Lue keskustelun säännöt.
Ahdistaa. Luhistun kohta vastoinkäymisten alle.
04.09.2016 |
Elämäni on pyristelyä ongelmasta ja vastoinkäymisestä toiseen. Tekisi mieli luovuttaa. Pakata kamat ja kadota johonkin. Elää ilman murheita, omaisuutta, turhia velvollisuuksia. Olen kuin hämähäkki rikkoutuvalla verkollaan ja yritän kiirehtiä korjaamaan verkon vauriot mutta en vain riitä. Elämäni lipuu jotenkin ohitseni ja mä katselen sitä jostain vastarannalta. En tunnista enää itseäni ja joka päivä menee "selviytymiseen". Ilo on poissa, huolet ja murheet näkyvät ulkoisestikin. Stressi vie hiukset ja yöunet.
Nousin aamuyöllä, koska olin jotenkin nukkunut huonosti koko yön. Vesivahinko. Olen siivonnut vahinkoa. Tässä mä nyt sitten istun ja odotan, että mies herää. En ole hennonnut häntä herättää, kun on hänen ainut päivänsä viikosta, jolloin saa nukkua pidempään. Eip tuo ongelma tuolta katoa, vaikka mies nukkuu ysiin. Ja huomenna sitten jotain muuta. Odotan jo "innolla".
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee lista ongelmista. Tee lista asioista, jotka ovat hyvin. Tee lista keinoista, joilla korjaat levällään olevia juttuja. Kun jäsentelet vähän pääsi kaaosta, asiat alkavat sujua yksi kerrallaan. Et voi syödä norsua yhtenä suupalana, aloita haukkauksella takajalasta. Aikanaan koko norsu on syöty.
Ensinäkin voit olla kiitollinen siitä,m että sinulla on se mies jakamassa asioita kanssasi. Moni on yksin, jopa ilman ystäviä.
Listaamista olen tehnytkin. Se on auttanut työkiireiden jäsentämisessä ja opiskeluasioissa aikoinaan. Nytkin olen ahdistuksessani yrittänyt kirjoittaa asioita ylös jo pidemmän aikaa, mutta se ei ole toiminut toivotulla tavalla. Aina on jotain meneillään normaalin työ-ja perhe-elämän lisäksi. Joku eteen tipahtava "projekti", joka vaatii välitöntä reagointia. Esim. nyt tämä vesivahinko menee kaiken muun edelle, vaikka tälle päivälle ja huomiseksi oli jo sovittu muuta ongelmien taltutustoimia liittyen kuolinpesän raivaukseen.
Mieheni on taivaan lahja. Ilman häntä olisin jo seonnut tai murtunut lopullisesti. Joskus olin vahva, mutta elämä on kalvanut minua niin, että koen olevani enää hauras posliinin pala, joka voi särkyä milloin tahansa.
kuin myös ap samoilla linjoilla mennää... jo sais nämä vastoin käymmiset riittää!
eka kuoli mummoni, sitten itse sairastuin suht vakavasti, onneksi en kuollut, sitten kuoli isäni tapaturmaisesti... pojallani todettiin vakava parantumaton sairaus, tosin joka löydettiin onneksi ennen kuolemaa... oli riisihäröt, luteet ja nyt vielä täitä (pesin vielä lakana pyykkiä klo23! ja höyrytin sänkyjä, peittoja, tyynyjä pakkasin pehmolelut kasseihin ja vein parvekkeelle..jne..jne..., onneks on kuivausrumpu ja ja höyrysiivuos laite!! siis kokoajan lisää ja lisää ja lisää... milloin tää oikeesti loppuu?? tässä kuoli myös miehen täti ja mummo...
moni sanonut että kun tarvitsen apua niin autamme.. noh joo eipä kukaan seiso esim. moppi kädessä oven takana.. tai esim ikkunanpesijä? tai lasten kaitsija... onneksi on kolme ihanaa lasta... vaikka 9kk on aika vaativa tapaus.. huolta ja huolehtimista, kokoajan.. ainoa onni että olen vanhempaivapaalla, joka tosin nyt loppui ja tulot tipahti kuin... eli seuraava stressin aihe rahan riittävyys..
Kyllä, moni lupautuu auttamaan, mutta sitten kun sitä apua pyytää, niin ei se onnistukaan. Itse olemme toivoneet apua lasten kaitsemiseen, jotta voimme hoitaa esimerkiksi kuolinpesän raivausta. Lopulta lopetimme läheistemme rasittamisen kyselyillä, koska lupaukset eivät koskaan toteutuneet. Jouduimme hankkimaan avun rahalla. Edelleen meille tullaan sanomaan, että pyytäkää toki apua, jos tarve on. Kiitämme kohteliaasti tarjouksesta, mutta emme enää kysy tai pyydä. Rahalla saa raivaajia ja lastenvahteja, vaikka kalliiksi se tulee.
Ap
Voisiko tuota raivausta hoitaa siten, että laittaa vaikka oman alueen Facebookkiin ilmoituksen, että myytte kaiken kirppityylisesti pois? Kellonaika ja päivä milloin ovet ovat avoinna. Tämä tietenkin jos kodissa kykenee edes kävelemään ja katsomaan tavaroita.
Jos kaikki on jo niin kamalaa ja vaikeaa, niin olisi hyvä jossain asiassa miettiä onko se tärkeää. jossakin kohtaa rimaa voi laskea ja keskittyä siihen mikä on ehdottomasti tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap täällä. Katto on korjattu. Kaikki revittiin auki ja uudelleen rakennettiin. Kyseessä oli monen asian summa ja toivottavasti kaikki saatiin nyt kuntoon. Tuntuu uskomattomalta hengähtää hetki. Olo on kevyt mutta pelkään, että kun tähän helppouden illuusioon ja höyhenen keveään oloon tottuu ja aistit rentoutuu, niin jotain odottamatonta taas tapahtuu. Nyt on takki niin tyhjä, että ei jaksa stressata. Kaikki muut puolen toista viikon ajalta tekemättä jääneet "pienuudet" kyllä muistuttavat olemassa olostaan takaraivossa. Seuraavaksi pitäisi laittaa talo vieras- ja juhlakuntoon, mutta onhan viikonloppuun vielä aikaa.
Nro 61, kiitos tarjouksesta. Meillä on tällä hetkellä hyvä hoitaja ainakin vuoden loppuun asti.
Nro 62, kirppiksiä emme voi/halua pitää. Vaikka kirjoitin jossain viestissä romusta, niin se oli vain yleistys. Kyse ei ole Ikean huonekaluista, parittomista kahvitasseista, vanhoista vaatteista tai koriste-esineistä. Kaikki arkinen tavara on jo pyritty lahjoittamaan pois.
Missä asut? Mulla ois välillä aikaa kaitsea lapsia.