Tekipä tavallaan hyvää lukea
tuo ketju, missä kerrotaan mikä on kamalinta mitä mies on sanonut ja mitä itse on mieheleen sanonut. Sai nimittäin taas huomata kuinka kiitollinen saa olla siitä, että elää parisuhteessa, jossa vallitsee molemminpuolinen arvostus ja kunnioitus ja että saa ennenkaikkea elää henkisesti aikuisen miehen rinnalla.
En voisi kuuna päivänä kuvitella, että mieheni huorittelisi tai lehmittelisi tai sanoisi minua joksikin limav*tuksi tms! Mies joka tuollaista sanoo naiselleen, on mies vain fyysiseltä iältään. Muutoin hän on kaikkea muuta kuin mies. Kuinka ihmeessä voitte elää tuollaisten " miesten" kanssa ja sanoa rakastavanne?
Ja kyllä. Meilläkin tulisi ero, jos mies alkaisi huoritella, vaikka olisi kuinka pitkä ja vakaa parisuhde takana. Tuollainen käytös kertoisi vain se, että jotain oleellista on jo menetetty suhteessa.
Kommentit (109)
misen käytöstä! Nimittely yleensäkin on ala-arvoista päin kumppanin naamaa ja tuollaisten törkeiden sanojen käyttöä ei voi puolustella. Enkä hevillä anteeksi antaisi, jos lainkaan. Onhan nyt joku tolkku oltava sentään. Ei tuollaista voi puolustella.
tietyt asiat on pahempia kuin toisille. Varmaan teidänkin parisuhteessa on asioita, joita minä en omassa parisuhteessani sietäisi.
Mun mies on sanonut mua huoraksi kerran ja oli silloin iältään 17v. Juu ja en jättänyt ;) Syy oli nimittäin kokonaan minun, oli siis tullut pussattua toisia poikia ;) Eli meidänkö suhde on ihan huono ja mies ei minua arvosta sen takia, mitä joskus suutuksissaan 8 vuotta sitten sanoi? Jep, jep.
Koita nyt Pirtelö ymmärtää, että kaikki ei aina ole _ihan_ sitä miltä se näyttää/kuulostaa. Jos on riita päällä, niin siinä ihan oikeasti ja tosissaan voi tulla sanotuksi pahasti. Ilman, että sitä tarkoittaa. Ja niin, että jälkikäteen katuu todella paljon ja anelee anteeksiantoa. Tuosta anteeksiannosta et kai ole kuullut? Se kuule kannattaa... Puolin ja toisin. Jos sinä lopettaisit hyvän suhteen yhteen rumaan sanaan, niin voi sentään, miten kypsä oletkaan. Elämä ei ole mustavalkoista. Suurin osa asioista on jotain harmaan eri sävyjä. Mietipä sitä. Siellä omassa norsunluutornissasi, jossa asiat ovat niin paljon paremmin kuin meillä joiden miehet huorittelee ;)
- alistetussa asemassa, ei uskalla avata suutaan
- omata lehmän temperamentin
- vältellä riitelyä miehensä kanssa viimeiseen saakka
tai
- kaunistella totuutta omaksi parhaakseen.
Jos saat siitä tyydytystä, niin Jone Nikulan sanoin: be my guest vaan.
vaikka riideltiin todella railakkaastikin. Aikuisten ihmisten on mahdollista selvittää välejä ilman tuollaisia solvauksia. Ehkä joidenkin on vain vaikea käsittää sitä, jos he ovat kasvaneet sellaisessa ympäristössä, jossa äiti, tytär, poika ja isä huorittelevat, homottelevat ja haistattelevat toisiaan mennen tullen.
Varmaan riippuu ihan perheen sivistystasostakin. Jos perheessä on enemmän " pääomaa" , niin riittää mielikuvitusta ja taitoa olla ilkeä ilman " limavittua" .
Ja huteralla pohjalla on sellanen parisuhde, joka kaatuu yhteen " huora" sanaan.
Vierailija:
Ja huteralla pohjalla on sellanen parisuhde, joka kaatuu yhteen " huora" sanaan.
Kyseisessä viestissä sanottiin, että häntä on sanottu KERRAN huoraksi. Ei kyseessä mitenkään jatkuva " käytäntö" . Siitä tässä nyt on kyse.
Eli sinänsä sisältö ei olekaan se olennaisin, vaan sanan ulkoasu? Eli esim. liukaseritteinen vagina olisi parempi haukkumasana?
Vierailija:
Varmaan riippuu ihan perheen sivistystasostakin. Jos perheessä on enemmän " pääomaa" , niin riittää mielikuvitusta ja taitoa olla ilkeä ilman " limavittua" .
ella että se käyttää sitä puhuessaan naisesta, joka tarjoaa seksiä rahaa vastaan. Jos se yhtäkkiä alkaisi mua huoritella niin en usko että meillä olis yhteistä tulevaisuutta. Tai tietty aivokasvaimen mahdollisuus pitäis ensin sulkea pois....
Meillä riitelyt (äänekkäätkin) onnistuvat ilman haukkumasanoja. Mutta meillä osataan kunnioittaa toista, vaikka olisikin vihainen ja riita päällä. Kaikilta se ei näemmä luonnistu.
on semmoisia vähän reppanoita, joilla on jotain ongelmia (viina/huumeet) ja ovat todennäköisesti vielä nuoriakin. Kyllä meilläkin riidellään tulisestikin välillä, mutta tuommoiset huorat ym. ei kyllä kuulu sanavarastoon.
vaan ylipäätään.
Muistan kyllä teininä, kun joskus sanoin yhden kaverini äidille, ettei oma äitini ole koskaan haukkunut minua huoraksi, niin hän oli suorastaan hämmästynyt. Hänen mielestään kyseinen sana kuului tiiviisti äidin ja tyttären väliseen suhteeseen. Minun mielestäni taas ei. Näkemyksiä tuntui olevan mahdotonta yhdistää. Minä en myöskään koskaan huoritellut äitiäni.
Entisissä suhteissa muistaakseni tyhmä/juntti/ääliö ovat olleet niitä sanoja, joilla toista on haukuttu. Ei huora, lehmä eikä limavittu. Olisin mieluummin jopa kusipää kuin huora, jos tällaisesta suhteessa tapahtuvasta riitelystä on kyse. Jonkun mielestä voi olla tekopyhää. Musta olisi karseaa antaa lapsille sellaista mallia, että toisaalta ei saa nimitellä, mutta jos isä ja äiti riitelevät, niin sitten saa sanoa mitä vain. (puhumattakaan siitä, että lapsia nimiteltäisiin ja he myös nimittelisivät)
Kamalinta varmaan, mitä mä olen sanonut miehelleni on jotain " Vittu sä oot niin tyhmä!" Se oli kertalaaki, olin TODELLA väsynyt ja vihainen. Kaduin sitä heti sanottuani. Ja minä olen meidän perheessä se tuittupää.
Olen kyllä seurustellut aikanaan miehen kanssa, jonka kanssa riidat meni haukkumiseen. Sen eron kuulkaas huomaa, kun on hyvän miehen kanssa. ENKÄ nyt tarkoita, ettei ihminen voisi kerran suutuspäissään sanoa jotain pahaa, niinhän tein itsekin, mutta jos huorittelu kuuluu jokaiseen riitaan, niin kunnioitus on aika höllässä siinä suhteessa. :(
En ala edes spekuloimaan millaiset naiset oikein täällä yrittää kääntää asian ap:ta vastaan, mutta säälin..
että kukaan tämän ketjun kirjoittaja hyväksyy tuollaista kielenkäyttöä jatkuvasti, mutta tässä kun nimenomaan oli kyse siitä, että kun mies on sanonut kerran naista huoraksi niin osa on valmiita pistämään miehen lumihankeen.
Kerta jompaa kumpaa, niin äijä lähtee!
Ei se nyt sitä tarkota, etteikö eläisi hyvässä ja tasapainoisessa parisuhteessa jos joskus sanotaan ilkeästi. Rumaa mun mielestä tuomita toisten parisuhteet jotenkin epätäydellisiksi jos vastaa täällä av-palstalla johonkin galluppiin. Moni ihminen suutuspäissään laukoo asioita, joita katuu jälkeenpäin. Eikö hyvään parisuhteeseen kuulu myös anteeksianto?