok ja pitäisi olla laillistaa, kertoo kaiken siitä mikä suomen suhtautuminen tasa-arvoon on...
Naurettava väite. Mihin tämän perustat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen 33-vuotias, eikä minulla vielä kertaakaan ole ollut vakiduunia, vaikka olen elättänyt itseni työnteolla 18-vuotiaasta asti ja minulla on ylempi korkeakoulututkinto. Mieheni taasen on yrittäjä, joten hänenkin työtilanteensa voi muuttua milloin vaan. On meillä yksi lapsi, mutta enempää ei uskalla tehdä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kukapa tuota ihmettelee ottaen huomioon, että meillä on suomessa esim. presidentti, jonka mielestä raiskaus avioliitossa on ok ja pitäisi olla laillistaa, kertoo kaiken siitä mikä suomen suhtautuminen tasa-arvoon on...
Naurettava väite. Mihin tämän perustat?
Niinistö vastusti 90-luvulla avioliitossa tapahtuvan raiskauksen muuttamista laittomaksi, olisi halunnut pitää sen laillisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kanssasi suurimmaksi osaksi samaa mieltä. Tuossa on kuitenkin muutama ongelma. Ensinnäkin työllistyminen pitkän työelämästä poissaolon jälkeen. Kaikki kehittyy ja muuttuu niin nopeaa tahtia, että työntekijän osaaminen voi olla auttamattomasti vanhentunutta, jos on ollut pitkään kotona hoitamassa lapsia. Tilanteessa, jossa työikäisiä ihmisiä on liikaa verrattuna työpaikkojen määrään, on ihan selvää, että tuoreemmalla osaamisella varustettu saa työn. Kotona lapsia hoitavan pitäisi siis ylläpitää ammatillista osaamistaan myös sillä aikaa, kun on pois työelämästä. Toinen ongelma on, että hyvin usein kotiin jäävä on nainen. Vaikka mies maksaisikin eläkevakuutusta naiselle, niin mikäli tulee ero, sekin lysti loppuu. Palataan jälleen edelliseen tilanteeseen eli pitäisi löytää töitä. Mulla on parikin tällaista ystävää, joilla on tämä tilanne. Paitsi ettei töitä ole löytynyt työkkärin erilaisia tempputyöllistämisiä lukuunottamatta. Vaikka ei olekaan ollut avioehtoa, ei parisuhteessa ole yhden palkalla saatu muuta varallisuutta kuin asunto. Sekin on tietysti jo hyvä asia ja erossa saadulla osuudella on voinut hankkia pienen asunnon itselleen, mutta tulot ovat silti edelleen hyvin pienet. Kotäitiydessä ei ole mitään vikaa ja monesti se on lapselle suorastaan ihanteellinen kasvuympäristö, mutta kotona pitkään ollut vanhempi jää aika tyhjän päälle, jos tuleekin ero eikä töitä löydykään.
jos tulisi ero tai muuta yllättävää, jokainen osaa varmasti toimia sen eteen niin, että saa tulonlähdettä tai vaikka opiskelee. Parempi keskittyä kunnolla lapsiin, kuin stressata tulevilla huomoilla työnäkymillä ja tartuttaa se stressi lapsiinkin. Elämä kuljettaa.
Tuossa muuten on yksi syy Suomen laskevaan syntyvyyteen. Ruotsissa, jossa syntyvyys ei mene alas kuin lehmän häntä, on sallitumpaa ja todella yleistä, että äidit käyvät osapäivätöissä. He palaavat osa-aikaisesti töihin jo silloin, kun lapsi on ihan vauva - päivähoito kuitenkin onnistuu.
Näin äidit eivät syrjäydy työelämästä eivätkä jää tyhjän päälle, ja paluu kokopäivätöihin sujuu jouhevasti.
Suomessa vain elää sitkeästi se vanhanaikainen ajatus siitä, että "äidin on AINA oltava kotona, kaikki muu on SYNTIÄ ja MORAALITONTA ja ITSEKÄSTÄ, kyllä nyt kunnon suomalainen nainen uhraa itsensä ja tulevaisuutensa lasten takia koska LAPSET!"
Ja juuri tämä orastava "Ruotsin malli" torpattiin taas hienosti. Ei ihme, että hiekkalaatikon vangiksi jääminen ei houkuttele.
Samaa mieltä, Ruotsin malli olisi tässä suhteessa järkevä ja toimiva meillekin.
Itselläni ei ole lapsia. Haluaisin, mutta yrittämisestä huolimatta ei ole vielä kuulunut.
Talous päin persettä, työttömyyttä ja ahdistelevia raiskarimatuja, koko järjästelmä muutenkin päin vittua.
Pitää olla todella vähäjärkinen, tehdä lapsi sitten kärsimään kaikista paskayhteiskunnan lieveilmiöistä "lieveilmiöistä".
Toivottavasti perskeko hallitukselta ja kokoomukselta loppuu äänestäjät.
Äänestäjät, niistäkö olette pellet huolissaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kukapa tuota ihmettelee ottaen huomioon, että meillä on suomessa esim. presidentti, jonka mielestä raiskaus avioliitossa on ok ja pitäisi olla laillistaa, kertoo kaiken siitä mikä suomen suhtautuminen tasa-arvoon on...
Naurettava väite. Mihin tämän perustat?
Niinistö vastusti 90-luvulla avioliitossa tapahtuvan raiskauksen muuttamista laittomaksi, olisi halunnut pitää sen laillisena.
Onko vielä muka ihmisiä, jotka ei tiedä tuota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kanssasi suurimmaksi osaksi samaa mieltä. Tuossa on kuitenkin muutama ongelma. Ensinnäkin työllistyminen pitkän työelämästä poissaolon jälkeen. Kaikki kehittyy ja muuttuu niin nopeaa tahtia, että työntekijän osaaminen voi olla auttamattomasti vanhentunutta, jos on ollut pitkään kotona hoitamassa lapsia. Tilanteessa, jossa työikäisiä ihmisiä on liikaa verrattuna työpaikkojen määrään, on ihan selvää, että tuoreemmalla osaamisella varustettu saa työn. Kotona lapsia hoitavan pitäisi siis ylläpitää ammatillista osaamistaan myös sillä aikaa, kun on pois työelämästä. Toinen ongelma on, että hyvin usein kotiin jäävä on nainen. Vaikka mies maksaisikin eläkevakuutusta naiselle, niin mikäli tulee ero, sekin lysti loppuu. Palataan jälleen edelliseen tilanteeseen eli pitäisi löytää töitä. Mulla on parikin tällaista ystävää, joilla on tämä tilanne. Paitsi ettei töitä ole löytynyt työkkärin erilaisia tempputyöllistämisiä lukuunottamatta. Vaikka ei olekaan ollut avioehtoa, ei parisuhteessa ole yhden palkalla saatu muuta varallisuutta kuin asunto. Sekin on tietysti jo hyvä asia ja erossa saadulla osuudella on voinut hankkia pienen asunnon itselleen, mutta tulot ovat silti edelleen hyvin pienet. Kotäitiydessä ei ole mitään vikaa ja monesti se on lapselle suorastaan ihanteellinen kasvuympäristö, mutta kotona pitkään ollut vanhempi jää aika tyhjän päälle, jos tuleekin ero eikä töitä löydykään.
jos tulisi ero tai muuta yllättävää, jokainen osaa varmasti toimia sen eteen niin, että saa tulonlähdettä tai vaikka opiskelee. Parempi keskittyä kunnolla lapsiin, kuin stressata tulevilla huomoilla työnäkymillä ja tartuttaa se stressi lapsiinkin. Elämä kuljettaa.
Tuossa muuten on yksi syy Suomen laskevaan syntyvyyteen. Ruotsissa, jossa syntyvyys ei mene alas kuin lehmän häntä, on sallitumpaa ja todella yleistä, että äidit käyvät osapäivätöissä. He palaavat osa-aikaisesti töihin jo silloin, kun lapsi on ihan vauva - päivähoito kuitenkin onnistuu.
Näin äidit eivät syrjäydy työelämästä eivätkä jää tyhjän päälle, ja paluu kokopäivätöihin sujuu jouhevasti.
Suomessa vain elää sitkeästi se vanhanaikainen ajatus siitä, että "äidin on AINA oltava kotona, kaikki muu on SYNTIÄ ja MORAALITONTA ja ITSEKÄSTÄ, kyllä nyt kunnon suomalainen nainen uhraa itsensä ja tulevaisuutensa lasten takia koska LAPSET!"
Ja juuri tämä orastava "Ruotsin malli" torpattiin taas hienosti. Ei ihme, että hiekkalaatikon vangiksi jääminen ei houkuttele.
Mutta eikö Ruotsissa ollut myös paljon pidemmät asuntolainojen takaisinmaksuajat kuin Suomessa? Silloin osa-aikatyöstä saatava palkka riittääkin varmaan ihan hyvin, kun lyhennyssumma on pieni. Entä miten Ruotsissa on päivähoito järjestetty sellaisille, jotka työskentelevät esim 20-viikkotunnin sopimuksella, mutta etukäteen ei voi tietää, minä päivinä seuraavalla viikolla nuo tunnit tekee ja mihin kellonaikaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kukapa tuota ihmettelee ottaen huomioon, että meillä on suomessa esim. presidentti, jonka mielestä raiskaus avioliitossa on ok ja pitäisi olla laillistaa, kertoo kaiken siitä mikä suomen suhtautuminen tasa-arvoon on...
Naurettava väite. Mihin tämän perustat?
Niinistö vastusti 90-luvulla avioliitossa tapahtuvan raiskauksen muuttamista laittomaksi, olisi halunnut pitää sen laillisena.
Onko vielä muka ihmisiä, jotka ei tiedä tuota.
Minkälainen "mies" raiskaa vaimonsa?
Minkälainen nainen menee raiskaajan kanssa naimisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kukapa tuota ihmettelee ottaen huomioon, että meillä on suomessa esim. presidentti, jonka mielestä raiskaus avioliitossa on ok ja pitäisi olla laillistaa, kertoo kaiken siitä mikä suomen suhtautuminen tasa-arvoon on...
Naurettava väite. Mihin tämän perustat?
Niinistö vastusti 90-luvulla avioliitossa tapahtuvan raiskauksen muuttamista laittomaksi, olisi halunnut pitää sen laillisena.
Onko vielä muka ihmisiä, jotka ei tiedä tuota.
Minkälainen "mies" raiskaa vaimonsa?
Minkälainen nainen menee raiskaajan kanssa naimisiin?
Mitä?
Oletko ihan kunnossa?
Mitä järkeä hankkia lapsi jota ei voi elättää? Ei olisi rahaa harrastuksiin tai lomareissuihin. Vaatteet jostain punaisen ristin hyväntekeväisyyskampanjasta. Ruokaa leipäjonoista. Leikkikööt käpylehmillä? Ankea lapsuus olisi edessä. Ite jo valmiiksi uupunut tähän vitun maahan niin miksi loisin uuden ihmisen kokemaan tämän saman paskan?