Lue keskustelun säännöt.
En voi hyvin Helsingissä ja haluaisin muuttaa pienemmälle paikkakunnalle. Muita?
21.08.2016 |
Tuntuu että olen ainoa joka kokee voivansa huonosti täällä ja haaveilee muuttamisesta jonnekin missä on vähemmän asukkaita… Kaikki tutut rakastavat ja hehkuttavat Helsinkiä. Tällaisena lämpimänä päivänä olisi kiva mennä johonkin ulkoilemaan, mutta kaikki paikat pursuavat ihmisiä enkä pysty rauhoittumaan ja rentoutumaan missään. Tykkään liikkua luonnossa ja se on minulle toimiva tapa purkaa työstressiä, mutta se ei toimi jos koko ajan joutuu väistelemään vastaantulijoita, varomaan kaahaavia pyöräilijöitä ym. Stressaannun ruuhkista, liikenteen melusta, kämppä on ahdas ja kallis, kaikkialla on vieraat ihmiset iholla eikä omaa tilaa kunnolla missään. Tuntuu, että näin ei "saisi" ajatella eikä ainakaan sanoa sitä ääneen, vaan pitäisi tsempata ja yrittää enemmän, sopeutua ja mukautua ruuhkaan ja meluun. Mutta olen yrittänyt jo kymmenen vuotta ja yhä enemmän haluan vain pois… Kunpa olisi rahaa, ostaisin omakotitalon haja-asutusalueelta jossa taloa ympäröisi kunnon metsät ja lähimmät naapurit eivät näy eikä kuulu.
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa nyt vähän millä alalla olette te landelta töitä saaneet tai sinne firman perustaneet!
Kiinnostaisi niin tietää! Vai elävätkö kaikki joillain perintörahoilla? Saa kyllä olla todella rikas että oikeasti pidemmän päälle sillä tavoin eläisi.
Kertokaa nyt!
Jouduin/pääsin työkyvyttömyyseläkkeelle. Muutin, eipä olisi enää ollut varaakaan asua pääkaupunkiseudulla. Alle 100km länteen rannikkoa pitkin, täällä viihdyn ja on varaa asua rivarissa, mihin en Helsingissä koskaan päässyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa nyt vähän millä alalla olette te landelta töitä saaneet tai sinne firman perustaneet!
Kiinnostaisi niin tietää! Vai elävätkö kaikki joillain perintörahoilla? Saa kyllä olla todella rikas että oikeasti pidemmän päälle sillä tavoin eläisi.
Kertokaa nyt!
Opiskelin muuton jälkeen ammatin, johon työllistyy täällä maaseudulla. Maatalousalan perustutkinto ammattikoulussa ja töitä on sen jälkeen riittänyt niin paljon, että joudun välillä sanomaan ei kiitos. Ensin elin lopputilirahoilla siihen asti, että ammattikoulussa saavutin sen verran tietoa ja taitoa, että kykenin tekemään tulevan ammattini töitä jonkun pätevän kaverina. Sitten tein töitä opiskelun ohessa, kelpuutin kaiken mitä tarjolla oli. Heti koulusta valmistuttua minulla oli jo työsopimus allekirjoitettuna ja töitä tarjottiin vielä muualtakin, vaikka en ollut edes hakenut niihin paikkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa lukea muiden samanlaisia kommentteja asiasta! Itse olen asunut ulkomailla miljoonakaupungissa eikä ahdistanut niin kuin Hkissä. Muutin pari vuotta sitten takaisin Ouluun ja elämäni on muuttunut täysin! Olen kuin uusi ihminen :) Käytiin viikko sitten Helsingissä viikonloppu ja voin todeta ettei todellakaan ole ikävä. Kiire, melu, ruuhkat, töykeät ihmiset..ei kiitos!!
Missäs päin Oulua asut? Itse haluan pois täältä keskustasta! Kamala paikka asua: ei rauhaa ollenkaan, ei vehreyttä, tie- ja julkisivurempat + liikenteen melu ja hajut... Hakusessa olisi rivarikolmio jostain maaseutumaisesta kaupunginosasta
Haluisin tehdä juuri päinvastoin! Asun nyt pienellä paikkakunnalla noin 150 km Helsingistä ....ja kaipaan sinne❤ jossen joka päivä niin ainakin joka toinen. Ei vaan oo niin helppoa muuttaa takaisin😐 ( juu oon syntyisin helsingistä❤ )
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että olen ainoa joka kokee voivansa huonosti täällä ja haaveilee muuttamisesta jonnekin missä on vähemmän asukkaita… Kaikki tutut rakastavat ja hehkuttavat Helsinkiä. Tällaisena lämpimänä päivänä olisi kiva mennä johonkin ulkoilemaan, mutta kaikki paikat pursuavat ihmisiä enkä pysty rauhoittumaan ja rentoutumaan missään. Tykkään liikkua luonnossa ja se on minulle toimiva tapa purkaa työstressiä, mutta se ei toimi jos koko ajan joutuu väistelemään vastaantulijoita, varomaan kaahaavia pyöräilijöitä ym. Stressaannun ruuhkista, liikenteen melusta, kämppä on ahdas ja kallis, kaikkialla on vieraat ihmiset iholla eikä omaa tilaa kunnolla missään. Tuntuu, että näin ei "saisi" ajatella eikä ainakaan sanoa sitä ääneen, vaan pitäisi tsempata ja yrittää enemmän, sopeutua ja mukautua ruuhkaan ja meluun. Mutta olen yrittänyt jo kymmenen vuotta ja yhä enemmän haluan vain pois… Kunpa olisi rahaa, ostaisin omakotitalon haja-asutusalueelta jossa taloa ympäröisi kunnon metsät ja lähimmät naapurit eivät näy eikä kuulu.
Koin aika pitkälti samoin kuin sinä ja muutin pois. Onneksi pystyn tekemään työtäni osittain etänä. Ajatus siitä että kaikkien pitäisi pakkautua samalle pienelle alueelle tässä laajassa maassa on minusta ahdistava ja typerä, vaikka ymmärränkin sen taloudelliset perustelut. Mutta on olemassa muitakin arvoja kuin raha, ja ne vaikuttavat välillisesti myös talouteen... Et ole todellakaan ainut joka ei viihdy ruuhkaisessa isossa kaupungissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkupaikkakunnilla on se huono puoli, että sieltä saa aika heikosti pimppaa jos on sinkkumies. Eli muista ostaa paljon tummelia mukaan, jos muutat pikkupaikkakunnalle.
Asuin elämäni ensimmäiset 30 v. Helsingissä ja olen ns. kolmannen polven stadilainen.
Yhtäkkiä vaan alkoi vähän alle 30 v. kyllästyttää se kaikki... en osaa sanoa tarkemmin mikä, mutta joku pinnallisuus ja tekopyhyys. En tosiaan osaa sanoa, mutta miehen kanssa tietoisesti hakeuduimme muualle.
Elimme sen seitsemän vuotta suomalaisessa keskisuuressa kaupungissa ja saimme kolme lasta. Sitten muutimme väkiluvultaan laskentatavasta riippuen maailman suurimpaan kaupunkiin. Siellä tosiaan oli ihan kaikki: välimatkat, ruuhkat, saasteet, kulttuuri, konsertit, maailmantähdet, jotka eivät Helsinkiin todellakaan vaivaudu, taide, musiikki, ostoskeskukset, klubit, taidenäyttelyt (ja puhutaan tyyliin Andy Warhollista, ei mistään suomalaisesta karjakosta) ja kaikki maailman mahdolliset kaupat: jotain Louis Vuittoneja oli viisi kappaletta ja av:n ihannoima Sephora ja Uniqlo ihan perusmarketin yhteydessä, kunhan viitsit kävellä 100 m.
Oliko se sitten hienoa? Ei, ihan tavallista. Että alakerrassa oli Starbucks. Eipä sieltä tullut kahvia haettua kuin kerran kuussa max. Ja eihän se kahvi nyt ole edes mitenkään hyvää, ihan perus pikapaikan kahvia.
Palasimme viiden vuoden ja kahden mantereen päästä ihan tänne peruskaupunkiin, eli stadilaisittain landelle :) Olemme todella onnellisia ja nautimme. Kannattaa ap kokeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tolloihinkylläatynyt kirjoitti:
no ota huomioon että Helsingissä saa kuitenki elää anonyymina ja citymenoon tottuneiden kanssa esim ei tuijoteta kuten täällä pikku kaupungeissa että ihan taaksepäin käännytään ja kukaan ei ole liian utelias ja suhtaudu negatiivisesti elämääsi jos siinä jotain negatiivista huomaa.ihmisvilinä voi ärsyttää mutta en kyllä sinuna lähtisi kehäkolmosta kauemmas ellet halua maalaisten moukkmaisuuden pariin.ihan oikeasti mieti kaksi kertaa se leveä hymy ei yleensä vielä tarkoita mitään hyvää. Paskaa täällä on. Kun pääsisi joskus pääkaupunki seudulle. Saatana!
Oikeasti :) Suloista. Käypä Kiinassa. Tuijotetaan nimittäin enemmän kuin olet ikinä missään kokenut tuijotettavan. Miljardi ihmistä ja menet vaalean lapsen tai omien sinisten hiuksiesi kanssa mihin tahansa niin tuijotetaan, käännytään katsomaan ja valokuvataan. Toisaalta - narsistin taivas, sinua halutaankin kuvata. "Citymeno" ja "ihmisvilinä". Siis Helsingissä :) Olet varmasti Lahdesta kotoisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa nyt vähän millä alalla olette te landelta töitä saaneet tai sinne firman perustaneet!
Kiinnostaisi niin tietää! Vai elävätkö kaikki joillain perintörahoilla? Saa kyllä olla todella rikas että oikeasti pidemmän päälle sillä tavoin eläisi.
Kertokaa nyt!
Jouduin/pääsin työkyvyttömyyseläkkeelle. Muutin, eipä olisi enää ollut varaakaan asua pääkaupunkiseudulla. Alle 100km länteen rannikkoa pitkin, täällä viihdyn ja on varaa asua rivarissa, mihin en Helsingissä koskaan päässyt.
Meinasin ehdottaa näille ahdistuneille, että muuttakaa länsirannikolle: on isohkoa (Turku) vähän pienempää (esim. Satakunnan rantakaupungit) ja saatte asua meren lähellä mutta pienemmässä kaupungissa! Joku mainitsi ruotsinkielensä heikkouden, mutta esim. juuri tuo Satakunta ei ole sitä svenska talande -aluetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä yksi myös... Kaipaisin pieneen mummonmökkiin johonkin rauhalliseen paikkaan. Ahdistun Helsingin ihmisvilinästä ja ruuhkista. Minusta tulee täällä aina vihamielinen ja epäsosiaalinen, koska olen jatkuvasit niin suuressa stressitilassa jatkuvasta ihmisten näkemisestä. Siksi en esim. tervehdi, koska en kestä kohtaamisia kun niitä tulee liikaa. Rauhallisemmalla seudulla, joissa kohtaamisia tulee harvoin, olen ollut ihan sosiaalinen ihminen.
Nuo kaupungin niin sanotut edut eivät ole minulle myös etuja, koska en käytä niitä. Eipä tule edes keskustassa käytännössä koskaan käytyä. Pari kertaa vuodessa hyvien autoyhteyksien varrella olevissa ostareissa kyllä, mutta voisihan pari kertaa vuodessa käydä mistä vaan. Kulttuuri, konsertit tms ei kiinnosta yhtään. Ravintoloissa tai baareissa en käy. Oikeastaan käyn työpaikan lisäksi vain lähi-Prismassa ja lähi-Alepassa. Vastaavat palvelut löytyisi ihan mistä vaan.
Mulla on sama. Kaipaan pikkukaupunkimeininkiä. Jotain missä keskus on ihan selkeästi keskus. Paikkaa jossa voisi mennä ulos kävelemään omassa rauhassa. Ei olisi liikenteen melua ja pulsujen ja teinien älämölöä. Mutten silti muuta, koska kaikki läheiseni asuvat täällä. Olen 22- vuotias ja syntynyt pääkaupunkiseudulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi myös... Kaipaisin pieneen mummonmökkiin johonkin rauhalliseen paikkaan. Ahdistun Helsingin ihmisvilinästä ja ruuhkista. Minusta tulee täällä aina vihamielinen ja epäsosiaalinen, koska olen jatkuvasit niin suuressa stressitilassa jatkuvasta ihmisten näkemisestä. Siksi en esim. tervehdi, koska en kestä kohtaamisia kun niitä tulee liikaa. Rauhallisemmalla seudulla, joissa kohtaamisia tulee harvoin, olen ollut ihan sosiaalinen ihminen.
Tämä voisi olla kuin omalta näppikseltäni! En oikein tiedä miksi ylikuormitun ihmisten näkemisestä ja kohtaamisesta niin paljon. Se harmittaa minua, koska esim. viikonloppuisin haluaisin tehdä enemmän ja käydä enemmän jossain, mutta työviikosta väsyneenä tarvitsen palautumisaikaa ihmisistä ja hälinästä, joten usein päädyn vain kököttämään kotona. Tuntuu, että voisin elää paljon täysipainoisempaa elämää jossain pienemmässä paikassa. Nimenomaan tuo vieraiden ihmisten määrä jotenkin stressaa minua valtavasti.
Minä muutin jo pari vuotta sitten. Suosittelen Helsingin lähikuntia (niitä on muitakin kuin Espoo ja Vantaa). Silloin on lähellä palveluita ja mahdollisesti opiskelu/työpaikkaa, mutta silti poissa hälinästä. Jos ei ole sitoumuksia niin sittenhän voi muuttaa kauemmaksikin toki =D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingissä ihmiset teeskentelevät menestyvää ja onnellista, eivätkä kykene itsekään uskomaan siihen esitykseensä, ja sen näkyy liian selvästi päältä.
Vierailija kirjoitti:
Ruuhkien lisäksi minua ahdistaa keskuksissa täällä pääkaupunkiseudulla nämä loisivat nuoret miehet ja kaapunaiset lapsilaumoineen, joiden elättämiseen hölmöt poliitikkomme minut ovat pakottaneet. Omalla asuinalueellani Espoossa ja erityisesti Keski-Suomessa olevalla vapaa-ajanpaikkakunnalla nautin siitä, että monikulttuurisuus on vielä sellaista mihin siellä ei törmää.
Tuo olisi ihanaa. Haluan niin johonkin levolliseen paikkaan joissa noita ei ole. Inhottavat ja pelottavat.
Haluan takaisin vanhaan ihanaan Suomeen missä oli turvallista ja rauhallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruuhkien lisäksi minua ahdistaa keskuksissa täällä pääkaupunkiseudulla nämä loisivat nuoret miehet ja kaapunaiset lapsilaumoineen, joiden elättämiseen hölmöt poliitikkomme minut ovat pakottaneet. Omalla asuinalueellani Espoossa ja erityisesti Keski-Suomessa olevalla vapaa-ajanpaikkakunnalla nautin siitä, että monikulttuurisuus on vielä sellaista mihin siellä ei törmää.
Tuo olisi ihanaa. Haluan niin johonkin levolliseen paikkaan joissa noita ei ole. Inhottavat ja pelottavat.
Haluan takaisin vanhaan ihanaan Suomeen missä oli turvallista ja rauhallista.
Jostain syystä noista kaapunaisista tulee itselleni mieleen aina zombileffat, eli ymmärrän miksi pidät heitä pelottavina.
Kyllähän melkein kaikilla helsinkiläisillä tulee jossain kohtaa se mielihalu muuttaa Turkuun. Ei sille mitään mahda ja on ihan luonnollista.
http://www.etuovi.com/kohde/7501154?sc=M1001100781&pos=9
Muuta tänne. Ihana villa, jätetty yksikseen, ei asuttu eikä rakastettu. Potentiaalia on, mutta hoitoa ja asukkaita kaipaa.
Ostaisin ja laittaisin tuosta niin ihanan romanttisen paikan, heti, jos voitan jostain eurojackpotista läjän rahaa
Miten pääsit pois Helsingistä? Mulla ainakin 95% alan töistä täällä. Harkinnassa oikeasti opiskella joku muu ammatti ihan vaan pois pääsyn takia... En halua kuluttaa päiviäni ttömatkoihin ja ahdistumiseen.
Ennen tykkäsin matkailla ja lentokenttä onkin ainoita plussia Helsingissä. Mutta nyt kaikilla lomilla kaipaa vaan pohjoisemmaksi Suomeen, koska arki on niin ankeaa.
Ja tämä ikuinen loska! Eihän helsinkilöiset edes tunnu tietävän mikö on kunnon talvi, valittavat kun sataa lunta. Puhumattakaan siitä että joka puolella on ihmisiä ja metsässäkään ei saa olla rauhassa. Vasta Helsingin betonihelvetissä opin, että olenkin luontoigminen. Ja ei, Espoossa/Vantaalla asuminen ei auta, liikaa lössiä sielläkin
Itsekin haluaisin pois Helsingistä. Täällä on niin paljon rikkautta ja voimavaraa ettei uskalla kulkea kadulla enää iltaisin