Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ansiosidannaista vähennetään? Mikä järki?
27.08.2016 |
Työttömät vaan siirtyy eri luukuille, ja byrokratia lisääntyy. Ennemmin saisi opiskella tai tehdä pikkuhommia (harjoittelua tm joka voisi johtaa vakituiseen työpaikkaan) tai kokeilla yrittämistä ansiosidonnaisella. Uskon ennemmin kannustamiseen kuin piiskaamiseen. Uuden ammatin hankkiminen ja opiskelu pitää tehdä mahdolliseksi työttömällekin, jos omalta alalta ei löydy enää Suomesta töitä.
Kommentit (165)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömät eivät lähde töihin ennen kuin ansiosidonnainen on lopussa paitsi jos palkka on parempi kuin aikaisemmassa työssä. Ansiosidonnaista saa 500 päivää eli liki puolelntoista vuoden ajan. Kauden loppuun nauttiva on pitkäaikaistyötön joka ani harvoin työllistyy oli koulutus ja kokemus mikä tahansa.
Työntekjää on turha syyllistää siitä että hän käyttää ansiosidonnaisen kauden loppuun kun se on hänen oikeutensa. Toisaalta työnantajaa on turha syyllistää että pitkäaikaistyöttömän ohitse menee työssä oleva tai lyhyen aikaa työttömänä ollut. Moni työnantaja ei uskalla ottaa riskiä työelämästä vieraantuneesta kun kustannukset joutuu itse kärsimään jos palkkaa sopimattoman henkilön.
Pitäisi siirtyä tanskalaismalliseen järjestelyyn jossa ansiosidonnaisen kesto on lyhyempi mutta korvaus voi olla suurempi alussa. Jotain työelämän joustoja pitää myös saada lisää että työnantaja pääsee työkyvyttömästä tai työhön sopimattomasta henkilöstä helpommin eroon jos on tarvetta. Monella vuosikymmeniä samoja töitä tehneillä on aivan liian suuret luulot osaamisestaan.
Koeaika.
Pitemmäksi.
Jos ei työhönbuukkaja tajua tunnin keskustelussa, millainen ihminen olisi heille tulossa töihin, hän on väärässä työssä. Ei missään muussakaan työssä ole 4kk:n aikaa korjata virheitään.
Tämä ei pidä paikkaansa. Jokainen pitempään rekrytoinut tietää, että todella on olemassa ihmisryhmä, joka esiintyy vakuuttavasti haastattelussa, ja vielä koeaikanakin kaikki näyttää menevän hienosti. Saikuttelu alkaa koeajan päätyttyä. Näitä ihmisiä todella on. Eihän se ole vaikeaa muutamia kuukausia tsempata, kun tietää, että kohta pääsee taas lepäämään laakereillaan täydellä palkalla, ja se luetaan vielä työssäoloajan veroiseksi. Lomat kertyy ja ansiosidonnainen kertyy. Valitettavasti näitä punkkeja todella työpaikoilla on. Siinä yksi kilpailukykyä heikentävä tekijä.
Sairastamisesta ei pitäisi ikinä maksaa palkkaa. Kelalta saisi omavastuuajan jälkeen sairauspäivärahaa. Sairastamisen ei pitäisi myöskään kerryttää lomia eikä ansiosidonnaista. Sairastamiseen voitaisiin kehittää kokonaan oma systeeminsä, ettei oikeasti monisairaalle tulisi kohtuuttomia seurauksia. Yritysten kilpailukykyä ei pitäisi kuitenkaan sairastamisella nävertää.
Sinä käytät keppihevosenasi pientä joukkoa. Olet siis sitä mieltä, että kollektiivinen rankaisu on oikein, syyttömillekin.
On muuten osoitettu, että Suomen työelämäkulttuuri tuottaa pahoinvointia melko suuressa mittakaavassa. Kauppalehden ja Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan työpahoinvoinnin hintalappu on jopa 30 mrd. Vuodessa.
http://www.talouselama.fi/tyoelama/kauppalehti-tyopahoinvoinnin-hintala…
Olisiko viisaampaa aloittaa tuosta, sen sijaan, että lähdettäisi noihin kollektiivisiin rankaisuihin.
Tämäkin kuvastaa sitä, mistä työpahoinvointi syntyy.
Ja muuten, osa sairauskustannuksista korvataan työnantajalle Kelasta, eli verovaroista nekin. Samoin kuin osa työterveyshuollon kustannuksista. Verovaroista siis nekin.
Ei tuossa tarkoituksena ole mikään kollektiivinen rangaistus. Vai meinaatko, että jos firman kassakaapista varastetaan rahaa, ja kassakaapin avaimen sijainti on ollut kaikkien tiedossa, niin rehellisiä rangaistaan antamalla avain jatkossa vain yhden vastuuhenkilön haltuun niin etteivät muut enää tiedä, missä se on?
Väärinkäytösten ehkäisy vähentää väärinkäytöksiä. Se ei vähennä, että ei tehdä mitään. Päinvastoin reagoimattomuus antaa viestin, että tämä on ihan ok, ja houkuttelee muita samaan, kun tuo yksikin kerran niin tekee eikä siihen puututa. Kyseessä on välinpitämättömyyden kulttuuri, joka sosialismissa on tyypillistä.
Kyllähän työntekijät voivat perustaa työpaikalle oman sairauskassan, jos ovat sitä mieltä, että haluavat sairastamisesta täyttä palkkaa maksaa. Luulenpa vain, että mieli muutuu, kun joutuu itse jatkuvasti saikuttavan Pirkon saikkujen maksumieheksi.
Työpahoinvointi syntyy huonoista käytännöistä. Juuri niistä, ettei väärinkäytöksiin ja alisuoriutumiseen puututa, eikä hyviä saa palkita, vaan kaikille pitää maksaa aina saman verran, vaikka toinen alisuoriutuisi ja saikuttaisi jatkuvasti. Miksi olla positiivinen ja miksi yrittää, kun saa kuitenkin vain saman verran kuin se sluibakin?
Hyvä ja fiksu työnantaja huomaa ja huomioi hyvän työntekijän. Tyhmä pitää kaikki samalla viivalla.
Siitä saikuttajastakin pääsee eroon, jos hän on huono työntekijä. Muutama varoitus ja irtisanomislappu kouraan, se on siinä.
Sinun mielestäsi työnantajien velvollisuuksia työntekijöitään kohtaa pitäisi siis entisestään vähentää.
Toistuvissa sairaustapauksissa saman henkilän kohdalla on olemassa luotuna prosessi, jolla edetään. Se on laissa.
Niin pääsee eroon, mutta tuossa ei nyt siitä ollutkaan kyse miten ammattisaikuttajan kanssa tulisi menetellä, vaan että sairastamisesta ei tulisi koskaan maksaa palkkaa.
Oikeakin menettely, jolla tapasaikuttamiseen puututaan, vie kuitenkin työnantajan aikaa ja rahaa kolmikantoineen ja varoitusmenettelyineen.
Eli ajattelet asiaa ainoastaan työnantajan kantilta. Pienyrittäjä?
Entäs sitten, kun yksi työntekijä sairastuu flunssaan, tulee sairaana töihin ja tartuttaa kaikki muutkin. Työntekijöiden oma vika, vai?
Tarpeettomiin sairasteluihin tulee toki puuttua, mutta kohtuutonta vaatia, että asialliselta sairaslomalta ei saisi palkkaa. Edelleenkin verorahoista korvataan yritykselle osa sairausloman kustannuksista...
Onko nyt niin, että yritysten ja yrittäjien pitäisi saada kaikki mahdolliset helpotukset ja vapautukset, työntekijöiden niskoille yrität sälyttää kaiken kantamisen? Hallitushan on jo pariin kertaan siirtänyt osan työnantajan maksuistakin palkansaajien maksettavaksi.
Jos sinun yrityksesi toimii noin heikoissa kantimissa, ehkä kannattaisi antaa sen luovan tuhon tapahtua.
Tapasin pari viikkoa sitten eräissä juhlissa yrittäjäpariskunnan, jolla on useampi kymmenen työntekijää palkkalistoillaan. Keskustelimme pitkän aikaa, ihan näistä päivänpolttavistakin asioista. Heidän asenteensa oli hyvin erilainen. He arvostavat työntekijöitään, tuntevat heidän elämäntilanteensa ja jopa joustavat tarpeen vaatiessa. Heille on päivänselvää, että suuri osa heidän menestyksestään on heidän työntekijöidensä ansiota. Siksi eivät halua myydä yritystään, vaikka terveys jo sitä alkaa vaatia, koska pelkäävät, että uusi omistaja irtisanoo. Sitä he eivät halua. Niinpä jatkavat vielä, vaikka rahat riittäisivät ilman yrityksen myyntiäkin eläkkeelle jäämiseen. He tuntevat vastuuta ja yhteenkuuluvaisuutta työntekijöidensä kanssa. Ikävä kyllä, heidänlaisiaan yrittäjiä on vähemmän kuin sinunlaisiasi, joka haluat kaiken otettavan nimenomaan työntekijöiden selkänahasta, kohtuuttomasti.
He menestyvät, sinun laillasi toimivat eivät. Niin yksinkertaista se on.
Voi hyvänen aika. En ole yrittäjä, joten siltä osin paatokselliset neuvosi ovat turhia.
Kela ei korvaa lyhyitä alle 11 päivän saikkuja työnantajalle. Pitkistäkin vain osan.
Mitä tulee uhkailuihin sairaana työhön tulemisesta, jos sairastamisesta ei maksettaisi palkkaa, niin muistutan työnantajan direktio-oikeudesta. Sairaan työntekijän voi lähettää kotiin. Hänellä ei ole mitään oikeutta vaarantaa omaa tai muiden terveyttä vain siksi, ettei hänelle makseta täyttä palkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisekseen on epäreilua ja moraalia rapauttavaa, että yksi työtön saa jostain merkillisestä syystä enemmän työttömyyskorvusta kuin toinen. 1.) Tasakorvaus jokaiselle työttömälle olisi paras mahdollinen ratkaisu.
Kolmanneksi 2.) ansiosidonnainen rapauttaa ihmisten työmoraalia ja vähentää työhaluja. Miksi tehdä yhtään mitään kun voi maata kotona samalla summalla, jonka joku saa palkkana? Niin ei voi tässä yhteiskunnassa olla. Jos on työtön ja hakee duunia, työtä pitää ottaa vastaan kun se tarjotaan eikä märistä jostain korvauksesta. Jokaisen tulee elättää itsensä palkallaan poislukien lapset, sairaat, vammaiset ja vanhukset.
1.) Oikeudenmukaisuus on hieno arvo. Kaikilla pitää olla yhtä kurjaa.
2.) Laitetaan kuritushuoneeseen kaikki saatanan lorvijat niin oppivat olemaan ihmisiksi, perkele!
Vierailija kirjoitti:
Ansiosidonnaista maksetaan aivan liian kauan, 100-200 päivää olisi passeli maksimikesto. Nykyisellään ansiosidonnainen passivoi ihmisiä kun voi istua kaljalla tai surffailla netissä päivät pitkät palkan juostessa reilusti yli vuoden ajan.
Jäin työttömäksi 05/2015. Tuli kesä, jolloin yritykset eivät etsi uusia työntekijöitä. Siinä meni elokuulle ennen kuin alkoi tulla paikkoja hakuun. Uuden työn aloitin lokakuussa.
Vaikka olisin hyppinyt päälläni niin työpaikan saantia en olisi pystynyt nopeuttamaan, koska kesä aiheutti monen kuukauden tyhjäkäynnin. Yrityksien rekrytointiprosessit ovat myös hitaita ja näistä syistä ansiosidonnaista ei ikinä pidä lyhentää liian lyhyeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakolliset työttömyysvakuutusmaksut ovat yhteisiä varoja. Niistä ei pitäisi ansio-osuutta maksaa. Ansio-osuus tulisi rahoittaa työttömyyskassojen jäsenmaksuilla, ja vain niillä. Mikähän tässä kannassa oli sitten epäselvää, kun pitää lukivaikeuksista houria?
Itse asiassa tämä järjestelmä säästää merkittävästi yhteiskunnan varoja. Kuten jo aiemmin mainitsin, pelkällä peruspäivärahalla oleva joutuu turvautumaan muihin yhteiskunna, eli varovaroilla rahoitettaviin, tukiin, jolloin kokonaistukisumma muodostuukin yllättäen suuremmaksi. Tästä syystä se on aikoinaan perustettukin.
Mikä siinä on noin vaikea ymmärtää? Haluttomuus?
Ei tässä ole kyse siitä, miksi jokin tuki on aikoinaan (täysin eri taloustilanteessa 80-luvulla) perustettu, enkä siitä ole missään vaiheessa keskustellutkaan.
Tässä ketjussa on ollut puhe ansiosidonnaisen "vähentämisestä", ja ihmetelty, missä leikkamisen järki. Joku muu kirjoittaja on jo perustellut, missä se järki on. Tulee säästöä, vaikka ei täysin ansiosidonnaisesta leikatun verran. Asumistuet eivät lisäänny samassa suhteessa, sillä moni asuu jo velattomassa asunnossa. Toimeentulotuki ei lisäänny samassa suhteessa, sillä peruspäiväraha ei ole perusosaa pienempi. Yksinäinen ei-elatusvelvollinen pärjää sillä - kaikki riippuu muista kuluista. Jos toimeentulotuessa hyväksyttäviä menoja on, sitten voi saada toimeentulotukeakin.
Minä en ole kuitenkaan tästä asiasta aiemmin keskustellut. Toistan edelleen, että ansiosidonnaista ei pitäisi kustantaa kaikkien yhteisistä varoista, koska se on epäoikeudenmukaista. Osa näistä maksajista ei itse ole oikeutettu ansiosidonnaiseen. Ansiosidonnaisen ansio-osuuden tulisi kustantaa heidän, jotka valitsevat sitä haluta. Eli vapaaehtoisella kassajäsenydellä. Muuhun ei ole perusteita.
Sinusta ei siis ole oikeudenmukaista, että kaikki saisivat ansiosidonnaista, vaan oikeudenmukaisempaa olisi, että kaikki saisivat vähemmän rahaa?
Miksi muuten luulet, että ansiosidonnaista saavat asuvat velattomissa asunnoissa? Tai ylipäätään, että suurin osa asuisi omistusasunnossa? Mikä logiikka tuossa on?
Itse kun tarkastelen eri alojen työttömyystilastoja, huomaan, että suurinta työttömyys on pienipalkkaisilla aloilla. Eli aloilla, joilla useimmiten on työssäkäynnistä huolimatta jouduttu turvautumaan mm. asumistukiin. Ei niillä palkoilla ole asuntoja ostettu saati maksettu.
http://yle.fi/uutiset/naissa_ammateissa_on_nyt_eniten_tyottomia__katso_…
Kyllä sekin kävisi, että kaikki saisivat ansiosidonnaista. Sehän olisi oikeudenmukaista, mutta ei varmastikaan realistinen vaihtoehto tässä taloustilanteessa. Varmasti tuosta on laskelmia olemassa. Silloin tosin työttömyyskassoja ei enää tarvittaisi siihen, mihin ennen. Mutta ehkä niistä voisi saada ansiosidonnaisen päälle jotain muuta turvaa.
Kyllä osa ansiosidonnaista saavista todellakin asuu velattomissa asunnoissa. Ei se ole mikään luulo, vaan tilastollinen välttämättömyys. Suurimmasta osasta en ole puhunut mitään, vain sinä.
Säästöjä nyt haetaan. Niitä kannattaa hakea ansiosidonnaisesta. Toki vielä oikeudenmukaisempaa olisi leikata isompia eläkkeitä tai ainakin korottaa niiden veroprosentteja lisää.
Jaa, yhtäkkiä kommentissasi moni muuttuikin osaksi. ..
Jos säästöjä haetaan, niin miten olis vaikkapa jos leikattaisiin osa noista 7, 3mrd;n yritystuista.
Ne nimittäin on osoitettu esim. Suomen Yrittäjien taholta sekä haitallisiksi että kilpailua vääristäviksi.
Puolet niistä pois, niin työttömyysturvamenot olisi sillä kuitattu ja kilpailu tervehtyisi. Mutta sehän ei oikeistohallitukselle sovi, heidän mielestään on kunniakkaampaa leikata jo valmiiksi heikko-osaisilta.
Tästä samasta syystä myöskään eläkekatosta ei haluta edes keskustella. Suurimmat eläkkeet ovat jopa yli 50 000 €/kk.
Eikä myöskään haluta tukkia veroparatiisvuotoja, josta arviot menetetyistä verotuloista vaihtelevat aina 13 mrd:iin vuositasolla saakka.
Halutaan vain lisätä kansalaisten välistä kateutta ja eripuraa , mikä palvelee heidän tarkoitusperiään erinomaisesti. Ja lyödä lisää nitä heikoimpia.
Moni ja osa käyvät hyvin toisiaan korvaamaan, ja ovat täysin eri asia kuin "suurin osa", jota yritit suuhuni laittaa.
Kyllä säästöjä voi yritystuistakin hakea. Ei ansiosidonnaisesta leikkaaminen mitenkään poissulje sitä, eikä päinvastoin.
Tuo "heikko-osaiset" on aina käytössä, puhutaan kenestä hyvänsä. Ainakin kun vasemmisto on äänessä, niin milloin kukakin on "kaikkein heikoimmassa asemassa oleva". Joko eläkeläinen, vammainen, työtön tai lapsiperhe. Kaikki ovat aina heikoimmassa asemassa. Kuitenkin osalla näistä voi olla varsin hyväkin taloudellinen tilanne, perittyä omaisuutta tai pääomatuloja.
Ansiosidonnaisella elävät nyt eivät ainakaan ole heikko-osaisimpia, hehän saavat enemmän kuin ne, jotka joutuvat pärjäämään työmarkkinatuella. Kyllä sieltä voi leikata, ainakin tilapäisesti, ja katsoa, mikä on vaikutus. Voihan ansiosidonnaisen aina palauttaa ennalleen, mikäli se on niin siunauksellinen kuin väität.
Pari esimerkkiä, jossa molemmat asuvat Helsingissä ja molemmat ovat lapsettomia.
A: palkka oli ennen työttömäksi joutumistaan 3000 €/kk. Hän saa siis ansiosidonnaista 1674, 42, josta nettona 1255,81. Tästä summasta valtion osuus on peruspäivärahan suuruinen, eli 703,00 €.
A.n katsotaan pärjäävän näillä tuloilla, eli hän ei ole oikeutettu muihin tukiin.
B:llä oli samansuuruinen palkka, mutta ei kuulunut työttömyyskassaan. Hän saa siis peruspäivärahan valtiolta, eli 703€/kk. Tällä rahalla B ei tule toimeen, hänen vuokransa on 650€ . Hänelle maksetaan lisäksi (Kelan toimeentulotukilaskurin mukaisesti) asumistukea 406, 40 €.
B;n saama kokonaissumma on siis 1109, 40 €.
A saa siis käteen 146,41 euroa enemmän kuin B.
Kuitenkin B:n kaikki tulot maksetaan valtion pussista, kun taas A saa osan tuloistaan Työttömyysrahastosta ja työttömyyskassasta.
Minun järkeni mukaan tuota Työttömyysvakuutusrahaston osuutta tulisi pikemminkin lisätä kaikille, eli ns. ansiosidonnaista, koska siinä valtio säästää eniten.
Vierailija kirjoitti:
Työttömät eivät lähde töihin ennen kuin ansiosidonnainen on lopussa paitsi jos palkka on parempi kuin aikaisemmassa työssä. Ansiosidonnaista saa 500 päivää eli liki puolelntoista vuoden ajan. Kauden loppuun nauttiva on pitkäaikaistyötön joka ani harvoin työllistyy oli koulutus ja kokemus mikä tahansa.
Haistapa kuule pitkä paska. Minä olen ollut viimeisten kymmenen vuoden aikana seitsemän kertaa työttömänä. Lyhimmillään vain muutaman viikon mutta pisimmillään 10 kk. Joka kerta olen hakenut hiki päässä töitä ja lähettänyt kymmeniä hakemuksia. Olen käyttänyt kaikki kontaktit töitä saadakseni, tehnyt välillä yksittäisiä toimeksiantoja, kehittänyt omaa osaamistani erilaisilla kursseilla, muuttanut työn perässä kolme kertaa vieraalle paikkakunnalle (ihan lyhyidenkin pätkien takia) jne. Kerro, mitä olen jättänyt tekemättä! Okei, en ole hakeutunut puhelinmyyjän hommiin, koska niistä ei olisi loppuelämäni työuraa ajatellen mitään hyötyä eikä palkalla tulisi toimeen.
Varmasti osa ansiosidonnaista tai peruspäivärahaa nostavista syljeskelee vain kattoon kotonaan ilman aikomustakaan hakea töitä. Mutta suurin osa on kuten minä: tekevät kaikkensa saadakseen oman alansa töitä. Sellaisia töitä, joihin on koulutus, lahjoja ja osaamista. Meiltäkö pitäisi viedä ansiosidonnainen pois? Taloudellinen tuki, joka ei ainakaan yhden hengen taloudessa mahdollista tasan mitään muuta kuin perustoimeentulon. Luuletko tosiaan, että sellaisen varassa haluaa sinnitellä yhtään pidempään kuin on pakko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
UUps, unohdin vähentää B:n saamasta peruspäivärahasta veron osuuden, eli 20% = 140,6
Eli A saa käteen 287,41 euroa enemmän.
Itse asiaahan tämä unohdus ei muuta miksikään, eli sitä, että valltion maksama osuus on pienempi A:n kuin B:n tapauksessa.
On myös huomioitava, että A saa jatkossa tuota ansiosidonnaista vain 400 päivää, kun taas B:n tuki jatkuu tuollaisena niin kauan kuin on tarvetta. A putoaa 400 päivän jälkeen samaan tilanteeseen B:n kanssa, eli valtion maksama osuus kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömät eivät lähde töihin ennen kuin ansiosidonnainen on lopussa paitsi jos palkka on parempi kuin aikaisemmassa työssä. Ansiosidonnaista saa 500 päivää eli liki puolelntoista vuoden ajan. Kauden loppuun nauttiva on pitkäaikaistyötön joka ani harvoin työllistyy oli koulutus ja kokemus mikä tahansa.
Työntekjää on turha syyllistää siitä että hän käyttää ansiosidonnaisen kauden loppuun kun se on hänen oikeutensa. Toisaalta työnantajaa on turha syyllistää että pitkäaikaistyöttömän ohitse menee työssä oleva tai lyhyen aikaa työttömänä ollut. Moni työnantaja ei uskalla ottaa riskiä työelämästä vieraantuneesta kun kustannukset joutuu itse kärsimään jos palkkaa sopimattoman henkilön.
Pitäisi siirtyä tanskalaismalliseen järjestelyyn jossa ansiosidonnaisen kesto on lyhyempi mutta korvaus voi olla suurempi alussa. Jotain työelämän joustoja pitää myös saada lisää että työnantaja pääsee työkyvyttömästä tai työhön sopimattomasta henkilöstä helpommin eroon jos on tarvetta. Monella vuosikymmeniä samoja töitä tehneillä on aivan liian suuret luulot osaamisestaan.
Koeaika.
Pitemmäksi.
Jos ei työhönbuukkaja tajua tunnin keskustelussa, millainen ihminen olisi heille tulossa töihin, hän on väärässä työssä. Ei missään muussakaan työssä ole 4kk:n aikaa korjata virheitään.
Tämä ei pidä paikkaansa. Jokainen pitempään rekrytoinut tietää, että todella on olemassa ihmisryhmä, joka esiintyy vakuuttavasti haastattelussa, ja vielä koeaikanakin kaikki näyttää menevän hienosti. Saikuttelu alkaa koeajan päätyttyä. Näitä ihmisiä todella on. Eihän se ole vaikeaa muutamia kuukausia tsempata, kun tietää, että kohta pääsee taas lepäämään laakereillaan täydellä palkalla, ja se luetaan vielä työssäoloajan veroiseksi. Lomat kertyy ja ansiosidonnainen kertyy. Valitettavasti näitä punkkeja todella työpaikoilla on. Siinä yksi kilpailukykyä heikentävä tekijä.
Sairastamisesta ei pitäisi ikinä maksaa palkkaa. Kelalta saisi omavastuuajan jälkeen sairauspäivärahaa. Sairastamisen ei pitäisi myöskään kerryttää lomia eikä ansiosidonnaista. Sairastamiseen voitaisiin kehittää kokonaan oma systeeminsä, ettei oikeasti monisairaalle tulisi kohtuuttomia seurauksia. Yritysten kilpailukykyä ei pitäisi kuitenkaan sairastamisella nävertää.
Sinä käytät keppihevosenasi pientä joukkoa. Olet siis sitä mieltä, että kollektiivinen rankaisu on oikein, syyttömillekin.
On muuten osoitettu, että Suomen työelämäkulttuuri tuottaa pahoinvointia melko suuressa mittakaavassa. Kauppalehden ja Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan työpahoinvoinnin hintalappu on jopa 30 mrd. Vuodessa.
http://www.talouselama.fi/tyoelama/kauppalehti-tyopahoinvoinnin-hintala…
Olisiko viisaampaa aloittaa tuosta, sen sijaan, että lähdettäisi noihin kollektiivisiin rankaisuihin.
Tämäkin kuvastaa sitä, mistä työpahoinvointi syntyy.
Ja muuten, osa sairauskustannuksista korvataan työnantajalle Kelasta, eli verovaroista nekin. Samoin kuin osa työterveyshuollon kustannuksista. Verovaroista siis nekin.
Ei tuossa tarkoituksena ole mikään kollektiivinen rangaistus. Vai meinaatko, että jos firman kassakaapista varastetaan rahaa, ja kassakaapin avaimen sijainti on ollut kaikkien tiedossa, niin rehellisiä rangaistaan antamalla avain jatkossa vain yhden vastuuhenkilön haltuun niin etteivät muut enää tiedä, missä se on?
Väärinkäytösten ehkäisy vähentää väärinkäytöksiä. Se ei vähennä, että ei tehdä mitään. Päinvastoin reagoimattomuus antaa viestin, että tämä on ihan ok, ja houkuttelee muita samaan, kun tuo yksikin kerran niin tekee eikä siihen puututa. Kyseessä on välinpitämättömyyden kulttuuri, joka sosialismissa on tyypillistä.
Kyllähän työntekijät voivat perustaa työpaikalle oman sairauskassan, jos ovat sitä mieltä, että haluavat sairastamisesta täyttä palkkaa maksaa. Luulenpa vain, että mieli muutuu, kun joutuu itse jatkuvasti saikuttavan Pirkon saikkujen maksumieheksi.
Työpahoinvointi syntyy huonoista käytännöistä. Juuri niistä, ettei väärinkäytöksiin ja alisuoriutumiseen puututa, eikä hyviä saa palkita, vaan kaikille pitää maksaa aina saman verran, vaikka toinen alisuoriutuisi ja saikuttaisi jatkuvasti. Miksi olla positiivinen ja miksi yrittää, kun saa kuitenkin vain saman verran kuin se sluibakin?
Miksi kuvittelet, että et saa maksaa hyville työntekijöillesi suurempaa palkkaa? Ei kukaan estä, siitä vaan. TES määrittää vain minimipalkan.
Voit hyvin vaikka heti maananatainan ilmoittaa niille hyville työntekijöillesi palkankorotuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömät eivät lähde töihin ennen kuin ansiosidonnainen on lopussa paitsi jos palkka on parempi kuin aikaisemmassa työssä. Ansiosidonnaista saa 500 päivää eli liki puolelntoista vuoden ajan. Kauden loppuun nauttiva on pitkäaikaistyötön joka ani harvoin työllistyy oli koulutus ja kokemus mikä tahansa.
Työntekjää on turha syyllistää siitä että hän käyttää ansiosidonnaisen kauden loppuun kun se on hänen oikeutensa. Toisaalta työnantajaa on turha syyllistää että pitkäaikaistyöttömän ohitse menee työssä oleva tai lyhyen aikaa työttömänä ollut. Moni työnantaja ei uskalla ottaa riskiä työelämästä vieraantuneesta kun kustannukset joutuu itse kärsimään jos palkkaa sopimattoman henkilön.
Pitäisi siirtyä tanskalaismalliseen järjestelyyn jossa ansiosidonnaisen kesto on lyhyempi mutta korvaus voi olla suurempi alussa. Jotain työelämän joustoja pitää myös saada lisää että työnantaja pääsee työkyvyttömästä tai työhön sopimattomasta henkilöstä helpommin eroon jos on tarvetta. Monella vuosikymmeniä samoja töitä tehneillä on aivan liian suuret luulot osaamisestaan.
Koeaika.
Pitemmäksi.
Jos ei työhönbuukkaja tajua tunnin keskustelussa, millainen ihminen olisi heille tulossa töihin, hän on väärässä työssä. Ei missään muussakaan työssä ole 4kk:n aikaa korjata virheitään.
Tämä ei pidä paikkaansa. Jokainen pitempään rekrytoinut tietää, että todella on olemassa ihmisryhmä, joka esiintyy vakuuttavasti haastattelussa, ja vielä koeaikanakin kaikki näyttää menevän hienosti. Saikuttelu alkaa koeajan päätyttyä. Näitä ihmisiä todella on. Eihän se ole vaikeaa muutamia kuukausia tsempata, kun tietää, että kohta pääsee taas lepäämään laakereillaan täydellä palkalla, ja se luetaan vielä työssäoloajan veroiseksi. Lomat kertyy ja ansiosidonnainen kertyy. Valitettavasti näitä punkkeja todella työpaikoilla on. Siinä yksi kilpailukykyä heikentävä tekijä.
Sairastamisesta ei pitäisi ikinä maksaa palkkaa. Kelalta saisi omavastuuajan jälkeen sairauspäivärahaa. Sairastamisen ei pitäisi myöskään kerryttää lomia eikä ansiosidonnaista. Sairastamiseen voitaisiin kehittää kokonaan oma systeeminsä, ettei oikeasti monisairaalle tulisi kohtuuttomia seurauksia. Yritysten kilpailukykyä ei pitäisi kuitenkaan sairastamisella nävertää.
Sinä käytät keppihevosenasi pientä joukkoa. Olet siis sitä mieltä, että kollektiivinen rankaisu on oikein, syyttömillekin.
On muuten osoitettu, että Suomen työelämäkulttuuri tuottaa pahoinvointia melko suuressa mittakaavassa. Kauppalehden ja Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan työpahoinvoinnin hintalappu on jopa 30 mrd. Vuodessa.
http://www.talouselama.fi/tyoelama/kauppalehti-tyopahoinvoinnin-hintala…
Olisiko viisaampaa aloittaa tuosta, sen sijaan, että lähdettäisi noihin kollektiivisiin rankaisuihin.
Tämäkin kuvastaa sitä, mistä työpahoinvointi syntyy.
Ja muuten, osa sairauskustannuksista korvataan työnantajalle Kelasta, eli verovaroista nekin. Samoin kuin osa työterveyshuollon kustannuksista. Verovaroista siis nekin.
Ei tuossa tarkoituksena ole mikään kollektiivinen rangaistus. Vai meinaatko, että jos firman kassakaapista varastetaan rahaa, ja kassakaapin avaimen sijainti on ollut kaikkien tiedossa, niin rehellisiä rangaistaan antamalla avain jatkossa vain yhden vastuuhenkilön haltuun niin etteivät muut enää tiedä, missä se on?
Väärinkäytösten ehkäisy vähentää väärinkäytöksiä. Se ei vähennä, että ei tehdä mitään. Päinvastoin reagoimattomuus antaa viestin, että tämä on ihan ok, ja houkuttelee muita samaan, kun tuo yksikin kerran niin tekee eikä siihen puututa. Kyseessä on välinpitämättömyyden kulttuuri, joka sosialismissa on tyypillistä.
Kyllähän työntekijät voivat perustaa työpaikalle oman sairauskassan, jos ovat sitä mieltä, että haluavat sairastamisesta täyttä palkkaa maksaa. Luulenpa vain, että mieli muutuu, kun joutuu itse jatkuvasti saikuttavan Pirkon saikkujen maksumieheksi.
Työpahoinvointi syntyy huonoista käytännöistä. Juuri niistä, ettei väärinkäytöksiin ja alisuoriutumiseen puututa, eikä hyviä saa palkita, vaan kaikille pitää maksaa aina saman verran, vaikka toinen alisuoriutuisi ja saikuttaisi jatkuvasti. Miksi olla positiivinen ja miksi yrittää, kun saa kuitenkin vain saman verran kuin se sluibakin?
Hyvä ja fiksu työnantaja huomaa ja huomioi hyvän työntekijän. Tyhmä pitää kaikki samalla viivalla.
Siitä saikuttajastakin pääsee eroon, jos hän on huono työntekijä. Muutama varoitus ja irtisanomislappu kouraan, se on siinä.
Sinun mielestäsi työnantajien velvollisuuksia työntekijöitään kohtaa pitäisi siis entisestään vähentää.
Toistuvissa sairaustapauksissa saman henkilän kohdalla on olemassa luotuna prosessi, jolla edetään. Se on laissa.
Niin pääsee eroon, mutta tuossa ei nyt siitä ollutkaan kyse miten ammattisaikuttajan kanssa tulisi menetellä, vaan että sairastamisesta ei tulisi koskaan maksaa palkkaa.
Oikeakin menettely, jolla tapasaikuttamiseen puututaan, vie kuitenkin työnantajan aikaa ja rahaa kolmikantoineen ja varoitusmenettelyineen.
Eli ajattelet asiaa ainoastaan työnantajan kantilta. Pienyrittäjä?
Entäs sitten, kun yksi työntekijä sairastuu flunssaan, tulee sairaana töihin ja tartuttaa kaikki muutkin. Työntekijöiden oma vika, vai?
Tarpeettomiin sairasteluihin tulee toki puuttua, mutta kohtuutonta vaatia, että asialliselta sairaslomalta ei saisi palkkaa. Edelleenkin verorahoista korvataan yritykselle osa sairausloman kustannuksista...
Onko nyt niin, että yritysten ja yrittäjien pitäisi saada kaikki mahdolliset helpotukset ja vapautukset, työntekijöiden niskoille yrität sälyttää kaiken kantamisen? Hallitushan on jo pariin kertaan siirtänyt osan työnantajan maksuistakin palkansaajien maksettavaksi.
Jos sinun yrityksesi toimii noin heikoissa kantimissa, ehkä kannattaisi antaa sen luovan tuhon tapahtua.
Tapasin pari viikkoa sitten eräissä juhlissa yrittäjäpariskunnan, jolla on useampi kymmenen työntekijää palkkalistoillaan. Keskustelimme pitkän aikaa, ihan näistä päivänpolttavistakin asioista. Heidän asenteensa oli hyvin erilainen. He arvostavat työntekijöitään, tuntevat heidän elämäntilanteensa ja jopa joustavat tarpeen vaatiessa. Heille on päivänselvää, että suuri osa heidän menestyksestään on heidän työntekijöidensä ansiota. Siksi eivät halua myydä yritystään, vaikka terveys jo sitä alkaa vaatia, koska pelkäävät, että uusi omistaja irtisanoo. Sitä he eivät halua. Niinpä jatkavat vielä, vaikka rahat riittäisivät ilman yrityksen myyntiäkin eläkkeelle jäämiseen. He tuntevat vastuuta ja yhteenkuuluvaisuutta työntekijöidensä kanssa. Ikävä kyllä, heidänlaisiaan yrittäjiä on vähemmän kuin sinunlaisiasi, joka haluat kaiken otettavan nimenomaan työntekijöiden selkänahasta, kohtuuttomasti.
He menestyvät, sinun laillasi toimivat eivät. Niin yksinkertaista se on.
Voi hyvänen aika. En ole yrittäjä, joten siltä osin paatokselliset neuvosi ovat turhia.
Kela ei korvaa lyhyitä alle 11 päivän saikkuja työnantajalle. Pitkistäkin vain osan.
Mitä tulee uhkailuihin sairaana työhön tulemisesta, jos sairastamisesta ei maksettaisi palkkaa, niin muistutan työnantajan direktio-oikeudesta. Sairaan työntekijän voi lähettää kotiin. Hänellä ei ole mitään oikeutta vaarantaa omaa tai muiden terveyttä vain siksi, ettei hänelle makseta täyttä palkkaa.
Ahaa, oletkin siis yrittäjän vaimo, joka hoitaa näitä käytännön asioita. Pelaat siis omaan pussiisi kuitenkin:)
Kela on muuten kanssasi eri mieltä tuosta : Sairauspäivärahan omavastuuaika on sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää .
Kela maksaa sairauspäivärahan työnantajalle, jos työnantaja maksaa työsuhteen ehtojen perusteella sairausajan palkkaa. Jos työnantajan maksama sairausajan palkka päivää kohti on pienempi kuin päiväraha, Kela maksaa palkan ja päivärahan erotuksen työntekijälle.
Haluaisinpa nähdä sen työnantajan, joka lähettää flunssaisen työntekijän kotiin.
"Ei mua välttämättä ees haittais jos jäisin nyt työttömäksi, kun saisin kuitenkin ansiosidonnaista."
- yhden tutun suusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta kyllä on tyhmää porukkaa täällä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa oli heinäkuussa työttömiä työnhakijoita lähes 380 000. Samaan aikaan avoimia työpaikkoja oli TE-toimistoissa alle 70 000. Siis mitä helvettiä ansiosidonnaisen leikkaaminen auttaa, kun töitä ei riitä kuin pienelle osalle työttömistä? Lisääntyykö se työpaikkojen määrä sillä, jos työttömiltä viedään toimeentulo? Voisiko joku ystävällisesti selittää, mikä se mekanismi tässä on. Miten ansiosidonnaisen leikkaaminen parantaa työllisyyttä?
Voi herranjumala mitä kommentoijia. Ansiosidonnaisen leikkaamisella halutaan säästää valtion rahoja. Jos työllisyys siinä ohessa paranisi, se olisi vain bonusta. Ensisijainen tavoite se tuskin on.
Olet itse ihan pihalla. Tiesitkö, että valtio maksaa ansiopäivärahasta vain peruspäivärahaa vastaavan määrän, työttömyyskassa 5,5 % ja loput Työttömyysvakuutusrahasto? Kyseistä rahastoa kasvatetaan työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksutuotoilla. Eli eihän valtio edes käytännössä rahoita ansiosidonnaisia päivärahoja. Koko keskustelu on ihan absurdi! Jos säästää pitää, perataan ennemmin niitä miljardien yritystukia, joita maksetaan mm. kannettaville, isoille pörssiyhtiöille. Samoin pääomatulojen verotusta olisi todellakin varaa vielä kiristää.
Nykyisen uusliberalistisen talouspolitiikan perusoppeihin kuuluu näkemys, jonka mukaan kansantalous toimii tehokkaimmin silloin, kun työikäisestä väestöstä noin 7 % on työttömänä. Niinpä valtiovalta ei ole enää pitkiin aikoihin edes pyrkinytkään täystyöllisyyteen, vaan osa porukasta ajetaan ihan tietoisesti sivuraiteelle.
Valtioiden hallinta on luovutettu yrityksille. Ei pk-yrityksille, ei toki, vaan suuryrityksille ja varsinkin niille monikansallisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valtio olemme me, ja työttömyysvakuutusmaksut maksetaan yhteisistä varoista. Pelkkää saivartelua tuo, ettei valtio maksa. Valtio säätää työttömyysvakuutusnaksuista, ne ovat veroluonteisia maksuja.
Keskustelun aiheen kanssa tuolla detaljilla ei ole mitään tekemiatä.
Vierailija kirjoitti:
Valtio olemme me, ja työttömyysvakuutusmaksut maksetaan yhteisistä varoista. Pelkkää saivartelua tuo, ettei valtio maksa. Valtio säätää työttömyysvakuutusnaksuista, ne ovat veroluonteisia maksuja.
Keskustelun aiheen kanssa tuolla detaljilla ei ole mitään tekemiatä.
Tottakai sillä on, kyse on rahastoivasta mallista, mikä on oleellista. Vähän sama malli kuin on eläkkeissäkin.
Eli kyse on myös varautumisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisihan se erityisen ikävää, jos työtön kouluttautuisi uuteen ammattiin ja palaisi hyväksi veronmaksajaksi...
Moniko työtön on koskaan ollut veronmaksaja, saati hyvä? Aika harva.
Jos sinä olet julkisella töissä niin koskaan et maksa veroa. Et töissä, et vapaa-ajalla, et eläkkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisihan se erityisen ikävää, jos työtön kouluttautuisi uuteen ammattiin ja palaisi hyväksi veronmaksajaksi...
Moniko työtön on koskaan ollut veronmaksaja, saati hyvä? Aika harva.
Jos sinä olet julkisella töissä niin koskaan et maksa veroa. Et töissä, et vapaa-ajalla, et eläkkeellä.
No nyt vasta meni typeräksi. Tarkoitat siis myös että kaikki ne lukuisat yksityiset yritykset, joiden toiminta rahoitetaan verovaroin,niin niiden henkilökuntakaan ei siis maksa veroja, kuten vaikkapa tervesypalveluyritykset, joilta kunta ostaa palvelun?
Ts. olemme tilanteessa, jossa kukaan ei maksa veroa, koska näitä julkisista varoista elantonsa saavia yrityksiä nousee koko ajan lisää.
Äly hoi.
Julkinen sektori tuotti viime vuossa 25% arvonlisäyksestä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömät eivät lähde töihin ennen kuin ansiosidonnainen on lopussa paitsi jos palkka on parempi kuin aikaisemmassa työssä. Ansiosidonnaista saa 500 päivää eli liki puolelntoista vuoden ajan. Kauden loppuun nauttiva on pitkäaikaistyötön joka ani harvoin työllistyy oli koulutus ja kokemus mikä tahansa.
Työntekjää on turha syyllistää siitä että hän käyttää ansiosidonnaisen kauden loppuun kun se on hänen oikeutensa. Toisaalta työnantajaa on turha syyllistää että pitkäaikaistyöttömän ohitse menee työssä oleva tai lyhyen aikaa työttömänä ollut. Moni työnantaja ei uskalla ottaa riskiä työelämästä vieraantuneesta kun kustannukset joutuu itse kärsimään jos palkkaa sopimattoman henkilön.
Pitäisi siirtyä tanskalaismalliseen järjestelyyn jossa ansiosidonnaisen kesto on lyhyempi mutta korvaus voi olla suurempi alussa. Jotain työelämän joustoja pitää myös saada lisää että työnantaja pääsee työkyvyttömästä tai työhön sopimattomasta henkilöstä helpommin eroon jos on tarvetta. Monella vuosikymmeniä samoja töitä tehneillä on aivan liian suuret luulot osaamisestaan.
Koeaika.
Pitemmäksi.
Jos ei työhönbuukkaja tajua tunnin keskustelussa, millainen ihminen olisi heille tulossa töihin, hän on väärässä työssä. Ei missään muussakaan työssä ole 4kk:n aikaa korjata virheitään.
Tämä ei pidä paikkaansa. Jokainen pitempään rekrytoinut tietää, että todella on olemassa ihmisryhmä, joka esiintyy vakuuttavasti haastattelussa, ja vielä koeaikanakin kaikki näyttää menevän hienosti. Saikuttelu alkaa koeajan päätyttyä. Näitä ihmisiä todella on. Eihän se ole vaikeaa muutamia kuukausia tsempata, kun tietää, että kohta pääsee taas lepäämään laakereillaan täydellä palkalla, ja se luetaan vielä työssäoloajan veroiseksi. Lomat kertyy ja ansiosidonnainen kertyy. Valitettavasti näitä punkkeja todella työpaikoilla on. Siinä yksi kilpailukykyä heikentävä tekijä.
Sairastamisesta ei pitäisi ikinä maksaa palkkaa. Kelalta saisi omavastuuajan jälkeen sairauspäivärahaa. Sairastamisen ei pitäisi myöskään kerryttää lomia eikä ansiosidonnaista. Sairastamiseen voitaisiin kehittää kokonaan oma systeeminsä, ettei oikeasti monisairaalle tulisi kohtuuttomia seurauksia. Yritysten kilpailukykyä ei pitäisi kuitenkaan sairastamisella nävertää.
Sinä käytät keppihevosenasi pientä joukkoa. Olet siis sitä mieltä, että kollektiivinen rankaisu on oikein, syyttömillekin.
On muuten osoitettu, että Suomen työelämäkulttuuri tuottaa pahoinvointia melko suuressa mittakaavassa. Kauppalehden ja Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan työpahoinvoinnin hintalappu on jopa 30 mrd. Vuodessa.
http://www.talouselama.fi/tyoelama/kauppalehti-tyopahoinvoinnin-hintala…
Olisiko viisaampaa aloittaa tuosta, sen sijaan, että lähdettäisi noihin kollektiivisiin rankaisuihin.
Tämäkin kuvastaa sitä, mistä työpahoinvointi syntyy.
Ja muuten, osa sairauskustannuksista korvataan työnantajalle Kelasta, eli verovaroista nekin. Samoin kuin osa työterveyshuollon kustannuksista. Verovaroista siis nekin.
Ei tuossa tarkoituksena ole mikään kollektiivinen rangaistus. Vai meinaatko, että jos firman kassakaapista varastetaan rahaa, ja kassakaapin avaimen sijainti on ollut kaikkien tiedossa, niin rehellisiä rangaistaan antamalla avain jatkossa vain yhden vastuuhenkilön haltuun niin etteivät muut enää tiedä, missä se on?
Väärinkäytösten ehkäisy vähentää väärinkäytöksiä. Se ei vähennä, että ei tehdä mitään. Päinvastoin reagoimattomuus antaa viestin, että tämä on ihan ok, ja houkuttelee muita samaan, kun tuo yksikin kerran niin tekee eikä siihen puututa. Kyseessä on välinpitämättömyyden kulttuuri, joka sosialismissa on tyypillistä.
Kyllähän työntekijät voivat perustaa työpaikalle oman sairauskassan, jos ovat sitä mieltä, että haluavat sairastamisesta täyttä palkkaa maksaa. Luulenpa vain, että mieli muutuu, kun joutuu itse jatkuvasti saikuttavan Pirkon saikkujen maksumieheksi.
Työpahoinvointi syntyy huonoista käytännöistä. Juuri niistä, ettei väärinkäytöksiin ja alisuoriutumiseen puututa, eikä hyviä saa palkita, vaan kaikille pitää maksaa aina saman verran, vaikka toinen alisuoriutuisi ja saikuttaisi jatkuvasti. Miksi olla positiivinen ja miksi yrittää, kun saa kuitenkin vain saman verran kuin se sluibakin?
Hyvä ja fiksu työnantaja huomaa ja huomioi hyvän työntekijän. Tyhmä pitää kaikki samalla viivalla.
Siitä saikuttajastakin pääsee eroon, jos hän on huono työntekijä. Muutama varoitus ja irtisanomislappu kouraan, se on siinä.
Sinun mielestäsi työnantajien velvollisuuksia työntekijöitään kohtaa pitäisi siis entisestään vähentää.
Toistuvissa sairaustapauksissa saman henkilän kohdalla on olemassa luotuna prosessi, jolla edetään. Se on laissa.
Niin pääsee eroon, mutta tuossa ei nyt siitä ollutkaan kyse miten ammattisaikuttajan kanssa tulisi menetellä, vaan että sairastamisesta ei tulisi koskaan maksaa palkkaa.
Oikeakin menettely, jolla tapasaikuttamiseen puututaan, vie kuitenkin työnantajan aikaa ja rahaa kolmikantoineen ja varoitusmenettelyineen.
Eli ajattelet asiaa ainoastaan työnantajan kantilta. Pienyrittäjä?
Entäs sitten, kun yksi työntekijä sairastuu flunssaan, tulee sairaana töihin ja tartuttaa kaikki muutkin. Työntekijöiden oma vika, vai?
Tarpeettomiin sairasteluihin tulee toki puuttua, mutta kohtuutonta vaatia, että asialliselta sairaslomalta ei saisi palkkaa. Edelleenkin verorahoista korvataan yritykselle osa sairausloman kustannuksista...
Onko nyt niin, että yritysten ja yrittäjien pitäisi saada kaikki mahdolliset helpotukset ja vapautukset, työntekijöiden niskoille yrität sälyttää kaiken kantamisen? Hallitushan on jo pariin kertaan siirtänyt osan työnantajan maksuistakin palkansaajien maksettavaksi.
Jos sinun yrityksesi toimii noin heikoissa kantimissa, ehkä kannattaisi antaa sen luovan tuhon tapahtua.
Tapasin pari viikkoa sitten eräissä juhlissa yrittäjäpariskunnan, jolla on useampi kymmenen työntekijää palkkalistoillaan. Keskustelimme pitkän aikaa, ihan näistä päivänpolttavistakin asioista. Heidän asenteensa oli hyvin erilainen. He arvostavat työntekijöitään, tuntevat heidän elämäntilanteensa ja jopa joustavat tarpeen vaatiessa. Heille on päivänselvää, että suuri osa heidän menestyksestään on heidän työntekijöidensä ansiota. Siksi eivät halua myydä yritystään, vaikka terveys jo sitä alkaa vaatia, koska pelkäävät, että uusi omistaja irtisanoo. Sitä he eivät halua. Niinpä jatkavat vielä, vaikka rahat riittäisivät ilman yrityksen myyntiäkin eläkkeelle jäämiseen. He tuntevat vastuuta ja yhteenkuuluvaisuutta työntekijöidensä kanssa. Ikävä kyllä, heidänlaisiaan yrittäjiä on vähemmän kuin sinunlaisiasi, joka haluat kaiken otettavan nimenomaan työntekijöiden selkänahasta, kohtuuttomasti.
He menestyvät, sinun laillasi toimivat eivät. Niin yksinkertaista se on.
Voi hyvänen aika. En ole yrittäjä, joten siltä osin paatokselliset neuvosi ovat turhia.
Kela ei korvaa lyhyitä alle 11 päivän saikkuja työnantajalle. Pitkistäkin vain osan.
Mitä tulee uhkailuihin sairaana työhön tulemisesta, jos sairastamisesta ei maksettaisi palkkaa, niin muistutan työnantajan direktio-oikeudesta. Sairaan työntekijän voi lähettää kotiin. Hänellä ei ole mitään oikeutta vaarantaa omaa tai muiden terveyttä vain siksi, ettei hänelle makseta täyttä palkkaa.
Ahaa, oletkin siis yrittäjän vaimo, joka hoitaa näitä käytännön asioita. Pelaat siis omaan pussiisi kuitenkin:)
Kela on muuten kanssasi eri mieltä tuosta : Sairauspäivärahan omavastuuaika on sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää .
Kela maksaa sairauspäivärahan työnantajalle, jos työnantaja maksaa työsuhteen ehtojen perusteella sairausajan palkkaa. Jos työnantajan maksama sairausajan palkka päivää kohti on pienempi kuin päiväraha, Kela maksaa palkan ja päivärahan erotuksen työntekijälle.
Haluaisinpa nähdä sen työnantajan, joka lähettää flunssaisen työntekijän kotiin.
Lopeta jo tuo nolo arvailu statuksestani. Eivät kaikki ihmiset ole kuten sinä, että ajattelevat asioita vain omasta edustaan käsin. Joidenkin on sentään pystyttävä hahmottamaan kokonaisuuksia monelta kantilta.
Laskutaitokin on sinulla heikko. Kelan omavastuuaika eli sairastumispäivä + 9 seuraavaa päivää on juuri tuo 11 päivää lyhyempi saikku, josta mainitsin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtio olemme me, ja työttömyysvakuutusmaksut maksetaan yhteisistä varoista. Pelkkää saivartelua tuo, ettei valtio maksa. Valtio säätää työttömyysvakuutusnaksuista, ne ovat veroluonteisia maksuja.
Keskustelun aiheen kanssa tuolla detaljilla ei ole mitään tekemiatä.
Tottakai sillä on, kyse on rahastoivasta mallista, mikä on oleellista. Vähän sama malli kuin on eläkkeissäkin.
Eli kyse on myös varautumisesta.
Höpö höpö. Siitä, kenellä lysti maksatetaan, on kysymys. Ihan sama, pyöritätkö rahan rahaston kautta vai et, maksu on kuitenkin lakisääteinen.
Eikä Suomessa eläkkeissäkään ole rahastointia kuin surkean pieni osa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen ansiosidonnainen työttömyysturva on selvästi pienempi kuin useimmissa muissa läntisissä Euroopan maissa.
Ja useimmissa muissa maissa irtisanomisen kustannukset kohdistuvat siihen irtisanovaan työnantajaan, mm. Saksassa ja Ranskassa työnantaja joutuu palvelusvuosista riippuen maksamaan jopa kahden vuoden palkan irtisanomiskorvauksena irtisanottavalle. Suomessa irtisanominen ontyönanatajalle näihin maihin verrattuna sekä äärettömän helppoa että halpaa.
Tästä syystä esim. Nokia-Alcatel-Lucent ei oikeastaan irtisano Ranskassa, vaan kaikki irtisanomiset kohdistuvat Suomeen.
Ruotsissa on lailla määritelty irtisanomisjärjestys; viimeisenä tullut ensimmäisenä ulos. Siksi Ruotsissa ei esiinnnykään samanlaista ikärasismia kuin Suomessa.
Ruotsin systeemi on sairas. Siellä syrjitään nuoria vaikka ne olisi parempia työntekijöitä.
Miksi vanhoille työntekijöille pitäisi ensiksi maksaa kaikenmaailman ikälisiä ja muita ja sen lisäksi vielä suojata irtisanomisilta? Vaikka nuori olisi parempi työntekijä!
Todella hyvä nuorelle: ole miten hyvä työntekijä tahansa niin saat vähemmän palkkaa kuin vanhat dinosaurukset jotka tekevät sinua huonompaa työtä. Sen lisäksi sinut potkaistaan ulos ensimmäisenä vaikka olisi talon paras työntekijä
Vai oikein talon parhaita työntekijöitä,olipas vitsi!Näitä nuoria työntekijöitä tarpeeksi nähneenä väitän että suuri osa ei pärjää työelämässä ollenkaan-ollaan niin avuttomia,ei oma-aloitteisuutta,räplätään kännykkää,juostaan tupakilla vähän väliä-taidat kuvitella liikaa itsestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Asumistuki pitäisi lopettaa, samoin lapsilisä. Sossusta rahaa niille jotka oikeasti tarvii. Opintotuki oikealle tasolle, vrt muut pohjoismaat.
Totta.
Olisi mittavat säästöt ja kannustaisi vuokranantajiakin etsimään maksukykyisiä asiakkaita. Nukkuisivatkin paremmin kun eivät olisi yhteiskunnan tukia kilkkimässä omata osaltaan.
Alue: Aihe vapaa
Sinun ajatusmaailmassasi on näköjään vain sellaisia työntekijöitä, jotka vain odotavat tilaisuutta väärinkäytöksiin. Siksi haluat kaikkien kärsivän, kollektiivisesti. Asenteesi on typerä ja yrityksellesi tuhoisa.