Lue keskustelun säännöt.
Ikävät seuraukset aiheettomasta lastensuojeluilmoituksesta
hellolel
10.09.2016 |
Meistä teki joku nimettömän ja tekaistun lastensuojeluilmoituksen keväällä. Ilmoitus itsessään oli täysin älytön, ja sosiaalityöntekijätkin sen tajusivat, mutta halusivat silti laittaa meidät prosessiin, tai kai se oli sääntöjen mukaan pakkokin, eli meille seurasi ensin parin kuukauden piinallinen odottelu, ja sen jälkeen kotikäynti, joka oli aivan kamala stressi, mutta käynnillä työntekijät totesivat, että on tosiaan ihan tuulesta temmattu ilmoitus. Ilmoituksen teki hyvin todennäköisesti häiriintynyt naapurimme, koska hän ei siedä sitä, että lapsemme pelaavat pallopelejä pihallamme. Hän on valittanut noista pallopeleistä useita kertoja taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän kautta, vaatinut esim korvauksia kun joutuu kuuntelemaan lasten ääntä, valittanut nurmikon kunnosta yms aivan älytöntä. Lapsemme eivät pelaa hänen pihallaan eikä nurmikkomme ole kärsinyt peleistä. Lapset eivät myöskään potki palloa seinään tms vaan pelaavat ihan normaalisti pihassa.
Minulle oli valtava shokki saada kirje lastensuojelusta, jossa ilmoitettiin että meistä on tehty tällainen ilmoitus ja siitä seuraavat toimenpiteet. Tuntui kamalalta ja mielivaltaiselta, että joku tuntematon tulee kotiimme arvostelemaan meitä ja lapsiamme. Järki sanoi että mitään syytä ilmoitukseen ei ole, mutta se sisälsi sen verran ilkeitä ja henkilökohtaisia väitteitä, että ne menivät kyllä ihon alle. Koko sen ajan, kun odotimme kotikäyntiä, vähensin sosiaalista elämäämme, en halunnut kutsua meille toisia lapsiperheitä kylään, tai leikkiä lasten kanssa pihassa. Jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt ehkä hakea sairaslomaa töistä, koska stressasin niin paljon ja nukuin huonosti. Mietin, miksi joku sanoo noin ilkeitä asioita meistä, ja miten paljon pahaa voi kenelle tahansa aiheuttaa suutuksissaan nimettömänä, koska ilmoituksesta seuraa aina tämä kamala kotikäynti ja piinallinen odotus. Lapsemmekin ovat jo aika isoja, joten emme oikein tienneet miten tämä vaikutti heihin.
Nyt kesän jälkeen tajuan, ettemme ole vieläkään toipuneet. Emme syöneet kertaakaan pihallamme kesällä, koska emme halua naapurin kuuntelevan juttujamme ruokapöydässä. Emme kertaakaan kutsuneet ystäviä meille grillaamaan tai syömään kesällä. En enää vie pyykkejä pihalle kuivumaan, niin että hän näkisi ne. Tuntuu ihan hullulta, mutten tunne oloani turvalliseksi omassa pihassamme, vaan pelkään irrationaalisesti, että hän kyttää ja kuuntelee, ja tekee taas uusia ilmoituksia.
Lapseni putosi puusta (ei edes minun valvonnassani) ja sai kipsin. Pelkään nyt että siitäkin tehdään ilmoitus, ja jotenkin väännetään se lastensuojeluasiaksi. Lisäksi joka kerta, kun esiteini korottaa ääntään kotona, pelkään hysteerisesti että naapuri siellä jo näpyttelee sos.toimiston puhelinnumeroa. Olemme ihan tavallinen perhe, jonka sosiaalityöntekijätkin totesivat, mutta nyt pelkään hulluna että naapuri keksii tehdä saman uudelleen. Olisi mahtavaa muuttaa, mutta taloudellsista syistä se ei ole muutamaan vuoteen mahdollista, ja asunto on muuten ihana ja täydellinen, lapsilla kaikki kaverit täällä ja koulu ja harrastukset lähellä. Tuntuu ihan hullulta että tuollainen ilmoitus ja hullu naapuri voi tällä tavalla onnistua tekemään kiusaa ja saada elämästä paljon kurjempaa kuin ennen tuota pelkoa.
Kommentit (489)
Minusta tuntuu, että joku halusi näpäyttää meidän perhettä, ja teki siksi ilmoituksen. Olemme ihan tavallinen perhe, mutta hyvin toimeentuleva ja annamme ehkä itsestämme sellaisen kuvan, että joku voisi olla meille kateellinen. Jota kuta ärsytti asiat, joita teimme, ja kenties tässä oli rasismiakin mukana. En muutakaan syytä keksi miksi ilmoitus tehtiin, se oli täysin tekaistu, ja onneksi todetiin tahallaan tehdyksi. Näistä on tullut selkeästi kiusaamisen väline. Hieman parempi vaihtoehto olisi jättää nimetön kirje postilaatikkoon, siitä ei ainakaan seuraisi mielivaltaista arvointia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan sairasta touhua! Toivottavasti tämä ketju menee päättäjille luettavaksi. Sellainen isoveli valvoo-meininki. Ei voi olla oikein että toisten elämä voidaan pilata tällä tavalla. Ilmoituksilla suorastaan aiheutetaan kärsimystä lapsille, välillisesti. Jonkunlainen rahallinen korvaus olisi paikallaan turhista ilmoituksista. Se varmaan hillitsisi niitä.
En ymmärrä, miksi jotkut pelkää lastensuojelua kuin ruttoa :o Siis heidän tehtävänsä on LASTEN SUOJELU. Useimmiten se tarkoittaa koko perheen auttamista. Ei tarvitse pelätä mitään.
Aika harvoin lastensuojeluilmoituksesta sosiaalityöntekijä voi todeta, että se oli turha. Vaikka lastensuojelun asiakuus ei alkaisikaan, ei se tee ilmoitusta turhaksi.
Vierailija kirjoitti:
Aika harvoin lastensuojeluilmoituksesta sosiaalityöntekijä voi todeta, että se oli turha. Vaikka lastensuojelun asiakuus ei alkaisikaan, ei se tee ilmoitusta turhaksi.
Höpöhöpö. Kiusaamistarkoituksessa tehdyt on todella yleisiä. 60 prosenttia on turhia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan sairasta touhua! Toivottavasti tämä ketju menee päättäjille luettavaksi. Sellainen isoveli valvoo-meininki. Ei voi olla oikein että toisten elämä voidaan pilata tällä tavalla. Ilmoituksilla suorastaan aiheutetaan kärsimystä lapsille, välillisesti. Jonkunlainen rahallinen korvaus olisi paikallaan turhista ilmoituksista. Se varmaan hillitsisi niitä.
Olisipa mahtavaa, jos joku asioista päättävä saataisiin lukemaan tämä ketju, mutta enpä usko että tällaisia lukevat. Ehkä pitäisi lähettää kirjelmä näistä jonnekin.
Olisi hienoa, jos tätäkin puolta asiassa pohdittaisiin. Yksikin aiheeton kiusausmielessä tehty ilmoitus on liikaa, tässäkin on paljon surullisia kertomuksia, miten ilmoituksen aiheuttama shokki ja sen jälkeen tapaamisen odottelu, mielivaltaiseen arviointiin alistuminen ja asioiden penkominen, sen jälkeen päätöksen odottelu ja prosessin jälkeinen ihmisten välttely, epäluottamus ja vetäytyminen. Jos tekijä on nimetön, vielä vuosia kestävä ihmissuhteisiin vaikuttava epäily, ja ikuinen epävarmuus, kuka tuon teki ja miksi.
Minusta näitä ei pitäisi pystyä tekemään nimettömänä. Voisiko systeemi olla sellainen, että tekijää ei kerrota kohteelle, kunnes vasta prosessin jälkeen. Tai jos ilmoitus todetaan aiheettomaksi, tekijä kerrottaisiin vain silloin? Toki tuo aiheettomaksi toteaminenkaan ei ole kovin suoraviivainen juttu, koska kyse on aina tulkinnasta.
Joka tapauksessa tällainen systeemi sallii sadistisen ja mielivaltaisen käytöksen, ja valitettavasti moni käyttää sitä kiusaamiseen ja kostamiseen. Tämä ei myöskään helpota oikeasti kärsivien lasten elämää, koska sosiaalityöntekijät eivät ehdi perehtyä heidän tapauksiinsa, koska suuri osa ajasta menee näiden perättömien ilmoitusten selvittelyyn. Ja kuten nähtiin Erikan tapauksestakin, nämä sosiaalityöntekijöiden tilannearviot eivät perustu faktoihin vaan vaikutelmiin. Miten muuten Eerikan perhe olisi voitu vapauttaa tarkkailusta? Ei siinä olisi ylimääräiset nimettömät ilmot auttaneet, kun kyse on siitä, etteivät työntekijät tunnista oikeita ongelmatapauksia siitä ilmoituspaljoudesta jonka he kohtaavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nostakaa syyte. Ei ole paha. Ja siis vain sun ja ilmoituksen tekijän välinen haaste, ei lasun. Toki se lasun antama:aiheeton lausunto painaa kupissa ilmon tekijää vastaan.
Ei kenenkään kuulu joutua tuossa tilanteessa todistamaan syyttömyyttään vaan se ilmoituksen antajan tulee joko osoittaa syyllisyytenne oikeudessa pitävin todistein tai maksaa asiasta.
Kenestäkään kun ei saa lain mukaan tehdä mitään aiheettomia ilmoituksia minnekään.
Se on virkavallan väärinkäyttöä ja saattaa joutua pahimmillaan maksamaan korvauksia jopa kaupungille turhista työtunneista.
Korvaukset liikkuvat tapauksesta riippuen 3000-8000€:n tienoilla eli tuskin naapurillanne on sen jälkeen varaa tehtailla uusia ilmoituksia huvikseen.Missä todellisuudessa elät? Kukaan ei joudu oikeudelliseen vastuuseen yhdestä aiheettomaksi todetusta lastensuojeluilmoituksesta. Ilmoitusta tehdessä tekijällä ei ole minkäänlaista velvollisuutta osoittaa huoltaan todeksi tai tarjota todisteita eikä hän ilmoitusta tehdessä myöskään virallisesti syytä ketään mitään, hän ilmaisee huolensa lasten voinnista. Syytteen nostajalla on aina todistustaakka eli tässä fantasiassa ap:n pitäisi todistaa oikeudessa aukottomasti että naapuri on tehnyt ilmoituksen vain ja ainoastaan kiusaamistarkoituksessa, kukaan ei joudu vastuuseen siitä että oli väärässä ja huoleen ei ollutkaan aihetta. Tämmöiset viestit on ihan naurettavia :D
Sä taidat olla lasujen tehtailija...
Hienoa päättelyä sinulta. Mutta en ole. Itse asiassa olen minäkin "aiheettoman" ilmoituksen "uhri", ilmoituksen teki lapseni kaverin huolestunut äiti ja se todettiin puhelinkeskustelussa lastensuojelun kanssa aiheettomaksi. Ei jäänyt traumoja, ehkä vähän ikävät fiilikset sitä äitiä kohtaan että olisi soittanut minulle eikä lastensuojeluun mutta ymmärrän sen valinnan että sinne soitti. Kaikki tuo mitä kirjoitin nyt vaan on ihan faktaa, yksittäinen lastensuojeluilmoitus ei ole asia josta voisi nostaa oikeusjutun.. Se ei ole kunnianloukkaus (vaatisi julkista mustamaalaamista jne), se ei ole vainoamista, se ei ole yksityisen tiedon levittämistä.. Kai nyt tiedät että oikeusjuttuun vaaditaan syyte eikä ole syytekohtaa joka sopisi yksittäiseen, aiheettomaksi todettuun lastensuojeluilmoitukseen, oikeusjuttua ei voi nostaa sillä perusteella että haluaa oikeuden päätöksen siitä että ilmoitus oli aiheeton kun tarvitaan se syyte jota tuossa nyt vaan ei ole :D Oikeus ei ota käsittelyyn juttua jossa herra A haluaa todistaa että Neiti B oli väärässä.
Kuten kirjoitin aiemminkin niin tilanne on eri jos ilmoituksia on saman henkilön tekemänä useita, silloin voidaan puhua tahallisesta kiusanteosta, vainoamisesta ja syyte voidaan nostaa. Mutta kuka tässä maassa tekisi lastensuojeluilmoituksia jos olisi realistinen mahdollisuus että ilmoituksen kohde nostaa oikeusjutun ja joudut maksamaan tuhansien eurojen korvaukset kun olitkin väärässä tai tulkitsit tilanteen väärin, haloo nyt. Valot päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harvoin lastensuojeluilmoituksesta sosiaalityöntekijä voi todeta, että se oli turha. Vaikka lastensuojelun asiakuus ei alkaisikaan, ei se tee ilmoitusta turhaksi.
Höpöhöpö. Kiusaamistarkoituksessa tehdyt on todella yleisiä. 60 prosenttia on turhia.
Laitathan jonkun lähteen tälle väitteelle jonka esitit/joku esitti jo aiemminkin ketjussa? Se että lastensuojeluilmoituksista 60 % ei johtaisi toimenpiteisiin tai todettaisiin aiheettomiksi kun ei vaan tarkoita että ne olisivat turhia tai kiusantekoa. Eli joku fakta tukemaan väitettäsi että 60 % kaikista ilmoituksista tehtäisiin kiusaamistarkoituksessa kuten annat ymmärtää.
Niiden virkailijoiden työtä on ihan oikeasti todeta osa ilmoituksista myös aiheettomiksi, se on ihan luonnollista. Ei voida päästä sellaiseen tilanteeseen että jokainen ilmoitus johtaisi toimenpiteisiin. Tuo väite että 60 % olisi turhia ei oikein sovi myöskään siihen myyttiin jota täällä viljellään että lastensuojelussa oikein etsimällä etsitään syitä viedä lapset pois, jos yli puolet tapauksista todetaan nopeasti turhiksi ilmoituksiksi niin eivät ne kovin hanakasti toimenpiteisiin sitten ala ja huvikseen lapsia vie.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Herran jumala sentään miten jotkut antaa hullujen ja viranomaisten pelotella itseään.
Eikö teissä nouse yhtään "tiikeriäiti" pintaan? Pitäkää puolenne ja eläkää normaalisti!
Nämä tiikeriäidit ovat kohta vaarallisia lapsilleen ja aggressiivisia, no ainakin yhteiskyvyttömiä, joten enpä suosittele
Varmasti lastensuojeluilmoitus oli kiusallinen kokemus ja aiheutti huolta ja harmia.
Mä en saa kiinni miksi tämä yksittäinen asia on järkyttänyt perusturvallisuuttasi niin, että se pyörii päässäsi koko ajan ja hallitsee käytöstä. Se lastensuojeluilmoitushan todettiin viranomaisen päätöksellä aiheettomaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
uuuuuuu kirjoitti:
Meillä pahinta on, kun ilmoituksen tekijä ei koskaan selvinnyt. Tiedämme kuitenkin, että kyseessä on joku meille tuttu henkilö, koska ilmoituksen sisältö oli sellainen, että ilmoituksen tekijä on käynyt kotonamme ja tuntee meidät, tietää myös lastemme nimet. Tämä on ollut kaikkein pahinta, koska vuoroin epäilen jokaista tuttavaani. Jos joku kysyy jonkun oudon kysymyksen, jään heti miettimään, olisiko tuo henkilö tehnyt myös ilmoituksen. Kävimme ilmoituksen jälkeen puolisoni kanssa läpi jokaisen tuttavamme, naapurimme, kaikki mahdollisuudet, kuka se voisi olla. Ketään ei ole vielä voitu vapauttaa epäilyksistä, joten yhteydenpito on aika rajoittunutta. Juuri ennen ilmoituksen tuloa olin suunnittelemassa lapsemme syntymäpäiväjuhlia, kutsut jo laitettuna kaikille naapuruston lapsiperheille, mutta onneksi en ehtinyt niitä vielä viedä. Eipä sen jälkeen tehnyt mieli kutsua ketään meille kutsuille, koska epäilys kohdistui ensiksi kaikkiin naapureihin, myös niihin tuttuihin lapsiperheisiin. Olen sittemmin palannut työelämään, mutta aina, kun näen jossain tuttuja kotiäitiajoilta, olen hieman varauksellinen. En myöskään enää käy lasteni kanssa alueeni isoissa lastentapahtumissa, joulumarkkinoilla tms. Välttelen puolituttujen tapaamista. Tämä todella on saanut minut muuttamaan suhtautumistani tuntemattomiin ja puolituttuihin. Tämä ei ole vuosien myötä helpottanut. Moni varmaan luulee, että olen suuttunut tai loukkaantunut jostain, koska olen lopettanut meille kutsumisen.
Todella ikävä seuraus jonkun ilkeilystä.
Oletko ajatellut mennä terapiaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harvoin lastensuojeluilmoituksesta sosiaalityöntekijä voi todeta, että se oli turha. Vaikka lastensuojelun asiakuus ei alkaisikaan, ei se tee ilmoitusta turhaksi.
Höpöhöpö. Kiusaamistarkoituksessa tehdyt on todella yleisiä. 60 prosenttia on turhia.
Laitathan jonkun lähteen tälle väitteelle jonka esitit/joku esitti jo aiemminkin ketjussa? Se että lastensuojeluilmoituksista 60 % ei johtaisi toimenpiteisiin tai todettaisiin aiheettomiksi kun ei vaan tarkoita että ne olisivat turhia tai kiusantekoa. Eli joku fakta tukemaan väitettäsi että 60 % kaikista ilmoituksista tehtäisiin kiusaamistarkoituksessa kuten annat ymmärtää.
Niiden virkailijoiden työtä on ihan oikeasti todeta osa ilmoituksista myös aiheettomiksi, se on ihan luonnollista. Ei voida päästä sellaiseen tilanteeseen että jokainen ilmoitus johtaisi toimenpiteisiin. Tuo väite että 60 % olisi turhia ei oikein sovi myöskään siihen myyttiin jota täällä viljellään että lastensuojelussa oikein etsimällä etsitään syitä viedä lapset pois, jos yli puolet tapauksista todetaan nopeasti turhiksi ilmoituksiksi niin eivät ne kovin hanakasti toimenpiteisiin sitten ala ja huvikseen lapsia vie.
Ei niitä nopeasti turhiksi todetakaan, vaan syyttömät perheet roikkuu prosesseissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä ikinä palkkaa kotiisi lastenhoitajaa ja tule yöllä humalassa kotiin. Naapurissasi voi asua hullu, joka soittaa päivystävän sossun paikalle ja lapset lähtee siitä paikasta. Näin kävi meille.
Paljonko puhalsit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa perusteettomia, tekaistuja ilmoituksia. Jos jollain herää huoli lapsesta, ilmoitus pitää tehdä. Iso osa ei päädy asiakkuuteen ja hyvä niin, mutta yksikin lapsi joka jää avun saannin ulottumattomiin, koska ilmoituksia ei uskalleta, kehdata tms. tehdä on tragedia.
Tottakai on olemassa perusteettomia ilmoituksia. Ne on niitä jotka ei aiheuta toimenpiteitä.
Ei jonkun huoli ja murhe ole mikään peruste tehdä ilmoitusta. Ilmoitus pitää tehdä silloin kun sille on syytä. Peruste ei ole lapsen itku ja ilmoittajan sairaalloinen epäluuloisuus.Niin, huolestuminen voi olla perusteltua vaikkakin aiheetonta. Esim. juuri outojen äänien kuuluminen toistuvasti.
Kysyisi sitten vaikka vanhemmilta että mistä oudot äänet johtuu.
Vai mikä estää kysymästä ? Luulisi että voi kysyä kun on kerran lastensuojeluilmoitustakin väsäämässä ?
Eräs perhepäivähoitaja teki meistä lastensuojeluilmoituksen kun pikkupoikamme jota hoidettiin kotona päätti lähteä tutkimaan ympäristöä vähän laajemmin.
Todella harmi kuulla näiltä äideiltä jotka eivät enää kutsu ketään kotiinsa tai vie lapsiaan mihinkään. Oletteko miettinyt miten tuollainen vaikuttaa lapseenne? Eihän lapsi ymmärrä, mistä on kyse. Jos teille on jäänyt noin pahat traumat, niin ylös penkistä ja terapiaan hakeutuminen. Jos teillä ei kuitenkaan ole MITÄÄN syytä miksi lastensuojelun pitäisi lapset ottaa pois, niin miksi turhaa pelkäätte? Ei ne lapsia vie pois jos eivät mitään laimilyöntiä näe. Älkää opettako lapsianne elämään pelossa ja ahdingossa.
Meistä on tehnyt (yh+3 tyttöä) yksi nimetön ja lasten isä sekä sairaalan ensiapu. Joka kerta on todettu että kaikki on ok. On käyty kotona ja itse sanonut aina että tervetuloa vaikka koko päiväksi. Uskon että mitä enemmän käyttäytyy niin että on jotain salattavaa niin sitä varmaankin on. Lastensuojelu ei vie lapsia ensimmäisenä vaan antaa tukitoimia, apua arkisiin asioihin. Huostaanottoon tarvii olla vähän enemmän kun nimetön ilmoittaja. Meillä on kaikki ollut aina ok, työntekijät fiksuja ja mukavia, eivät niin tyhmiä että tuijottaisivat vain yhtä nimetöntä ilmoitusta. Meillä on jututettu lapsia (lapset jo isompia) omasta pyynnöstä. Nehän sen osaa hyvin kertoa mitä meillä kotona tapahtuu. Meillä on kaikki niin kuin ennenkin, lapset tappelee pihalla, minä komennan kotona, kaupassa jne. ihan samallalailla kuin aina ennenkin. En anna keneenkään tulla "pilaamaan" meidän elämää.
Ole vahva, itse tiedät parhaiten mitä teillä tapahtuu ja jos mitään ei ole vialla niin kulje pää pystyssä eteenpäin ja elä niin kuin ennenkin. Rajoitat lastenkin elämää aivan turhanpäiten.
Vierailija kirjoitti:
Eräs perhepäivähoitaja teki meistä lastensuojeluilmoituksen kun pikkupoikamme jota hoidettiin kotona päätti lähteä tutkimaan ympäristöä vähän laajemmin.
Oliko asiakkaita vailla?
Meillä pahinta on, kun ilmoituksen tekijä ei koskaan selvinnyt. Tiedämme kuitenkin, että kyseessä on joku meille tuttu henkilö, koska ilmoituksen sisältö oli sellainen, että ilmoituksen tekijä on käynyt kotonamme ja tuntee meidät, tietää myös lastemme nimet. Tämä on ollut kaikkein pahinta, koska vuoroin epäilen jokaista tuttavaani. Jos joku kysyy jonkun oudon kysymyksen, jään heti miettimään, olisiko tuo henkilö tehnyt myös ilmoituksen. Kävimme ilmoituksen jälkeen puolisoni kanssa läpi jokaisen tuttavamme, naapurimme, kaikki mahdollisuudet, kuka se voisi olla. Ketään ei ole vielä voitu vapauttaa epäilyksistä, joten yhteydenpito on aika rajoittunutta. Juuri ennen ilmoituksen tuloa olin suunnittelemassa lapsemme syntymäpäiväjuhlia, kutsut jo laitettuna kaikille naapuruston lapsiperheille, mutta onneksi en ehtinyt niitä vielä viedä. Eipä sen jälkeen tehnyt mieli kutsua ketään meille kutsuille, koska epäilys kohdistui ensiksi kaikkiin naapureihin, myös niihin tuttuihin lapsiperheisiin. Olen sittemmin palannut työelämään, mutta aina, kun näen jossain tuttuja kotiäitiajoilta, olen hieman varauksellinen. En myöskään enää käy lasteni kanssa alueeni isoissa lastentapahtumissa, joulumarkkinoilla tms. Välttelen puolituttujen tapaamista. Tämä todella on saanut minut muuttamaan suhtautumistani tuntemattomiin ja puolituttuihin. Tämä ei ole vuosien myötä helpottanut. Moni varmaan luulee, että olen suuttunut tai loukkaantunut jostain, koska olen lopettanut meille kutsumisen.
Todella ikävä seuraus jonkun ilkeilystä.