Nuoret köyhempiä kuin ennen - mitä tapahtuu yhteiskunnallemme?
Kuulun itse siihen sukupolveen (kolmekymppiset ja alle) joiden palkkakehitys jää auttamatta jälkeen aiemmin uransa luoneista. Olen valmistunut alalle, joka oli vielä joitain vuosia sitten niitä hyvin palkattuja ja "varmoja" valintoja. Sittemmin työpaikkojen väheneminen ja ylikoulutus ovat tehneet tehtävänsä, kuten monilla muillakin aloilla.
Olen siitä onnellisessa asemassa, että minulla on vakityö. Palkkani on kuitenkin todella huomattavasti alle alan suositusten, ja työn vaativuuteen nähden olen todellakin alipalkattu. Miksi en etsi muita töitä? No minähän etsin, olen etsinyt jo kauan, mutta ilman menestystä. Ei kai pitäisi liikaa valittaa, kun samalla alalla on tuttuja työttömänä. Kun mietin muilla aloilla toimivia ystäviäni, niin aika samanlaista se on työelämä kaikilla. Poikkeuksena muutama lääkäri.
Minua oikeasti huolestuttaa meidän n. kolmekymppisten tulevaisuus. Rahat ovat niin tiukoilla, että esim. perheen perustamista tai asuntojen ostamista täytyy todella tarkkaan harkita. Tutuistani ei juuri kukaan ole hankkinut lapsia, ja vuokralla asuu suurin osa. En usko, että sellaista päivää tulee koskaan, että valtaosa meistä saisi hankittua esim. kesämökin kaiken muun lisäksi.
Työelämää määrittää työpanoksen vähäisen arvostuksen ja surkeiden rahallisten korvausten lisäksi muukin epävarmuus; on pätkätöitä, määräaikaisia sopimuksia ja muuta "kivaa". Suunnittele siinä sitten elämääsi pidemmälle.
Ainut lohduttava tekijä itselleni on se tieto, että suuri osa ikäisistäni on samassa tilanteessa siitä huolimatta, että koulutus on hankittu ja työkokemusta yritetään kartuttaa vaikka väkisin. Mutta kyllä kokonaisuus huolettaa. Missä vaiheessa me hankimme perheet tai kartutamme minkäänlaista omaisuutta? Näen tulevaisuuden todella pelottavana, enkä ole ainut. Kun vietän aikaa ystävieni kanssa, kääntyy puhe usein tähän kaikkien jakamaan epävarmuuteen, ahdistukseen ja pelkoon. Kovasta halusta ja kyvyistä huolimatta et välttämättä tässä maailmassa pääse enää mihinkään.
Kommentit (542)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos työtä ei löydy, niin työpanos ei ole palkkavaatimuksen arvoinen. Maisterit voisivat lopettaa vaatimasta maisterilisää. Palkkaa ei makseta titteleistä enää.
Sitten sitä työtä pitää vaikka yhteiskunnan luoda jos siihen ei muut pysty. Ei muuta kuin valtiolta nyt kovat satsaukset greentechiin ym ja elinkeinoelämä siihen apukuskiksi mukaan. Ei voi perkele olla niin että täällä suunnilleen tuhlataan maisterin omia resursseja saati häneen käytettyjä koulutusresursseja johonkin mäkkiduuneihin.
Maisterit voivat laskea palkkavaatimustaan tai hankkia sellaista osaamista, että heidät halutaan töihin. Ei mitään tukityöllistämistä kannata lähteä tekemään. Veronmaksajan pussilla ollaan ihan riittävästi jo muutenkin.
Luettele tähän sellaiset osaamisalueet - tai edes muutama sellainen -, millä ihminen HALUTAAN töihin. Siis että työnhakijalla on paikkoja mistä valita ja jotain muutakin neuvotteluvoimaa kuin "palkka on tämä, ota tai jätä."
Jos olet liiketoiminnan ja talouden lainalaisuuksia ymmärtävä projektipäälliköksi sopiva tyyppi, niin firmamme palkkaa sinut saman tien. Nyt on headhunterin kautta haettu, kun eipä ykkös- tai edes kakkosketjun pelaajia kovin helposti löydä. Ne ovat jo töissä hyvin ehdoin.
Työttömiä KTM:iä on vaikka kuinka paljon.
Mutta tulihan se syykin sieltä: haettu "ykkös- ja kakkosketjun pelaajia." Eli ehdottomia huippuja haette - arvatenkin kokemusta ja vakuuttavaa näyttöä osaamisesta oltava. Montako kriteerinne täyttäviä Suomessa todellisuudessa on? Alle 100?
Eipä nyt kuulosta oikein realistisesti sellaiselta paikalta, kun vain "hankkii osaamista" ja sitten paikka on minun.
On meillä harkkarin paikkojakin. Yli nelosen keskiarvo, kiinnostusta toimialaan (eli olet seurannut uutisia, tiedät jotain toiminnasta ja perusmenetelmistä), keskiverrot sosiaaliset taidot ja kehittymishaluinen asenne, niin paikka on sinun. Sitten vaan kovaa duunia periksiantamattomasti, niin vakipaikka on selviö. Ei mitään mahdottomuuksia keskivertoälyiselle, mutta kovavauhtisella (ja -palkkaisella) toimialalla ei mitään nine to five -tyyppejä kaivata.
Uskomatonta kyllä, nuokin yllä luetellut vaatimukset ovat jo erittäin vaativia. Ne täyttäviä opiskelijoita kosiskelee sitten meidän lisäksemme kaikki muutkin alan firmat. On illallisia, futispelejä, pokeriturnauksia ja vaikka mitä kokkikursseja.
Kannattaisko kosiskella opiskelijoiden lisäksi työttömiäkin?
Ai niin, mutta se ei varmaan sovi menestyjäfirman imagoon.
Mieluusti muuten, mutta tuollaiset ihmiset eivät jää työttömäksi kuin omasta halustaan. Silloin heidän kosiskelemisensa on turhaa työtä.
Ai jaaha. Äsken ne vaatimukset kolmen tonnin liksan harjoittelijan paikkaanne olivat: "kiinnostusta toimialaan (eli olet seurannut uutisia, tiedät jotain toiminnasta ja perusmenetelmistä), keskiverrot sosiaaliset taidot ja kehittymishaluinen asenne, niin paikka on sinun!"
Tosissasiko väität, ettei Suomen satojen tuhansien työttömien joukosta löydy nämä kriteerit täyttäviä...?
No tuskinpa vaan löytyy. Varsinkin kun tuolla haluttiin vielä nelosen ka jonka sattuvasti unohdit. Montako älykästä, ahkeraa, kiinnostunutta, motivoitunutta ja sosiaalisesti normaalia työtöntä oikeasti tunnnet?
Unohdin sen nelosen keskiarvon tarkoituksella, koska se oli pahasti ristiriidassa tuon "tiedät jotain toiminnasta ja perusmenetelmistä - lauseen kanssa.
Edelleen tuolla edellä kirjoitat, että tyyppi on tärkeämpi kuin koulutus, joten miten tämä kouluarvosana nyt sitten näin tärkeäksi yhtäkkiä putkahti?
Montako em. laista työtöntä tunnen? Kymmeniä, ja eri aloilta maalarista tohtoriin.
Montako minkäänlaista työtöntä SINÄ tunnet henkilökohtaisesti?
Lainaamasi kommentti ei ollut minun, mutta meille siis "tyyppi" sisältää sellaisia määreitä kuin kunnianhimo, älykkyys, sitkeys ja väsymätön suorittaminen. Tällaisia ja muutenkin sopivia henkilöitä löytyy helpoimmin tietyissä koulutusohjelmissa erinomaisesti suoriutuneiden joukosta. Sellaisia on varmasti muuallakin, mutta emme me valitettavasti voi käsitellä tuhansia hakemuksia löytääksemme yksittäistapaukset. Yritimme tätä joskus.
Toimintamme ei ole sellaista, mitä suoraan koulussa opetettaisi. Toisaalta aidosti motivoituneet ovat selvittäneet, mistä on kyse. Siksi "jotain" tietäminen riittää harkkareille osoitukseksi aidosta halusta.
En oikein ymmärrä, miksi haluat väitellä tästä tai jotenkin väheksyä toimintaamme? Meidän strategiamme perustuu huippulaatuun, jonka saavuttamiseksi luonnollisesti tarvitaan huipputyypit, kun myymme ihmisten osaamista.
Tuo on tyypillistä yritysjargonia, jolla ei ole faktapohjaa. Mainospuhetta.
Nuo ominaisuudet, mitä mainitsit, voidaan liittää suurimpaan osaan suomalaisista. Ja ne on liitetty jo aiemmin. Suomalaisten työmoraali on yleisesti ottaen hyvä. Meillä on eri aloilla valtava määrä ihmisiä, jotka tekevät työnsä paremmin kuin hyvin. Palkattomat ylityöt ovat yleistyneet, niitä valitetttavasti tekee jo todella moni.
Opettele katsomaan maailmaa hieman suuremmin, sinun kapea-alainen kokemuksesi ei riitä näkemään kokonaisuuksia.
Mitä ihmettä? Me ja minä henkilökohtaisesti rekrytoimme ihmisiä jatkuvasti, emmekä löydä sopivia juuri millään. Mitä sinä ymmärrät meidän liiketoiminnastamme tai mitä kokemusta sinulla on rekrytoinnista?
Maailman suuremmin katsominen nimenomaan auttaa näkemään sen, että kaikista ei ole kaikkeen. Jos olisi, niin kaikkihan me olisimme huippuja. Mikä taas ei ole mahdollista.
Odotatko että yhteiskunnan varoilla tasmäkoulutetaan juuri teille sopivia työntekijöitä? Miksi ihmeessä ette itse viitsi kouluttaa potentiaalisista hakijoista omaa osaavaa henkilökuntaa? Eikö ole varaa? No mutta eipä se teidän alanne sitten kovin tuottavaa ole...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän kaikkien tarvitsisikaan olla sukua. 80-luvulla mulla oli pienipalkkainen naapuri, joka oli ostanut kerrostalokaksion. Vuokrasi asunnon toista huonetta opiskelijoille siihen asti, että sai asuntolainansa maksettua. Win-win. Nykyisin alivuokralaisasuntoja ei ole juurikaan tarjolla, koska niille ei ole kysyntää. Entä, jos alivuokralaisasunnot alkaisivat taas kelvata? Minäkin asun yksin 100 neliön asunnossa, voisin varsin hyvin tehdä vähän remonttia ja laittaa vaikka kaksikin huonetta vuokralle. Nuoret kuitenkin maksavat mieluummin hirveää vuokraa pienestä yksiöstä.
Minä asuin vähän alta kolmekymppisenä, opiskelija-asunnosta uloslentäneenä, tuollaisessa alivuokralaishuoneessa vanhan mummelin asunnossa. Olin alkuun osa-aikaisesti töissä ja tuon huoneen hinnalla en olisi saanut yksiötä samalta alueelta (Munkkiniemi). Tuo on jäänyt mieleeni ihan valtavan hyvänä kokemuksena. Keittiön ja kylppärin käytössä joutui toki odottamaan vuoroaan, mutta se 85-mummeli oli aivan mahtava tyyppi ja muistelen häntä lämmöllä. Hänen kotiapulaisensa siivosi minunkin huoneeni viikottain, ihan luksusta!
Olen monesti jälkeenpäin miettinyt, kuinka paljon yksinäisiä vanhuksia mahtaa asua Helsingin vanhoissa arvotaloissa suurissa asunnoissa yksinään. Mahdollisesti kitkuttavat vielä pienellä eläkkeellä ja lapset ovat ulkomailla huolissaan, kuinka muori pärjää. Se olisi niin win win jos opiskelija tai kaksi saisi sieltä huoneen vuokrattua. Tulisi sukupolvien välistä kanssakäymistä ja oppisivat toisiltaan. Eikä mummelin lasten tarvitsisi pelätä, että mummeli kaatuu, murtaa lonkkansa ja viruu päiväkausia lattialla.
Joo niin varmaan. Että palkattomaksi vanhuksenhoitajaksi vielä vuokranmaksun lisäksi.
Ne herttaiset mummelit taitavat olla enempi vain fiktiota.
Aamuviideltä (vanhukset herävät AINA aikaisin) seinän taakse kolistelemaan ja huonolla kuulolla LUJAA aamu-tv:tä joka luojan aamu katsomaan nouseva vuokraämäntä se olisikin jotain.
Ja vielä pahempaa - seurallinen, koko ajan ummet ja lammet höpöttävä ja joka asiaa uteleva.
Lisäksi vanhukset haisevat vanhalle ihmiselle - ja sitä myöten koko heidän huushollinsa.
Asun ennemmin vaikka teltassa.
Vierailija kirjoitti:
Tulipa vaan mieleeni, että jos suuret ikäluokat ovat nyt rohmunneet kaikki rahat omiin taskuihinsa, niin miksi te nuoremmat ette tarjoa palveluita, tapahtumia ja tuotteita, joita hankkimalla suuret ikäluokat siirtäisivät rahansa teidän taskuihinne? Olen jo pidemmän aikaa seurannut mainoksia, kauppojen valikoimia ja palveluiden tarjontaa, mutta hyvin vähän on suunnattu yli 50-vuotiaille, suurista ikäluokista puhumattakaan. Edes televisio-ohjelmia ei tehdä tämän ikäisille vaan nuorille. Ei jotain päälle 65-vuotiasta kiinnosta hankkia ripsienpidennyksiä tai rakennekynsiä eikä monia sen ikäisiä huvita rehkiä missään fitness-saleillakaan, vaikka muuten ovatkin vielä ihan hyvässä kunnossa ( = eivät makaa sängynpohjalla laitoksessa). Tässä maassa on paljon kaupallisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneita, joilla olisi taito selvittää, mihin nämä ikäluokat haluaisivat rahansa upottaa. Ja on paljon niitä, jotka voisivat nuo toiveet toteuttaa. Kulttuurialalla on paljon pätkätyöläisiä, jotka voisivat miettiä, millaisissa tapahtumissa nämä ikäluokat viihtyisivät. Tekniikan alalla on paljon ihmisiä, jotka voisivat miettiä, mitä nämä suuret ikäluokat nyt ja myöhemmin tarvitsevat. Joku ketjussa aiemmin mainitsi, että itsekkäät suuret ikäluokat tuhlaavat ennen kuolemaansa rahansa eikä lapsille ja lapsenlapsille jää perinnöksi mitään. Kannattaisiko siis olla se, joka tästä tuhlailusta ottaa rahat vastaan?
Katsopa vähän ympärillesi, tuo kaikki tapahtuu jo. Vai pitäisikö kaikkien 500 000 työttömän mennä osingoille niin, että kukaan niistä nyt itsensä elättävistä autokauppiaista ja remonttiyrittäjistä ei enää elättäisi itseään? Hienoja ratkaisuja taas tarjotaan...
Vierailija kirjoitti:
Valitsin aikanaan yliopisto-opinnoissa linjan, jolta valmistui julkisen sektorin töihin. Sain eläkeviran, työni on mukavaa, palkka riittävä, viihdyn. Ajattelen silti työni työnä, se on kivaa, mutta ensisijaisesti tärkeintä ovat palkat ja saavutetut edut. Olen huomannut, että tässä on ero nykynuoriin, jotka tulevat työmarkkinoille. Heille työn pitää olla ensisijaisesti motivoivaa, kivaa, palkka tulee perässä. Valmius lähteä uuteen paikkaan, lisäopintoihin ja jatkuvaan käynistilaan työn, työttömyyden ja opintojen välillä. Onko asia näin? Vai tuputtaako media tällaista valhetta nuorista? Työelämän joustot ja epävarmuus, jatkuva raataminen voivat toimia kun on 20-35, mutta tässä iässä sitä arvostaa vakivirkaa, saavutettuja etuja, hieman rauhallisempaa työtahtia ja jopa tylsiä työpäiviä.
Joo. Opiskellaan ulkoa lakipykälää toisen perään sen takia, että se on niin jännittävää ja pyöritellään integraalia vuosia, koska se on mediaseksikästä. Siksi työelämältäkin odotetaan pelkkää viihdyttävyyttä, kun kaikki lähtevät opiskelemaan tällaisia leikkitieteellisiä aloja, jotka eivät vaadi työntekoa vaan odotetaan pelkkiä hedonistisia elämyksiä. Halutaan myös olla välillä työttömiä ja elää niin, että elämä olisi mahdollisimman epävakaata, jotta ei voi rakentaa elämää esim. perustamalla perheen.
Vierailija kirjoitti:
Ei nuoret ole köyhempiä kuin ennen, kaikkea muuta. Nykyajan nuorilla on paljon enemmän kuin nuorilla oli vaikkapa minun nuoruudessani. Sen sijaan se on maata mullistavaa, että nykyiset nuoret (ja nuoret aikuiset) eivät todennäköisesti tule olemaan varakkaampia kuin omat vanhempansa, vaikka aiemmin se on ollut suorastaan odotettua.
Toisaalta taas, jopa ne köyhimmät ja pienituloisimmat elävät Suomessa moninkertaisesti paremmin kuin köyhät ja pienituloiset elivät vaikkapa 70-luvun Suomessa. Jopa ikänsä toimeentulotuella eläneillä on suunnilleen huone per henkilö, tv, pesukone, puhelimet jne. 70-luvulla 5-henkinen perhe saattoi elää huoneen ja keittiön asunnossa ilman juoksevaa vettä, lapsilla oli tosiaan yhdet pitkät housut ja pari paitaa. En todellakaan moiseen tahtoisi paluuta.
Missä mielikuvitus maailmassa sinä elät vai tarkoitatko oloja jossain peräkylälä ennen kuin kyseinen perhe muutti Ruotsiin pystyäkseen tarjoamaan lapsilleen paremman tulevaisuuden? Asun taantuneella teollisuus paikkunnalla jossa duunareille rakennettiin kerrotalokennostoja asunnoiksi 60-70 luvuilla. Noissa taloissa on kaikki normaalit asumisen mukavuudet. Tuollain töitä riitti ja elintaso nousi tasaisesti. Keskiluokka ja ylempikeskiluokka matkustelivat jo tuolloin etelässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipa vaan mieleeni, että jos suuret ikäluokat ovat nyt rohmunneet kaikki rahat omiin taskuihinsa, niin miksi te nuoremmat ette tarjoa palveluita, tapahtumia ja tuotteita, joita hankkimalla suuret ikäluokat siirtäisivät rahansa teidän taskuihinne? Olen jo pidemmän aikaa seurannut mainoksia, kauppojen valikoimia ja palveluiden tarjontaa, mutta hyvin vähän on suunnattu yli 50-vuotiaille, suurista ikäluokista puhumattakaan. Edes televisio-ohjelmia ei tehdä tämän ikäisille vaan nuorille. Ei jotain päälle 65-vuotiasta kiinnosta hankkia ripsienpidennyksiä tai rakennekynsiä eikä monia sen ikäisiä huvita rehkiä missään fitness-saleillakaan, vaikka muuten ovatkin vielä ihan hyvässä kunnossa ( = eivät makaa sängynpohjalla laitoksessa). Tässä maassa on paljon kaupallisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneita, joilla olisi taito selvittää, mihin nämä ikäluokat haluaisivat rahansa upottaa. Ja on paljon niitä, jotka voisivat nuo toiveet toteuttaa. Kulttuurialalla on paljon pätkätyöläisiä, jotka voisivat miettiä, millaisissa tapahtumissa nämä ikäluokat viihtyisivät. Tekniikan alalla on paljon ihmisiä, jotka voisivat miettiä, mitä nämä suuret ikäluokat nyt ja myöhemmin tarvitsevat. Joku ketjussa aiemmin mainitsi, että itsekkäät suuret ikäluokat tuhlaavat ennen kuolemaansa rahansa eikä lapsille ja lapsenlapsille jää perinnöksi mitään. Kannattaisiko siis olla se, joka tästä tuhlailusta ottaa rahat vastaan?
Katsopa vähän ympärillesi, tuo kaikki tapahtuu jo. Vai pitäisikö kaikkien 500 000 työttömän mennä osingoille niin, että kukaan niistä nyt itsensä elättävistä autokauppiaista ja remonttiyrittäjistä ei enää elättäisi itseään? Hienoja ratkaisuja taas tarjotaan...
Mä tarkoitin sellaisia tavaroita ja palveluita, joita tarvitaan useammin kuin viiden tai kymmenen vuoden välein.
Vierailija kirjoitti:
Tulipa vaan mieleeni, että jos suuret ikäluokat ovat nyt rohmunneet kaikki rahat omiin taskuihinsa, niin miksi te nuoremmat ette tarjoa palveluita, tapahtumia ja tuotteita, joita hankkimalla suuret ikäluokat siirtäisivät rahansa teidän taskuihinne? Olen jo pidemmän aikaa seurannut mainoksia, kauppojen valikoimia ja palveluiden tarjontaa, mutta hyvin vähän on suunnattu yli 50-vuotiaille, suurista ikäluokista puhumattakaan. Edes televisio-ohjelmia ei tehdä tämän ikäisille vaan nuorille. Ei jotain päälle 65-vuotiasta kiinnosta hankkia ripsienpidennyksiä tai rakennekynsiä eikä monia sen ikäisiä huvita rehkiä missään fitness-saleillakaan, vaikka muuten ovatkin vielä ihan hyvässä kunnossa ( = eivät makaa sängynpohjalla laitoksessa). Tässä maassa on paljon kaupallisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneita, joilla olisi taito selvittää, mihin nämä ikäluokat haluaisivat rahansa upottaa. Ja on paljon niitä, jotka voisivat nuo toiveet toteuttaa. Kulttuurialalla on paljon pätkätyöläisiä, jotka voisivat miettiä, millaisissa tapahtumissa nämä ikäluokat viihtyisivät. Tekniikan alalla on paljon ihmisiä, jotka voisivat miettiä, mitä nämä suuret ikäluokat nyt ja myöhemmin tarvitsevat. Joku ketjussa aiemmin mainitsi, että itsekkäät suuret ikäluokat tuhlaavat ennen kuolemaansa rahansa eikä lapsille ja lapsenlapsille jää perinnöksi mitään. Kannattaisiko siis olla se, joka tästä tuhlailusta ottaa rahat vastaan?
Sen ikäisillä on jo yleensä kaikki mitä tarvitsevat.
Suurin osa käteisellä auton ostavista ihmisistä on eläkeläisiä.
Kulttuuririentoja on jo joka lähtöön ja jos ei omalla paikkakunnalla, eläkeläisyhdistykset tekevät bussimatkoja.
Vaikea on mitään uutta keksiä, etenkin kun netin käyttö koko maailman nettikauppatarjontoineen on siinäkin porukassa koko ajan yleistymässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos työtä ei löydy, niin työpanos ei ole palkkavaatimuksen arvoinen. Maisterit voisivat lopettaa vaatimasta maisterilisää. Palkkaa ei makseta titteleistä enää.
Sitten sitä työtä pitää vaikka yhteiskunnan luoda jos siihen ei muut pysty. Ei muuta kuin valtiolta nyt kovat satsaukset greentechiin ym ja elinkeinoelämä siihen apukuskiksi mukaan. Ei voi perkele olla niin että täällä suunnilleen tuhlataan maisterin omia resursseja saati häneen käytettyjä koulutusresursseja johonkin mäkkiduuneihin.
Maisterit voivat laskea palkkavaatimustaan tai hankkia sellaista osaamista, että heidät halutaan töihin. Ei mitään tukityöllistämistä kannata lähteä tekemään. Veronmaksajan pussilla ollaan ihan riittävästi jo muutenkin.
Luettele tähän sellaiset osaamisalueet - tai edes muutama sellainen -, millä ihminen HALUTAAN töihin. Siis että työnhakijalla on paikkoja mistä valita ja jotain muutakin neuvotteluvoimaa kuin "palkka on tämä, ota tai jätä."
Jos olet liiketoiminnan ja talouden lainalaisuuksia ymmärtävä projektipäälliköksi sopiva tyyppi, niin firmamme palkkaa sinut saman tien. Nyt on headhunterin kautta haettu, kun eipä ykkös- tai edes kakkosketjun pelaajia kovin helposti löydä. Ne ovat jo töissä hyvin ehdoin.
Työttömiä KTM:iä on vaikka kuinka paljon.
Mutta tulihan se syykin sieltä: haettu "ykkös- ja kakkosketjun pelaajia." Eli ehdottomia huippuja haette - arvatenkin kokemusta ja vakuuttavaa näyttöä osaamisesta oltava. Montako kriteerinne täyttäviä Suomessa todellisuudessa on? Alle 100?
Eipä nyt kuulosta oikein realistisesti sellaiselta paikalta, kun vain "hankkii osaamista" ja sitten paikka on minun.
On meillä harkkarin paikkojakin. Yli nelosen keskiarvo, kiinnostusta toimialaan (eli olet seurannut uutisia, tiedät jotain toiminnasta ja perusmenetelmistä), keskiverrot sosiaaliset taidot ja kehittymishaluinen asenne, niin paikka on sinun. Sitten vaan kovaa duunia periksiantamattomasti, niin vakipaikka on selviö. Ei mitään mahdottomuuksia keskivertoälyiselle, mutta kovavauhtisella (ja -palkkaisella) toimialalla ei mitään nine to five -tyyppejä kaivata.
Uskomatonta kyllä, nuokin yllä luetellut vaatimukset ovat jo erittäin vaativia. Ne täyttäviä opiskelijoita kosiskelee sitten meidän lisäksemme kaikki muutkin alan firmat. On illallisia, futispelejä, pokeriturnauksia ja vaikka mitä kokkikursseja.
Kannattaisko kosiskella opiskelijoiden lisäksi työttömiäkin?
Ai niin, mutta se ei varmaan sovi menestyjäfirman imagoon.
Mieluusti muuten, mutta tuollaiset ihmiset eivät jää työttömäksi kuin omasta halustaan. Silloin heidän kosiskelemisensa on turhaa työtä.
Ai jaaha. Äsken ne vaatimukset kolmen tonnin liksan harjoittelijan paikkaanne olivat: "kiinnostusta toimialaan (eli olet seurannut uutisia, tiedät jotain toiminnasta ja perusmenetelmistä), keskiverrot sosiaaliset taidot ja kehittymishaluinen asenne, niin paikka on sinun!"
Tosissasiko väität, ettei Suomen satojen tuhansien työttömien joukosta löydy nämä kriteerit täyttäviä...?
No tuskinpa vaan löytyy. Varsinkin kun tuolla haluttiin vielä nelosen ka jonka sattuvasti unohdit. Montako älykästä, ahkeraa, kiinnostunutta, motivoitunutta ja sosiaalisesti normaalia työtöntä oikeasti tunnnet?
Unohdin sen nelosen keskiarvon tarkoituksella, koska se oli pahasti ristiriidassa tuon "tiedät jotain toiminnasta ja perusmenetelmistä - lauseen kanssa.
Edelleen tuolla edellä kirjoitat, että tyyppi on tärkeämpi kuin koulutus, joten miten tämä kouluarvosana nyt sitten näin tärkeäksi yhtäkkiä putkahti?
Montako em. laista työtöntä tunnen? Kymmeniä, ja eri aloilta maalarista tohtoriin.
Montako minkäänlaista työtöntä SINÄ tunnet henkilökohtaisesti?
Lainaamasi kommentti ei ollut minun, mutta meille siis "tyyppi" sisältää sellaisia määreitä kuin kunnianhimo, älykkyys, sitkeys ja väsymätön suorittaminen. Tällaisia ja muutenkin sopivia henkilöitä löytyy helpoimmin tietyissä koulutusohjelmissa erinomaisesti suoriutuneiden joukosta. Sellaisia on varmasti muuallakin, mutta emme me valitettavasti voi käsitellä tuhansia hakemuksia löytääksemme yksittäistapaukset. Yritimme tätä joskus.
Toimintamme ei ole sellaista, mitä suoraan koulussa opetettaisi. Toisaalta aidosti motivoituneet ovat selvittäneet, mistä on kyse. Siksi "jotain" tietäminen riittää harkkareille osoitukseksi aidosta halusta.
En oikein ymmärrä, miksi haluat väitellä tästä tai jotenkin väheksyä toimintaamme? Meidän strategiamme perustuu huippulaatuun, jonka saavuttamiseksi luonnollisesti tarvitaan huipputyypit, kun myymme ihmisten osaamista.
Tuo on tyypillistä yritysjargonia, jolla ei ole faktapohjaa. Mainospuhetta.
Nuo ominaisuudet, mitä mainitsit, voidaan liittää suurimpaan osaan suomalaisista. Ja ne on liitetty jo aiemmin. Suomalaisten työmoraali on yleisesti ottaen hyvä. Meillä on eri aloilla valtava määrä ihmisiä, jotka tekevät työnsä paremmin kuin hyvin. Palkattomat ylityöt ovat yleistyneet, niitä valitetttavasti tekee jo todella moni.
Opettele katsomaan maailmaa hieman suuremmin, sinun kapea-alainen kokemuksesi ei riitä näkemään kokonaisuuksia.
Mitä ihmettä? Me ja minä henkilökohtaisesti rekrytoimme ihmisiä jatkuvasti, emmekä löydä sopivia juuri millään. Mitä sinä ymmärrät meidän liiketoiminnastamme tai mitä kokemusta sinulla on rekrytoinnista?
Maailman suuremmin katsominen nimenomaan auttaa näkemään sen, että kaikista ei ole kaikkeen. Jos olisi, niin kaikkihan me olisimme huippuja. Mikä taas ei ole mahdollista.
Odotatko että yhteiskunnan varoilla tasmäkoulutetaan juuri teille sopivia työntekijöitä? Miksi ihmeessä ette itse viitsi kouluttaa potentiaalisista hakijoista omaa osaavaa henkilökuntaa? Eikö ole varaa? No mutta eipä se teidän alanne sitten kovin tuottavaa ole...
Emme odota, koulutamme itse myös. Pienehköllä firmalla ei tietenkään ole varaa massiivisiin trainee-ohjelmiin, mutta totta kai harkkareita ja muitakin työntekijöitä kehitetään. Tämän kirjoitin jo aiemmin.
Alamme ei ole mikään kultakaivos, mutta hyvin pyyhkii kuitenkin. Edelleenkään en itse ole omistaja, niin en liikaa asiasta hyödy. Kateellinen ei kannata olla ainakaan.
Ylipäätään huolehdimme henkilöstöstä. Kehitämme, kuuntelemme, tuemme, arvostamme ja panostamme vieläpä paljon rekrytointiin. Olen aina ajatellut, että tämä on parasta yhtiössä ja juuri sitä, mitä työelämältä on yleisesti peräänkuulutettu. Miten se joillekin täällä näyttäytyy negatiivisena ja vihjailuina, että taitaapa olla kehno firma, tyhmiä ja typeriä ihmisiä eikä varmaan tuottoakaan tule?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työmarkkinatuesta ennakonpidätys on 20% - kohtuullista?
Verotus on jokaisella henkilökohtainen. Itse maksoin työmarkkinatuesta veroa 0% koska minulla oli verotuksessa jonkin verran vähennyksiä. Kun pääsin puoleksi vuodeksi pienipalkkaiseen (brutto 1900€/kk) työhön, siitä meni veroa 1,5%. Nyt sain osa-aikatyön (820€/kk) ja arvelin, että verotus nousee kovasti loppuvuodelle koska alkuvuoden menin niin pienellä prosentilla. Mutta ei, otin uudet verokortit ansiotulolle ja sovitellulle päivärahalle, niin veroprosentiksi tuli vain 2,5%.
Ei voi todellakaan sanoa että verotus pienillä tuloilla olisi ankaraa.
Jos minä olen työmarkkinatuella ja naapurin Pete on kanssa, niin kyllä meiltä pidätetään ihan se sama vero siitä, ja sama euromäää saadaann tassuun, joten se siitä henkilökohtaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipa vaan mieleeni, että jos suuret ikäluokat ovat nyt rohmunneet kaikki rahat omiin taskuihinsa, niin miksi te nuoremmat ette tarjoa palveluita, tapahtumia ja tuotteita, joita hankkimalla suuret ikäluokat siirtäisivät rahansa teidän taskuihinne? Olen jo pidemmän aikaa seurannut mainoksia, kauppojen valikoimia ja palveluiden tarjontaa, mutta hyvin vähän on suunnattu yli 50-vuotiaille, suurista ikäluokista puhumattakaan. Edes televisio-ohjelmia ei tehdä tämän ikäisille vaan nuorille. Ei jotain päälle 65-vuotiasta kiinnosta hankkia ripsienpidennyksiä tai rakennekynsiä eikä monia sen ikäisiä huvita rehkiä missään fitness-saleillakaan, vaikka muuten ovatkin vielä ihan hyvässä kunnossa ( = eivät makaa sängynpohjalla laitoksessa). Tässä maassa on paljon kaupallisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneita, joilla olisi taito selvittää, mihin nämä ikäluokat haluaisivat rahansa upottaa. Ja on paljon niitä, jotka voisivat nuo toiveet toteuttaa. Kulttuurialalla on paljon pätkätyöläisiä, jotka voisivat miettiä, millaisissa tapahtumissa nämä ikäluokat viihtyisivät. Tekniikan alalla on paljon ihmisiä, jotka voisivat miettiä, mitä nämä suuret ikäluokat nyt ja myöhemmin tarvitsevat. Joku ketjussa aiemmin mainitsi, että itsekkäät suuret ikäluokat tuhlaavat ennen kuolemaansa rahansa eikä lapsille ja lapsenlapsille jää perinnöksi mitään. Kannattaisiko siis olla se, joka tästä tuhlailusta ottaa rahat vastaan?
Sen ikäisillä on jo yleensä kaikki mitä tarvitsevat.
Suurin osa käteisellä auton ostavista ihmisistä on eläkeläisiä.
Kulttuuririentoja on jo joka lähtöön ja jos ei omalla paikkakunnalla, eläkeläisyhdistykset tekevät bussimatkoja.
Vaikea on mitään uutta keksiä, etenkin kun netin käyttö koko maailman nettikauppatarjontoineen on siinäkin porukassa koko ajan yleistymässä.
Tästä vastauksestasi hyvin huomaa, ettei ole mitään hajua siitä, mihin nämä suuret ikäluokat haluaisivat rahojaan käyttää. En kuitenkaan syytä sinua siitä, nimittäin ei juuri kukaan muukaan nuorempi tiedä. Eikä ketään tunnu edes kiinnostavan tietää vaan kaikki suunnitellaan nuoremmille juuri ajatuksella, että vanhemmilla ihmisillä on jo kaikki, mitä elämässään haluavat. Kuitenkin suurilla ikäluokilla on vielä hyvinkin ainakin 10 vuotta aikaa kuluttaa rahojaan, jos vaan on jotain, mihin kuluttaa. Nyt jos koskaan tarvittaisiin uusia ideoita tätä kohderyhmää ajatellen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitsin aikanaan yliopisto-opinnoissa linjan, jolta valmistui julkisen sektorin töihin. Sain eläkeviran, työni on mukavaa, palkka riittävä, viihdyn. Ajattelen silti työni työnä, se on kivaa, mutta ensisijaisesti tärkeintä ovat palkat ja saavutetut edut. Olen huomannut, että tässä on ero nykynuoriin, jotka tulevat työmarkkinoille. Heille työn pitää olla ensisijaisesti motivoivaa, kivaa, palkka tulee perässä. Valmius lähteä uuteen paikkaan, lisäopintoihin ja jatkuvaan käynistilaan työn, työttömyyden ja opintojen välillä. Onko asia näin? Vai tuputtaako media tällaista valhetta nuorista? Työelämän joustot ja epävarmuus, jatkuva raataminen voivat toimia kun on 20-35, mutta tässä iässä sitä arvostaa vakivirkaa, saavutettuja etuja, hieman rauhallisempaa työtahtia ja jopa tylsiä työpäiviä.
Joo. Opiskellaan ulkoa lakipykälää toisen perään sen takia, että se on niin jännittävää ja pyöritellään integraalia vuosia, koska se on mediaseksikästä. Siksi työelämältäkin odotetaan pelkkää viihdyttävyyttä, kun kaikki lähtevät opiskelemaan tällaisia leikkitieteellisiä aloja, jotka eivät vaadi työntekoa vaan odotetaan pelkkiä hedonistisia elämyksiä. Halutaan myös olla välillä työttömiä ja elää niin, että elämä olisi mahdollisimman epävakaata, jotta ei voi rakentaa elämää esim. perustamalla perheen.
Toisaalta on hyvä juttu, jos vaatimukset mm. ilmapiiriä ja johtamista kohtaan olisivat (en siis tiedä ovatko) kasvaneet. Ei työpaikan mikään huvipuisto tarvitse olla, mutta management by perkele ja muut vanhan liiton pahoinvointiopit saavatkin jäädä unholaan. Toki osataan sitä nykyopeillakin tehdä työstä sietämätöntä.
Vierailija kirjoitti:
Valitsin aikanaan yliopisto-opinnoissa linjan, jolta valmistui julkisen sektorin töihin. Sain eläkeviran, työni on mukavaa, palkka riittävä, viihdyn. Ajattelen silti työni työnä, se on kivaa, mutta ensisijaisesti tärkeintä ovat palkat ja saavutetut edut. Olen huomannut, että tässä on ero nykynuoriin, jotka tulevat työmarkkinoille. Heille työn pitää olla ensisijaisesti motivoivaa, kivaa, palkka tulee perässä. Valmius lähteä uuteen paikkaan, lisäopintoihin ja jatkuvaan käynistilaan työn, työttömyyden ja opintojen välillä. Onko asia näin? Vai tuputtaako media tällaista valhetta nuorista? Työelämän joustot ja epävarmuus, jatkuva raataminen voivat toimia kun on 20-35, mutta tässä iässä sitä arvostaa vakivirkaa, saavutettuja etuja, hieman rauhallisempaa työtahtia ja jopa tylsiä työpäiviä.
Kannattaa varmaan keskustella niiden nuorten kanssa tilanteesta, eikä vain tehdä itsekseen johtopäätöksiä työpäivän ratoksi. Toki, varmasti on pieni osa ihmisiä, jotka ovat jatkuvassa käymistilassa ja etsivät koko ajan parempaa.
Suurimmalle osalle jatkuva käymistila on valitettavasti pakko. Voi esimerkiksi olla, että se nuori joka on tullut johonkin teidän viransijaisuuteen, on hakenut ennen sitä töitä jo vuosia, eikä pätkän jälkeisistä työmahdollisuuksista ole mitään tietoa. Koska työttömänä ei saa opiskella, on kaikki opiskelu pakko yrittää hoitaa niiden vähien työpätkien aikana. Uutta työpaikkaa on etsittävä ennenkuin edellinen loppuu, joskus jo nopeastikin. Koskaan ei voi tietää, onko seuraavaa tulossa. Ja työstä itsestään pitää yrittää löytää edes jotain hyvää, että sen stressin kanssa jaksaa tai pystyy edes elämään.
Monet 25-vuotiaatkin haluavat sitä tylsää ja tavallista. Sen eteen on vain valitettavasti nähtävä vuosien kilpajuoksu, eikä mitaleja riitä kaikille, ihan sama mitä ennätyksiä siinä sivussa rikotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääomien verottaminenhan on Suomessa ylipäätäänkin kevyttä kansainvälisesti, kun taas ansiotuloja nauttivia kuritetaan minkä ehditään.
Riippuu vähän mista suunnasta tätä katsoo. Meidän lapsen ainoat tulot oli pitkään osinkotulot. 1000 euron osingoista menee nykyverotuksella veroihin 255€. Kuulostaako 25,5% verotus noin pienillä tuloilla sinusta kohtuulliselta? Samaan aikaan lapsemme serkut tienasivat harrastuksissaan tuhansia euroja täysin verovapaasti, koska pienet ansiotulot on kevyesti verotettuja tai niitä ei veroteta ollenkaan.
Toki suurituloiselle, jonka ylimääräisistä ansiotuloista menee veroihin ja sivukuluihin 60%, tuo osinkojen 25,5% verotus tuntuu kevyeltä. Ja tämä kannustaa häntä hankkimaan ansiotulojen lisäksi pääomatuloja. Mutta vaikkapa pienituloinen siivooja, joka haluaisi parantaa taloudellista tilannettaan hankkimalla pääomatuloja, kokee sen saman 25,5% veron korkeana eikä tämä kannusta häntä vaurastumaan.
Joskus menneinä vuosina ansio- ja pääomatulot on laskettu yhteen ja verotettu samalla asteikolla. Tämä tuntuisi jollain tapaa järkevämmältä kuin nykysysteemi. Se kannustaisi pienituloisia hankkimaan pääomatuloja. Ja ansiotulojen proggressiota voitaisiin loiventaa reilusti.
Miksi helvetissä työntekijän pitäisi sijoittaa? Miksi työllä ei rikastu? Kuka vetää välistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos työtä ei löydy, niin työpanos ei ole palkkavaatimuksen arvoinen. Maisterit voisivat lopettaa vaatimasta maisterilisää. Palkkaa ei makseta titteleistä enää.
Sitten sitä työtä pitää vaikka yhteiskunnan luoda jos siihen ei muut pysty. Ei muuta kuin valtiolta nyt kovat satsaukset greentechiin ym ja elinkeinoelämä siihen apukuskiksi mukaan. Ei voi perkele olla niin että täällä suunnilleen tuhlataan maisterin omia resursseja saati häneen käytettyjä koulutusresursseja johonkin mäkkiduuneihin.
Maisterit voivat laskea palkkavaatimustaan tai hankkia sellaista osaamista, että heidät halutaan töihin. Ei mitään tukityöllistämistä kannata lähteä tekemään. Veronmaksajan pussilla ollaan ihan riittävästi jo muutenkin.
Luettele tähän sellaiset osaamisalueet - tai edes muutama sellainen -, millä ihminen HALUTAAN töihin. Siis että työnhakijalla on paikkoja mistä valita ja jotain muutakin neuvotteluvoimaa kuin "palkka on tämä, ota tai jätä."
Jos olet liiketoiminnan ja talouden lainalaisuuksia ymmärtävä projektipäälliköksi sopiva tyyppi, niin firmamme palkkaa sinut saman tien. Nyt on headhunterin kautta haettu, kun eipä ykkös- tai edes kakkosketjun pelaajia kovin helposti löydä. Ne ovat jo töissä hyvin ehdoin.
Työttömiä KTM:iä on vaikka kuinka paljon.
Mutta tulihan se syykin sieltä: haettu "ykkös- ja kakkosketjun pelaajia." Eli ehdottomia huippuja haette - arvatenkin kokemusta ja vakuuttavaa näyttöä osaamisesta oltava. Montako kriteerinne täyttäviä Suomessa todellisuudessa on? Alle 100?
Eipä nyt kuulosta oikein realistisesti sellaiselta paikalta, kun vain "hankkii osaamista" ja sitten paikka on minun.
On meillä harkkarin paikkojakin. Yli nelosen keskiarvo, kiinnostusta toimialaan (eli olet seurannut uutisia, tiedät jotain toiminnasta ja perusmenetelmistä), keskiverrot sosiaaliset taidot ja kehittymishaluinen asenne, niin paikka on sinun. Sitten vaan kovaa duunia periksiantamattomasti, niin vakipaikka on selviö. Ei mitään mahdottomuuksia keskivertoälyiselle, mutta kovavauhtisella (ja -palkkaisella) toimialalla ei mitään nine to five -tyyppejä kaivata.
Uskomatonta kyllä, nuokin yllä luetellut vaatimukset ovat jo erittäin vaativia. Ne täyttäviä opiskelijoita kosiskelee sitten meidän lisäksemme kaikki muutkin alan firmat. On illallisia, futispelejä, pokeriturnauksia ja vaikka mitä kokkikursseja.
Kannattaisko kosiskella opiskelijoiden lisäksi työttömiäkin?
Ai niin, mutta se ei varmaan sovi menestyjäfirman imagoon.
Mieluusti muuten, mutta tuollaiset ihmiset eivät jää työttömäksi kuin omasta halustaan. Silloin heidän kosiskelemisensa on turhaa työtä.
Ai jaaha. Äsken ne vaatimukset kolmen tonnin liksan harjoittelijan paikkaanne olivat: "kiinnostusta toimialaan (eli olet seurannut uutisia, tiedät jotain toiminnasta ja perusmenetelmistä), keskiverrot sosiaaliset taidot ja kehittymishaluinen asenne, niin paikka on sinun!"
Tosissasiko väität, ettei Suomen satojen tuhansien työttömien joukosta löydy nämä kriteerit täyttäviä...?
No tuskinpa vaan löytyy. Varsinkin kun tuolla haluttiin vielä nelosen ka jonka sattuvasti unohdit. Montako älykästä, ahkeraa, kiinnostunutta, motivoitunutta ja sosiaalisesti normaalia työtöntä oikeasti tunnnet?
Unohdin sen nelosen keskiarvon tarkoituksella, koska se oli pahasti ristiriidassa tuon "tiedät jotain toiminnasta ja perusmenetelmistä - lauseen kanssa.
Edelleen tuolla edellä kirjoitat, että tyyppi on tärkeämpi kuin koulutus, joten miten tämä kouluarvosana nyt sitten näin tärkeäksi yhtäkkiä putkahti?
Montako em. laista työtöntä tunnen? Kymmeniä, ja eri aloilta maalarista tohtoriin.
Montako minkäänlaista työtöntä SINÄ tunnet henkilökohtaisesti?
Lainaamasi kommentti ei ollut minun, mutta meille siis "tyyppi" sisältää sellaisia määreitä kuin kunnianhimo, älykkyys, sitkeys ja väsymätön suorittaminen. Tällaisia ja muutenkin sopivia henkilöitä löytyy helpoimmin tietyissä koulutusohjelmissa erinomaisesti suoriutuneiden joukosta. Sellaisia on varmasti muuallakin, mutta emme me valitettavasti voi käsitellä tuhansia hakemuksia löytääksemme yksittäistapaukset. Yritimme tätä joskus.
Toimintamme ei ole sellaista, mitä suoraan koulussa opetettaisi. Toisaalta aidosti motivoituneet ovat selvittäneet, mistä on kyse. Siksi "jotain" tietäminen riittää harkkareille osoitukseksi aidosta halusta.
En oikein ymmärrä, miksi haluat väitellä tästä tai jotenkin väheksyä toimintaamme? Meidän strategiamme perustuu huippulaatuun, jonka saavuttamiseksi luonnollisesti tarvitaan huipputyypit, kun myymme ihmisten osaamista.
Tuo on tyypillistä yritysjargonia, jolla ei ole faktapohjaa. Mainospuhetta.
Nuo ominaisuudet, mitä mainitsit, voidaan liittää suurimpaan osaan suomalaisista. Ja ne on liitetty jo aiemmin. Suomalaisten työmoraali on yleisesti ottaen hyvä. Meillä on eri aloilla valtava määrä ihmisiä, jotka tekevät työnsä paremmin kuin hyvin. Palkattomat ylityöt ovat yleistyneet, niitä valitetttavasti tekee jo todella moni.
Opettele katsomaan maailmaa hieman suuremmin, sinun kapea-alainen kokemuksesi ei riitä näkemään kokonaisuuksia.
Mitä ihmettä? Me ja minä henkilökohtaisesti rekrytoimme ihmisiä jatkuvasti, emmekä löydä sopivia juuri millään. Mitä sinä ymmärrät meidän liiketoiminnastamme tai mitä kokemusta sinulla on rekrytoinnista?
Maailman suuremmin katsominen nimenomaan auttaa näkemään sen, että kaikista ei ole kaikkeen. Jos olisi, niin kaikkihan me olisimme huippuja. Mikä taas ei ole mahdollista.
Odotatko että yhteiskunnan varoilla tasmäkoulutetaan juuri teille sopivia työntekijöitä? Miksi ihmeessä ette itse viitsi kouluttaa potentiaalisista hakijoista omaa osaavaa henkilökuntaa? Eikö ole varaa? No mutta eipä se teidän alanne sitten kovin tuottavaa ole...
Emme odota, koulutamme itse myös. Pienehköllä firmalla ei tietenkään ole varaa massiivisiin trainee-ohjelmiin, mutta totta kai harkkareita ja muitakin työntekijöitä kehitetään. Tämän kirjoitin jo aiemmin.
Alamme ei ole mikään kultakaivos, mutta hyvin pyyhkii kuitenkin. Edelleenkään en itse ole omistaja, niin en liikaa asiasta hyödy. Kateellinen ei kannata olla ainakaan.
Ylipäätään huolehdimme henkilöstöstä. Kehitämme, kuuntelemme, tuemme, arvostamme ja panostamme vieläpä paljon rekrytointiin. Olen aina ajatellut, että tämä on parasta yhtiössä ja juuri sitä, mitä työelämältä on yleisesti peräänkuulutettu. Miten se joillekin täällä näyttäytyy negatiivisena ja vihjailuina, että taitaapa olla kehno firma, tyhmiä ja typeriä ihmisiä eikä varmaan tuottoakaan tule?
Kateus ja katkeruus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki nuoret eivät ole köyhiä. Tuntemani nuori nainen käy monta kertaa vuodessa kampaajalla hankkimassa hiuspidennykset, muutaman viikon välein hoidattamassa rakennekyntensä, baareissa näyttäytymässä noin kolme kertaa viikossa, ostaa netistä vaatteita kerran viikossa kahdessa, hoidattaa tekoripsiään kerran kuukaudessa, ruiskrusketusta kohtaisen usein jne. Kaikkeen tähän "välttämättömyyteen" menee satoja eutoa kuukaudessa. Nuoretko köyhiä? Säästämisestä ei tietoakaan. Mikä se säästöpossu on? kuuluu kysymys. Heh!
Naisilla se säästöpossu on siellä jalkojen välissä.
Haha, päivän paras. Mutta mietitäänpä nyt mielenkiinnolla:
Jos keskiverto "luksustelijanuorella" jää ylimääräiseen vaikkapa 1000 euroa vuodessa, niin säästääkseen tavalliseen yksiöön remontteineen, hänen tarvitsisi säästää vain 150 vuotta!
Eli, kannattaa perehtyä elinkustannuksiin, asumiskustannuksiin, indekseihin, inflaatioon ja vielä muistaa erottaa markka ja euro toisistaan ja sitten sopii tulla kommentoimaan :)
Vielä kun kommentoijat erottaisivat 1980-luvun ja 2010-luvun toisistaan niin jotain voisi syntyäkin.
Itse köyhästä perheestä halusin lukion opiskelemaan .
Olin ollut niin nuoresta kun mahdollista töissä tehtaalla kaikki lomat, missä äitinikin oli.
Palkka äidilläni oli pieni mutta hammasta purren selvittiin. Lukion kirjat sain lahjoituksena paikalliselta luona klubilta ja tehtaalta sain keväällä stipendin, jolla ostin niitä mitkä eivät lkoneilta tullut, esim laskimen.
Olisin lukion jälkeen päässyt tehtaalle töihin, sen sijaan halusin opiskelemaan ja kävimme opon kanssa kouluja läpi missä olisi asuntola.
Kauppaopisto löytyi, kirjat kirjastosta ja kävin äitini luona vain pisimmillä lomilla.
Opiston jälkeen töihin, pääsin toisen tehtaan konttoriin ja opiskelin samalla yliopistossa työn ohella. Asuin kimppakämpässä ja palkka meni mahdollisimman paljon säästöön. Aspi kun tuli täyteen, ostin yksiön, sitten kaksion ja nyt meillä on 3 lasta, 5 huonetta , keittiö ja muut lisukkeet.
Olen asiantuntija työssä ja tässä alassa pitää jatkuvasti opiskella iltaisin, käyttää ylityötunteja konferensseihin koska talolla ei ole varaa kouluttaa. Näillä avuilla olen saanut pitää työpaikkani lukuisista Yt.stä huolimatta. Vaikka turvassa olen nyt, en välttämättä vuoden päästä.
Kun katson työkavereiden lapsia, opiskelemaan pitää päästä Helsingin yliopistoon, koska se on paras.
Toinen työkaveri on aina asunut vuokralla, kun pitää ostaa ensi asunnoksi 3 huonetta, Helsingistä. Välillä... Ihmettelen. Ja kovasti
Unohtakaa jo hyvänen aika ne virat. Ne ovat kamalin asia, mikä voi olla olemassa. Yhteiskunnankin kannalta hirveää ja epäedullista, jos samat ihmiset jämähtävät pysyvästi samoihin työpaikkoihin. Pieni työttömyys tai paussi töistä oikeasti kasvattaa. Ja kyllä moni löytää töitä, kun lähtee isojen kaupunkien ulkopuolelle (esim. opettajat) tai saa ainakin sijaisuuksia. Epävarmuus on tullut jäädäkseen, ja siihen on vain totuttava. Elämä voi olla aivan hyvä, ilman vakituista työtäkin. Pitää vain muuttaa ne omat unelmansa sellaisiksi, etteivät ne rajoitu materiaalisiin tavoitteisiin kuten omistusasuntoon jne. Kyllä tässä maassa saa yhteiskunnalta tukia, vaikka jäisikin työttömäksi.
Nokian huippuajat oli 90-luvun kolmikymppisille korkeakoulutetuille todellinen kultakaivos. Töitä riitti, työntekijöistä oli kovimmassa kasvussa jopa huutava pula. En usko että Suomeen tulee vastaavaa työvoimatarvetta aivan pian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos työtä ei löydy, niin työpanos ei ole palkkavaatimuksen arvoinen. Maisterit voisivat lopettaa vaatimasta maisterilisää. Palkkaa ei makseta titteleistä enää.
Sitten sitä työtä pitää vaikka yhteiskunnan luoda jos siihen ei muut pysty. Ei muuta kuin valtiolta nyt kovat satsaukset greentechiin ym ja elinkeinoelämä siihen apukuskiksi mukaan. Ei voi perkele olla niin että täällä suunnilleen tuhlataan maisterin omia resursseja saati häneen käytettyjä koulutusresursseja johonkin mäkkiduuneihin.
Maisterit voivat laskea palkkavaatimustaan tai hankkia sellaista osaamista, että heidät halutaan töihin. Ei mitään tukityöllistämistä kannata lähteä tekemään. Veronmaksajan pussilla ollaan ihan riittävästi jo muutenkin.
Luettele tähän sellaiset osaamisalueet - tai edes muutama sellainen -, millä ihminen HALUTAAN töihin. Siis että työnhakijalla on paikkoja mistä valita ja jotain muutakin neuvotteluvoimaa kuin "palkka on tämä, ota tai jätä."
Jos olet liiketoiminnan ja talouden lainalaisuuksia ymmärtävä projektipäälliköksi sopiva tyyppi, niin firmamme palkkaa sinut saman tien. Nyt on headhunterin kautta haettu, kun eipä ykkös- tai edes kakkosketjun pelaajia kovin helposti löydä. Ne ovat jo töissä hyvin ehdoin.
Työttömiä KTM:iä on vaikka kuinka paljon.
Mutta tulihan se syykin sieltä: haettu "ykkös- ja kakkosketjun pelaajia." Eli ehdottomia huippuja haette - arvatenkin kokemusta ja vakuuttavaa näyttöä osaamisesta oltava. Montako kriteerinne täyttäviä Suomessa todellisuudessa on? Alle 100?
Eipä nyt kuulosta oikein realistisesti sellaiselta paikalta, kun vain "hankkii osaamista" ja sitten paikka on minun.
On meillä harkkarin paikkojakin. Yli nelosen keskiarvo, kiinnostusta toimialaan (eli olet seurannut uutisia, tiedät jotain toiminnasta ja perusmenetelmistä), keskiverrot sosiaaliset taidot ja kehittymishaluinen asenne, niin paikka on sinun. Sitten vaan kovaa duunia periksiantamattomasti, niin vakipaikka on selviö. Ei mitään mahdottomuuksia keskivertoälyiselle, mutta kovavauhtisella (ja -palkkaisella) toimialalla ei mitään nine to five -tyyppejä kaivata.
Uskomatonta kyllä, nuokin yllä luetellut vaatimukset ovat jo erittäin vaativia. Ne täyttäviä opiskelijoita kosiskelee sitten meidän lisäksemme kaikki muutkin alan firmat. On illallisia, futispelejä, pokeriturnauksia ja vaikka mitä kokkikursseja.
Arvatenkin harjoittelijan paikkanne ovat palkattomia. Pitäisi olla valmis raatamaan kellon ympäri vain tyhjien lupausten motivoivanako?
Pk-seudun asianajotoimistoissa kokopäiväharkkari (keski-loppuvaiheen opiskelija) saa n. 3000 euron palkkaa. Vastavalmistunut saa 4000 ja bonukset. Ei kaikki Suomen työpaikat/harjoittelut ole nälkäpalkkaisia.
Verotus on jokaisella henkilökohtainen. Itse maksoin työmarkkinatuesta veroa 0% koska minulla oli verotuksessa jonkin verran vähennyksiä. Kun pääsin puoleksi vuodeksi pienipalkkaiseen (brutto 1900€/kk) työhön, siitä meni veroa 1,5%. Nyt sain osa-aikatyön (820€/kk) ja arvelin, että verotus nousee kovasti loppuvuodelle koska alkuvuoden menin niin pienellä prosentilla. Mutta ei, otin uudet verokortit ansiotulolle ja sovitellulle päivärahalle, niin veroprosentiksi tuli vain 2,5%.
Ei voi todellakaan sanoa että verotus pienillä tuloilla olisi ankaraa.