Lue keskustelun säännöt.
En voi hyvin Helsingissä ja haluaisin muuttaa pienemmälle paikkakunnalle. Muita?
21.08.2016 |
Tuntuu että olen ainoa joka kokee voivansa huonosti täällä ja haaveilee muuttamisesta jonnekin missä on vähemmän asukkaita… Kaikki tutut rakastavat ja hehkuttavat Helsinkiä. Tällaisena lämpimänä päivänä olisi kiva mennä johonkin ulkoilemaan, mutta kaikki paikat pursuavat ihmisiä enkä pysty rauhoittumaan ja rentoutumaan missään. Tykkään liikkua luonnossa ja se on minulle toimiva tapa purkaa työstressiä, mutta se ei toimi jos koko ajan joutuu väistelemään vastaantulijoita, varomaan kaahaavia pyöräilijöitä ym. Stressaannun ruuhkista, liikenteen melusta, kämppä on ahdas ja kallis, kaikkialla on vieraat ihmiset iholla eikä omaa tilaa kunnolla missään. Tuntuu, että näin ei "saisi" ajatella eikä ainakaan sanoa sitä ääneen, vaan pitäisi tsempata ja yrittää enemmän, sopeutua ja mukautua ruuhkaan ja meluun. Mutta olen yrittänyt jo kymmenen vuotta ja yhä enemmän haluan vain pois… Kunpa olisi rahaa, ostaisin omakotitalon haja-asutusalueelta jossa taloa ympäröisi kunnon metsät ja lähimmät naapurit eivät näy eikä kuulu.
Kommentit (102)
Kumppanin löytyminen ei ole ongelma. Maalla on paljon sinkkumiehiä. Töiden löytyminen ja elanto on ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on vähän sama tunnelma. Olen syntynyt Helsingissä, ja aiemmin viihdyin täällä hyvin. Vähitellen iän karttuessa on tullut kaipuu vähän hiljaisempaan ympäristöön. Haluaisin, että koiria voisi pitää huoleti irti ja olla ihan omissa oloissaan ulkoilemaan lähtiessään. Lisäksi täällä ahdistaa se, että niitä vähiä viheralueita halutaan koko ajan pilkkoa entisestään asuntotuotannon tieltä - lähivuosikymmeninä jää jyrän alle nykysuunnitelmien perusteella noin 30% kaupungin viheralueista.
Espoo ei oikein ole ratkaisu, sitä ollaan rakentamassa myöskin umpeen. Joku Silkkiniitty nyt on ihan vastaava pläntti kuin mikä tahansa Helsingin puisto, mä ainakin haluaisin kunnolla rauhallista lääniä. Jyväskylässä asuin jonkin aikaa, siellä miellytti se, että kaupungin sisällä pääsi liikkumaan fillarilla ja kuitenkin kunnon skutsia oli ihan ulottuvilla. Muuten en kaupungista tykännyt. Olen miettinyt, sopisiko joku Tampereen ympäryskunta haaveisiini - Helsingin ympäryskunnista alkaa olla liian pitkä matka keskustaan esim. työmatkoja ajatellen. Harmi vaan, että alkujaan landepaukku mieheni on jostain syystä nyt kiintynyt Helsinkiin eikä haluaisi muuttaa pois.
Näin tekisimme mekin, jos muuttaisimme takaisin Suomeen. Vuosikymmen sitten jätimme Helsingin ja vaikka asuinalueemme olikin mielestämme kauneinta kantakaupunkia, ei se mikään lintukoto ollut. Ei myöskään suurkaupunki palveluidensa puolesta, joten elämänlaatua ja luontoa kaipaavalle Suomessa on muitakin vaihtoehtoja. Näin ajattelee paljasjalkainen puolisonikin nykyisin, itse uusmaalaisena ja aikuisikäni muuttoomme saakka Helsingissä asuneena olen samoilla linjoilla.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Missä käyt kävelemässä – Nuuksiossa, Sipoon korvessa, Viikin metsissä, Keskuspuistossa? Onko Uutelassakin ahdasta? Jos haluat rauhaa kaupunkimaisemmassa ympäristössä, niin esim. Marjaniemi, Ullanlinna ja Katajanokka ovat täysin hiljaisia ja kuolleita klo 18 jälkeen (voivat olla aikaisemminkin).
Pyöräilijöitä joutuu toki väistämään, koska niin monet heistä on tolloja. En usko että se rajoittuu vain Helsinkiin.
Jos haluat muuttaa pienemmälle paikkakunnalle, muuta, älä haikaile. Älä käytä energiaa siihen, että ajattelet sitä mitä muut ajattelevat siitä, mitä sinä ajattelet. Kaikilla on oma elämänsä.
Jos olet yksineläjä ja kuvittelet talvea omakotitalossa esim. Kuhmoisissa, 15 km:n päässä kirkolta, niin miltä tuntuu? Marraskuu kaksiossa Savitaipaleen kirkonkylällä? Tarkoitan: kuinka paljon sinulla on oikeaa kokemusta haja-asutusalueella asumisesta, autoriippuvuudesta, tahdonvastaisesta yksinäisyydestä, uteliaista naapureista pienellä paikkakunnalla? Oletko ottanut huomioon, että kun ihmisiä on vähän, he ovat enemmän toistensa kanssa tekemisissä kuin tiiviisti asutussa kaupungissa, eikä niitä ihmisiä voi aina valita?
Eikö koskaan tee mieli käydä leffassa, baarissa, keikalla, konsertissa, teatterissa, näyttelyssä? Kahvilassa vaihtamassa kuulumisia ja mietteitä kavereiden kanssa? Miten pitkän matkan hyväksyt ruokakauppaan tai kirjastoon?
En tarkoita olla tyly. Yritän vain konkretisoida haavettasi. Onko viihtymättömyydessäsi oikeasti kyse siitä, mistä kirjoitat, vai jostakin muusta?
Tätä juuri tarkoitan, ettei "saisi" sanoa, etten viihdy Helsingissä. Ihmiset eivät usko, että kyse on Helsingistä, Helsinki on se mikä mättää. Aina aletaan etsiä vikaa minusta ja "asenteestani", jopa mielenterveydestäni. Oletko käynyt Nuuksiossa tai Keskuspuistossa kauniina sunnuntaipäivänä? Siellä on nimittäin vähän helvetin moni muukin. En minä ihmisiä kammoa, mutta väsyn ihmispaljoudesta ja haluaisin päästä luontoon rauhoittumaan, en väistelemään vastaantulijoita, sitä saa tehdä keskustassa päivittäin ihan tarpeeksi.
Tuo pointti yksinäisestä marraskuusta haja-asutusalueella sen sijaan on relevantti ja olen sitä itsekin miettinyt. En ole asunut maalla tai pienessä kunnassa, Helsinkiä pienemmissä kaupungeissa sen sijaan kyllä, ja viihtynyt paremmin kuin täällä. Tuo jonkun ehdotus talon vuokraamisesta oli hyvä, taidankin alkaa katsella ensi alkuun vuokrailmoituksia. Vuoden-pari kun asuisi ensin vuokralla niin saisi varmaan aika hyvän tuntuman siihen, miten viihtyisin ympäri vuoden maalla.
Helsingin kulttuuriin aina vedotaan, mutta ei minun tarvitse asua täällä sitä varten, että pääsen taidenäyttelyyn ja leffaan. En minä niissä käy päivittäin nytkään, ihan hyvin voisin tulla katsomaan näyttelyitä kauempaakin. Ja on sitä kulttuuria muuallakin kuin Helsingissä! Kahviloiden hehkutusta en ymmärrä, ne ovat minusta meluisia, epäviihtyisiä ja kalliita, enkä juuri koskaan tapaa ystäviäni missään kahviloissa. Paljon paremmin pystyy keskustelemaan toisen kanssa esimerkiksi jommankumman kotona tai kävelyllä tms. En minä tarvitse kahviloita yhtään mihinkään. Keikalla jos haluaa joskus käydä niin jonkun ystävän luo pääsee yöksi. Ainoa mikä arveluttaa on sosiaalisen elämän hiljentyminen, kun muuttaa pois.
Jätetäänkö maahanmuuttoaihe tästä ketjusta pois, tässä ei ollut siitä kyse millään tavalla. Ap
Tottakai saat olla ihan mitä mieltä haluat! Sain avauksestasi sellaisen vaikutelman, että sinulla on nimenomaan sellainen tunne, että koet tulevasi ystäviesi taholta "tuomituksi" kun et viihdy Helsingissä. Minä en ole ystäväsi, vaan vieras ihminen, joka kirjoitti avauksesi perusteella. Mielestäni kirjoitin, että älä välitä siitä, mitä kaverisi ajattelevat, kaikilla on omat elämänsä, kokemuksensa jne. Sellainenkin mahdollisuus on olemassa, että kavereittesi mielestä haaveesi on ihan OK, eikä se heitä kovnkaan paljon kiinnosta? Minulla on vain se tieto, jonka avauksessa annoit.
Kyselin ulkoiiumaastoistasi uteliaisuudesta ja saadakseni avaukseesi mittakaavaa, en kritisoidakseni sinua millään tavalla. Käyn itse Viikin metsissä ja Vantaanjoen rantoja pitkin kävelemässä ja saan olla omasta mielestäni aivan riittävästi rauhassa. Ellei oteta lukuun tollopyöräilijöitä.
Maahanmuuttajista en omasta mielestäni kirjoittanut tavuakaan.
Joku aiempi kommentoijasi mainitsi haja-asutussalueiden vaikean työllisyystilanteen, varsinkin akateemisesti koulutetuille. Mutta jos oikeasti haluaa muuttaa elämäänsä, ei tuolla asialla ehkä ole niin väliä. Ihminen voi tehdä kaikenlaista työtä, jos sen avulla voi elättää itsensä ja sen elämäntavan, jonka oikeasti itselleen haluaa.
Vuokrausidea on hyvä, se antaa mahdollisuuden testata unelmaa. <Oletko miettinyt Karkkilaa, tai Liljendahlia Loviisan lähellä?
En mielestäni vedonnut erityisesti Helsingin kulttuuriin, koska muuallakin Suomessa on runsaasti kulttuuripalveluita. Mainitsin Kuhmoisen ja Savitaipaleen. Jälkimmäisestä on n. 40 km suuntaansa Lappeenrantaan ja Kouvolaan, Kuhmoisten lähin kaupunki taitaa olla Jyväskylä (en ole varma). Mutta pienten maalaispaikkakuntien kirjastot ja musiikkiopistot ovat varsinaisia kulttuurikeskittymiä; ihmiset näkevät todella paljon vaivaa erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Koska elämä on muutakin kuin työ ja koti.
Vierailija kirjoitti:
Kumppanin löytyminen ei ole ongelma. Maalla on paljon sinkkumiehiä. Töiden löytyminen ja elanto on ongelma.
No sinne kumppanin maatilalle loisimaan vaan ja töissä auttelemaan, miehen elätettäväksi käytännössä. Mikä ongelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsinki ei todellakaan ole lapsille sopiva paikka elää.
Ja mikä mahtaa olla se haitallinen asia, jonka Helsingissä asuminen lapselle aiheuttaa? Koska kannanotto koskee yleisesti koko kaupunkia, ei syyksi ei kelpaa mikään rauhattomille alueille tai ajankohdille ominainen asia.
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Missä käyt kävelemässä – Nuuksiossa, Sipoon korvessa, Viikin metsissä, Keskuspuistossa? Onko Uutelassakin ahdasta? Jos haluat rauhaa kaupunkimaisemmassa ympäristössä, niin esim. Marjaniemi, Ullanlinna ja Katajanokka ovat täysin hiljaisia ja kuolleita klo 18 jälkeen (voivat olla aikaisemminkin).
Pyöräilijöitä joutuu toki väistämään, koska niin monet heistä on tolloja. En usko että se rajoittuu vain Helsinkiin.
Jos haluat muuttaa pienemmälle paikkakunnalle, muuta, älä haikaile. Älä käytä energiaa siihen, että ajattelet sitä mitä muut ajattelevat siitä, mitä sinä ajattelet. Kaikilla on oma elämänsä.
Jos olet yksineläjä ja kuvittelet talvea omakotitalossa esim. Kuhmoisissa, 15 km:n päässä kirkolta, niin miltä tuntuu? Marraskuu kaksiossa Savitaipaleen kirkonkylällä? Tarkoitan: kuinka paljon sinulla on oikeaa kokemusta haja-asutusalueella asumisesta, autoriippuvuudesta, tahdonvastaisesta yksinäisyydestä, uteliaista naapureista pienellä paikkakunnalla? Oletko ottanut huomioon, että kun ihmisiä on vähän, he ovat enemmän toistensa kanssa tekemisissä kuin tiiviisti asutussa kaupungissa, eikä niitä ihmisiä voi aina valita?
Eikö koskaan tee mieli käydä leffassa, baarissa, keikalla, konsertissa, teatterissa, näyttelyssä? Kahvilassa vaihtamassa kuulumisia ja mietteitä kavereiden kanssa? Miten pitkän matkan hyväksyt ruokakauppaan tai kirjastoon?
En tarkoita olla tyly. Yritän vain konkretisoida haavettasi. Onko viihtymättömyydessäsi oikeasti kyse siitä, mistä kirjoitat, vai jostakin muusta?
Tätä juuri tarkoitan, ettei "saisi" sanoa, etten viihdy Helsingissä. Ihmiset eivät usko, että kyse on Helsingistä, Helsinki on se mikä mättää. Aina aletaan etsiä vikaa minusta ja "asenteestani", jopa mielenterveydestäni. Oletko käynyt Nuuksiossa tai Keskuspuistossa kauniina sunnuntaipäivänä? Siellä on nimittäin vähän helvetin moni muukin. En minä ihmisiä kammoa, mutta väsyn ihmispaljoudesta ja haluaisin päästä luontoon rauhoittumaan, en väistelemään vastaantulijoita, sitä saa tehdä keskustassa päivittäin ihan tarpeeksi.
Tuo pointti yksinäisestä marraskuusta haja-asutusalueella sen sijaan on relevantti ja olen sitä itsekin miettinyt. En ole asunut maalla tai pienessä kunnassa, Helsinkiä pienemmissä kaupungeissa sen sijaan kyllä, ja viihtynyt paremmin kuin täällä. Tuo jonkun ehdotus talon vuokraamisesta oli hyvä, taidankin alkaa katsella ensi alkuun vuokrailmoituksia. Vuoden-pari kun asuisi ensin vuokralla niin saisi varmaan aika hyvän tuntuman siihen, miten viihtyisin ympäri vuoden maalla.
Helsingin kulttuuriin aina vedotaan, mutta ei minun tarvitse asua täällä sitä varten, että pääsen taidenäyttelyyn ja leffaan. En minä niissä käy päivittäin nytkään, ihan hyvin voisin tulla katsomaan näyttelyitä kauempaakin. Ja on sitä kulttuuria muuallakin kuin Helsingissä! Kahviloiden hehkutusta en ymmärrä, ne ovat minusta meluisia, epäviihtyisiä ja kalliita, enkä juuri koskaan tapaa ystäviäni missään kahviloissa. Paljon paremmin pystyy keskustelemaan toisen kanssa esimerkiksi jommankumman kotona tai kävelyllä tms. En minä tarvitse kahviloita yhtään mihinkään. Keikalla jos haluaa joskus käydä niin jonkun ystävän luo pääsee yöksi. Ainoa mikä arveluttaa on sosiaalisen elämän hiljentyminen, kun muuttaa pois.
Jätetäänkö maahanmuuttoaihe tästä ketjusta pois, tässä ei ollut siitä kyse millään tavalla. Ap
Tottakai saat olla ihan mitä mieltä haluat! Sain avauksestasi sellaisen vaikutelman, että sinulla on nimenomaan sellainen tunne, että koet tulevasi ystäviesi taholta "tuomituksi" kun et viihdy Helsingissä. Minä en ole ystäväsi, vaan vieras ihminen, joka kirjoitti avauksesi perusteella. Mielestäni kirjoitin, että älä välitä siitä, mitä kaverisi ajattelevat, kaikilla on omat elämänsä, kokemuksensa jne. Sellainenkin mahdollisuus on olemassa, että kavereittesi mielestä haaveesi on ihan OK, eikä se heitä kovnkaan paljon kiinnosta? Minulla on vain se tieto, jonka avauksessa annoit.
Kyselin ulkoiiumaastoistasi uteliaisuudesta ja saadakseni avaukseesi mittakaavaa, en kritisoidakseni sinua millään tavalla. Käyn itse Viikin metsissä ja Vantaanjoen rantoja pitkin kävelemässä ja saan olla omasta mielestäni aivan riittävästi rauhassa. Ellei oteta lukuun tollopyöräilijöitä.
Maahanmuuttajista en omasta mielestäni kirjoittanut tavuakaan.
Joku aiempi kommentoijasi mainitsi haja-asutussalueiden vaikean työllisyystilanteen, varsinkin akateemisesti koulutetuille. Mutta jos oikeasti haluaa muuttaa elämäänsä, ei tuolla asialla ehkä ole niin väliä. Ihminen voi tehdä kaikenlaista työtä, jos sen avulla voi elättää itsensä ja sen elämäntavan, jonka oikeasti itselleen haluaa.
Vuokrausidea on hyvä, se antaa mahdollisuuden testata unelmaa. <Oletko miettinyt Karkkilaa, tai Liljendahlia Loviisan lähellä?
En mielestäni vedonnut erityisesti Helsingin kulttuuriin, koska muuallakin Suomessa on runsaasti kulttuuripalveluita. Mainitsin Kuhmoisen ja Savitaipaleen. Jälkimmäisestä on n. 40 km suuntaansa Lappeenrantaan ja Kouvolaan, Kuhmoisten lähin kaupunki taitaa olla Jyväskylä (en ole varma). Mutta pienten maalaispaikkakuntien kirjastot ja musiikkiopistot ovat varsinaisia kulttuurikeskittymiä; ihmiset näkevät todella paljon vaivaa erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Koska elämä on muutakin kuin työ ja koti.
Maahanmuuttokommentti olikin tarkoitettu yleisesti sekä näille parille kommentoijalle jotka nostivat aiheen taas kerran esiin, ei siis sinulle varsinaisesti.
Minä asun vastakkaisella puolen Helsinkiä kuin sinä ja täällä ainakin on ulkoilumaastoissa ruuhkaa vaikkapa tälläkin hetkellä. Lenkkeilijät, pyöräilijät, sunnuntaikävelyllä olevat perhekunnat jotka tukkivat koko kulkuväylän laidasta laitaan, koiranulkoiluttajat jotka kävelevät yhtä laitaa ja koira toista laitaa ja hihna siinä välissä tien poikki, yritä siinä sitten nauttia luonnon rauhasta kun joku tulee päälle heti kun tarkkaavaisuus hetkeksikin herpaantuu. Odottelen tässä illan hämärtymistä, jotta pääsen kiertämään pidemmän lenkin kaikessa rauhassa. Tai voishan sitä lähteä jonnekin kauemmas, jossa on väljempää. Voisin ottaa bussin ja matkustaa Kamppiin, sieltä sitten väentungoksen läpi pungertaa itsensä johonkin kulkuvälineeseen jolla pääsee metsään. Takaisin päin sitten hikisenä saman tungoksen läpi ja ruuhkaisella bussilla kotiin, jossa avaan tietokoneen ja luen av:lta, miten joku valittaa, kun tupaten täydessä bussissa tuli joku hikinen tantta viereen.
Väitän myös, että tällaisena aurinkoisena sunnuntaipäivänä on melkoinen meno missä tahansa päin Helsingin ulkoilumaastoja, myöskin siellä Viikissä ja Vantaanjoen rannassa. Jos se ei sinua haittaa, niin hyvä niin, mutta minulle on liikaa ihmisiä. Vähän rauhallisempi ympäristö, jossa ei tarvitse tungeksia, olisi tosi jees. Päivä ilman yhtään tungeksintaa missään, kyllä olisi taivaallista. Se vain on aika vaikea saavuttaa jos haluaa välillä poistua kotoa. Siksi haluaisin täältä pois.
Noin yleisesti epäilen, että Espoo tai Kirkkonummi olisi minulle liian kallista seutua, ja Espoossa ongelma on juuri tuo jonkun mainitsema rakentaminen. Sieltä ostaa kivan omakotitalon luonnon helmasta ja kymmenen vuoden sisällä takapihalle pamahtaa kerrostalolähiö. Muutenkin haluaisin jonnekin vähän kauemmas Helsingin vaikutuspiiristä. Karkkila ja Loviisa voisi esimerkiksi olla jo aika hyvä etäisyys, tarpeeksi mutta ei liian kaukana.
Työkuviot ovat tietysti yksi ratkaistava kysymys. Missään nimessä en haluaisi käydä päivittäin töissä Helsingissä. Yrittäminen ja etätyöt on mahdollinen vaihtoehto. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuta kostulaan ♥ täällä on rauha
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän hyvin ja itsekin syntyperäisenä stadilaisena lähdin muualle. Se stadi jota mä nuorena rakastin, sitä stadia ei enää ole.
Mies
Allekirjoittan tämän! 33 vuotta asuin stadissa, niin keskustassa kuin lähiöissäkin. Nyt kymmenen vuotta kehtskunnassa. Ei oo ikävä stadiin. Jokin siellä on muuttunut suuntaan josta en pidä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinki ei todellakaan ole lapsille sopiva paikka elää.
Ja mikä mahtaa olla se haitallinen asia, jonka Helsingissä asuminen lapselle aiheuttaa? Koska kannanotto koskee yleisesti koko kaupunkia, ei syyksi ei kelpaa mikään rauhattomille alueille tai ajankohdille ominainen asia.
Saasteet ja melu johtuen pitkälti asumistiheydestä ja liikenteestä. Lisäksi isot oppilasmäärät kouluissa (tässä voi olla pientä hajontaa) ja kaiken kaikkiaan kiireisempi suorittamisen mentaliteetti. Kyllä Helsinki on keskimäärin ympäristönä ihan erilainen kasvaa kuin jokin pikkupaikkakunta.
Muutan pois heti Helsingistä, kun se on taloudellisesti ja työn puolesta mahdollista. Ja asun omistusasunnossa "hyvämaineisella" alueella Helsingin Lauttasaaressa. Haluaisin asua paljon pienemmässä kaupungissa, mutta kuitenkin niin että kaikki palvelut ovat kätevästi saatavilla. Helsinki ja pääkaupunkiseutu on ihan syvältä monessa suhteessa, ainoastaan jos on todella kiinnostunut erilaisesta kulttuuritarjonnasta, niin silloin Helsinki (tai pääkaupunkiseutu) voi olla hyvä asuinalue. Toisaalta esim. jostain Hämeenlinnastakin käsin nuo kulttuuripalvelut ovat ihan riittävän lähellä.
En ymmärrä laajemminkaan sitä, että kaikki ihmiset pakkautuvat pääkaupunkiseudulle ja muutamaan kasvukeskukseen, tämä on täysin järjetöntä kun digitaalisesti asiat voidaan hoitaa nykyisin missä päin Suomea tahansa. Mielestäni poliitikot epäonnistuneet pahoin Suomen alueellisen tasapainon säilyttämisessä ja kehittämisessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kulttuuria, elokuvia ym. löytyy pikkukaupungeistakin, joissa myös ruokakaupat ovat usein kävelyetäisyydellä. Outo käsitys, että
vain Stadissa pääsee kävellen kauppaan. Toki oopperasta/baletista voi parhaiten nauttia Helsingissä, jos sellaista kaipaa, mutta mikä estää tekemästä silloin tällöin kulttuurireissun pääkaupunkiin..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinki ei todellakaan ole lapsille sopiva paikka elää.
Ja mikä mahtaa olla se haitallinen asia, jonka Helsingissä asuminen lapselle aiheuttaa? Koska kannanotto koskee yleisesti koko kaupunkia, ei syyksi ei kelpaa mikään rauhattomille alueille tai ajankohdille ominainen asia.
Joissakin tapauksissa ylimielinen ja luotaantyöntävä elämänasenne (vrt. hullut pyöräilijät). Mutta stadi on lapsille myös ok, paljon tarjontaa, hyviä kouluja ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakkoko se on keskustassa olla. Asuttiin ennen haagassa ja se oli rauhallinen nukkumalähiö eikä väkijoukkojakaan mailla halmeilla.
Olen itsekin autottomana sinkkunaisena miettinyt kehyskuntaan muuttamista.Kysyn näin päin että mitkä ovat kehyskunnissa esim juuri nurmijärvellä asumisen huonoimmat puolet?Eli mitkä olisivat ne syyt miksi muuttaisikin helsinkiin takaisin?Helsingissä on metelin ja ilmansaaasteiden lisäksi hyvin toimiva ja edullinen julkinen liikenne myös yöbussit esimerkiksi. Palvelut vieressä.Parhaat työllistymismahdollisuudet.KEHYSKUnnista matkustaminen tulee kalliimmaksi, vaikka asuisi kivemmin
Itse muutin Helsingistä Keravalle. Täällä kaikki on kävelymatkan päässä, harrastusmahdollisuuksia on paljon, luontoa ja rauhaa löytyy. Ja junalla Helsinkiin 20 minuutissa.
Monet kehuvat myös Tuusulaa ja Järvenpäätä, mutta sieltä kulkeminen on hieman työläämpää.
Ovatko nuoret naisemme sekoamassa kun nyt stadista halutaan pois oikein joukolla? Ettekö tajua että täällä on KAIKKI?
Juuri tänään mietin tätä samaa asiaa! Olen lopen kyllästynyt kaupunkiasumiseen ja jatkuviin ihmismassoihin. Kaipaan nimenomaan luontoa (täällä missä asun on kyllä luontoa, mutta ulkoilureitit usein aivan tupaten täynnä ihmisiä, siellä sitten mennään jonossa). Olen harkinnut paikkakunnan vaihtoa myös ammattini takia; olen opettaja, enkä suoraan sanottuna jaksa enää opettaa pääkaupunkiseudulla: valtavasti haasteita ja häiriökäyttäytymistä. Toki tiedän, etteivät muksut mitään pyhimyksiä muuallakaan ole, mutta tilanne ei takuuvarmasti ole sama kuin esim. tämänhetkisessä koulussani.
Täytyypä tsekkailla kevään korvalla maakuntien paikkatarjontaa. Tsemppiä muillekin maakuntiin suuntaaville!
Mua jotenkin ärsyttää Helsingin ylenpalttinen hehkutus ja maaseudun ja luonnon dissaus. En ole asunut hesassa, mutta paljon olen käynyt; ei se mielestäni ole ihmeellinen, unelmien kaupunki. Samaa harmaata arkea mitä täällä kehäkolmosen ulkopuolella, enemmän vaan vanhoja komeita rakennuksia, leveämmät kadut ja enemmän ihmisiä.
Helsingissä ja muissakin isoissa kaupungeissa voi käydä, mutta en tykkäisi asua. Ehkä olen kasvanut rauhallisuuteen ja luonnon arvostamiseen kun olen maalta (kamalasta lehmän arsesta av:n mukaan), en viihdy täällä 200k asukkaan kaupungin keskustassakaan. Pakokaasut, burgeripaikkojen eltaantunut rasva, tupakka, tunkkaiset hajuvedet ja viina haisee.
Kuvittelin aina olevani kaupunki-ihminen henkeen ja vereen, mutta kuitenkin vietän suurimman osan ajastani mieluiten omassa rauhassa yksin kotona (internetin tai kirjan tai telkkarin ääressä), olen todella herkkä metelille enkä pysty rauhoittumaan, jos kuulen paljon varsinkin ihmisääniä, en käy tapahtumissa usein, inhottaa uloskaan lähteä vaikka kävelylle kun ihmisiä tulee kuitenkin vastaan koko ajan...
Helsinki on ihana satunnaisissa sosiaalisuuspuuskissani, mutta ne ovat tosiaan niin satunnaisia, että ihan hyvin voisin asua jossain kaukana ja käydä vaikka kerran kuussa vierailulla Helsingissä - en edes näe samalla paikkakunnalla asuvia ystäviänikään sen useammin, kaikilla kun on töitä ja muita kiireitä että kalenterin kanssa joudutaan joka tapauksessa elämään.
Haluaisin jonnekin oikeasti maalle. En mihinkään maalaiskuntalähiöön, vaan ihan kunnon maalle. Mutta tämä voi tietysti olla vain eskapismia, koska en ole ikinä asunut maalla. Yksin en siellä pärjäisi, mutta jos kumppani löytyisi. Eikös siellä maalla pitäisi sinkkumiehiä juuri ollakin?