Lue keskustelun säännöt.
Surettaa kaupungissa kasvavat lapset
17.08.2016 |
Kerrostaloni pihalla on nytkin lapsia, jotka voivat olla vain tuollaisella pitkulaisella nurmialueella, joka on täynnä koiranpaskaa, muuta ei ole. Suosittu paikka näyttää olevan myös mattojentamppausteline, siinäkin istutaan ja tuijotetaan puhelimia. Leikkiä ei saa kovaan ääneen, koska heti on naapuri valittamassa lasten vanhemmille. Jos halutaan leikkiä, niin täytyy mennä erilliselle leikkikentälle.
Keskellä kaupunkia on jalkapallokenttiä, siis autoteiden ympäröimänä. Varmasti hauska pelata siinä pakokaasujen hajussa ja autojen melussa. Edes ympäröiviä aitoja ei ole.
Arvostan omaa lapsuuttani maaseudulla. Teininä oli kiva muuttaa kaupunkiin, mutta lapsuus on paras viettää rauhallisella seudulla omakotitalossa. Leikkitilaa oli valtava nurmitontti, ja naapurin pellolle sai mennä. Kukaan ei tehnyt lasua jos kiukuttelin ilman paitaa ulkona. Taloon mahtui myös kaksi isoa koiraa, jotka saivat muutenkin liikuntaa kuin vain talutushihnan päässä. Lenkille mennessä näkyi lehmiä, hevosia ja lampaita ihan irl.
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Kerrostaloni pihalla on nytkin lapsia, jotka voivat olla vain tuollaisella pitkulaisella nurmialueella, joka on täynnä koiranpaskaa, muuta ei ole. Suosittu paikka näyttää olevan myös mattojentamppausteline, siinäkin istutaan ja tuijotetaan puhelimia. Leikkiä ei saa kovaan ääneen, koska heti on naapuri valittamassa lasten vanhemmille. Jos halutaan leikkiä, niin täytyy mennä erilliselle leikkikentälle.
Keskellä kaupunkia on jalkapallokenttiä, siis autoteiden ympäröimänä. Varmasti hauska pelata siinä pakokaasujen hajussa ja autojen melussa. Edes ympäröiviä aitoja ei ole.
Arvostan omaa lapsuuttani maaseudulla. Teininä oli kiva muuttaa kaupunkiin, mutta lapsuus on paras viettää rauhallisella seudulla omakotitalossa. Leikkitilaa oli valtava nurmitontti, ja naapurin pellolle sai mennä. Kukaan ei tehnyt lasua jos kiukuttelin ilman paitaa ulkona. Taloon mahtui myös kaksi isoa koiraa, jotka saivat muutenkin liikuntaa kuin vain talutushihnan päässä. Lenkille mennessä näkyi lehmiä, hevosia ja lampaita ihan irl.
Samaa mieltä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onhan nyt kaupungissa ihan eri tavalla mahdollisuuksia esim. kulttuurin tai urheiluharrastusten suhteen, se on sitten eri asia kuka niistä osaa nauttia, kuka ei.
Mulla oli ihan mahtava lapsuus kaupungissa, leikkikavereita riitti aina. Ei tarvii surra mun puolesta, kiitti.
Me vietimme 2 lapsen kanssa ensimmäisen kesämme Tukholman keskustassa/ tullirajojen sisäpuolella. Olin todella yllättynyt kuinka kivan kesän lapset saivat, oli kotieläinpihaa, uimarantaa, metsää, kauniita puistoja yms yms. Tajusin, että kaupungissakin voi olla mitä mainioin kesä lapselle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä Ap:n kanssa. Tosin kaikista paras, että kaupunki on kuitenkin suht lähellä, että voi nauttia myös kaupungin tarjoamista positiivisista jutuista.
Valitettavasti kaupunkilaislapsilla harvemmin on mahdollisuus käydä säännöllisesti ja usein maalla ja on eri asia asua jossain kuin käydä jossain.
Itse muutin enemmän maalle perheenperustamisen myötä. Mielestäni ydinkaupunki ei ole hyvä paikka kasvattaa lapsia ja lapsien olla ja elää.
Vierailija kirjoitti:
No onhan nyt kaupungissa ihan eri tavalla mahdollisuuksia esim. kulttuurin tai urheiluharrastusten suhteen, se on sitten eri asia kuka niistä osaa nauttia, kuka ei.
Kuten esimerkiksi mitä?
Ja nehän yleensä on paikkoja, joissa maaltakin käydään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä asun Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa jossa metsä alkaa aidan takaa, toki kaksi päiväkodin pihaa on vielä lähempänä. Kivenheiton päässä uimahalli, koulut, urheilupuisto, ladut ja lenkkipolut, skeittipuisto, änkkäripuisto, maauimala jne. Pihakin on iso ja kavereita samassa rapussakin. Eivät viihdy mökillä maalla yhtään niin hyvin, kännykkä kourassa siellä.
Lapsuuteni maaseudulla oli ihan paska. Lähimpänä sijaitsevalle kaverille oli matkaa 7 kilometriä, kouluun lähdettiin taksilla 7.05 jos koulu alkoi kymmentä yli kahdeksan. Mitään harrastuksia ei ollut, koska kotiin ei kulkenut bussia eivätkä vanhemmat jaksaneet kuljettaa kuin ne ihan pakolliset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maalla on vaan se maa, kaupungissa taas paljon kaikkea muuta.
Myös kaupungeissa on rauhallisia omakotitaloalueita, ei pelkästään maalla. Myös viihtyisiä kerrostaloalueita isoilla leikkipuistoilla löytyy. Itse asun kerrostalossa, missä on metsä ja lenkkipolut ihan vieressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan nyt kaupungissa ihan eri tavalla mahdollisuuksia esim. kulttuurin tai urheiluharrastusten suhteen, se on sitten eri asia kuka niistä osaa nauttia, kuka ei.
Kuten esimerkiksi mitä?
Ja nehän yleensä on paikkoja, joissa maaltakin käydään.
Voiko sinun lapsesi kävellä tanssitunnilta kuvataidekouluun, mennä viidessä minuutissa koristreeneihin tai uimahyppykouluun tai valita 10 koulusta painotuksineen? Omiani on ollut ilmaisutaitopainotteisella ja englantiluokalla.
Höpö höpö. Kaupunkilaislapsilla on ihan yhtä onnellinen lapsuus kuin maalaisillakin, oli minulla ja niin on lapsillanikin. Kavereita ja tekemistä on lähialueilla vaikka kuinka eikä mistään ole pulaa. Paremmin täällä viihtyy kuin mummolassa maalla, vaikka sielläkin on mukavaa välillä aikaa viettää. Älä siis sure, ei ne lapsetkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän lapsosten täytyisi kunnolla tietää ja tuntea se paikka, mistä ihmiset ovat lähtöisin, eli luonto. Ihmisillä on ikuinen luontosuhde, kaupungissa ihmiset menettävät sen tuoman hyvinvoinnin ja heistä tulee tylsistyneitä ja väkivaltaisia kännyköitään töllöttäviä zombieita.
Inhosin lapsuuttani maaseudulla. Haluan tarjota omille lapsilleni mahdollisuuden varttua kaupungissa. Asumme Turussa viihtyisällä omakotitaloalueella, jonka vierestä alkaa metsä. Lähellä on puistoja, uimahalli ja paljon harrastusmahdollisuuksia. Maalle en muuttaisi enää ikinä takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän lapsosten täytyisi kunnolla tietää ja tuntea se paikka, mistä ihmiset ovat lähtöisin, eli luonto. Ihmisillä on ikuinen luontosuhde, kaupungissa ihmiset menettävät sen tuoman hyvinvoinnin ja heistä tulee tylsistyneitä ja väkivaltaisia kännyköitään töllöttäviä zombieita.
Joo, kyllä siellä tehomaatalouden, kaiken maailman teknisten puimurien ja kylvyrien sun muiden kanssa oppii, mitä on Todellinen Luonto.
Täh? Eihän kaikki kaupunkilaiset asu kerrostaloissa. Me asutaan Vantaalla paritalossa, jossa on niin iso piha, että pihalla mahtuu jopa pyöräilemään ja potkulautailemaan. Pihalla hyppii oravia ja jäniksiä. Ja mökki on maalla 45 minuutin ajomatkan päässä. En näe miten lapsemme olisivat sääliteltävämpiä kuin maalaislapset.
No toi sun kuvaus kuulostaa kyllä ankealle varsinkin jos lapset eivät tosiaan muualla liiku kuin siinä koirankakkapihalla. :/
Mutta kaupungeissa on kivojakin paikkoja. Täällä meidän metsäisessä lähiössä on iiiiso leikkipuisto pienen kävelymatkan päässä, kiipeilytelinettä sun muuta omalla pihalla ja lisää rakennettua leikkitilaa parinsadan metrin päässä päiväkodin pihalla. Sinnekin voi mennä iltaisin ja viikonloppuisin leikkimään jos huvittaa. Lenkkeilymaastot lähtevät tuosta meidän nurkalta ja siinä ympäristössä riittää metsikköä, kalliota ja polkuja, keväällä puroja jne. Skeittipuisto on puolen kilometrin päässä ja kirjasto myös kävelyetäisyydellä, samoin uimahalli ja maauimala. Talvella mennään laskemaan pulkalla skeittipuiston vieressä olevaan pulkkamäkeen tai luistelemaan tekojäälle tai vielä lähemmäs luonnonjäälle jos k.o jää on kunnossa. Molemmissa käydään kävellen.
Vierailija kirjoitti:
Täh? Eihän kaikki kaupunkilaiset asu kerrostaloissa. Me asutaan Vantaalla paritalossa, jossa on niin iso piha, että pihalla mahtuu jopa pyöräilemään ja potkulautailemaan. Pihalla hyppii oravia ja jäniksiä. Ja mökki on maalla 45 minuutin ajomatkan päässä. En näe miten lapsemme olisivat sääliteltävämpiä kuin maalaislapset.
Ymmärsin, että AP tarkoitti ihan kantakaupungissa asuvia lapsiperheitä. Rauhallisemmalla alueella kaupungissa on jo vähän tilaa.
up