Lue keskustelun säännöt.
Miten tätä säätämistä on lapsiperheessä näin paljon?
02.09.2016 |
Koulut on just alkaneet ja olen jo ihan puhki. Harrastusilmoittautumisissa ei suunnilleen yhdessäkään harrastuksessa yksikään netti-ilmoittauutminen toimi, poikkeusjärjestelyä on koulussa poikkeusjärjestelyn perään, KOLME leirikouluvarainkeruuta käynnistyi, oiontarauta hajosi.
Ensi viikoksi pitää muistaa laittaa ma eväät yhdelle koska Annantalo, ma yksi hakea kaverilta kello 17, ma toinen viedä puolen tunnin päähän tanssitunnille, tiistaina on vanhempainilta ja oiontalääkäri, keskiviikkona vanhempainilta ja kaksi harrastusta eri paikoissa ja liikuntapäivä yhdellä joka loppuu jo kaksi tuntia normaalia koulupäivää aikaisemmin paikassa, jossa lapsi ei ole ikinä käynyt eli bussireitti pitää katsoa, torstaina on kielen tukitunnit ja yhdellä kokeilutunti toisessa.
Jne. jne. jne.
Ja siihen päälle halutaan ainakin kahteen buffetiin syötävää, yhdelle pitää ostaa koulukirjoja koska Helsinki säästää eikä niitä anneta koulun puolesta, kolmannen silmälääkäri...
Kommentit (407)
Ja luojan kiitos meidän lapsista kukaan ei ole erityislapsi! Varmaan täyttä hornaa noiden kaikken palvelujen saaminen. Ja luojan kiitos meillä on sairauskuluvakuutus, että voimme mennä yksityislääkärille!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpä ap:lle on tullut ilkeitä kommentteja. Ihmeellinen tämä av-palstan meininki että oli asia niin tai näin niin ap on aina väärässä.
Ymmärrän hyvin. Välillä tuntuu kuin oman työpäivän jälkeen tulisi kotiin tekemään toimistosihteerin vuoroa kun vastailee milloin mihinkin sähköpostiin, lukee wilman, sovittelee kaikki omat ja lasten menot kalenteriin ja tekee päälle vielä kaikki kotityöt.
Kumma asenne myös tuo, että hyvin pärjäävä ei saisi valittaa arjen raskaudesta ja pitäisi suorastaan pyydellä anteeksi sitä että on osannut järjestää mm. raha-asiansa niin että lapsilla on mahdollisuus harrastaa. Omia valintoja nuo harrastukset ovat ja en niitä vaihtaisi pois, mutta kyllä tämä arki siitä huolimatta käy välillä raskaaksi. Varsinkin tuollaiset ylimääräiset ja turhat sattumat (oikomisraudat hajoaa, nettilomake ei toimi jne.) tuntuu välillä ihan älyttömän ärsyttäviltä. Juurikin kun tuollaista lomakettakaan ei ole iso homma laittaa kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ap:lle on tullut ilkeitä kommentteja. Ihmeellinen tämä av-palstan meininki että oli asia niin tai näin niin ap on aina väärässä.
Ymmärrän hyvin. Välillä tuntuu kuin oman työpäivän jälkeen tulisi kotiin tekemään toimistosihteerin vuoroa kun vastailee milloin mihinkin sähköpostiin, lukee wilman, sovittelee kaikki omat ja lasten menot kalenteriin ja tekee päälle vielä kaikki kotityöt.
Kumma asenne myös tuo, että hyvin pärjäävä ei saisi valittaa arjen raskaudesta ja pitäisi suorastaan pyydellä anteeksi sitä että on osannut järjestää mm. raha-asiansa niin että lapsilla on mahdollisuus harrastaa. Omia valintoja nuo harrastukset ovat ja en niitä vaihtaisi pois, mutta kyllä tämä arki siitä huolimatta käy välillä raskaaksi. Varsinkin tuollaiset ylimääräiset ja turhat sattumat (oikomisraudat hajoaa, nettilomake ei toimi jne.) tuntuu välillä ihan älyttömän ärsyttäviltä. Juurikin kun tuollaista lomakettakaan ei ole iso homma laittaa kuntoon.
Miksi tästä tehdään aina rahakysymys? Yksi esimerkki. Mun ystävä eli näitä ruuhkavuosia, oli lapsella harrastusta siellä ja täällä. Vuorolistojen kanssa soviteltiin, kumpi vanhemmista kuskasi. Haluttiin kielitaitoa ja ylimääräisiä kursseja. No, isä joutuikin onnettomuuteen ja vuosikausien kuntoutukseen. Tänään kävelee jo lyhyitä matkoja. Kuopus sairastui samoihin aikoihin leukemiaan. Tällä hetkellä taas näyttää hyvältä.
Väheni muuten perheeltä harrastukset, tärkeät asiat painottui ihan eri tavalla kuin aiemmin.
Ei aina kannata hyökätä jos joku sanoo, että turhasta valitat. Sillä voidaan tarkoittaa muutakin kuin sitä rahallista toimeentuloa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ap:lle on tullut ilkeitä kommentteja. Ihmeellinen tämä av-palstan meininki että oli asia niin tai näin niin ap on aina väärässä.
Ymmärrän hyvin. Välillä tuntuu kuin oman työpäivän jälkeen tulisi kotiin tekemään toimistosihteerin vuoroa kun vastailee milloin mihinkin sähköpostiin, lukee wilman, sovittelee kaikki omat ja lasten menot kalenteriin ja tekee päälle vielä kaikki kotityöt.
Kumma asenne myös tuo, että hyvin pärjäävä ei saisi valittaa arjen raskaudesta ja pitäisi suorastaan pyydellä anteeksi sitä että on osannut järjestää mm. raha-asiansa niin että lapsilla on mahdollisuus harrastaa. Omia valintoja nuo harrastukset ovat ja en niitä vaihtaisi pois, mutta kyllä tämä arki siitä huolimatta käy välillä raskaaksi. Varsinkin tuollaiset ylimääräiset ja turhat sattumat (oikomisraudat hajoaa, nettilomake ei toimi jne.) tuntuu välillä ihan älyttömän ärsyttäviltä. Juurikin kun tuollaista lomakettakaan ei ole iso homma laittaa kuntoon.
Miksi tästä tehdään aina rahakysymys? Yksi esimerkki. Mun ystävä eli näitä ruuhkavuosia, oli lapsella harrastusta siellä ja täällä. Vuorolistojen kanssa soviteltiin, kumpi vanhemmista kuskasi. Haluttiin kielitaitoa ja ylimääräisiä kursseja. No, isä joutuikin onnettomuuteen ja vuosikausien kuntoutukseen. Tänään kävelee jo lyhyitä matkoja. Kuopus sairastui samoihin aikoihin leukemiaan. Tällä hetkellä taas näyttää hyvältä.
Väheni muuten perheeltä harrastukset, tärkeät asiat painottui ihan eri tavalla kuin aiemmin.
Ei aina kannata hyökätä jos joku sanoo, että turhasta valitat. Sillä voidaan tarkoittaa muutakin kuin sitä rahallista toimeentuloa!
Miten täällä voi joku nobody tulla kertomaan toiselle että turhasta valitat? Ikävää ystävällesi mutta koska meidän muiden miehet ei ole vammautuneet ja kuntoutuneet ja kuopukset sairastuneet leukemiaan, niin emmekö saisi valittaa niistä asioista jotka juuri meidän elämässämme tällä hetkellä ärsyttävät tai aiheuttavat stressiä? Tottakai isot elämänmuutokset antavat asioille erilaiset mittasuhteet, mutta minä ainakin ajattelin elää ihan tätä hetkeä. Ei nuo maatakaatavia ongelmia ole jonkun nettilomakkeen toimimattomuus ja ymmärrän kyllä että asiat voisivat olla paljon huonomminkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ap:lle on tullut ilkeitä kommentteja. Ihmeellinen tämä av-palstan meininki että oli asia niin tai näin niin ap on aina väärässä.
Ymmärrän hyvin. Välillä tuntuu kuin oman työpäivän jälkeen tulisi kotiin tekemään toimistosihteerin vuoroa kun vastailee milloin mihinkin sähköpostiin, lukee wilman, sovittelee kaikki omat ja lasten menot kalenteriin ja tekee päälle vielä kaikki kotityöt.
Kumma asenne myös tuo, että hyvin pärjäävä ei saisi valittaa arjen raskaudesta ja pitäisi suorastaan pyydellä anteeksi sitä että on osannut järjestää mm. raha-asiansa niin että lapsilla on mahdollisuus harrastaa. Omia valintoja nuo harrastukset ovat ja en niitä vaihtaisi pois, mutta kyllä tämä arki siitä huolimatta käy välillä raskaaksi. Varsinkin tuollaiset ylimääräiset ja turhat sattumat (oikomisraudat hajoaa, nettilomake ei toimi jne.) tuntuu välillä ihan älyttömän ärsyttäviltä. Juurikin kun tuollaista lomakettakaan ei ole iso homma laittaa kuntoon.
Miksi tästä tehdään aina rahakysymys? Yksi esimerkki. Mun ystävä eli näitä ruuhkavuosia, oli lapsella harrastusta siellä ja täällä. Vuorolistojen kanssa soviteltiin, kumpi vanhemmista kuskasi. Haluttiin kielitaitoa ja ylimääräisiä kursseja. No, isä joutuikin onnettomuuteen ja vuosikausien kuntoutukseen. Tänään kävelee jo lyhyitä matkoja. Kuopus sairastui samoihin aikoihin leukemiaan. Tällä hetkellä taas näyttää hyvältä.
Väheni muuten perheeltä harrastukset, tärkeät asiat painottui ihan eri tavalla kuin aiemmin.
Ei aina kannata hyökätä jos joku sanoo, että turhasta valitat. Sillä voidaan tarkoittaa muutakin kuin sitä rahallista toimeentuloa!
Nin ja? Olen nuorena itse sairastunut kertaalleen niin että menetin näköni. Olen ollut myös pahassa onnettomuudessa. Jopa isäni kuoli kun olin lapsi.
Ne ei mitenlään liity nyt tämän ketjun aiheeseen joka on keskiluokan kuormittuminen (kyllä, me malsamme myös muiden puolesta niitä palveluja), lapsiperheistä säästäminen Helsingissä ja ruuhkavuodet.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ap:lle on tullut ilkeitä kommentteja. Ihmeellinen tämä av-palstan meininki että oli asia niin tai näin niin ap on aina väärässä.
Ymmärrän hyvin. Välillä tuntuu kuin oman työpäivän jälkeen tulisi kotiin tekemään toimistosihteerin vuoroa kun vastailee milloin mihinkin sähköpostiin, lukee wilman, sovittelee kaikki omat ja lasten menot kalenteriin ja tekee päälle vielä kaikki kotityöt.
Kumma asenne myös tuo, että hyvin pärjäävä ei saisi valittaa arjen raskaudesta ja pitäisi suorastaan pyydellä anteeksi sitä että on osannut järjestää mm. raha-asiansa niin että lapsilla on mahdollisuus harrastaa. Omia valintoja nuo harrastukset ovat ja en niitä vaihtaisi pois, mutta kyllä tämä arki siitä huolimatta käy välillä raskaaksi. Varsinkin tuollaiset ylimääräiset ja turhat sattumat (oikomisraudat hajoaa, nettilomake ei toimi jne.) tuntuu välillä ihan älyttömän ärsyttäviltä. Juurikin kun tuollaista lomakettakaan ei ole iso homma laittaa kuntoon.
Miksi tästä tehdään aina rahakysymys? Yksi esimerkki. Mun ystävä eli näitä ruuhkavuosia, oli lapsella harrastusta siellä ja täällä. Vuorolistojen kanssa soviteltiin, kumpi vanhemmista kuskasi. Haluttiin kielitaitoa ja ylimääräisiä kursseja. No, isä joutuikin onnettomuuteen ja vuosikausien kuntoutukseen. Tänään kävelee jo lyhyitä matkoja. Kuopus sairastui samoihin aikoihin leukemiaan. Tällä hetkellä taas näyttää hyvältä.
Väheni muuten perheeltä harrastukset, tärkeät asiat painottui ihan eri tavalla kuin aiemmin.
Ei aina kannata hyökätä jos joku sanoo, että turhasta valitat. Sillä voidaan tarkoittaa muutakin kuin sitä rahallista toimeentuloa!
Miten täällä voi joku nobody tulla kertomaan toiselle että turhasta valitat? Ikävää ystävällesi mutta koska meidän muiden miehet ei ole vammautuneet ja kuntoutuneet ja kuopukset sairastuneet leukemiaan, niin emmekö saisi valittaa niistä asioista jotka juuri meidän elämässämme tällä hetkellä ärsyttävät tai aiheuttavat stressiä? Tottakai isot elämänmuutokset antavat asioille erilaiset mittasuhteet, mutta minä ainakin ajattelin elää ihan tätä hetkeä. Ei nuo maatakaatavia ongelmia ole jonkun nettilomakkeen toimimattomuus ja ymmärrän kyllä että asiat voisivat olla paljon huonomminkin.
Saahan sitä valittaa, tietenkin........ Onko se sitten älykkään ihmisen toimintaa, se on jo toinen kysymys.
Taitaa ap:lläkin olla loppujen lopuksi suuremmat ongelmat kuin se toimimaton lomake. Onneksi on kuitenkin terveyttä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ap:lle on tullut ilkeitä kommentteja. Ihmeellinen tämä av-palstan meininki että oli asia niin tai näin niin ap on aina väärässä.
Ymmärrän hyvin. Välillä tuntuu kuin oman työpäivän jälkeen tulisi kotiin tekemään toimistosihteerin vuoroa kun vastailee milloin mihinkin sähköpostiin, lukee wilman, sovittelee kaikki omat ja lasten menot kalenteriin ja tekee päälle vielä kaikki kotityöt.
Kumma asenne myös tuo, että hyvin pärjäävä ei saisi valittaa arjen raskaudesta ja pitäisi suorastaan pyydellä anteeksi sitä että on osannut järjestää mm. raha-asiansa niin että lapsilla on mahdollisuus harrastaa. Omia valintoja nuo harrastukset ovat ja en niitä vaihtaisi pois, mutta kyllä tämä arki siitä huolimatta käy välillä raskaaksi. Varsinkin tuollaiset ylimääräiset ja turhat sattumat (oikomisraudat hajoaa, nettilomake ei toimi jne.) tuntuu välillä ihan älyttömän ärsyttäviltä. Juurikin kun tuollaista lomakettakaan ei ole iso homma laittaa kuntoon.
Miksi tästä tehdään aina rahakysymys? Yksi esimerkki. Mun ystävä eli näitä ruuhkavuosia, oli lapsella harrastusta siellä ja täällä. Vuorolistojen kanssa soviteltiin, kumpi vanhemmista kuskasi. Haluttiin kielitaitoa ja ylimääräisiä kursseja. No, isä joutuikin onnettomuuteen ja vuosikausien kuntoutukseen. Tänään kävelee jo lyhyitä matkoja. Kuopus sairastui samoihin aikoihin leukemiaan. Tällä hetkellä taas näyttää hyvältä.
Väheni muuten perheeltä harrastukset, tärkeät asiat painottui ihan eri tavalla kuin aiemmin.
Ei aina kannata hyökätä jos joku sanoo, että turhasta valitat. Sillä voidaan tarkoittaa muutakin kuin sitä rahallista toimeentuloa!
Nin ja? Olen nuorena itse sairastunut kertaalleen niin että menetin näköni. Olen ollut myös pahassa onnettomuudessa. Jopa isäni kuoli kun olin lapsi.
Ne ei mitenlään liity nyt tämän ketjun aiheeseen joka on keskiluokan kuormittuminen (kyllä, me malsamme myös muiden puolesta niitä palveluja), lapsiperheistä säästäminen Helsingissä ja ruuhkavuodet.
Ap
Sokeakin vielä? No ei ihme jos kuskaaminen ja nettilomakkeet vievät voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän ap:ta. Minut yllätti miten paljon koulumaailma vaatii vanhemman panostusta. Oman peruskouluni olen käynyt 70- ja 80-luvulla. Ei silloin vanhemmat käyneet kuin kerran vuodessa vanhempainillassa. Reissari oli repussa alakoululaisilla. Minulla on koululaisia perheestämme riippumattomista syistä kolmessa eri koulussa. Luon joka päivä kolmen lapsen wilmat x2 koska luen heti töiden jälkeen jotta voin tarkistaa läksytilanteen ja mahdolliset hankinnat seuraavaksi päiväksi. Illalla ennen nukkumaan menoa vilkaisen toisen kerran koska olen oppinut että siellä voi olla viesti opelta klo 22:17. Tämän lisäksi vaaditaan seuraamaan päivittäin oman koulun peda.net-sivuja. Elo- ja syyskuun ajan pitää tarkistaa joka päivä onko taksiajat muuttuneet. Pitää päällystää kirjoja, käydä hojks-neuvottelussa, vanhempainillassa. Osta reppuja, vihkoja, kyniä, harppeja ja kumeja. Liikuntavaatteita, lenkkareita, sisäpelikenkiä ja hiusponnareita.
Muista että lapsen pitää harrastaa. Seuraa harrastusseuran sivuja, kuljeta, maksa ja seuraa kentän laidalla. Vie kaverille tai hae kaveri meille. Tee eväitä, auta kasvikansion keräämisessä jne.
Väitän aika tiukasti että omat vanhempani pääsivät 90% helpommalla kuin nykyvanhempi pääsee koululaisen kanssa. Tai pääsisi sitä vähällä, mutta katson sen lapsen heitteillejätöksi. Ja tosiaan, en ollut osannut varautua koska peilasin asiaa oman lapsuuteni kautta. En silti kadu kolmea lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ap:lle on tullut ilkeitä kommentteja. Ihmeellinen tämä av-palstan meininki että oli asia niin tai näin niin ap on aina väärässä.
Ymmärrän hyvin. Välillä tuntuu kuin oman työpäivän jälkeen tulisi kotiin tekemään toimistosihteerin vuoroa kun vastailee milloin mihinkin sähköpostiin, lukee wilman, sovittelee kaikki omat ja lasten menot kalenteriin ja tekee päälle vielä kaikki kotityöt.
Kumma asenne myös tuo, että hyvin pärjäävä ei saisi valittaa arjen raskaudesta ja pitäisi suorastaan pyydellä anteeksi sitä että on osannut järjestää mm. raha-asiansa niin että lapsilla on mahdollisuus harrastaa. Omia valintoja nuo harrastukset ovat ja en niitä vaihtaisi pois, mutta kyllä tämä arki siitä huolimatta käy välillä raskaaksi. Varsinkin tuollaiset ylimääräiset ja turhat sattumat (oikomisraudat hajoaa, nettilomake ei toimi jne.) tuntuu välillä ihan älyttömän ärsyttäviltä. Juurikin kun tuollaista lomakettakaan ei ole iso homma laittaa kuntoon.
Miksi tästä tehdään aina rahakysymys? Yksi esimerkki. Mun ystävä eli näitä ruuhkavuosia, oli lapsella harrastusta siellä ja täällä. Vuorolistojen kanssa soviteltiin, kumpi vanhemmista kuskasi. Haluttiin kielitaitoa ja ylimääräisiä kursseja. No, isä joutuikin onnettomuuteen ja vuosikausien kuntoutukseen. Tänään kävelee jo lyhyitä matkoja. Kuopus sairastui samoihin aikoihin leukemiaan. Tällä hetkellä taas näyttää hyvältä.
Väheni muuten perheeltä harrastukset, tärkeät asiat painottui ihan eri tavalla kuin aiemmin.
Ei aina kannata hyökätä jos joku sanoo, että turhasta valitat. Sillä voidaan tarkoittaa muutakin kuin sitä rahallista toimeentuloa!
Nin ja? Olen nuorena itse sairastunut kertaalleen niin että menetin näköni. Olen ollut myös pahassa onnettomuudessa. Jopa isäni kuoli kun olin lapsi.
Ne ei mitenlään liity nyt tämän ketjun aiheeseen joka on keskiluokan kuormittuminen (kyllä, me malsamme myös muiden puolesta niitä palveluja), lapsiperheistä säästäminen Helsingissä ja ruuhkavuodet.
Ap
Sokeakin vielä? No ei ihme jos kuskaaminen ja nettilomakkeet vievät voimia!
Ääliö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ikinä haluis kolmea lasta:D Eihän siinä muuta elämää sit olisikaan kun luettelemasi asiat.. Yhden kanssa pärjää sujuvammin
Määrä hust toivoin kolmea lasta. Ja säätöä riittää.
Tsemppiä kaikille arkeen. Sitähän tää paljolti on tää elämä... arkea. Täsät ne ilot kannattaa koettaa napata ja jos ressaa, niin harventaa aikataulua ja koettaa olla ajoissa. Aikatauluttaa paremmin.
Ja jos ei jotain kerkee tai se ei onnistu niin syvään henki vaan. Ei mua rassaa nää logistiikan. Ennemmin mua rassaa kämpän sekavuus ja se, jos kaikki pyörii samassa ja kiukkuaa. Ja on ite nälkä ja väsy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ap:lle on tullut ilkeitä kommentteja. Ihmeellinen tämä av-palstan meininki että oli asia niin tai näin niin ap on aina väärässä.
Ymmärrän hyvin. Välillä tuntuu kuin oman työpäivän jälkeen tulisi kotiin tekemään toimistosihteerin vuoroa kun vastailee milloin mihinkin sähköpostiin, lukee wilman, sovittelee kaikki omat ja lasten menot kalenteriin ja tekee päälle vielä kaikki kotityöt.
Kumma asenne myös tuo, että hyvin pärjäävä ei saisi valittaa arjen raskaudesta ja pitäisi suorastaan pyydellä anteeksi sitä että on osannut järjestää mm. raha-asiansa niin että lapsilla on mahdollisuus harrastaa. Omia valintoja nuo harrastukset ovat ja en niitä vaihtaisi pois, mutta kyllä tämä arki siitä huolimatta käy välillä raskaaksi. Varsinkin tuollaiset ylimääräiset ja turhat sattumat (oikomisraudat hajoaa, nettilomake ei toimi jne.) tuntuu välillä ihan älyttömän ärsyttäviltä. Juurikin kun tuollaista lomakettakaan ei ole iso homma laittaa kuntoon.
Miksi tästä tehdään aina rahakysymys? Yksi esimerkki. Mun ystävä eli näitä ruuhkavuosia, oli lapsella harrastusta siellä ja täällä. Vuorolistojen kanssa soviteltiin, kumpi vanhemmista kuskasi. Haluttiin kielitaitoa ja ylimääräisiä kursseja. No, isä joutuikin onnettomuuteen ja vuosikausien kuntoutukseen. Tänään kävelee jo lyhyitä matkoja. Kuopus sairastui samoihin aikoihin leukemiaan. Tällä hetkellä taas näyttää hyvältä.
Väheni muuten perheeltä harrastukset, tärkeät asiat painottui ihan eri tavalla kuin aiemmin.
Ei aina kannata hyökätä jos joku sanoo, että turhasta valitat. Sillä voidaan tarkoittaa muutakin kuin sitä rahallista toimeentuloa!
Nin ja? Olen nuorena itse sairastunut kertaalleen niin että menetin näköni. Olen ollut myös pahassa onnettomuudessa. Jopa isäni kuoli kun olin lapsi.
Ne ei mitenlään liity nyt tämän ketjun aiheeseen joka on keskiluokan kuormittuminen (kyllä, me malsamme myös muiden puolesta niitä palveluja), lapsiperheistä säästäminen Helsingissä ja ruuhkavuodet.
Ap
Sokeakin vielä? No ei ihme jos kuskaaminen ja nettilomakkeet vievät voimia!
Ääliö
Eiku ap on tylsistynyt ääliö. Edellinen ketjusi oli metatyöstä, olet se kotoa töitä tekevä hesalaisrouva ja sen mukaan yksi lapsistasi oli erityislapsi, nyt kaikki tavallisia? Yksityiskohdat muutuu, ainoastaan tuo yltiönegatiivisuus ja voimakas aggressiivisuus pysyy samana. Ap on yksinäinen onneton ihminen vailla järkevää tekemistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP:lle ja muille väsyneille: nyt on onneksi viikonloppu edessä, rentoutukaa, levätkää, nauttikaa syyssäästä! Kannattaa myös arjessa ottaa itselle niitä lepohetkiä, vaikka kahvitella, lenkkeillä, meditoida tai lukea kirjaa autossa sillä aikaa kun lapsi on siellä harrastuksessa tai hammaslääkärissä. Suosittelen myös kirjaamaan Wilma- ym. viesteistä tiedot ylös heti viestin lukemisen jälkeen, niin tarvittavia tietoja ei tarvitse jälkikäteen etsiä epämääräisesti otsikoitujen viestien joukosta.
Ei tässä kaikki ole pelkästään "valittamisesta valittaneet", vaan olemme tosissamme ehdottaneet, mitä voisi tehdä toisin.
Ei ole tästä ajasta eikä maailmasta edes säästävässä Helsingissä, että opettaja ei pysty suunnittelemaan seuraavaa viikkoa etukäteen! Se on joko laiskuutta opettajalta, tai ammattitaidottomuutta. Tai sitten koulun hallinto on niin kädetön, että ei voi tehdä asioille mitään, ei välitä eikä yritä.
Miksi?
No kun ei mammat tee asialle muuta kuin valittavat vauvapalstalla. Eihän se muuta millään tavalla opettajan viimehetken viestittelyä , jos ei tee asiasta kirjallista vaatimusta koululle ja asianmukaiselle lautakunnalle. Eihän päättäjät ja rehtorit edes tiedä, että jossakin koulussa joku opettaja toimii noin eikä vaadi häneltä järkevämpää toimintaa.
Voi olla yllätys mammalle, että lapseton opettaja ei ymmärrä lapsiperheen arkea. Ei varsinkaan mies, jonka kotona äiti on hoitanut valittamatta kaikki velvollisuudet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleenkin ap syyttää KOULUA siitä että hänen elämä on säätämistä.
Ei, ei ole koulun vika jos lapsi käy kielen lisäopetuksessa, harrastuksissa tai oikomishoidossa.
Koulun vika on korkeintaan se että eivät osaa suunnitella ajoissa kunnolla päiviä ja retkiä...
Niin, luettelin ne syypäät. En väittänyt, että kaikki niistä on syypäitä kaikkeen. Koulun syytä on se, että nyt se opetus ei enää pysy laadukkaana - esimekriksi sen enkun opetuksen voisi hoitaa myös niin, että opettaja valmistelee tunnit näillä olemassaolevilla materiaaleilla. Sen sijaan että hän menee siitä ali mistä aita on matalin (ja turha kinata tähän vastaan, minulla on kielten open koulutus ja näen tasan, missä mennään nyt metsään), koulun syytä on myös se, että se ei ollenkaan osaa laatia noita tiedotuksia vaan kymmenen ihmistä säätää sinne viestejä koko ajan ja sen lisäksi vielä muuttaa omiakin viestejään melkein päivittäin. Koulun syytä on myös se, että se unohtaa että koulussa on kymmeniä muualta kulkevia ja silti se koko koulun toiminta on laadittu kuin se olisi lähikoulu.
Kaupungin säästöjen syytä on ylläpito-opetuksen saamisen mahdottomuus ja se ettei kukaan pääse enää oiontaan.
Ja opetusvirasto sössi meidän oman alueen kouluasiat totaalisesti. 15 vuotta kaaosta.
Eli oliko muuta?
Mitäpä jos niissä vanhempainilloissa sanoisit, että laittavat Wilmaan viestiä vasta, kun ovat lyöneet ajat lukkoon. Ota siellä puheeksi, kuinka stressaavaa on, jos koko ajan asiat muuttuvat. Harrastuksista voisi kyllä tiputtaa jokaiselta lapselta jotain pois. Liikuntaa voi harrastaa perheen keskenkin, jolloin viettäisitte enemmän aikaa yhdessä eikä olisi niin stressaavaa kuskausten kanssa.
Mun organisointitaidoilla en pärjäisi useamman lapsen kanssa, sen takia mulla on vaan yksi. En kestäisi ap:n kuvailemaa työmäärää koska itsekin opiskelen ja käyn töissä.
Lapsi harrastaa 4x viikkoon ja sinä aikana käyn itse salilla, eli yksillä ajoilla selviää. En leivo tai vie mitään, maksan harrastemaksut normisti. Aivan se ja sama mitä kukakin on mieltä, en ole kokki. Pari kertaa olen ostanut valmiin kakun. Käyn vanhempainillassa ja osallistun kolehteihin ja kouluun liittyviin asioihin mutta harrastuspuoli saa pärjätä ilman, pitää priorisoida.
Onko teille äideille tullut mieleen, että saatte memoina sähköpostiin harrastelpalsujen jutut eikä niissä ole mikään PAKKO käydä jos ei jaksa? Älkää välittäkö niin paljoa mitä muut aattelee, se on teidän elämä eikä yhdenkään perheen tarvitse elää harrasteseuroille.
Miten minusta tuntuu että maaseudulla asiat ovat yhä jotenkin helpommin kuin kaupungissa?
Ehkä se johtuu ettei täällä lähellä olekkaan mitään missä "harrastaa" (paitsi tietysti omin päin ja luonnossa) ja koulut muutenkin aina on säästämässä kun ovat köyhiä maalaiskouluja. "Hössetetäänkö" lasten perään liikaa nykyaikana?
Tsemppiä vaan ap! Hurjalta ja kurjalta tuo touhu kuulostaa, jossakin ollaan menty metsään näissä kouluasioissa.
Kyllä teillä on lähikoulu, eli se johon lapset koulupiirijaon mukaan kuuluvat. En nyt välitä kertoa, kuinka pitkä matka "lähikouluun" on mm. Kittilässä.
Mitä on ylläpito-opetus? Onko minulla opettajan sijaisuuksia tehneellä pahakin aukko tiedoissa, kun en ole omien lasten kouluaikoina enkä omana työaikana sellaisesta kuullutkaan?
Mielenterveyspalveluiden puutteen kyllä allekirjoitan!
Koululaisten hammashoidosta kävin aikanaan tiukan keskustelun mm. kunnanvaltuuston tai siis edustajien kanssa. Tulos oli se, että sivukylien oppilaitten kuljetuksia hammashoitoon ei lopetettu niin kuin oli ehdotettu. Olisi ollut mahdotonta varsinkin niille vanhemmille, jotka ovat jossakin kauempana töissä, jos olisi pitänyt itse kuljettaa virka-aikaan hammashoitoon. Ilta-aikojahan kunnallisessa hoidossa ei olekaan.
Vierailija kirjoitti:
[Minun valintani ei ole se, että täällä meillä ei ole lähikoulua. Minun valintani ei myöskään ole se, ettei Helsink tarjoa enää kunnollisia terveyspalveluja lapsiperheille. Minun valintani ei ole se, että Heösingin kaupunki ei enää anna oppikirjoja peruskouluissa, ei järjestä ylläpito-opetusta kuten ennen, minun valintani ei ole se, että viimeisten vuosien aikana esim mielenterveyspalveluista on tingitty niin että ne avohoidon potilaat on nyt tuolla kaduilla, minun valintani ei ole se että Helsinki tuntuu nyt olevan täynnä ulkomaalaisia miesten jengejä, minun valintani ei ole se, ettei täällä huolehdita maahanmuuttajalasten kielitaidosta, jolloin täällä on kouluja joissa ei kukaan enää opi.
Vierailija kirjoitti:
hanska kirjoitti:
Kun ottaa vastuun omista valinnoistaan, niihin liittyvä harmikin yleensä vähenee huomattamasti tai häviää kokonaan.
Mitä minä olen tehnyt siis väärin? Jäänyt asumaan Helsinkiin joka on sukuni kotipaikka? Sekö on rikokseni?
Väärin teet siinä, että sinä et niistä tolkuttomista wilmaviesteistä tee mitään asiaa ylemmälle taholle, jos opettaja vain selittelee ikä muuta tapojaan.
Väärin on se, että sinä vaan jatkat kuin juna samoja raiteita etkä tee mitään asiaa toisella, helpommalla tavalla, joita sinulle on täällä ehdotettu.
Yksi keino hallita kaaosta on suunnittelu. Täällä on joku neuvonut sinulle viikon etukäteissuunnittelun yhdelle "jääkaapin oveen laitettavalle" A4-arkille, jossa viikon ohjelma on hahmotettavissa yhdellä silmäyksellä. Tee se yhdelle paperille oman mieltymyksesi mukaan, joko pitkittäin tai poikittain päivä kerralla. Hahmottamisen helpottamiseksi voit vielä korostaa kunkin lapsen menot kyseisen lapsen valitsemalla värillä. Jätä tilaa mahdollisille muutoksille!
Älä suostu siihen, että opettaja lähettää muutoksia ja muistutuksia myöhään iltaisin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät nämä ongelmat ole taivaasta tipahtaneet, vaan ne ovat loogista seurausta tekemistäsi valinnoista kuten päätöksestä hankkia lapsia, kolmen lapsen hankkimisesta ja lasten harrastuksista.
No moni asia on muuttunut ihan kahden vuoden aikana, koska säästöt. Esim tuo että itse pitää hoitaa oionta ja ostaa koulukirjat. Kaikki muut on aiemmin saanut ne koulun puolesta.
Siis ostaa koulukirjat? Minkä aineen vai kaikkien aineiden? Ei voi olla mahdollista.
Helsingin kaupunki on nyt linjannut että kirjoihin ei saa täyttää, vaan ne kierrätetään. Tehtäväkirjoja ei saada ollenkaan kielissä. Eli matikassa ja enkussa ainakin pitää sitten ostaa itse jos haluaa että lapsi saa opiskella kunnolla. Voi olla muitakin aineita mutta noi on ne akuuteimmat.
No jos noin on niin on kyllä hullua. Kielissä ninemomaan tehtäväkirja on tärkeä. Tekstin voi katsoa vaikka älytaululta.
En ole koskaan kuullut että matikassa on erikseen tehtäväkirja ja teoriakirja.
Juuri näin. Meillä kuopuksen koulun se julkinen hammastarkastus yritettiin toteuttaa niin että ekan vuoden suuhygienistiopiskelijat tekevät sen syyskuussa. Siis suunnilleen heti opinnot aloitettuaan. Vein sitten lapsen väkisin oman alueen hammaslääkärille. Ja tosiaan oiontaa ei ole kukaan meillä saanut.