Tekipä tavallaan hyvää lukea
tuo ketju, missä kerrotaan mikä on kamalinta mitä mies on sanonut ja mitä itse on mieheleen sanonut. Sai nimittäin taas huomata kuinka kiitollinen saa olla siitä, että elää parisuhteessa, jossa vallitsee molemminpuolinen arvostus ja kunnioitus ja että saa ennenkaikkea elää henkisesti aikuisen miehen rinnalla.
En voisi kuuna päivänä kuvitella, että mieheni huorittelisi tai lehmittelisi tai sanoisi minua joksikin limav*tuksi tms! Mies joka tuollaista sanoo naiselleen, on mies vain fyysiseltä iältään. Muutoin hän on kaikkea muuta kuin mies. Kuinka ihmeessä voitte elää tuollaisten " miesten" kanssa ja sanoa rakastavanne?
Ja kyllä. Meilläkin tulisi ero, jos mies alkaisi huoritella, vaikka olisi kuinka pitkä ja vakaa parisuhde takana. Tuollainen käytös kertoisi vain se, että jotain oleellista on jo menetetty suhteessa.
Kommentit (109)
Luulen, että sinun sanastosikin kasvaa ajan mittaan.
Silti en voi sanoa, että oma parisuhteeni on parempi, ja kunnioitamme miehemme kanssa enemmän toisiamme. Ymmärrän, että on monenlaisia kulttuureita ja monenlaisia todellisuuksia.
pirtelö:
sekin, että ei ymmärrä sitä, että mies huorittelee ja limav*tuttelee omaa rakastaan, niin jo on aikoihin eletty! Ja en todella haukkuisi miestäni esim. homoksi tai luuseriksi tai tuhkamunaksi tai... en ikuna.
todella loukkaantuvan verisesti, en tiedä voisinko oikeasti koskaan antaa anteeksi.
Hieman hitaana? ;)
Ps. Kiitos kannustuksesta! :DDD
Vierailija:
Tietysti on noussut. Mutta on eri a..
Luulen, että sinun sanastosikin kasvaa ajan mittaan.
tekisin, jos mies kutsuisi esim. limavituksi. Siis sehän on NIIN brutaali ilmaus. Haukkoisin varmaan viikon henkeä. Kai tämä on sellainen asia, jossa ihmisillä raja kulkee niin eri kohsissa. En voisi kuuna päivänä kuvitella esim. haistattelevani miehelleni enkä sitä siksi voisi kuvitella mieheltäni. Mutta ehkäpä jotkut hyväksyvät tällaisen kielenkäytön itseltään ja myös mieheltään. Ei kai sitä ulkopuolinen voi arvioida suhteen tasoa näillä tiedoilla, mutta kyllä tämä nimittely osana parisuhdetta menee " yli hilseen" . Enpä tiedä, lapsuuden kodissani ketään ei nimitelty eikä haistateltu ja siksi on kai mahdotonta kuvitella sellaista itseltäänkään saati sitten mieheltä.
Irma: Miksi olet taas jättänyt sukkasi lattialle *jäkättää ja jäkättää*?
Teuvo: V*tun lehmä! Pidä turpasi se taas kiinni!
Irma: Yhyy byääää! Miksi sanoit noin *ulinaa*!?
Teuvo: Anteeksi rakas. Se vain lipesi. En tarkoittanut. Rakastan ja kunnioitan sinua. Anteeksi Anteeksi *lipeviä sanoja taas kerran*.
Että näin.
Vierailija:
Kirjoitusta voi tulkita myös monell..
pirtelö:
Irma: Miksi olet taas jättänyt sukkasi lattialle *jäkättää ja jäkättää*?
Teuvo: V*tun lehmä! Pidä turpasi se taas kiinni!
Irma: Yhyy byääää! Miksi sanoit noin *ulinaa*!?
Teuvo: Anteeksi rakas. Se vain lipesi. En tarkoittanut. Rakastan ja kunnioitan sinua. Anteeksi Anteeksi *lipeviä sanoja taas kerran*.Että näin.
Vai ajattelitko, että minun mielipiteeni ovat mielestäni jotain objektiivisia totuuksia? Hmmm... mainio ajatus kyllä. Tässähän tulee vallan Jumalainen olo. ;)
Vierailija:
Siis toiselle Pirtelön sävy on tois..
Vaikka joskus riidellään, ei nimittely, huorittelu yms. tappeluun ole ikinä tullut mukaan. Kertoo todellakin ihmisen sivistystasosta, jos tuollaista kieltä käyttää, tai kokee, ettei esim. huoraksi haukkuminen ole mitään..
onneksi minulla on sivistynyt, älykäs mies, joka ei tuohon sorru, enkä itsekään ole mikään amiska joka ei elämässä muuten pärjää kuin huorittelulla.
Vierailija:
Se ei välttämättä ole ko ketjun nai..
Ja olen nelikymppinen. En pystyisi ikinä unohtamaan, jos mies sanoisi minua huoraksi. Exäni sanoi kerran vitun lehmäksi, ja siinä kuoli viimeinenkin tunne.....
Minä olen kanssasi tottavieköön samoilla linjoilla.
Vaikka kuinka oltais tunnettu vuosia, oltu yhdessä " aina" , jaettu ilot ja surut ja kasvettu sitten erilleen arjen paineessa (kuten monelle tuntuu käyneen), JONKINLAINEN kunnioitus toista kohtaan on oltava. Jokainen ihminen on arvokas omana itsenään ja sitä tulisi toisen kunnioittaa.
Minä kyllä pöyristyisin ikihyviksi jos rakastamani ihminen, se jonka kanssa jaan iloni ja suruni, huorittelisi minua.
Mieleeni herää väkisin kysymys, että millaisia miehiä(?) nämä naiset rinnalleen ottavat kun he tekevät tuollaista? Ja sekin herää, että mitä nämä naiset tekevät miehilleen jos kehtaavat väittää, että he eivät alkuun olleet yhtään kamalia vaan muuttuivat sioiksi siinä parisuhteen aikana...?
O N N E K S I minulla on rinnallani MIES. Niin fyysisesti kuin myös henkisesti. Tasapainoinen, itseensä ja elämäänsä sekä kumppaniinsa tyytyväinen uros, joka ei koskaan, KOSKAAN, puhuisi tuollaisia naiselle.
Hui sentään.
Meillä riidellään, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Myös lasten kuullen.
Mieheni ei ole koskaan haukkunut minua huoraksi, läskiksi, rumaksi tms. Enkä todellakaan sietäisi sitä häneltä tai keneltäkään muultakaan, enkä itsekään ala haukkua miestä homoksi, läskiksi, rumaksi tms. suuttuessani.
Omasta mielestäni tuollainen on järkyttävää ja naista alentavaa. Minut on kasvatettu niin, että en tarvitse rinnalleni miestä, joka ei arvosta minua. Arvostuksen puutteesta huoraksi haukkuminen nimenomaan kertoo.
Vierailija:
Yrityksesi olla ironinen oli kieltä..
Ei millään tavalla kyse ole arvostuksesta. Mieheni sanoo usein veljelleen puhelinta sulkiessaan, no ei kai tässä muuta, haista vittu. Ja veli vastaa että haista ite. Se on HAUSKAA, ei mitään arvostuksen puutetta. Ehkä minä todellakaan en sovi tänne sivistyneiden ihmisten joukkoon, vaikka minulla onkin akateeminen tutkinto (kuten joku typeryyksissään luuli, että koulutuksella on jotain tekemistä asian kanssa).
Minun mielestä kieli on niin rikasta, että sanoja voi käyttää haukkumiseen tai huumoriin. Mies saattaa huutaa mulle että akka tuo kaljaa ja minä vastaan attä hae läski ite...tuo ei kuitenkaan ole sen kummallisempaa, puhetta vaan. Ihmisten ilmoille mekin käyttäydymme aivan toisin.
Ne, joiden mielestä huorittelut sun muut ovat " vain leikkimielellä" sanottuja ja jopa hyväksyttäviä kuuluvat kyllä keskikastiin, tai vielä alemmaksi. Sivistynyt ihminen, enkä tarkoita nyt lukemalla hankittua sivistystä, ei käytä parisuhteessa, eikä muuallakaan toista ihmistä alentavia sanoja.
Luojalle kiitos omassa parisuhteessa ei ole ikinä haukuttu toisiamme. Ja tiedän ettei mieheni tule minua ikinä huorittelemaan, koska se nyt vaan ei kuulu hänen luonteeseensa. Sääliksi käy niitä lapsia, jotka kotonaan altistuvat ks. olevalle kielenkäytölle. Tietäähän sen miten he sitten aikanaan perinnettä jatkavat...
Kivan mallin annatte lapsillenne toisen arvostamisesta.... :(
kovin fiksua. Ei sekään ole kai tavoitteellista, että omat lapset hokevat tarhassa " tyhmää" joka riidan tullen. Mutta onhan se kivempi, että 3-5v lapset sanovat siellä tyhmä kuin että he sanoisivat limavittu tai huora.
Mutta jos tässä ketjussa on niitä, joiden mielestä on ihan sama asia, sanooko 4,5v Anton tarhassa toverilleen " limavittu" tai " tyhmä" , niin olen aika sanaton.