Lue keskustelun säännöt.
Olen miehille näkymätön
07.09.2016 |
Osaako kukaan vastata tähän minua jo vuosia askarruttaneeseen ongelmaan. Miksi minua ei koskaan isketä missään tai minulle ei miehet flirttaile ollenkaan? Huomaan miten paljon minua rumempiakin naisia yritetään iskeä oikealta ja vasemmalta, minua ei koskaan eikä missään. Miehet ovat asiallisia ja viileän etäisiä minua kohtaan mutta varovat antamasta mitään seksuaalisia signaaleja lähettyvilläni, kohtelevat joskus jopa suoranaisen tylysti. En käsitä tätä. Nyt en sitten sekoita tätä siihen että on tultu iskemään mutta en vain ole sitä itse tajunnut. Onko ketään muuta täällä joka kokee samaa miesten taholta?
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen
- 31-vuotias
- vaalea- ja pitkätukkainen
- pukeutumiseltani naisellinen: hame on päällä 6 päivää viikosta, käytän aika paljon värejä tyylikkäästi yhdisteltyinä
- normaalipainoinen, muodokas
- aina huoliteltu: (lyhyet) kynnet lakattu, hiukset pesty ja muotoiltu, asut mietitty, korut valittu... en kuitenkaan ole tyyliltäni hienosteleva, vaan ennemminkin klassinen/yksinkertainen
- tehnyt useita aloitteita miehille: suorista kysymyksistä (Lähdetkö kahville? Voinko tarjota drinkin?) hienovaraiseen vihjailuun (Se uusi elokuva tulee nyt, haluaisin mennä katsomaan sen, mutta pitäisi keksiä ketä pyytää mukaan?)
- viimeisen 2-3 vuoden aikana tällä tavoin yrittänyt tutustua varmasti jo yli 20 mieheen, lisäksi olen ollut nettideitissä ja Tinderissä, sekä jutellut aina kiinnostavien miesten kanssa töissä, harrastuksissa, matkoilla jne.
Tulos: 0 deittiä.
(Ja nyt on turha tulla sanomaan, että "lopeta etsiminen, sitten se tulee kun sitä vähiten odotat". Ikävuodet 15-29 olin täysin passiivinen asian suhteen, ja suurimmaksi osaksi täysin tyytyväinen sinkkuuteeni. Sitten kun parisuhteen kaipuu nosti päätään, aloin "etsiä" eli toisinsanoen tehdä itse aloitteita. Ne eivät kuitenkaan johda yhtään mihinkään. En ole epätoivoinen, en omituinen, en epäsosiaalinen, en mielenterveyspotilas. Mutta jotain vikaa minussa siis on, kun kuulemma nainen kuin nainen saa miehen. Sen kuin valitsee mielestään parhaimman näköisen ja menee koputtamaan olalle. WTF.)
Olen nelikymppinen mies Hgistä ja olisin kiinnostunut juuri sinunlaisestasi naisesta. Olen perheetön, koulutettu, komeahko, huumorintajuinen ja sosiaalinenkin omalla tavallani. Kuinka pitkä olet? Kelpuutatko 178 cm miehen?
Vastakysymys: Kiinnostaisiko sinua todella nainen, jolle miehen 178 cm pituus olisi kynnyskysymys? En ymmärrä, miksi miehen pitäisi olla pitkä, eikö riitä, ettei ole ihan kääpiökasvuinen? Itselläni alle 170 cm pitkä mies, eikä tuo ole minua koskaan haitannut. Pituudessasi ei ole mitään vikaa.
No en tietenkään lähtisi väkisin tekemään tuttavuutta naiseen jolle joku ominaisuuteni olisi kynnyskysymys, jos ihastuisin sellaiseen niin tilannehan olisi omalta kannaltani hankala. Ei minua kiinnosta sinä ja sinun miehesi, vaan lähinnä sen aikaisemman 31 v naisen mielipide. t: se 178 cm miehenpätkä
Minkä ihmeen takia sua kiinnostaa jonkun 31v keskustelijan mielipide ja sitten jonkun toisen mielipide on pelkkää ilmaa??! En ymmärrä tätä logiikkaa.
Koska hän kuvittelee pääsevänsä treffeille AP:n kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tämmöseen kysymykseen voi vastata ellei ole vähintään kuvaa tarjolla :D Ei voi mitenkään tietää mitä yksikään adjektiivi oikeasti tarkoittaa ellei ole jotain muuta mihin niitä verrata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään rohkeasti baariin AP ja muut. Ehkä sieltä löytyy juttuseuraa. Juomaks alkoholiton, jos ei alkoholista tykkää tai lasi viiniä.
Olin baarissa viime viikonloppuna. Ei lähestymisiä.
Olitko yksin vai jonkun kanssa? Olen miettinyt tota baariin menoa, mut en sitten tiedä olisko pokkaa mennä juttelemaan naisille tai tulisko mulle joku juttelemaan. En ole koskaan ollut yksin baarissa enkä muutenkaan jutellut tuntemattomille siellä...
Olen käynyt paljon yksin yökerhoissa. Istumabaareissa en ole käynyt yksin. Kaikkihan riippuu paljon itsestäsi. Jos sinun on helppo aloittaa keskusteluja tuntemattomien kanssa, niin kyllähän baarista yleensä juttuseuraa löytyy. Jos et ole, niin todennäköisesti on aika hiljaista ellet itse mitään tee. Jos olet hyvännäköinen, niin aina silloin tällöin nainen lähestyy. Oman kokemukseni mukaan kuitenkin lähinnä ne naiset, jotka tulevat heti puristelemaan. Asiallista lähestymistä en ole juurikaan kokenut, jossa nainen tulee juttelemaan. Yleensä lähestymiset tapahtuvat tanssilattialla esimerkiksi perseen hinkkauksena tai muuna vastaavana.
Käyn yökerhoissa yksin mennessäni ja nimenomaan mahdollisimman isossa ja ruuhkaisessa yökerhossa, koska sinne yksittäinen ihminen katoaa. Jos vain notkut yksin koko illan ja moni näkee sinut jatkuvasti siellä yksin, niin kyllähän se varmasti jonkinlaisen kuvan yksinäisestä luuserista luo joidenkin mielessä.
Siitä päästäänkin lähinnä itsetuntokysymykseen. Joidenkin mielestä yksin baarissa olevat ovat säälittäviä, mutta kestääkö itsetuntosi sen? Minä tiedän millainen ihminen olen, eikä tuo minua mitenkään merkittävästi hetkauta jos jotkut minusta noin ajattelevat. Vaihtoehtoja on aika vähän, koska kaverini ovat seurustelevia, eivätkä viihdy yökerhoissa, joten joutuisin mennä joko heidän kanssaan baariin istuskelemaan tai lähteä yksin yökerhoon. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa minun on todennäköisempää löytää seuraa, joten teen mieluummin sitä.
Eli jos punnitset yksin menemisen ja kotiin jäämisen välillä, niin ehdottomasti menet yksin. Hymyilet ihmisille ja alat juttelemaan jos he vaikuttavat siltä, että ovat valmiita lähestymiselle. Voi olla, että seuraa löytyy tai sitten ei löydy, mutta yleensä se voittaa kuitenkin yksin kotona oleskelun. Ei baarissa todennäköisesti mitään niin pahaa tapahdu, että se olisi pahempaa, kuin kotona surkuttelu viikosta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ketjussa jo maininnut että en ole luonteeltani epämiellyttävä ihminen, joten se ei toimi syynä sille että miksi en löydä miestä
En tiedä oletko vai et, mutta sen tiedän että itse et sitä tiedostaisi. Minulla on työkaveri joka ei ole hetkeäkään hiljaa, kehuu itseään joko suoraan tai rivien välissä, puhuu henk. koht. asioistaan, jotka ketään eivät kiinnosta, ja on varmaan mielestään loistava seuraihminen. Oikeasti saa vaan muut kiusaantuneeksi jatkuvasti.
Olen ihan päinvastainen luonteeltani, hiljainen vaatimaton ja ujo. En kehu enkä tuo itseäni esille mitenkään, minulla ei ole minkäänlaista pätemisen tarvetta. Aloittaja.
Tästä tuli mieleen, että ehkä et vain ole lähestymisyrityksissäsi luonteva. Jos haastat itseäsi toistuvasti toimimaan ikään kuin luonteesi vastaisella tavalla, voit tietämättäsi lähettää ristiriitaisia signaaleja (mikroilmeitä tms.) ja keskustelukumppani hämmentyy niistä, eikä tiedä, uskoako sinua vai sanatonta viestintää. t. av:n keittiöpsykologi
Yksin vaan liikenteeseen! Käyn enemmän baareissa yksin kun kavereiden kanssa ja lähes aina tulee päädyttyä jonkun kanssa juttelemaan pitkäksi ajaksi. Ihmissuhdetta tai panoja en baareista etsi, enkä yökerhoissa käy, joten juttelen kaikenikäisten ja näköisten ihmisten, niin miesten kun naistenkin kanssa. Joskus sitä päätyy jonkun luokse yöksi, vaikkei se kotoa lähtiessä mikään tavoite ole.
Ainakin illemmalla kun pöydät alkaa olla täynmä, sitä päätyy vähän pakostikin tuntemattomien kanssa juttelemaan.
Olen reilu 30-vuotias mies ilman stereotypioita. Samaa ihmismassaa kun kaikki muutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiselle siis on ongelma, kun sitä kohdellaan kuin keskivertoa miestä.
Keskivertomiehet eivät ruikuta mistään äitinsä kellarista tai jostakin hemmetin peräkammarista ja syyttele kaikkia naisia omasta epäonnestaan rakkauden suhteen, vaan ottavat itsestään kiinni kunnon reippaalla niskaotteella ja tekevät asioiden eteen jotain, nostavat sitä omaa tasoaan niin että alkaa se nainen löytymään. Tunnen monia ujoja, lyhyitä ja ihan tavallisia miehiä, jotka ovat onnellisesti suhteessa, eli mikään "olen kalju, ruma, työtön"-itkuvirsi ei nyt toimi. En ymmärrä miksi aloittajaa kohtaan hyökätään näin mahdottoman paljon, ja kaiken kukkuraksi hänen täytyy vastata samoihin kysymyksiin useita kertoja. Mitä jos te laiskimukset jotka tähän ketjuun ylipäätään tulette, lukisitte sen läpi, niin ei tarvitsisi koko ajan ap:lta tivata että mitä ja miksi? Hän on maininnut lukemattomia kertoja ettei syy ole hänen ulkonäössään eikä luonteessaan, kannattaisi opetella sitä kuuluisaa sisälukutaitoa. Hänhän nimenomaan alleviivasi sitä että häntä rumemmatkin naiset löytävät miehiä, joten teidän "oot ruma"-kommentit on ihan turhanpäiväisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ketjussa jo maininnut että en ole luonteeltani epämiellyttävä ihminen, joten se ei toimi syynä sille että miksi en löydä miestä
En tiedä oletko vai et, mutta sen tiedän että itse et sitä tiedostaisi. Minulla on työkaveri joka ei ole hetkeäkään hiljaa, kehuu itseään joko suoraan tai rivien välissä, puhuu henk. koht. asioistaan, jotka ketään eivät kiinnosta, ja on varmaan mielestään loistava seuraihminen. Oikeasti saa vaan muut kiusaantuneeksi jatkuvasti.
Olen ihan päinvastainen luonteeltani, hiljainen vaatimaton ja ujo. En kehu enkä tuo itseäni esille mitenkään, minulla ei ole minkäänlaista pätemisen tarvetta. Aloittaja.
Tästä tuli mieleen, että ehkä et vain ole lähestymisyrityksissäsi luonteva. Jos haastat itseäsi toistuvasti toimimaan ikään kuin luonteesi vastaisella tavalla, voit tietämättäsi lähettää ristiriitaisia signaaleja (mikroilmeitä tms.) ja keskustelukumppani hämmentyy niistä, eikä tiedä, uskoako sinua vai sanatonta viestintää. t. av:n keittiöpsykologi
En ole aloittaja mutta mistä halvatun mikroilmeistä puhut? Miten se on sitten huonokäytöksisille ja susirumille naisille niin mahdottoman helppoa löytää mies? Ei heidän mitään sirkustemppuja tarvitse alkaa tekemään, kunhan ovat paikalla niin pyörii mieslauma ympärillä, tämä on tosi kuin vesi. Sen verran on tullut tuota yöelämää nähtyä että tätä näkee jatkuvasti kuinka ihan järkyttävät naikkoset saavat miehen tuosta noin vain, siksi pidänkin erittäin kummallisenä ettei aloittaja saa ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko älykäs ja asiallinen? Itselläni on kaveri, joka on jopa melko kaunis, mutta aina jää yksin, kun on jotenkin liian etäisen oloinen kun on niin kaikin puolin älykäs, asiallinen ja kunnollinen. Meikäläinen, joka on kyllä vähän ylipainoinen ja alkoholiakin kuluu enemmän kuin pitäisi, saa taas aina seuraa, koska jotenkin miehet tuntuu oikeassa elämässä tykkäävän enemmän rentoudesta kuin kauneudesta, vaikka näillä palstoilla aina muuta väitetään.
Miehiä kiinnostaa tietysti enemmän sellainen jolta voi olettaa heruvan helpommin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko älykäs ja asiallinen? Itselläni on kaveri, joka on jopa melko kaunis, mutta aina jää yksin, kun on jotenkin liian etäisen oloinen kun on niin kaikin puolin älykäs, asiallinen ja kunnollinen. Meikäläinen, joka on kyllä vähän ylipainoinen ja alkoholiakin kuluu enemmän kuin pitäisi, saa taas aina seuraa, koska jotenkin miehet tuntuu oikeassa elämässä tykkäävän enemmän rentoudesta kuin kauneudesta, vaikka näillä palstoilla aina muuta väitetään.
Miehiä kiinnostaa tietysti enemmän sellainen jolta voi olettaa heruvan helpommin.
Ehkä niitä epätoivoisimpia, mutta hyviä miehiä kiinnostaa naiset, jotka ovat mielenkiintoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ketjussa jo maininnut että en ole luonteeltani epämiellyttävä ihminen, joten se ei toimi syynä sille että miksi en löydä miestä
En tiedä oletko vai et, mutta sen tiedän että itse et sitä tiedostaisi. Minulla on työkaveri joka ei ole hetkeäkään hiljaa, kehuu itseään joko suoraan tai rivien välissä, puhuu henk. koht. asioistaan, jotka ketään eivät kiinnosta, ja on varmaan mielestään loistava seuraihminen. Oikeasti saa vaan muut kiusaantuneeksi jatkuvasti.
Olen ihan päinvastainen luonteeltani, hiljainen vaatimaton ja ujo. En kehu enkä tuo itseäni esille mitenkään, minulla ei ole minkäänlaista pätemisen tarvetta. Aloittaja.
Tästä tuli mieleen, että ehkä et vain ole lähestymisyrityksissäsi luonteva. Jos haastat itseäsi toistuvasti toimimaan ikään kuin luonteesi vastaisella tavalla, voit tietämättäsi lähettää ristiriitaisia signaaleja (mikroilmeitä tms.) ja keskustelukumppani hämmentyy niistä, eikä tiedä, uskoako sinua vai sanatonta viestintää. t. av:n keittiöpsykologi
En ole aloittaja mutta mistä halvatun mikroilmeistä puhut? Miten se on sitten huonokäytöksisille ja susirumille naisille niin mahdottoman helppoa löytää mies? Ei heidän mitään sirkustemppuja tarvitse alkaa tekemään, kunhan ovat paikalla niin pyörii mieslauma ympärillä, tämä on tosi kuin vesi. Sen verran on tullut tuota yöelämää nähtyä että tätä näkee jatkuvasti kuinka ihan järkyttävät naikkoset saavat miehen tuosta noin vain, siksi pidänkin erittäin kummallisenä ettei aloittaja saa ketään.
Osaat varmaan avata Googlen ja kirjoittaa sanan "mikroilme" hakuun ilman tarkempaa ohjeistusta? Google on usein ihan kätevä apu tiedonhakuun, kannattaa kokeilla.
Huonokäytöksinen ja susiruma nainen voi olla hyvinkin rehellinen ja oma itsensä, kaippa sellainenkin voi miehiin vedota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaako kukaan vastata tähän minua jo vuosia askarruttaneeseen ongelmaan. Miksi minua ei koskaan isketä missään tai minulle ei miehet flirttaile ollenkaan?
Kuulkaa naiset. Suomessa on naiset vieneet tasa-arvon pisimmälle maailmassa. Se koskee silloin aloitteellisuuttakin. Näin ainakin moni mies tänä päivänä kokee. Emme elä missään Etelä-Euroopassa jossa miesten tehtävänä on saalistaa naisia.
Ahh, se lähesty itse-miehiä kortti. Kyllä olen lähestynyt vaikka kuinka monta kertaa, pakit on tullut joka ikinen kerta. Miten sen selität? Ja ne lähestymäni miehet ovat olleet ihan tavallisia pulliaisia, ei mitään komistuksia. Aloittaja.
Itse asun Etelä-Euroopassa ja täällä se vasta kamalaa onkin, koska nainen on täysin säälittävä, jos yrittää tehdä aloitetta. Itse myös omaan jonkun ominaisuuden, joka karkoittaa miehet, niin eipä ole helppoa. Puhun paikallista kieltä, siniset silmät ja olen pitkä. Joskus kuvittelin, että kun olen erilainen, niin se ainakin houkuttaa miehiä, mutta ei...toisaalta mua kohdellaan aina suht kunnioittavasti, kukaan ei häiriköi. Mulla on terävät piirteet, varmaan näytän pelottavalta.
Olitko yksin vai jonkun kanssa? Olen miettinyt tota baariin menoa, mut en sitten tiedä olisko pokkaa mennä juttelemaan naisille tai tulisko mulle joku juttelemaan. En ole koskaan ollut yksin baarissa enkä muutenkaan jutellut tuntemattomille siellä...