Olen miehille näkymätön

Vierailija kirjoitti:

Osaako kukaan vastata tähän minua jo vuosia askarruttaneeseen ongelmaan. Miksi minua ei koskaan isketä missään tai minulle ei miehet flirttaile ollenkaan? Huomaan miten paljon minua rumempiakin naisia yritetään iskeä oikealta ja vasemmalta, minua ei koskaan eikä missään. Miehet ovat asiallisia ja viileän etäisiä minua kohtaan mutta varovat antamasta mitään seksuaalisia signaaleja lähettyvilläni, kohtelevat joskus jopa suoranaisen tylysti. En käsitä tätä. Nyt en sitten sekoita tätä siihen että on tultu iskemään mutta en vain ole sitä itse tajunnut. Onko ketään muuta täällä joka kokee samaa miesten taholta?

Sinulla on voi olla kahdenlaista ongelmaa. Joko yliarvioit oman viehättävyytesi (joka on sangen yleistä), tai sitten olet itse aivan liian passiivinen, tai jopa perusnegatiivisen oloinen.

Ei ne sinua "rumemmatkaan" pelkällä passiivisella odottelulla huomiota osakseen saa, vaan kyllä he joutuvat sen huomion eteen tekemään hieman hommiakin. Eikä se tarkoita sitä, että sen eteen kovasti vaivaa tarvitsisi nähdä, vaan sopivassa kohtaa pieni flrtti, tai kaunis hymy voi olla jo ihan riittävä signaali miehille.

Täytyy muistaa, että valtaosa meistä miehistä on kovinkin epävarmoja viehätysvoimastamme, emmekä halua ehdoin tahdoin lähestymisissämme takkiin ottaa, koska rukkaset on aina kova kolaus itsetunnolle. Se, että annat edes hieman vastakaikua ja signaalia ympäristölle, että minäkin voisin olla ihan saatavilla, voi olla jo riittävä teko sen eteen, että miehet alkavat lähestyä sinua.

ei niin ruma ankanpoikanen kirjoitti:

Itse kuvittelin aina teini-ikäisestä asti olevani ruma ja epähaluttu enkä pitänyt peilikuvastani. Mitä vanhemmaksi tulin, sitä enemmän pyöri miehiä ympärillä, niin komeita kun vähemmän komeitakin. Jopa varattuja miehiä. Mietin aina kuumeisesti mistä tuo johtuu kun usein näillä varatuilla komeilla miehillä oli missiainesta olevat tyttöystävät, että mitä he minussa näkevät. Ystäväni sitten kerran sanoi, että olen helposti lähestyttävä, iloinen ja ulospäin suuntautunut ja bonukseksi kaunis, kun kuulemma kauniit naiset eivät yleensä ole kivoja. Ja niille jotka miettii, en vieläkään koe itseäni äärimmäisen hyvännäköiseksi.. Ehkä siis ei kannata olla mitenkään hölmö tai kovaääninen joka erottuu joukosta vaan iloinen, hymyilevä, nauravainen, katsekontaktin pitävä, helposti lähestyttävä ja rento. Monesti kun katselee tyttöporukassa niin miehet sivuuttaa sellaiset naiset jotka ovat hiljaa ja omissa maailmoissaan. Miesten on varmaan vaikea muutenkin lähestyä naisia, varsinkin nättejä sellaisia saatika sitten hiljaisempaa sorttia olevia. Miehet jotka eivä niitä ns alfauroksia ole, saattavat itsekin olla hiljaisia ja epävarmoja joten on helpompaa jos nainen on puheliaampaa sorttia. Enkä tässä tarkoita känniääliöitä jotka kovaan ääneen tekevät itsestään numeron.

Nykyään jo naimisissa olevana, muutama kilo vyötäröllä ylimääräisenä, edelleen satelee ottajia joka suunnasta, suurin osa niistäkin on varattuja/naimisissa olevia miehiä. On tullut nuoremmiltakin milf kommentteja (mikä on aika ahdistavaa...) Enpä korviani lotkauta kun on jo itsellä paras mahdollinen mies, minun silmissäni maailman komein muttei kaikkien ja niinhän se on, kauneus on katsojan silmissä.

Kovasti tuossa korostuu, että varatut kiinnostuvat. Mitä mieltä miehesi on pikkukivasta flirtistäsi varattujen suuntaan?

AP, koskas mennään kahveelle? Olitko minkä ikäinen?

Minä olen niin tylsä, että pystyn hiljentämään kenet tahansa vain tulemalla paikalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaako kukaan vastata tähän minua jo vuosia askarruttaneeseen ongelmaan. Miksi minua ei koskaan isketä missään tai minulle ei miehet flirttaile ollenkaan? Huomaan miten paljon minua rumempiakin naisia yritetään iskeä oikealta ja vasemmalta, minua ei koskaan eikä missään. Miehet ovat asiallisia ja viileän etäisiä minua kohtaan mutta varovat antamasta mitään seksuaalisia signaaleja lähettyvilläni, kohtelevat joskus jopa suoranaisen tylysti. En käsitä tätä. Nyt en sitten sekoita tätä siihen että on tultu iskemään mutta en vain ole sitä itse tajunnut. Onko ketään muuta täällä joka kokee samaa miesten taholta?

Sinulla on voi olla kahdenlaista ongelmaa. Joko yliarvioit oman viehättävyytesi (joka on sangen yleistä), tai sitten olet itse aivan liian passiivinen, tai jopa perusnegatiivisen oloinen.

Ei ne sinua "rumemmatkaan" pelkällä passiivisella odottelulla huomiota osakseen saa, vaan kyllä he joutuvat sen huomion eteen tekemään hieman hommiakin. Eikä se tarkoita sitä, että sen eteen kovasti vaivaa tarvitsisi nähdä, vaan sopivassa kohtaa pieni flrtti, tai kaunis hymy voi olla jo ihan riittävä signaali miehille.

Täytyy muistaa, että valtaosa meistä miehistä on kovinkin epävarmoja viehätysvoimastamme, emmekä halua ehdoin tahdoin lähestymisissämme takkiin ottaa, koska rukkaset on aina kova kolaus itsetunnolle. Se, että annat edes hieman vastakaikua ja signaalia ympäristölle, että minäkin voisin olla ihan saatavilla, voi olla jo riittävä teko sen eteen, että miehet alkavat lähestyä sinua.

Ei pidä paikkaansa. Olen lukemattomat kerrat todistanut, kuinka lihava ja/tai rumahko nainen istuu naama norsun veellä ja joku mies menee häntä iskemään. Puhumattakaan niistä tavallisista naisista, jotka selkeästi eivät kaipaa seuraa, mutta miehet änkeää viereen ja saavat samantien työkeat pakit. Samaan aikaan kun itse tanssin vieressä iloisen näköisenä ihan yksin koko illan ja miehet kääntävät päänsä kun heihin yrittää katsekontaktia. Se ystävälliseltä näyttäminen ei siis todellakaan houkuta miehiä, tai ainakaan riitä siihen.

T. Toinen näkymätön, ihan tavallisen perusnätti nainen

Vierailija kirjoitti:

Osaako kukaan vastata tähän minua jo vuosia askarruttaneeseen ongelmaan. Miksi minua ei koskaan isketä missään tai minulle ei miehet flirttaile ollenkaan?

Kuulkaa naiset. Suomessa on naiset vieneet tasa-arvon pisimmälle maailmassa. Se koskee silloin aloitteellisuuttakin. Näin ainakin moni mies tänä päivänä kokee. Emme elä missään Etelä-Euroopassa jossa miesten tehtävänä on saalistaa naisia.

Vierailija kirjoitti:

Olen ketjussa jo maininnut että en ole luonteeltani epämiellyttävä ihminen, joten se ei toimi syynä sille että miksi en löydä miestä

En tiedä oletko vai et, mutta sen tiedän että itse et sitä tiedostaisi. Minulla on työkaveri joka ei ole hetkeäkään hiljaa, kehuu itseään joko suoraan tai rivien välissä, puhuu henk. koht. asioistaan, jotka ketään eivät kiinnosta, ja on varmaan mielestään loistava seuraihminen. Oikeasti saa vaan muut kiusaantuneeksi jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen

- 31-vuotias

- vaalea- ja pitkätukkainen

- pukeutumiseltani naisellinen: hame on päällä 6 päivää viikosta, käytän aika paljon värejä tyylikkäästi yhdisteltyinä

- normaalipainoinen, muodokas

- aina huoliteltu: (lyhyet) kynnet lakattu, hiukset pesty ja muotoiltu, asut mietitty, korut valittu... en kuitenkaan ole tyyliltäni hienosteleva, vaan ennemminkin klassinen/yksinkertainen

- tehnyt useita aloitteita miehille: suorista kysymyksistä (Lähdetkö kahville? Voinko tarjota drinkin?) hienovaraiseen vihjailuun (Se uusi elokuva tulee nyt, haluaisin mennä katsomaan sen, mutta pitäisi keksiä ketä pyytää mukaan?)

- viimeisen 2-3 vuoden aikana tällä tavoin yrittänyt tutustua varmasti jo yli 20 mieheen, lisäksi olen ollut nettideitissä ja Tinderissä, sekä jutellut aina kiinnostavien miesten kanssa töissä, harrastuksissa, matkoilla jne.

Tulos: 0 deittiä.

(Ja nyt on turha tulla sanomaan, että "lopeta etsiminen, sitten se tulee kun sitä vähiten odotat". Ikävuodet 15-29 olin täysin passiivinen asian suhteen, ja suurimmaksi osaksi täysin tyytyväinen sinkkuuteeni. Sitten kun parisuhteen kaipuu nosti päätään, aloin "etsiä" eli toisinsanoen tehdä itse aloitteita. Ne eivät kuitenkaan johda yhtään mihinkään. En ole epätoivoinen, en omituinen, en epäsosiaalinen, en mielenterveyspotilas. Mutta jotain vikaa minussa siis on, kun kuulemma nainen kuin nainen saa miehen. Sen kuin valitsee mielestään parhaimman näköisen ja menee koputtamaan olalle. WTF.)

Olen nelikymppinen mies Hgistä ja olisin kiinnostunut juuri sinunlaisestasi naisesta. Olen perheetön, koulutettu, komeahko, huumorintajuinen ja sosiaalinenkin omalla tavallani. Kuinka pitkä olet? Kelpuutatko 178 cm miehen?

Vastakysymys: Kiinnostaisiko sinua todella nainen, jolle miehen 178 cm pituus olisi kynnyskysymys? En ymmärrä, miksi miehen pitäisi olla pitkä, eikö riitä, ettei ole ihan kääpiökasvuinen? Itselläni alle 170 cm pitkä mies, eikä tuo ole minua koskaan haitannut. Pituudessasi ei ole mitään vikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaako kukaan vastata tähän minua jo vuosia askarruttaneeseen ongelmaan. Miksi minua ei koskaan isketä missään tai minulle ei miehet flirttaile ollenkaan?

Kuulkaa naiset. Suomessa on naiset vieneet tasa-arvon pisimmälle maailmassa. Se koskee silloin aloitteellisuuttakin. Näin ainakin moni mies tänä päivänä kokee. Emme elä missään Etelä-Euroopassa jossa miesten tehtävänä on saalistaa naisia.

Vaikka tasa-arvoisessa yhteiskunnassa eletäänkin, niin kyllä täälläkin talouden ja luonnonlait ovat voimassa. Kysyntä naisista on huomattavasti suurempaa ja miehet kilpailevat naisista aktiivisesti keskenään. Jos mies on passiivinen ja on asenteella "katellaan, ehkä sitten joskus minullekin joku", niin on ihan turha odottaa saavansa koskaan naista itselleen. Ainakaan sellaista, jonka oikeasti haluaa. 

Naisten ei tässä pariutumistaloudessa yksinkertaisesti tarvitse tehdä mitään muuta kuin olla sopivissa tilanteissa ja paikoissa näkyvillä. Miksi itse lähtisit vaikka ostamaan Hesaria jostain kaukaa, kun se tipahtaa automaattisesti postilaatikosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaako kukaan vastata tähän minua jo vuosia askarruttaneeseen ongelmaan. Miksi minua ei koskaan isketä missään tai minulle ei miehet flirttaile ollenkaan?

Kuulkaa naiset. Suomessa on naiset vieneet tasa-arvon pisimmälle maailmassa. Se koskee silloin aloitteellisuuttakin. Näin ainakin moni mies tänä päivänä kokee. Emme elä missään Etelä-Euroopassa jossa miesten tehtävänä on saalistaa naisia.

Ahh, se lähesty itse-miehiä kortti. Kyllä olen lähestynyt vaikka kuinka monta kertaa, pakit on tullut joka ikinen kerta. Miten sen selität? Ja ne lähestymäni miehet ovat olleet ihan tavallisia pulliaisia, ei mitään komistuksia. Aloittaja.

Koska olet miehen näköinen ruma läski

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ketjussa jo maininnut että en ole luonteeltani epämiellyttävä ihminen, joten se ei toimi syynä sille että miksi en löydä miestä

En tiedä oletko vai et, mutta sen tiedän että itse et sitä tiedostaisi. Minulla on työkaveri joka ei ole hetkeäkään hiljaa, kehuu itseään joko suoraan tai rivien välissä, puhuu henk. koht. asioistaan, jotka ketään eivät kiinnosta, ja on varmaan mielestään loistava seuraihminen. Oikeasti saa vaan muut kiusaantuneeksi jatkuvasti.

Olen ihan päinvastainen luonteeltani, hiljainen vaatimaton ja ujo. En kehu enkä tuo itseäni esille mitenkään, minulla ei ole minkäänlaista pätemisen tarvetta. Aloittaja.

Vierailija kirjoitti:

Koska olet miehen näköinen ruma läski

Opettele argumentoimaan niin kuin fiksu, aikuinen ihminen. En ole noista kumpaakaan, sorry. Aloittaja.

Itsevarmuus kaunistaa! Jos kannat itsesi ylpeänä, muut huomaavat sinut. Jos piilottelet epävarmana, valitettavasti jäät silloin näkymättömäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen

- 31-vuotias

- vaalea- ja pitkätukkainen

- pukeutumiseltani naisellinen: hame on päällä 6 päivää viikosta, käytän aika paljon värejä tyylikkäästi yhdisteltyinä

- normaalipainoinen, muodokas

- aina huoliteltu: (lyhyet) kynnet lakattu, hiukset pesty ja muotoiltu, asut mietitty, korut valittu... en kuitenkaan ole tyyliltäni hienosteleva, vaan ennemminkin klassinen/yksinkertainen

- tehnyt useita aloitteita miehille: suorista kysymyksistä (Lähdetkö kahville? Voinko tarjota drinkin?) hienovaraiseen vihjailuun (Se uusi elokuva tulee nyt, haluaisin mennä katsomaan sen, mutta pitäisi keksiä ketä pyytää mukaan?)

- viimeisen 2-3 vuoden aikana tällä tavoin yrittänyt tutustua varmasti jo yli 20 mieheen, lisäksi olen ollut nettideitissä ja Tinderissä, sekä jutellut aina kiinnostavien miesten kanssa töissä, harrastuksissa, matkoilla jne.

Tulos: 0 deittiä.

(Ja nyt on turha tulla sanomaan, että "lopeta etsiminen, sitten se tulee kun sitä vähiten odotat". Ikävuodet 15-29 olin täysin passiivinen asian suhteen, ja suurimmaksi osaksi täysin tyytyväinen sinkkuuteeni. Sitten kun parisuhteen kaipuu nosti päätään, aloin "etsiä" eli toisinsanoen tehdä itse aloitteita. Ne eivät kuitenkaan johda yhtään mihinkään. En ole epätoivoinen, en omituinen, en epäsosiaalinen, en mielenterveyspotilas. Mutta jotain vikaa minussa siis on, kun kuulemma nainen kuin nainen saa miehen. Sen kuin valitsee mielestään parhaimman näköisen ja menee koputtamaan olalle. WTF.)

Olen nelikymppinen mies Hgistä ja olisin kiinnostunut juuri sinunlaisestasi naisesta. Olen perheetön, koulutettu, komeahko, huumorintajuinen ja sosiaalinenkin omalla tavallani. Kuinka pitkä olet? Kelpuutatko 178 cm miehen?

Vastakysymys: Kiinnostaisiko sinua todella nainen, jolle miehen 178 cm pituus olisi kynnyskysymys? En ymmärrä, miksi miehen pitäisi olla pitkä, eikö riitä, ettei ole ihan kääpiökasvuinen? Itselläni alle 170 cm pitkä mies, eikä tuo ole minua koskaan haitannut. Pituudessasi ei ole mitään vikaa.

No en tietenkään lähtisi väkisin tekemään tuttavuutta naiseen jolle joku ominaisuuteni olisi kynnyskysymys, jos ihastuisin sellaiseen niin tilannehan olisi omalta kannaltani hankala. Ei minua kiinnosta sinä ja sinun miehesi, vaan lähinnä sen aikaisemman 31 v naisen mielipide. t: se 178 cm miehenpätkä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- aggressiivisen oloinen

- liian määrätietoinen (vs helppo heikki)

- epävarma itsestään (!)

- ei meikkiä

- ylipainoa

Tai sitten vaan todella huonoa tuuria pitemmän aikaa.

Kyllä sitä edes jotakin naisellisuutta pitää löytyä, jota voi korostaa. Esim. isot punaiset huulet ja kaunis hymy.

Itsevarmuus varmaan paistaa eniten läpi, tosin ujoille naisille on kysyntää. Tyyli kanssa tärkeätä

Ei todellakaan tarvitse olla itsevarma. Riittää, että on kaunis ja kroppa on kodillaan. Jos näen ujon ja seksikkään naisen yksin istumassa, niin sehän on lottovoitto. Arvaapa vaan kuinka usein ehdin ensin jos tuollainen näky joskus jossain on tarjolla...

Tekstistä saa selville että kirjoittajat olisivat oikein komeita ja seksikkäitä kultamiehiä.

Ongelma taitaa nimenomaan olla tuossa " kaunis ja kroppa on kodillaan ". Tuntuu, että monelle miehelle pitäisi olla fitnes kaunotar ennenkuin kelpaa. Tavikset ei kelpaa, eikä varsinkaan massasta poikkeavat ( vaikka ei olisi ylipainoa, tai kasvot vähintään siedettävät ) .

Myönnän, että olen nirso, mutta ei meitä nirsoja miehiä todellakaan ole ongelmaksi asti. Kyllä siedettävä nainen seuraa saa jos vain ei vaikuta vaikeasti lähestyttävältä tai mielenvikaiselta.

Tänään rohkeasti baariin AP ja muut. Ehkä sieltä löytyy juttuseuraa. Juomaks alkoholiton, jos ei alkoholista tykkää tai lasi viiniä.

Vierailija kirjoitti:

Tänään rohkeasti baariin AP ja muut. Ehkä sieltä löytyy juttuseuraa. Juomaks alkoholiton, jos ei alkoholista tykkää tai lasi viiniä.

Olin baarissa viime viikonloppuna. Ei lähestymisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen

- 31-vuotias

- vaalea- ja pitkätukkainen

- pukeutumiseltani naisellinen: hame on päällä 6 päivää viikosta, käytän aika paljon värejä tyylikkäästi yhdisteltyinä

- normaalipainoinen, muodokas

- aina huoliteltu: (lyhyet) kynnet lakattu, hiukset pesty ja muotoiltu, asut mietitty, korut valittu... en kuitenkaan ole tyyliltäni hienosteleva, vaan ennemminkin klassinen/yksinkertainen

- tehnyt useita aloitteita miehille: suorista kysymyksistä (Lähdetkö kahville? Voinko tarjota drinkin?) hienovaraiseen vihjailuun (Se uusi elokuva tulee nyt, haluaisin mennä katsomaan sen, mutta pitäisi keksiä ketä pyytää mukaan?)

- viimeisen 2-3 vuoden aikana tällä tavoin yrittänyt tutustua varmasti jo yli 20 mieheen, lisäksi olen ollut nettideitissä ja Tinderissä, sekä jutellut aina kiinnostavien miesten kanssa töissä, harrastuksissa, matkoilla jne.

Tulos: 0 deittiä.

(Ja nyt on turha tulla sanomaan, että "lopeta etsiminen, sitten se tulee kun sitä vähiten odotat". Ikävuodet 15-29 olin täysin passiivinen asian suhteen, ja suurimmaksi osaksi täysin tyytyväinen sinkkuuteeni. Sitten kun parisuhteen kaipuu nosti päätään, aloin "etsiä" eli toisinsanoen tehdä itse aloitteita. Ne eivät kuitenkaan johda yhtään mihinkään. En ole epätoivoinen, en omituinen, en epäsosiaalinen, en mielenterveyspotilas. Mutta jotain vikaa minussa siis on, kun kuulemma nainen kuin nainen saa miehen. Sen kuin valitsee mielestään parhaimman näköisen ja menee koputtamaan olalle. WTF.)

Olen nelikymppinen mies Hgistä ja olisin kiinnostunut juuri sinunlaisestasi naisesta. Olen perheetön, koulutettu, komeahko, huumorintajuinen ja sosiaalinenkin omalla tavallani. Kuinka pitkä olet? Kelpuutatko 178 cm miehen?

Vastakysymys: Kiinnostaisiko sinua todella nainen, jolle miehen 178 cm pituus olisi kynnyskysymys? En ymmärrä, miksi miehen pitäisi olla pitkä, eikö riitä, ettei ole ihan kääpiökasvuinen? Itselläni alle 170 cm pitkä mies, eikä tuo ole minua koskaan haitannut. Pituudessasi ei ole mitään vikaa.

Kaikilla ihmisillä on mieltymykset ulkonäön suhteen ja tuskin niiden olemassa olosta on järkeä lähteä suuttumaan. Miehen pituus on monelle naiselle merkittävä kysymys, joten onhan se ihan hyvä tarkastaa, että voin edes teoriassa olla kiinnostava naisen mielestä. Tosin jos nainen vetää rajan 180 senttiin ja olen itse 178cm, niin eihän noissa pakeissa oikein mitään järkeä ole jos nainen itse on kuitenkin lyhyempi kuin kumpikaan pituus.

-erimies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen

- 31-vuotias

- vaalea- ja pitkätukkainen

- pukeutumiseltani naisellinen: hame on päällä 6 päivää viikosta, käytän aika paljon värejä tyylikkäästi yhdisteltyinä

- normaalipainoinen, muodokas

- aina huoliteltu: (lyhyet) kynnet lakattu, hiukset pesty ja muotoiltu, asut mietitty, korut valittu... en kuitenkaan ole tyyliltäni hienosteleva, vaan ennemminkin klassinen/yksinkertainen

- tehnyt useita aloitteita miehille: suorista kysymyksistä (Lähdetkö kahville? Voinko tarjota drinkin?) hienovaraiseen vihjailuun (Se uusi elokuva tulee nyt, haluaisin mennä katsomaan sen, mutta pitäisi keksiä ketä pyytää mukaan?)

- viimeisen 2-3 vuoden aikana tällä tavoin yrittänyt tutustua varmasti jo yli 20 mieheen, lisäksi olen ollut nettideitissä ja Tinderissä, sekä jutellut aina kiinnostavien miesten kanssa töissä, harrastuksissa, matkoilla jne.

Tulos: 0 deittiä.

(Ja nyt on turha tulla sanomaan, että "lopeta etsiminen, sitten se tulee kun sitä vähiten odotat". Ikävuodet 15-29 olin täysin passiivinen asian suhteen, ja suurimmaksi osaksi täysin tyytyväinen sinkkuuteeni. Sitten kun parisuhteen kaipuu nosti päätään, aloin "etsiä" eli toisinsanoen tehdä itse aloitteita. Ne eivät kuitenkaan johda yhtään mihinkään. En ole epätoivoinen, en omituinen, en epäsosiaalinen, en mielenterveyspotilas. Mutta jotain vikaa minussa siis on, kun kuulemma nainen kuin nainen saa miehen. Sen kuin valitsee mielestään parhaimman näköisen ja menee koputtamaan olalle. WTF.)

Olen nelikymppinen mies Hgistä ja olisin kiinnostunut juuri sinunlaisestasi naisesta. Olen perheetön, koulutettu, komeahko, huumorintajuinen ja sosiaalinenkin omalla tavallani. Kuinka pitkä olet? Kelpuutatko 178 cm miehen?

Vastakysymys: Kiinnostaisiko sinua todella nainen, jolle miehen 178 cm pituus olisi kynnyskysymys? En ymmärrä, miksi miehen pitäisi olla pitkä, eikö riitä, ettei ole ihan kääpiökasvuinen? Itselläni alle 170 cm pitkä mies, eikä tuo ole minua koskaan haitannut. Pituudessasi ei ole mitään vikaa.

No en tietenkään lähtisi väkisin tekemään tuttavuutta naiseen jolle joku ominaisuuteni olisi kynnyskysymys, jos ihastuisin sellaiseen niin tilannehan olisi omalta kannaltani hankala. Ei minua kiinnosta sinä ja sinun miehesi, vaan lähinnä sen aikaisemman 31 v naisen mielipide. t: se 178 cm miehenpätkä

Minkä ihmeen takia sua kiinnostaa jonkun 31v keskustelijan mielipide ja sitten jonkun toisen mielipide on pelkkää ilmaa??! En ymmärrä tätä logiikkaa.