Olen miehille näkymätön

Olen

- 31-vuotias

- vaalea- ja pitkätukkainen

- pukeutumiseltani naisellinen: hame on päällä 6 päivää viikosta, käytän aika paljon värejä tyylikkäästi yhdisteltyinä

- normaalipainoinen, muodokas

- aina huoliteltu: (lyhyet) kynnet lakattu, hiukset pesty ja muotoiltu, asut mietitty, korut valittu... en kuitenkaan ole tyyliltäni hienosteleva, vaan ennemminkin klassinen/yksinkertainen

- tehnyt useita aloitteita miehille: suorista kysymyksistä (Lähdetkö kahville? Voinko tarjota drinkin?) hienovaraiseen vihjailuun (Se uusi elokuva tulee nyt, haluaisin mennä katsomaan sen, mutta pitäisi keksiä ketä pyytää mukaan?)

- viimeisen 2-3 vuoden aikana tällä tavoin yrittänyt tutustua varmasti jo yli 20 mieheen, lisäksi olen ollut nettideitissä ja Tinderissä, sekä jutellut aina kiinnostavien miesten kanssa töissä, harrastuksissa, matkoilla jne.

Tulos: 0 deittiä.

(Ja nyt on turha tulla sanomaan, että "lopeta etsiminen, sitten se tulee kun sitä vähiten odotat". Ikävuodet 15-29 olin täysin passiivinen asian suhteen, ja suurimmaksi osaksi täysin tyytyväinen sinkkuuteeni. Sitten kun parisuhteen kaipuu nosti päätään, aloin "etsiä" eli toisinsanoen tehdä itse aloitteita. Ne eivät kuitenkaan johda yhtään mihinkään. En ole epätoivoinen, en omituinen, en epäsosiaalinen, en mielenterveyspotilas. Mutta jotain vikaa minussa siis on, kun kuulemma nainen kuin nainen saa miehen. Sen kuin valitsee mielestään parhaimman näköisen ja menee koputtamaan olalle. WTF.)

Vierailija kirjoitti:

Olen

- 31-vuotias

- vaalea- ja pitkätukkainen

- pukeutumiseltani naisellinen: hame on päällä 6 päivää viikosta, käytän aika paljon värejä tyylikkäästi yhdisteltyinä

- normaalipainoinen, muodokas

- aina huoliteltu: (lyhyet) kynnet lakattu, hiukset pesty ja muotoiltu, asut mietitty, korut valittu... en kuitenkaan ole tyyliltäni hienosteleva, vaan ennemminkin klassinen/yksinkertainen

- tehnyt useita aloitteita miehille: suorista kysymyksistä (Lähdetkö kahville? Voinko tarjota drinkin?) hienovaraiseen vihjailuun (Se uusi elokuva tulee nyt, haluaisin mennä katsomaan sen, mutta pitäisi keksiä ketä pyytää mukaan?)

- viimeisen 2-3 vuoden aikana tällä tavoin yrittänyt tutustua varmasti jo yli 20 mieheen, lisäksi olen ollut nettideitissä ja Tinderissä, sekä jutellut aina kiinnostavien miesten kanssa töissä, harrastuksissa, matkoilla jne.

Tulos: 0 deittiä.

(Ja nyt on turha tulla sanomaan, että "lopeta etsiminen, sitten se tulee kun sitä vähiten odotat". Ikävuodet 15-29 olin täysin passiivinen asian suhteen, ja suurimmaksi osaksi täysin tyytyväinen sinkkuuteeni. Sitten kun parisuhteen kaipuu nosti päätään, aloin "etsiä" eli toisinsanoen tehdä itse aloitteita. Ne eivät kuitenkaan johda yhtään mihinkään. En ole epätoivoinen, en omituinen, en epäsosiaalinen, en mielenterveyspotilas. Mutta jotain vikaa minussa siis on, kun kuulemma nainen kuin nainen saa miehen. Sen kuin valitsee mielestään parhaimman näköisen ja menee koputtamaan olalle. WTF.)

"normaalipainoinen, muodokas"

Laihduta. Tulee poistamaan ongelmasi 90% todennäköisyydellä.

Vierailija kirjoitti:

Eivät miehet uskalla lähestyä naisia enää kun naiset ovat tehneet selväksi vaatimuslistansa miehiä kohtaan. Keskivertonainenkin odottaa 8/10 miestä. Siksi ne järkevät keskiveromiehet harvoin tulevat ketään iskemään ja ne "alfat" iskevät vain ne kauneimmat misut.

Kiittäkää nyt sitä feminismiä ja vahvaa naiskuvaa mitä on kymmenen vuotta tuputettu joka tuutista. Se on nyt naiset saaneet mitä tilanneetkin joten varautukaa jatkossa ottamaan sitä miehen roolia jota olette halunneet. Eli teidän on tehtävä aloitteita ja tuotava leipää pöytään. Tervetuloa miehen maailmaan.

Tässä käy lopulta niin että kukaan ei ole enää tyytyväinen tilanteeseen ja sosiaalisiin arvoihin jotka vallitsevat. Toki ne kauneimmat ja komeimmat miehet ja naiset, sekä rikkaat ihmiset saavat lähes aina mitä haluavat, mutta keskiverroille tilanne on paha puhumattakaan rumista.

Oletko elänyt jossain tynnyrissä vai miksi puhut naisten työssäkäynnistä kuin se olisi uusikin juttu? Olen 40 ja töitä olen tehnyt itseni (ja suhteessa yhteiselämän) rahoittaakseni, siipeily nyt ei kumminkaan päin ole edes mahdollista Suomen keskivertopalkoilla. Sama koski naisia äidistäni isoäiteihin jne. Enkä tosiaan valita. :)

Osa naisista on juuri kuvaamasi kaltaisia deittailuniin suhteen ja heidän pitäisi ymmärtää olla aktiivisia. Itse olen ainaina jutellut ihmisille rohkeasti ja suhteiden aloitus on ollut useimmiten minun aloitteestani. Aloite = menen ja aloitan keskustelun.

Mutta vaikka tarjontaa olisi (minulla on) ja itse olisi aktiivinen, voi olla että homma jää kiinni jostain asiasta ja pariutuminen on hankalaa. Itselläni on sellainen fundamentaali "vika" että pariutuminen on vaikeaa em. asioista huolimatta.

Voisko feromoneilla olla asian kanssa jotakin tekemistä? Mulla ainakin sellaisina aikoina, kun hormonit jostain syystä hyrräävät, pyörii miehiäkin ympärillä. Olen perusnätti mutta en mikään häikäisevä. Joskus vaan vientiä olisi niin, että itseäkin aivan ihmetyttää. Joskus taas on hyvinkin hiljaista.

Tuli siis mieleen, että voisiko seksuaalinen vireystila vaikuttaa asiaan. Oman kokemukseni pohjalta veikkaan, että kyllä. Miten on teillä, jotka koette ettei teitä koskaan kukaan iske tai ettei kukaan koskaan kiinnostu, himottaako teitä vai kiinnostaako vastakkainen sukupuoli enemmän kumppanuuden, perheenperustamisen ym. asioiden vuoksi?

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen

- 31-vuotias

- vaalea- ja pitkätukkainen

- pukeutumiseltani naisellinen: hame on päällä 6 päivää viikosta, käytän aika paljon värejä tyylikkäästi yhdisteltyinä

- normaalipainoinen, muodokas

- aina huoliteltu: (lyhyet) kynnet lakattu, hiukset pesty ja muotoiltu, asut mietitty, korut valittu... en kuitenkaan ole tyyliltäni hienosteleva, vaan ennemminkin klassinen/yksinkertainen

- tehnyt useita aloitteita miehille: suorista kysymyksistä (Lähdetkö kahville? Voinko tarjota drinkin?) hienovaraiseen vihjailuun (Se uusi elokuva tulee nyt, haluaisin mennä katsomaan sen, mutta pitäisi keksiä ketä pyytää mukaan?)

- viimeisen 2-3 vuoden aikana tällä tavoin yrittänyt tutustua varmasti jo yli 20 mieheen, lisäksi olen ollut nettideitissä ja Tinderissä, sekä jutellut aina kiinnostavien miesten kanssa töissä, harrastuksissa, matkoilla jne.

Tulos: 0 deittiä.

(Ja nyt on turha tulla sanomaan, että "lopeta etsiminen, sitten se tulee kun sitä vähiten odotat". Ikävuodet 15-29 olin täysin passiivinen asian suhteen, ja suurimmaksi osaksi täysin tyytyväinen sinkkuuteeni. Sitten kun parisuhteen kaipuu nosti päätään, aloin "etsiä" eli toisinsanoen tehdä itse aloitteita. Ne eivät kuitenkaan johda yhtään mihinkään. En ole epätoivoinen, en omituinen, en epäsosiaalinen, en mielenterveyspotilas. Mutta jotain vikaa minussa siis on, kun kuulemma nainen kuin nainen saa miehen. Sen kuin valitsee mielestään parhaimman näköisen ja menee koputtamaan olalle. WTF.)

"normaalipainoinen, muodokas"

Laihduta. Tulee poistamaan ongelmasi 90% todennäköisyydellä.

Mistä laihdutan kun painoa on 56 kiloa? Laihduttamalla lähtisi tissit ja perse.

Vierailija kirjoitti:

-m30- kirjoitti:

Tuli mieleen eräs tyttö kouluajoilta. Nätti, hoikka, fiksu, mukava ja hyvät sosiaaliset taidot. En vaan muista, että kukaan pojista olis ollut ihastunut häneen. Törmäsin häneen treffipalstalla ja Tinderissä. Hyvä ammatti ja hyvin myös säilynyt ulkonäöllisesti. Paha tietysti mennä sanomaan kun en hänen historiaansa tiedä, mutta hieman ihmettelen miten hän voi olla sinkkuna ja on ollut siis melko pitkään jo tuolla saitilla.

Mitä henkilökohtaisesti tähän aiheeseen tulee niin en ole koskaan tehnyt aloitetta eikä muakaan ole tultu "iskemään" paitsi ehkä kerran. Noin 20-vuotta vanhempi rouvashenkilö, en tiedä oliko se iskuyritys, mutta hieman jopa ahdisti se tilanne.

Olishan se hienoa, jos joku tulis joskus vaikka juttelemaan tai jos minä menisin...

Osaatko sanoa syytä sille, miksi kukaan ei ollut kiinnostunut kyseisestä tytöstä?

Hyvä kysymys johon en osaa vastata. Jos jotain pitäis sanoa niin ehkä näin jälkeenpäin ajateltuna hän oli liian tavallinen ja kaverillinen, en sano "yks jätkistä" mutta kuitenkin jotain puuttu. Ehkä siihen aikaan myös rintojen koko vaikutti, tosin mun ihastuksella oli vieläkin pienemmät, mut kai se voi olla yks tekijä teinipojilla. Sitten oli tietysti muita kiinnostavampia tyttöjä niin kuin munkin kohdalla, kun joku sitä kysyi miks mä en häneen ollut ihastunut.

Vierailija kirjoitti:

Olen

- 31-vuotias

- vaalea- ja pitkätukkainen

- pukeutumiseltani naisellinen: hame on päällä 6 päivää viikosta, käytän aika paljon värejä tyylikkäästi yhdisteltyinä

- normaalipainoinen, muodokas

- aina huoliteltu: (lyhyet) kynnet lakattu, hiukset pesty ja muotoiltu, asut mietitty, korut valittu... en kuitenkaan ole tyyliltäni hienosteleva, vaan ennemminkin klassinen/yksinkertainen

- tehnyt useita aloitteita miehille: suorista kysymyksistä (Lähdetkö kahville? Voinko tarjota drinkin?) hienovaraiseen vihjailuun (Se uusi elokuva tulee nyt, haluaisin mennä katsomaan sen, mutta pitäisi keksiä ketä pyytää mukaan?)

- viimeisen 2-3 vuoden aikana tällä tavoin yrittänyt tutustua varmasti jo yli 20 mieheen, lisäksi olen ollut nettideitissä ja Tinderissä, sekä jutellut aina kiinnostavien miesten kanssa töissä, harrastuksissa, matkoilla jne.

Tulos: 0 deittiä.

(Ja nyt on turha tulla sanomaan, että "lopeta etsiminen, sitten se tulee kun sitä vähiten odotat". Ikävuodet 15-29 olin täysin passiivinen asian suhteen, ja suurimmaksi osaksi täysin tyytyväinen sinkkuuteeni. Sitten kun parisuhteen kaipuu nosti päätään, aloin "etsiä" eli toisinsanoen tehdä itse aloitteita. Ne eivät kuitenkaan johda yhtään mihinkään. En ole epätoivoinen, en omituinen, en epäsosiaalinen, en mielenterveyspotilas. Mutta jotain vikaa minussa siis on, kun kuulemma nainen kuin nainen saa miehen. Sen kuin valitsee mielestään parhaimman näköisen ja menee koputtamaan olalle. WTF.)

Lähden ja voit tarjota.

Itse en ainakaan lähesty naisia. Syynä tähän on ns. se että olen alemman tason mies ( (c) Laasanen. Pääpirteissään olen perustavis, mutta minussa on pari pahaa puutetta jotka vetävät minut alemmalle tasolle.

Olen

186cm 80kg, kuntoilen.

Osaan käyttää pesukonetta, suihkua ja varata parturin.

Akateeminen

Savuton ja alkoholin käyttö vähäistä

Kiinnostunyt yhteiskunnasta, maailmasta, matkailusta, kulttuurista, ruoasta yms.

mutta ne miinukset

keskituloinen

en ole supliikkivitsiniekka uusissa tilanteteissa

mutta suurin (=pieninen) syy löytyy kalsareista

Torjutuksi tuleminen lupaavan alun jälkeen on raskasta tilanteessa jossa sille syylle ei oikein itse voi mitään. Siten teen palveluksen naisille kuun säästän heidät ja itseni uusilta pettymyksiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen

- 31-vuotias

- vaalea- ja pitkätukkainen

- pukeutumiseltani naisellinen: hame on päällä 6 päivää viikosta, käytän aika paljon värejä tyylikkäästi yhdisteltyinä

- normaalipainoinen, muodokas

- aina huoliteltu: (lyhyet) kynnet lakattu, hiukset pesty ja muotoiltu, asut mietitty, korut valittu... en kuitenkaan ole tyyliltäni hienosteleva, vaan ennemminkin klassinen/yksinkertainen

- tehnyt useita aloitteita miehille: suorista kysymyksistä (Lähdetkö kahville? Voinko tarjota drinkin?) hienovaraiseen vihjailuun (Se uusi elokuva tulee nyt, haluaisin mennä katsomaan sen, mutta pitäisi keksiä ketä pyytää mukaan?)

- viimeisen 2-3 vuoden aikana tällä tavoin yrittänyt tutustua varmasti jo yli 20 mieheen, lisäksi olen ollut nettideitissä ja Tinderissä, sekä jutellut aina kiinnostavien miesten kanssa töissä, harrastuksissa, matkoilla jne.

Tulos: 0 deittiä.

(Ja nyt on turha tulla sanomaan, että "lopeta etsiminen, sitten se tulee kun sitä vähiten odotat". Ikävuodet 15-29 olin täysin passiivinen asian suhteen, ja suurimmaksi osaksi täysin tyytyväinen sinkkuuteeni. Sitten kun parisuhteen kaipuu nosti päätään, aloin "etsiä" eli toisinsanoen tehdä itse aloitteita. Ne eivät kuitenkaan johda yhtään mihinkään. En ole epätoivoinen, en omituinen, en epäsosiaalinen, en mielenterveyspotilas. Mutta jotain vikaa minussa siis on, kun kuulemma nainen kuin nainen saa miehen. Sen kuin valitsee mielestään parhaimman näköisen ja menee koputtamaan olalle. WTF.)

"normaalipainoinen, muodokas"

Laihduta. Tulee poistamaan ongelmasi 90% todennäköisyydellä.

Mistä laihdutan kun painoa on 56 kiloa? Laihduttamalla lähtisi tissit ja perse.

Jos olet normaalipainoinen, niin laihdutettavaa todellakin on. Lievästi alipainoinen tai aivan siellä rajoilla on paras.

Aivan turha tulla selittämään, että olet aidosti laiha, koska silloin saisit miehiltä vääjäämättä huomiota.

Vierailija kirjoitti:

Itse en ainakaan lähesty naisia. Syynä tähän on ns. se että olen alemman tason mies ( (c) Laasanen. Pääpirteissään olen perustavis, mutta minussa on pari pahaa puutetta jotka vetävät minut alemmalle tasolle.

Olen

186cm 80kg, kuntoilen.

Osaan käyttää pesukonetta, suihkua ja varata parturin.

Akateeminen

Savuton ja alkoholin käyttö vähäistä

Kiinnostunyt yhteiskunnasta, maailmasta, matkailusta, kulttuurista, ruoasta yms.

mutta ne miinukset

keskituloinen

en ole supliikkivitsiniekka uusissa tilanteteissa

mutta suurin (=pieninen) syy löytyy kalsareista

Torjutuksi tuleminen lupaavan alun jälkeen on raskasta tilanteessa jossa sille syylle ei oikein itse voi mitään. Siten teen palveluksen naisille kuun säästän heidät ja itseni uusilta pettymyksiltä.

Jos sinulla ei ole mikropenistä, niin pieni penis on pelkkä tekosyy.

Voin miehenä sanoa että en iske ketään naista. Koskaan. Missään. Joten ainakin omalta kohdaltani saat ihan tasapuolista kohtelua.

Itselläni taas on sellainen ongelma, että vedän aivan vääränlaisia miehiä puoleeni tahtomatta. Luulevat varmaan, että olen joku helppo lenkki tai olettavat minun olevan heihin ihastunut, vaikken mitään sellaista tarkoitakkaan. Suurin osa asiallisista miehistä kiertää minut kaukaa, tai yrittävät pitää turvallista väliä, ellei kyseessä ole joku reilusti vanhempi mies. En tiedä johtuuko se ulkonäöstäni, käytöksestäni, pukeutumisesta vai meikkaamattomuudesta tai jostain muusta. Minun on aivan turha edes kuvitella olevani miestenkanssa normaali ystävä, tosin se on vaikeaa kyllä ihan saman sukupuolenkin kanssa, vaikka kaikki ysäväni, tuttuni sitä ovatkin.

Vierailija kirjoitti:

Naiselle siis on ongelma, kun sitä kohdellaan kuin keskivertoa miestä.

Heh, näinpä :-)) Pari mieltä ylentävintä kokemuksista liittyy juurikin naisten pokailuun ravintolassa. Yhdessä tapauksessa nainen heilutteli kättään kuin yrittäen tappaa näkymätöntä kärpästä. Tokaisi kaverilleen jotain tyyliin täällä kuuluu kärpäsen surinaa, kun siis yritin puhua. Toisella kerralla nainen puhui lävitseni toiselle kaverilleen ikään kuin olisin ollut ilmaa. T: Tavis-mies. 

- aggressiivisen oloinen

- liian määrätietoinen (vs helppo heikki)

- epävarma itsestään (!)

- ei meikkiä

- ylipainoa

Tai sitten vaan todella huonoa tuuria pitemmän aikaa.

Kyllä sitä edes jotakin naisellisuutta pitää löytyä, jota voi korostaa. Esim. isot punaiset huulet ja kaunis hymy.

Itsevarmuus varmaan paistaa eniten läpi, tosin ujoille naisille on kysyntää. Tyyli kanssa tärkeätä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiselle siis on ongelma, kun sitä kohdellaan kuin keskivertoa miestä.

Heh, näinpä :-)) Pari mieltä ylentävintä kokemuksista liittyy juurikin naisten pokailuun ravintolassa. Yhdessä tapauksessa nainen heilutteli kättään kuin yrittäen tappaa näkymätöntä kärpästä. Tokaisi kaverilleen jotain tyyliin täällä kuuluu kärpäsen surinaa, kun siis yritin puhua. Toisella kerralla nainen puhui lävitseni toiselle kaverilleen ikään kuin olisin ollut ilmaa. T: Tavis-mies. 

Oikein miellyttäviä naisihmisiä. Taisivat olla palstamammoja.

Vierailija kirjoitti:

Olen

- 31-vuotias

- vaalea- ja pitkätukkainen

- pukeutumiseltani naisellinen: hame on päällä 6 päivää viikosta, käytän aika paljon värejä tyylikkäästi yhdisteltyinä

- normaalipainoinen, muodokas

- aina huoliteltu: (lyhyet) kynnet lakattu, hiukset pesty ja muotoiltu, asut mietitty, korut valittu... en kuitenkaan ole tyyliltäni hienosteleva, vaan ennemminkin klassinen/yksinkertainen

- tehnyt useita aloitteita miehille: suorista kysymyksistä (Lähdetkö kahville? Voinko tarjota drinkin?) hienovaraiseen vihjailuun (Se uusi elokuva tulee nyt, haluaisin mennä katsomaan sen, mutta pitäisi keksiä ketä pyytää mukaan?)

- viimeisen 2-3 vuoden aikana tällä tavoin yrittänyt tutustua varmasti jo yli 20 mieheen, lisäksi olen ollut nettideitissä ja Tinderissä, sekä jutellut aina kiinnostavien miesten kanssa töissä, harrastuksissa, matkoilla jne.

Tulos: 0 deittiä.

(Ja nyt on turha tulla sanomaan, että "lopeta etsiminen, sitten se tulee kun sitä vähiten odotat". Ikävuodet 15-29 olin täysin passiivinen asian suhteen, ja suurimmaksi osaksi täysin tyytyväinen sinkkuuteeni. Sitten kun parisuhteen kaipuu nosti päätään, aloin "etsiä" eli toisinsanoen tehdä itse aloitteita. Ne eivät kuitenkaan johda yhtään mihinkään. En ole epätoivoinen, en omituinen, en epäsosiaalinen, en mielenterveyspotilas. Mutta jotain vikaa minussa siis on, kun kuulemma nainen kuin nainen saa miehen. Sen kuin valitsee mielestään parhaimman näköisen ja menee koputtamaan olalle. WTF.)

Olen nelikymppinen mies Hgistä ja olisin kiinnostunut juuri sinunlaisestasi naisesta. Olen perheetön, koulutettu, komeahko, huumorintajuinen ja sosiaalinenkin omalla tavallani. Kuinka pitkä olet? Kelpuutatko 178 cm miehen?

Vierailija kirjoitti:

- aggressiivisen oloinen

- liian määrätietoinen (vs helppo heikki)

- epävarma itsestään (!)

- ei meikkiä

- ylipainoa

Tai sitten vaan todella huonoa tuuria pitemmän aikaa.

Kyllä sitä edes jotakin naisellisuutta pitää löytyä, jota voi korostaa. Esim. isot punaiset huulet ja kaunis hymy.

Itsevarmuus varmaan paistaa eniten läpi, tosin ujoille naisille on kysyntää. Tyyli kanssa tärkeätä

Ei todellakaan tarvitse olla itsevarma. Riittää, että on kaunis ja kroppa on kodillaan. Jos näen ujon ja seksikkään naisen yksin istumassa, niin sehän on lottovoitto. Arvaapa vaan kuinka usein ehdin ensin jos tuollainen näky joskus jossain on tarjolla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- aggressiivisen oloinen

- liian määrätietoinen (vs helppo heikki)

- epävarma itsestään (!)

- ei meikkiä

- ylipainoa

Tai sitten vaan todella huonoa tuuria pitemmän aikaa.

Kyllä sitä edes jotakin naisellisuutta pitää löytyä, jota voi korostaa. Esim. isot punaiset huulet ja kaunis hymy.

Itsevarmuus varmaan paistaa eniten läpi, tosin ujoille naisille on kysyntää. Tyyli kanssa tärkeätä

Ei todellakaan tarvitse olla itsevarma. Riittää, että on kaunis ja kroppa on kodillaan. Jos näen ujon ja seksikkään naisen yksin istumassa, niin sehän on lottovoitto. Arvaapa vaan kuinka usein ehdin ensin jos tuollainen näky joskus jossain on tarjolla...

Tekstistä saa selville että kirjoittajat olisivat oikein komeita ja seksikkäitä kultamiehiä.

Ongelma taitaa nimenomaan olla tuossa " kaunis ja kroppa on kodillaan ". Tuntuu, että monelle miehelle pitäisi olla fitnes kaunotar ennenkuin kelpaa. Tavikset ei kelpaa, eikä varsinkaan massasta poikkeavat ( vaikka ei olisi ylipainoa, tai kasvot vähintään siedettävät ) .

Vierailija kirjoitti:

Minun kohdallani ainakin tuo ongelma taitaa olla jo se mainittu asiallisuus ja älykkyys. Olen sievä, hoikka, meikkaava ja hyvinpukeutuva, mutta sellainen takakireä akateemikko, enkä edes söpön nörtillä tavalla. Suoraan sanottuna vaikutan varmaan aika pelottavalta ja ehkä vittumaiseltakin. :D Jos jaksaisi hymyillä ja nauraa kihertää ja lörpötellä järjettömiä niin varmasti seuraa riittäisi. Ainakin tuntuu siltä että sellaisia rempseitä naisia lähestytään helpommin kuin hiljaisia. 

Itse olen törmännyt naisiin, joilla on juuri kaltaisiasi piirteitä. Kun jää on murrettu, niin nainen käyttäytyy, kuin olisi osallistumassa johonkin väittelykilpailuun. Pato on täynnä näkemystä joka purkautuu liian isosti, kun meneen juttelemaan. Tämä on vain liika heti alkuun, eikä dialogille jää sijaa. En meinaa sitä, että pitäisi heittäytyä ääliöksi, mutta hieman löysätä.