Sinä jolla masennusta tms mielenterveysongelmia, miten vanhempasi suhtautuvat?

Vai oletko edes kertonut heille? Minun vanhempani eivät oikein ymmärrä, heidän mielestään olen laiska ja saamaton ja minun pitäisi vain ottaa itseäni niskasta kiinni. He voivottelevat usein minulle, kuinka elämästäni ei tule mitään ja kuinka olen heittänyt kaikki mahdollisuuteni hukkaan. Olen masentunut ja ahdistunut, olen kylläkin työelämässä enkä ole koskaan ollut edes saikulla, mutta olen silti perheeni häpeäpilkku. Onko muilla samanlaista vai saatteko vanhemmiltanne ymmärrystä ja tukea?