Minkä verran srk:n päiväkerhoissa on Jeesus-juttuja?
Meille on tulossa vauva, ja ajattelin ottaa vanhemman lapsen (pian 3v) sitten pois hoidosta. Tytölle olisi varmasti tärkeää tavata toisia lapsia jatkossakin ja harjoitella ryhmässä toimimista, joten mietittiin seurakunnan kerhoa, se olisi pari tuntia pari kertaa viikossa. Me vanhemmat emme ole kristittyjä emmekä allekirjoita aatetta Jeesuksesta mitenkään jumalallisena olentona tai palvomisen arvoisena tyyppinä enkä siten haluaisi taaperoikäisen oppivan vielä ihan hirveästi Jeesus-juttuja, kun ei niitä osaa vielä kriittisesti tarkastella. Miehelle tämä asia on "ihan sama".
Tulipa taas pitkä viesti, mutta siis kysymys on otsikossa. Kiitos jo etukäteen vastauksista! :)
Kommentit (76)
No mihin uskontokuntaan te ap kuulutte?
En pysty jostain syystä lainaamaan viestiäsi, mutta vastaus viestiin 37:
Aika harvassa taitavat olla ne 3-vuotiaat, jotka srkn päiväkerhon takia alkavat Jeesusta palvomaan. Kyllä minäkin ihan pienenä rukoilin mummolassa mummon ohjaamana ja srk:n kerhossa (ehkä?), mutta ei tullut mieleenkään tehdä niin kotona. Nykyään rukoilen lähinnä silloin, kun on tullut tieto läheisen kuolemasta, eli eipä siitä mitään tapaa ole tullut. Ja vaikka se 3-vuotias kotonakin kerran rukoilisi, niin eiköhän hieman isompana tästä huolimatta osaisi itse miettiä haluaako jatkaa rukoilua vai ei. Ja kaipa se 3-vuotiaskin saa rukoilla jos siltä tuntuu.
Jeesus on etenkin lasten ystävä. On sanonut :" sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkää estäkö heitä sillä heidän kaltaisten on taivasten valtakunta "
Olen ohjannut kolme vuotta srk'n lastenkerhoa, joka tosin oli vähän vanhemmalle ikäluokalle, n. 1-4 lk. Itse pidin kerhon mahdollisemman vähän "jumalallisena", eli oikeastaan ainoa kirkkoon liittyvä juttu oli hartaus, jonka pidimme jokaisen kerhokerran lopuksi. Käytännössä hartaus oli viiden minuutin juttu, jossa kokoonnuimme sohville, sytytimme kynttilän ja luimme pienen tarinan (saattoi liittyä esim. enkeleihin tmv). Muuten askartelimme, kokkailimme ja muuten juttelimme kaikesta mistä lapset halusivat puhua. Eli hyvin vähän kirkollista meininkiä oli loppujen lopuksi.
N18
Vierailija kirjoitti:
Jeesus on etenkin lasten ystävä. On sanonut :" sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkää estäkö heitä sillä heidän kaltaisten on taivasten valtakunta "
Apn lapsen ystävä ei taida olla. Pysyköön kaukana ap:n lapsesta mokomakin satuolento!!!
Se nyt vielä puuttuisi, että sejrakunnan kerhossa ei olisi paljon Jeesus-juttuja. Sehän on seurakunnan. Vie läpsesi muualle tai hoida kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesus on etenkin lasten ystävä. On sanonut :" sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkää estäkö heitä sillä heidän kaltaisten on taivasten valtakunta "
Apn lapsen ystävä ei taida olla. Pysyköön kaukana ap:n lapsesta mokomakin satuolento!!!
Jeesus ei ole satuolento, vaan ihan historiallinen henkilö. Tietenkin voi olla montaa mieltä siitä tekikö hän ihmeitä, oliko hän Jumalan poika yms. Se kuitenkin on ihan tieteellinen fakta, että tällainen henkilö eleli noin 2000 vuotta sitten.
T: Ei-uskonnollinen yliopistossa historiaa opiskeleva otus.
Minä tulin uskoon 5-vuotiaana seurakunnan aamupäiväkerhossa. Meillä oli ihan tuntuvasti Jeesus-juttuja siis. Ei mitään herätysmeininkiä, mutta Jeesuksesta kerrottiin, ja miellyin niihin asioihin. Muistan joitain kertoja, kun nuhtelin vanhempiani jostain asenteesta tms. kotona.
Myöhemmin nuorena aikuisena maailma vei agnostismin tielle, kunnes kolmekymppisenä koin voimakkaan herätyksen ja tulin uskoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ovat nämä jeesus-jutut, joita pelkäät? Voisitko hieman avata?
En pelkää mitään juttuja, mutta kuten sanottu, perheessämme ei uskota Jeesukseen, enkä siten haluaisi että 3-vuotias lapseni ryhtyisi rukoilemaan tai palvomaan Jeesusta. Joku maininta ruokarukouksessa tai laulussa tms. nyt varmasti menee, kunhan ei tuo niitä kotiin.
ap
Tää on nyt taas tätä. Halutaan rusinat pullasta ja tietoisesti laitetaan srk-kerhoon, mutta samalla otetaan oikeudet srk-toiminnasta omiin käsiin ja vaaditaan suureen ääneen - ei mitään Jeesus juttuja, ei joulun viettoa, virpomaperinteestä puhumattakaan, kun loukkaa meidän kullannupun uskonnan vapautta. Mutta srk-kerhoon on vain lapsi ängettävä
Ota selville onko alueellasi muiden järjestämiä kerhoja lapsille. Meidän poika käy mll:n järjestämässä kerhossa kahdesti viikossa.
Mekään emme halunneet lapsia srk:n toimintaan. Valitettavan usein se on kuitenkin ainoa kerhoja järjestävä taho kunnissa. Meilläpäin seurakuntaan kuulumattomat maksavat kerhosta noin kolminkertaisen maksun kirkkoon kuuluviin verrattuna. Ja tietysti seurakunta huolii myös kirkkoon kuulumattomat; siinä on oiva tilaisuus kalastella uusia jäseniä.
Itse uskonto-opetuksen määrä varmasti vaihtelee kunnittain, mutta varmasti herättää lapsessa kysymyksiä, varsinkin jos minkäänlaista uskonnollista taustaa ei ole etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Kerhossa käydään läpi kirkkovuosi lasten tasoisesti ja joka kerta ruokarukous sekä pari virttä ennen muita lauluja eli kyllä tulee lapsesi puhumaan Jeesuksesta. Itse ajattelen kirkkovuoden tuntemisen kuuluvan yleissivistykseen ja kun lapseni ovat tarpeeksi vanhoja kyseenalaistamaan jeesus-jutut niin saavat sitten itse päättää uskovatko vai ei.
Niin että kun lapsi on jo aivopesty niin sitten "annat vapauden valita". Jotenkin ei vakuuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ovat nämä jeesus-jutut, joita pelkäät? Voisitko hieman avata?
En pelkää mitään juttuja, mutta kuten sanottu, perheessämme ei uskota Jeesukseen, enkä siten haluaisi että 3-vuotias lapseni ryhtyisi rukoilemaan tai palvomaan Jeesusta. Joku maininta ruokarukouksessa tai laulussa tms. nyt varmasti menee, kunhan ei tuo niitä kotiin.
ap
Tää on nyt taas tätä. Halutaan rusinat pullasta ja tietoisesti laitetaan srk-kerhoon, mutta samalla otetaan oikeudet srk-toiminnasta omiin käsiin ja vaaditaan suureen ääneen - ei mitään Jeesus juttuja, ei joulun viettoa, virpomaperinteestä puhumattakaan, kun loukkaa meidän kullannupun uskonnan vapautta. Mutta srk-kerhoon on vain lapsi ängettävä
Virpominen, suklaamunat ja pääsiäispuput kun ovatkin nykyisin niin kovin ev. lut. kamaa.......
Virpominen on lähtöisin ortodoksisuudesta. Pajunonksat symbolisoi lehtiä joita ihmiset heiluttelivat Jeesuksen ratsastaessa palmusunnuntaina. Nykyäänkin ortodoksien pappi siunaa palmusunnuntaita edeltävänä lauantaina pajunoksat. Sitten lapset voi koristella ne virpomista varten......
Vierailija kirjoitti:
Riippuu seurakunnasta ja kerhosta. Mun lapsi oli jonkun aikaa ev.lut. kerhossa 4-vuotiaana, jossa kaikki leikitkin oli muokattu uskonnollisiksi versioiksi. Oli niin ahdistava ilmapiiri, ettei viety lasta enää tuohon kerhoon. Lapsikaan ei siis tykännyt kerhossa käydä.
Minullla on ihan päinvastaisia kokemuksia. Perheemme kuuluu kirkkoon mutta emme ole uskonnollisia. Arvostamme kirkon yhteisöllisyyttä ja toisista huolehtimisen ja välittämisen arvoja, joten siksi olemme mukana kirkon toiminnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerhossa käydään läpi kirkkovuosi lasten tasoisesti ja joka kerta ruokarukous sekä pari virttä ennen muita lauluja eli kyllä tulee lapsesi puhumaan Jeesuksesta. Itse ajattelen kirkkovuoden tuntemisen kuuluvan yleissivistykseen ja kun lapseni ovat tarpeeksi vanhoja kyseenalaistamaan jeesus-jutut niin saavat sitten itse päättää uskovatko vai ei.
Niin että kun lapsi on jo aivopesty niin sitten "annat vapauden valita". Jotenkin ei vakuuta.
Eikö sulla lapsi kykene omaan ajatteluun? Kyllä pieni lapsikin ymmärtää eron sadun ja todellisuuden välillä.
Useinhan nämä "seurakunnan järjestämät" kerhot, ovat kaupungin tilaamia maksamia ja seurakuta on vain järjestäjä ja se on sille siis liiketoimintaa, yhtä hyvin kerhoa voisi pitää joku muu toimia. Tällaisessa tapauksessa on kyse kaupungin kerhosta johon ovat kaikki tervetulleita uskontokuntaan katsomatta, eikä siellä pitäisi olla uskonnon harjoittamista, mutta siitähän seurakunta ei malta olla tekemättä.
Ja toisaalta jos kyse on oikeasti seurakunnan omasta ja sen itse kustantamaa toimintaa, niin se hän on loistava tilaisuus tehdä lähetystyötä ja siki uskonnotomat ja eri uskontoihin kuuluvat ovat myös erittäin teretulleita.
Kerhoon tuloa eivät ole kieltämässä muut kuin ahdasmieliset yksinkertaiset läpensä kateelliset kristityt.
Ap, seurakunnan kerhossa varmasti puhutaan joulusta Jeesuksen syntymäjuhlana ja pääsiäisen tapahtumista. Jos olet jehovantodistaja tms, voisi olla selkeämpää olla sekoittamatta lasta, vaikka itse toki olenkin jeesusjuttujen puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi laittaisitte sen tenavan ev.lut päiväkerhoon, jos ette kyseiseen uskontokuntaan edes kuulu?
Täällä pienessä kaupungissa vaihtoehdot ovat seurakunnan kerho tai päiväkotiin puolipäiväläiseksi. Laittaisin erittäin mielelläni kaupungin tai oman uskonnon kerhoon, jos sellaisia vaihtoehtoja olisi tarjolla.
ap
Miksi et rupea vetämään sellaista vapaaehtoistyönä? Sinähän jäät äitiyslomalle. Jos kerran puhut "kerhotädistä", niin tuskin on ammattilainen vetämässä sitä srk:n kerhoakaan.
Meillä ainakin on ihan koulutettu, en tiiä mikä koulutus, mutta on ollu eskariopenakin. Lastenohjaaja nimikkeellä töissä.
Sitä en tajua, miten joku kuvittelee, että ev.lut.srk:n järjestämä toiminta ei olis tunnustuksellista. Tottakai kaikessa kirkon toiminnassa on se hengellinen puoli. Meidän kerhossa nuo hartaushetket muistuttaa lähinnä satutunteja. Laulut on jotain tyyliä "mä käsiäni taputan, kun kiitä Jumalaa" tai "suuremmoinen pienikin on"... aika vahvoja rytmejä ja ohjaaja ja lapset jammailee niitten laulujen tahdissa... mutta tietenkin näissä on eroja ohjaajan ja srk:n linjausten mukaan.
Käy ite tutustumassa kerhoon etukäteen, ni tiedät miten siellä teillä.. täällä ainakin aikuinen voi olla mukana.
Meillä oli muutaman kerran pappi mukana pitämässä alku- ja loppuhartauden..
Tiedäthän ap, että pappi käy myös päiväkodeissa ja kouluissa?
Ei taida srk:n kerho olla se oikea ratkaisu aapeen lapselle.