Pienituloiset ostavat lapsille merkkivaatteita

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut saman. Lapseni päiväkotiryhmässä vanhempien tulotason voi huomata siitä, käyttääkö lapsi Me&I vaatteita. Ja nimenomaan pienituloisten lapsilla juuri näitä päällä :D

Mistä sä tiedät sun lapsen päiväkotikavereiden vanhempien tulotason? Ja miten sä ehdit

/jaksat katsoa mitä niillä muilla lapsilla on päällä? Itse ainakin keskityn lasta hakiessa siihen omaan lapseeni ja hänen päivän kuulumisten kuunteluun enkä tarkkaile muita lapsia ja heidän vaatteitaan, vaikka olenkin kiinnostunut lastenvaatteista.

Ja miikkarit alkaa olla jo tosi out. Ehkä niitä saa halvalla kirpparilta. Nyt pitää olla Gugguuta, Mini Rodinia ja Kånken. ;)

On se jo omissa vaatteissakin että jos ostaa halpaa niin parin pesun jälkeen paidat muistuttaa mallia teltta. Jos käyttää vähän enemmän rahaa paitoihin niin ne eivät muutu pesussa. Kalliimmaksi se tulee ostaa monta kertaa vuodessa 9,90e paitoja kuin kerralla joku vaikka 40e paita. (Mikä sekään ei monelle ole vielä edes yhdestä paidasta iso summa)

Mä olen pienituloinen ja ostan lastenvaatteet pääsääntöisesti henkkamaukasta, lindexiltä yms. Vaate menee maksimissaan muutaman kuukauden ja sitten annan sen eteenpäin tai kiikutan uffille. Kirppareilla ei lastenvaatteet mene kaupaksi, varsinkaan mitkää molot, kun kuluneesta t-paidasta pyydetään 25e. Mulla ei myöskään ole mitään pahaa sanottavaa halppiskauppojen lastenvaatteiden laadusta.. :O Värit ja muoto pysyneet pesusta toiseen hyvinä.. Tuskin alkaisin ostamaan mitään kalliita, vaikka voittaisin miljoonan lotosta. 

Ostaa alesta, ostaa kirpparilta, isovanhemmat ostaa....

Ja miksi sua kutkuttaa mihinkä ihmiset rahansa laittaa, olisiko tupakka ja viina parempia kohteita? Ja mistä tiedät että ne ostaa luotolla? Tai yleensä paljonko ansaitsevat rahaa?

Katselin juuri Gugguun sivuja, kun eräs puistotuttu hehkutti niiden merinovillapipoja ja -huiveja. Yli 40€ lapsen(tai no kenen tahansa)piposta on ihan sairas hinta. 😳 Eiköhän lapseni pää pysy ihan yhtä lämpimänä jollain halvemmallakin pipolla.

Minä olen köyhä enkä ole ostanut lapsille yhtään merkkivaatetta, vielä teineillekään. En kyllä mene vannomaan että olisiko niitä ollut käytössä kierrätettyinä jne. sukulaisilta, kun en merkkejä tiedä/huomioi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

xv kirjoitti:

Olen kiinnittänyt huomiota, että monille pienituloisille äideille lasten merkkivaatteet ovat todella tärkeä juttu. Ostetaan Moloa, Noshia ym. Jos ei rahaa ole, ostetaan osamaksulla. Rikkaammat äidit eivät näytä välittävän yhtä paljon, mitä merkkiä lasten vaatteet ovat. Mistä luulette tämän johtuvan?

Köyhän ei kannata ostaa halpaa paskaa henkkamaukasta.  Laadukas ja kalliimpi merkkivaate yleensä kestää vuosia, niiden värit eivät haalistu pesussa eikä resorit veny.

Niin ja kuinka monta vuotta sitä 104 senttistä talvipukua tarvitsee sille nassikalle? Yks talvi ja se on siinä. Toiselle tulokkaalle toki hankitaan sitten uusi. Köyhän ei kannata ostaa myöskään yli varojen. henkkamaukan ja kalliiden merkkituotteiden välissä on paljon hyvälaatuisisa lastenvaatteita kivoilla hinnoilla ja niistä on takavuosina ainakin saanut myös hyvän hinnan kirppareilla, melkein uuden hinnan. 

Juuri kokeilin, niin tuo sama Molon talvipuku menee lapselle tänä talvena kolmatta vuotta. Oli hieman reilu kun ostettiin joten hyvin menee vielä.

Lastenvaatteisiin voi ns. hurahtaa tai jotenkin seota. Minulla on ihan itsestäni kokemusta asiasta. Vuosia ostin lapsille vaan merkkivaatteita, jopa ihan noita " Montasataatuhattatienaavan" burberryjä,Kenzoa, lacostea  ym.

Minä olen ihan keskituloinen tallaaja, mutta mieheni on parempituloinen.

Joka tapauksessa vaatteita oli aina saatava. Koin jonkin herätyksen ja nyt en ole ostanut yhtäkään sisävaatetta , enkä kyllä ulkovaatettakaan lapsilleni sitten tammikuun 2015. Vaatteita on vieläkin käyttämättöminä odottamassa.

On ihan hullua käyttää mielettömiä määriä rahaa lastenvaatteisiin, vaikka sitä olisi varaakin.  Lastenvaateblogistit ym. vaikuttavat varmasti tähän harrastukseen. Kaikki haluavat samat paput ja Gugguut. Hinnalla millä hyvänsä ja vaikkapa juuri osamaksulla.

Mielestäni se, miksi juuri näillä kotiäideillä (pienituloisilla ihmisillä) on aikaa selata blogeja ja HALUTA kaikkea, mitä bloggarinkin lapsella.. Kotona ollessa piirit on pienet ja elämänsisältö paljolti siinä neljän seinän sisässä. Silloin ajattelumaailma kapeutuu ja hurahtaa juuri johonkin tälläiseen turhaan ja tarpeettomaan.

Tämä oli siis ihan oma mutu kokemukseni :)

Itse voin tunnustaa, että käyttäydyin pari vuotta sitte juuri ap:n kuvaamalla tavalla. Mieheni jäi työttömäksi ja minä olin kotihoidontuella. Vaikka tulot olivat pienet, tilasin silti merkkivaatteita lapsille. Sain suunnattomasti tyydytystä, kun joku kehui lasteni vaatteita. Jotain pakoa todellisuudesta se oli. Ja ehkä myös masennusta. Kauniiden vaatteiden ostaminen helpotti oloa. Havahduin, kun minulla oli osamaksuja eri liikkeisiin yhteensä 300 euron edestä. Lopetin tilaamisen ja makselin lainat pois. Nyt töissä käydessä en ole enää sortunut moiseen.

Itse olen tehnyt sen tulkinnan, että eniten tuohon merkkivaatehöpsötykseen vaikuttaa naisen tulotaso.

Jos molemmat vanhemmat ovat pienituloisia, merkkivaatteisiin panostetaa. Useimmiten on just Polarnit ostolistalle. Ja kalliit vaunut tietenkin.

Jos nainen on pienituloinen, mutta mies hyvätuloinen, silloinkin kulutetaan paljon lapsiin. Etenkin näillä äideillä on joku jatkuva kulutusvimma. Ilmeisesti pitää päästä näyttämään, että minullapa on varakas mies.

Jos nainen itse tienaa paljon, tai hyvin, tuntuu, etä kuluttamiseen tulee jotenkin järkevämpi ote. Kun on itse rahansa tienannut, ei tarvii päteä MiniRodinilla

Newsflash: Hm:n vaatteet ei ole sen huonompilaatudia kuin monet muutkaan. Ainakaan puuvillaisten vaatteiden osalta.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tehnyt sen tulkinnan, että eniten tuohon merkkivaatehöpsötykseen vaikuttaa naisen tulotaso.

Jos molemmat vanhemmat ovat pienituloisia, merkkivaatteisiin panostetaa. Useimmiten on just Polarnit ostolistalle. Ja kalliit vaunut tietenkin.

Jos nainen on pienituloinen, mutta mies hyvätuloinen, silloinkin kulutetaan paljon lapsiin. Etenkin näillä äideillä on joku jatkuva kulutusvimma. Ilmeisesti pitää päästä näyttämään, että minullapa on varakas mies.

Jos nainen itse tienaa paljon, tai hyvin, tuntuu, etä kuluttamiseen tulee jotenkin järkevämpi ote. Kun on itse rahansa tienannut, ei tarvii päteä MiniRodinilla

Ahhahaha, räkänaurua. Kyllä ottaa toisilla koville, jos jonkun mamman lapsilla on nätit ja laadukkaat vaatteet. Tottakai asiassa on PAKKO olla jotain vikaa. Naisen tulotaso, köyhä sosiaalinen elämä, vippikierre, huono seksielämä, silsa varpaiden välissä mitä pitää kompensoida gugguun frillamekolla... Mitä vain negatiivista, mitä ikinä keksii omasta kateellisuudesta ja pahasta olosta ammentaa! Koska yksinkertaisesti kukaan pienituloinen ei voi käyttää rahojaan järkevästi - ja ostaa siksi laadukkaita ja nättejä vaatteita KOHTUULLISEN määrän. Ei voi. Ei. Mammat hajoaisi siihen että jollain pienituloisella menee hyvin.

Niitä on meidän kirpparilla tarjolla. Reiman on aina loppuun kulutettu. Molot vähän käytettyjä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niillä ns. ongelmaperheiden lapsilla on epäsiistit vaatteet. Mutta varmasti tavallisiin työssäkäyviin pienituloisiin tuo teoria pätee.

Siis... tulkitsitko, että pienituloinen = ongelmaperhe? No ei ole.

Ja sitten on edelleenkin myös meitä, jotka ajattelee olevansa edes hitusen ekologisempia ja eettisempiä, kun ostavat luomupuuvillaa ja Euroopassa tai jopa Suomessa valmistettuja vaatteita, tai suomalaisen yrityksen valmistuttamia, että edes joku killinki jäisi tännekin ja että joku työpaikkakin säilyisi täällä.

Meille ne ei ole merkkejä, eikä niitä kuvata blogiin tai instaan tai faceen, eikä niissä pädetä hiekkalaatikolla. Ne on vain vaatteita, joita käytetään ja joita ostetaan uutena, käytettynä ja alesta ja kierrätetään edelleen.

T. Keskituloisen miehen pienituloinen vaimo, joka ostaa keskihintaisia "merkkivaatteita".

Juuri kävin kirppiksellä läpi pöytää, jossa oli näitä ns. merkkivaatteita ja hinnat oli kymmentä euroa vauvan bodylle. Kunto oli aivan samaa luokkaa kuin ns. heikoimmilla kahden euron Lindexin vaatteilla. Printit oli kivempia, mutta laatueroja en huomannut. En tiedä kuka noita kympin bodeja ostaa...

Molo??Kuka haluaisi pukea lapsensa moloon?

Perheemme vuositulot ovat reilu 60 000€, jokainen saa itse määritellä kuinka rikkaita/köyhiä olemme. Haluan pukea lapseni hyvin, mutta en todellakaan maksa ns.turhasta. Tässä muutamia havaintoja vuosien varrelta:

- H&M:n lastenvaatteet ovat oikeasti varsin laadukkaita. Kahden vuoden käytön jälkeen vaate siirtyy hyväkuntoisena seuraavalla ellei sitten rinnuksilla ole jotain tahraa. Yhden paidan printti rapisi pois muutamassa pesussa, muuten ei mitään valittamista.

-Lapsen kummitäti ostaa lahjaksi P.O.P:in vaaatteita, niihin tulee heti kummallinen nukka pintaan. Lindexin ja henkkiksen vaatteissa ei juuri tuohon "merkkivaate"-nukkaan törmää. Marimekko myös menee heti karvaiseksi.

-Ulkovaatteina meillä on ollut Ticketiä, Moloa, Reimaa, Legoa, Villervallaa jne. sekä ns.halpismerkkejä. Ja käsi sydämellä voin sanoa, että parhaat ovat olleet H&M sekä Lotta&Lassi! Ciraf, Lindexin ja kappahlin ulkovaatteet myös hyviä. Ainoastaan Lego saa puhtaat paperit laadusta noista yllä mainituista merkeistä.

-huonointa laatua taitaa olla joku cm:n napero, ne mennyt pesussa heti muodottomaksi.

Yleensä vaatteiden laadun näkee jo ostaessa. Siihen kun lisää kokemuksen päälle niin on helppo ostaa lapsille hyviä vaatteita. Enimmät kun ostaa edullosesti, niin joskus voi ostaa jonkun kalliimman vain siksi,että haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Siis vain suomalaisen mielestä gugguut, miikkarit jne trikoorievut ovat merkkivaatteita. Susirumia ja ylihintaisia kaiken päälle.

Peesi. Porukka vie lapsiaan gugguussa isomummun 90-vuotispäiville ja kuvittelee, että lapset on hienosti puettuja. Älytöntä.

Vierailija kirjoitti:

Perheemme vuositulot ovat reilu 60 000€, jokainen saa itse määritellä kuinka rikkaita/köyhiä olemme. Haluan pukea lapseni hyvin, mutta en todellakaan maksa ns.turhasta. Tässä muutamia havaintoja vuosien varrelta:

- H&M:n lastenvaatteet ovat oikeasti varsin laadukkaita. Kahden vuoden käytön jälkeen vaate siirtyy hyväkuntoisena seuraavalla ellei sitten rinnuksilla ole jotain tahraa. Yhden paidan printti rapisi pois muutamassa pesussa, muuten ei mitään valittamista.

-Lapsen kummitäti ostaa lahjaksi P.O.P:in vaaatteita, niihin tulee heti kummallinen nukka pintaan. Lindexin ja henkkiksen vaatteissa ei juuri tuohon "merkkivaate"-nukkaan törmää. Marimekko myös menee heti karvaiseksi.

-Ulkovaatteina meillä on ollut Ticketiä, Moloa, Reimaa, Legoa, Villervallaa jne. sekä ns.halpismerkkejä. Ja käsi sydämellä voin sanoa, että parhaat ovat olleet H&M sekä Lotta&Lassi! Ciraf, Lindexin ja kappahlin ulkovaatteet myös hyviä. Ainoastaan Lego saa puhtaat paperit laadusta noista yllä mainituista merkeistä.

-huonointa laatua taitaa olla joku cm:n napero, ne mennyt pesussa heti muodottomaksi.

Yleensä vaatteiden laadun näkee jo ostaessa. Siihen kun lisää kokemuksen päälle niin on helppo ostaa lapsille hyviä vaatteita. Enimmät kun ostaa edullosesti, niin joskus voi ostaa jonkun kalliimman vain siksi,että haluaa.

Henkkamaukat menettää pesussa muotonsa, lindexit ja kappahallit samaten + puuvilla on niin heikkolaatusta että niihin tulee reikiä. Etenkin ne ota 2 maksa 3 tuotteet. Ainoastaan velourvaatteet merkiltä kuin merkiltä pysyy yleensä hyvänä. Legot haalistuu ja nyppääntyy, samaten noi lotta&lassi haalarit mitä näkee usein kirpparilla on 1. Todella ruman kuosisia 2. Ihmeellisiä lumppuriekuja.

Toki in-merkeissäkin on paljon huonoja, gugguut on kakkaa mitä olen fb:n reklaryhmää seurannut ja esim popin sisävaatteet nukkaantuu helposti. Popin ulkovaatteet taas ihan parhaimmasta päästä, eivät mee miksikään käytössä.

Hyviä ja kestäviä vaatteita on nykyään hankala löytää (sisävaatteissa), mutta hyviä on meillä olleet ainakin Nosh ja Pomp de luxit.

Vähän hankala se on toki netissä väitellä vaatteen hyvästä kunnosta, esim lasten kirppareiden säännöissä usein lukee ettei saa tuoda kuluneita vaatteita, mutta silti mammojen pöydät notkuu nyppyisiä ja haalistuneita / harmaantuneita riepuja, mistä pyydetään vielä useampi euro...