Miksi olemme niin ylipainoinen kansa?

Onko meillä tosiaan jokin lihomiskulttuuri? Monilla tuntuu olevan ruokaan hieman epäterve suhde ja monen käsitys normaalista ruokarutiinista on sellainen, että se johtaa lihomiseen. Ruokaa on kaikkialla, mainoksia on kaikkialla ja terveellinen syöminen tuntuu monista äärimmäisen vaikealta. Syömme aivan liikaa lihaa, sokeria ja ties mitä. Samaan aikaan mainostajat ratsastavat paisuvan kansan huonolla itsetunnolla. Harva kuitenkaan haluaa olla ylipainoinen.

Olin itse vuoden alussa ylipainoinen. Olen huomannut, että ympäristö tosiaankin kannustaa syömään liikaa. Kyläillessä olisi syötävä, entisessä parisuhteessani kumppanin kanssa tuli riitoja, koska hänen mielestään söin liian vähän (lihoimme kuitenkin molemmat tasaista tahtia), normaalipainoista saatetaan sanoa liian laihaksi, kaikkialla on ruokaa ja liikaa kaloreita. Uskotaan, ettei terveellinen ruoka lihota, vaikka sitä söisi kuinka. Emme elä enää pula-aikaa, mutta kulttuuri on osittain jotenkin jämähtänyt siihen.

En halua syyllistää ketään, enkä edes pidä ylipainoa esteettisesti epämiellyttävänä. Olen vain näitä pohdiskellut laihduttaessani. Vielä enemmän, kun lakkasin syömästä eläinperäisiä tuotteita ja olen päässyt katselemaan ruokakulttuuria ikäänkuin ulkopuolelta (mulle ei enää ole niin helposti tarjolla samoja mättöjä kuin ennen, eikä mulle ole tarjottavia).

Tähän liittyy myös haitallisia sukupuolistereotyyppejä etenkin miehiä kohtaan. Kunnon mies ei syö salaattia, miehen pitää syödä paljon, kasvisruoka ei voi riittää koskaan. Jos heteropariskunta tilaa salaatin ja hampurilaisaterian, salaatin oletetaan ilman muuta menevän sille naiselle. Kasvissyönti on vähän "homoa". Laihdutuskin näyttää olevan enemmän naisten juttu. Terveellinen syöminen menee vähän sosiaalisia normeja vastaan, ellei sitten ole joku lihaksikas himourheilija.