Työttömänä olemisen hyviä puolia; onhan niitäkin: Listataanpas niitä.

Kiitos teille tästä piristävästä ketjusta! Ootte mahtavia.

Mut irtisanottiin just, ja olen ihan maassa. Tulevaisuus ja talous pelottavat yksineläjää.

Vierailija kirjoitti:

Omassa elämässäni tuntuu kaikki tekeminen maksavan. Kesällä jäätelöllä tai terassilla käyminen, ostoksilla käyminen, kuntosalilla käyminen, käsitöiden materiaalit (en puhu langoista), elokuvissa käyminen, talvivaatteet lenkkeilyä varten, autolla ajaminen toisiin kaupunkeihin ystävien luokse tai johonkin luontokohteeseen lenkkeilemään, jne. Vain palkka mahdollistaa nämä asiat.

Eli todennäköisesti työttömänä nauttisin pitkistä unista ja nukkuisin 12/7.

Voisin tehdä kaikkea noita työttömänä. Tosin käsitöitä en harrasta, eikä elokuvissakaan tule käytyä juuri koskaan. Autoa en myöskään omista, mutta auton saa halvallakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä helvettiä? Tällaisia kun lukee, niin hurraan mielessäni, kun työttömien asemaa kiristetään. Jos ei tee mieli tehdä työtä, niin ei tarvitse niitä yhteiskunnan tukiakaan kyllä nostaa. Oma ehdotus - tuet poikki 1 vuoden työttömyyden jälkeen, olisi jännä nähdä, alkaisiko työnteko maittaa.

Useimmilta työttömyys vaatii isoja taloudellisia uhrauksia, esim. asunnon myynti, niitä ei nyt vaan tässä ketjussa kerrota, koska otsikko oli nimenomaan löytää hyviä puolia. Mutta turhaan  kosto/kiristysmielellä olet liikkeellä, luovuta työpaikkaasi jollekin joka tarvitsisi sitä kipeästi. Pääsisit sinäkin sitten nauttimaan niin työttömyyden hyvistä kuin huonoistakin puolista.

Toki jos on asunto. Itse olen asunut aina vuokralla, enkä joudu mielestäni uhraamaan yhtään mitään työttömyyteni takia. En tiedä mitä tekisin ylimääräisellä rahalla. Jos menisin töihin, niin en haluaisi itse ansaitsemaani rahaa käyttää vuokraan, joten olisi melkein pakko hankkia oma asunto ja siten sitoutua lainaan ja silloin pitäisikin pelätä työpaikan säilymisen puolesta, että ei tarvitse lähteä myymään.

Puolisoni voisi listata paljon enemmän hyviä asioita. Aamulla voi nukkua pidempään, minä nousen ja herätän koululaiset, laitan aamupalan, siivoan sen, petaan sängyt jne. Aiemmin mies teki n. 15 % kotitöistä, nyt vaan 5 %. Joskus meillä oli siivoojakin, enää ei tarvitse sellaiselle maksaa.

Lähes kaikki lapsiin liittyvä muistaminen ja tekeminen oli aiemminkin minun vastuulla, mutta nyt miehen tarvitsee osallistua toteutukseen vain harvoin, lähinnä jos lasten menot ovat päällekäin. Voi viettää lomansa silloin kun haluaa, eikä tarvitse sumplia limittäisiä lomia lasten tarpeiden mukaan.

Nyt kun mennään vielä enemmän miehen tuloilla, on päätäntävaltakin lipunut enemmän miehelle. Tunnen myös tarvetta perustella esim. lasten hankintoja tarkemmin. Vaikka tulot ovat minun osaltani pienentyneet, niin ovat menotkin. Syödään enemmän kotona ja edullisemmin. Minä ehdin miettiä hankintoja tarkemmin ja muutenkin elämme suunnitelmallisemmin.

Työelämä on raskasta, koska työssäkäyvän ja kunnolla veroja maksavan vastuulle jää kustannukset

- päivähoidosta (vain noin 10-20 % kustannuksista peritään)

- maksuttomasta koulutuksesta ja opiskelusta

- melkein maksuttomasta terveyden- ja sairaanhoidosta

- valtionhallinnosta (poliisi, oikeuslaitos, puolustusvoimat, hallintopalvelut, rakentamispalvelut ym. julkiset palvelut)

- EU:n koneiston ylläpidosta

- työttömyyskorvauksista (vain osa liittojen maksamaa, hyvin pieni osa)

- asumistuista, elatusapuennakoista, toimeentulotuista

- maataloustuista

- maahanmuuttajien tuista (jopa koko elinajaksi, kielitaidottomille)

- jne jne jne.

Jokaisen pitäisi elättää itsensä. Se on kansalaisvelvollisuus. Eipä ihme, että nuorison parhaimmisto lähtee ulkomaille alemman verotuksen ja vapaamman henkisen ilmapiirin maihin, elleivät satu perustamaan "yritystä", jolla voi kupata veronmaksajia, kuten yksityiset sairaanhoito- ja vanhustenhoitoyritykset.

Lopettakaa nyt jumalauta nää puheet jostain elättämisestä. Sinä et siellä toimistossa istumalla itseäsi mitenkään elätä. Sinä teet työtä josta palkkioksi saat tietyn määrän euroja käytettäväksi muiden työn ja resurssien ohjailuun. Tämä palkkio määräytyy kapitalismissa pitkälti arbitraarisesti eikä ole missään tekemisissä sen kanssa paljonko sinä tosiasiallisesti olet tehnyt työtä esimerkiksi jossain kehitysmaassa alkutuotannossa työskentelevään ihmiseen verrattuna. Jollaisten työstä siis sinunkin elintasosi todellisuudessa rakentuu.

Ihan samalla tavalla ei ole mitään valtion verokirstua mistä jotkut ottavat ja johon jotkut laittavat, kyse on tulonjaosta. Joillekin annetaan isompi osuus siitä kuin toisille ja jos mennään ketjua ns loppuun asti niin se osuus riippuu siitä kuka on väkivallalla kykenevä sen ottamaan.

Harva oikeasti nauttii työttömyydestä, siksi maksan niin mielelläni veroni. Mitä enemmän maksan, sen tyytyväisempi olen, koska hyvistä ansioistahan niitä korkeampia veroja juuri maksetaan. Eikä muutama puolihumoristi mielipiteineen muuta näkökantaani!

Vierailija kirjoitti:

Työelämä on raskasta, koska työssäkäyvän ja kunnolla veroja maksavan vastuulle jää kustannukset

- päivähoidosta (vain noin 10-20 % kustannuksista peritään)

- maksuttomasta koulutuksesta ja opiskelusta

- melkein maksuttomasta terveyden- ja sairaanhoidosta

- valtionhallinnosta (poliisi, oikeuslaitos, puolustusvoimat, hallintopalvelut, rakentamispalvelut ym. julkiset palvelut)

- EU:n koneiston ylläpidosta

- työttömyyskorvauksista (vain osa liittojen maksamaa, hyvin pieni osa)

- asumistuista, elatusapuennakoista, toimeentulotuista

- maataloustuista

- maahanmuuttajien tuista (jopa koko elinajaksi, kielitaidottomille)

- jne jne jne.

Jokaisen pitäisi elättää itsensä. Se on kansalaisvelvollisuus. Eipä ihme, että nuorison parhaimmisto lähtee ulkomaille alemman verotuksen ja vapaamman henkisen ilmapiirin maihin, elleivät satu perustamaan "yritystä", jolla voi kupata veronmaksajia, kuten yksityiset sairaanhoito- ja vanhustenhoitoyritykset.

Asia on juuri kuten sanot. Jos asuisin vielä Suomessa, eläisin mieluiten tuilla. Muutin ulkomaille, koska haluasin tehdä töitä maksamatta jättimäisiä veroja. Suomessa on yksi voittaja ryhmä kansainvälisessä vertailussa ja se on tuilla elävät. Juuri oli galluppi että pienituloisimmat ovat tyytyväsimpiä hallitukseen! Moni ei varmaan usko tätä tulosta mutta totta se on. Toistan vielä: pienituloiset ovat tyytyväisimpiä hallituksen toimiin. Tämä todistaa että heillä on asiat hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Harva oikeasti nauttii työttömyydestä, siksi maksan niin mielelläni veroni. Mitä enemmän maksan, sen tyytyväisempi olen, koska hyvistä ansioistahan niitä korkeampia veroja juuri maksetaan. Eikä muutama puolihumoristi mielipiteineen muuta näkökantaani!

Näin kommunistisessa yhteiskunnassa ajatellaan. Sovit hyvin Suomeen, onnittelut sinulle. Muissa länsimaissa koulutetut ihmiset eivät kuunaan suostuisi yhtä pieniin palkkoihin ja yhtä korkeisiin veroihin. Onkin sitten elintaso toista näillä ihmisillä Saksassa, Hollannissa jne.

Vierailija kirjoitti:

Työttömän puolisona en löydä yhtäkään hyvää puolta asiasta. En, vaikka kuinka pohtisin

Itse ainakin löydän. Kotitöitä jää itselle vähemmän kun pyykit on pesty ja siivoukset siivottu. Myös se että puoliso on hyvä kokki ja saan aina jotain hyviä ruokia eikä itse tarvitse tehdä niiden eteen mitään. Lisäksi on ihana tulla kotiin, kun tietää että siellä on aina rakas vastassa halin kanssa.

- sai herätä milloin tahtoi (unettomuudesta kärsivälle lottovoitto!)

- räntäpäivänä voi jäädä sisälle nauttimaan takkatulesta

- ei työstressiä, työpaikkakiusaamista, tehtävään sopimattomia esimiehiä, deadlineja, työpaikan jumalattoman tylsiä kissanristiäisiä

- lapset saa kasvattaa itse, ei kiirettä päiväkotiin ennen klo16.30

- ei sumplimista kumpi vie kumpi tuo lapset harrastuksiin, ei viime hetken muutoksia

- ei tarvetta järjestää lyhyellä varoitusajalla ulkopuolista hoitajaa sairaalle lapselle

- ei lomastressiä ja loma-aikojen sumplimista

- koti aina tiptop siistinä, kaikilla puhtaat ja sopivankokoiset vaatteet

- sai viettää monta tuntia lempiharrastuksen parissa (jossa ei Suomessa kuitenkaan voi luoda uraa)

- aikaa kokata terveellisesti ja edullisesti sekä harrastaa liikuntaa

- aikaa ja energiaa tavata ystäviä ja sukulaisia sekä auttaa isomummia arjen askareissa

- ei huonoa omatuntoa ja riittämättömyyden tunnetta työpaikalla ja äitinä

Tätä kesti ihanat 7kk valmistumisen jälkeen (jolloin en nostanut tukia kun olin vielä kirjoilla yo:ssa ja työpaikka jo tiedossa).

Voi käyttää piriä silloin kun haluaa.

Enemmän aikaa laskea rahoja ja tehdä veroilmoitusta.

Työttömyydessä on niin paljon hyviäkin puolia, mutta eihän sitä monikaan työtön uskalla kertoa ääneen ja etenkään työssä käyville ja ahertaville kunnollisille veronmaksajille, ja kun ottaa huomioon sen, että kuinka moni työläinen onkin kappas vaan valtion ja kunnan eli meidän kaikkien veronmaksajien mukaan lukien työttömyyskorvauksestaan veroja maksavien palkkaamia pikkuisia täppejä tai onhan noita tuolla valtion johdossa isompiakin tappeja, joita pitää yksityisellä sektorilla työskentelevien veroillaan elätellä.

Nautin kun ei tarvitse raataa ja orjailla jonkun kasvottoman joukkion eteen. Saan ottaa todellakin lungisti loppuelämäni, ja eikä stressaa yhtään tämä työttömänä oleminen, sillä enemmän stressasi töissä käyminen.  Työ vei vuorokauden ajasta leijonan osan, ja ei meinannut mitään omia juttuja ja harrastuksia ja ylipäätänsä nauttia tästä ainokaisesta elämästään kuin kalenteri kourassa ja kello kaulassa kiirehtien.  Lomat menivät osittain rästiin jääneitä kotihommia tehden;  ja sitähän riitti, kun perheessä oli lapsiakin, jotka nyt aikuisia, ja eivät enää asu tässä kotona. 

Nyt on niin ihanan leppoisaa ollut jo kauan, ja enkä ole edes sellainen ihminen, että jaksaisin kauan seurustella muiden ihmisten kanssa, ja perheenjäseneni riittävät siihen tarkoitukseen vallan hyvin, en edes kaipaa ystävien seuraa kuin harvoin, niin harvoin, että meinaan jo unohtaa niitä enää edes olemassa olevankaan.:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä helvettiä? Tällaisia kun lukee, niin hurraan mielessäni, kun työttömien asemaa kiristetään. Jos ei tee mieli tehdä työtä, niin ei tarvitse niitä yhteiskunnan tukiakaan kyllä nostaa. Oma ehdotus - tuet poikki 1 vuoden työttömyyden jälkeen, olisi jännä nähdä, alkaisiko työnteko maittaa.

Useimmilta työttömyys vaatii isoja taloudellisia uhrauksia, esim. asunnon myynti, niitä ei nyt vaan tässä ketjussa kerrota, koska otsikko oli nimenomaan löytää hyviä puolia. Mutta turhaan  kosto/kiristysmielellä olet liikkeellä, luovuta työpaikkaasi jollekin joka tarvitsisi sitä kipeästi. Pääsisit sinäkin sitten nauttimaan niin työttömyyden hyvistä kuin huonoistakin puolista.

Olen työtön ollut jo pitkän aikaa, ja mulla oma maksettu asunto puolisoni kanssa, hän on kylläkin töissä.  Mutta ei työttömyys aina tarkoita, että asunto pitäisi myydä, ja muuttaa vuokralle.

Up

Se on ihanaa, kun saa tarpeeksi unta. Ehtii tehdä rauhassa hyvää ruokaa, harrastaa liikuntaa ja nähdä ystäviä. On kiireetöntä aikaa lapselle ja puolisolle. Huonona puolena taas se että rahat ei riitä mihinkään matkusteluun, kalliimpiin harrastuksiini itselle tai lapselle, tasokkaaseen asuntoon ja autoon (mikäli puoliso ei ole hyvätuloinen). Nämä seikat ovat ne syy,miksi käyn töissä. Työttömänä suomessa raha riittää hyvään arkeen, mutta ei mihinkään luksukseen. Näin toki pitää ollakin. Vuorotyöläisenä olen aina väsynyt, ystäviä ehdin nähdä noin kerran kuukaudessa ja harrastaa lähinnä lajeja, joita voi omien aikataulujen puitteissa harrastaa. Se hieman harmittaa.

Vierailija kirjoitti:

Ehtii leipoa ja laittaa upeita ruokia joka päivä 😍 Joskus huvittelen lenkkeilemällä torille ja ostan sieltä supertuoreita kasviksia joista sitten herkkuillallinen perheelle.

Siis miksi tätäkin on pitänyt alapeukuttaa?? Joku katkeroitunut työssäkävijäkö?

Up