Kävin hoitokodissa katsomassa mummoa ja hoitajat

Vierailija kirjoitti:

Sängystä putoamisen riski on huono syy, sillä sen voi estää laittamalla patjan lattialle.

Millähän vanhus nostetaan ylös sieltä lattialta olevalta patjalta? Enkä muutenkaan pitäisi sitä ihan inhimillisenä vanhuksen kohteluna että hänen toistuvasti annetaan/"pakotetaan" nukkumaan lattialla.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on ihana hengähdystauko, kun kiireen keskellä saa viettää ruokatauon työkavereiden kanssa jutellen. Ihan häpeilemättä sanon näin.

Siinä usein ehtii kertoa myös tärkeimmät tapahtumat vuoron alusta tai suunnitella, mitä tehdään seuraavaksi, kun kaikki ovat kokoontuneet yhteen. Työn lomassa raportointi on hankalaa, koska ei sekään ole oikein, että käytävillä huuhdellaan asukkaiden/asiakkaiden asioista tai Marttaa hoidettaessa keskustellaan Pekan asioista. Pekan asiat eivät Martalle kuulu, joten siinä rikotaan vaitiolovelvollisuutta. Raportit siis suljettujen ovien takana, ei potilastyön lomassa, kuten joku ehdotti.

Oliskos kovinkin mahdotonta ajatella sellaista, että Marttaa hoidettaessa keskustellaan Martan asioista, jopa Martan KANSSA?

Emme me vastusta teidän hengähdystaukojanne, mutta jospa pitäisitte niitä silloin, kun osastolla on kuitenkin joku lukitun oven ulkopuolella ja hälyttäisi tarvittaessa apua eikä se jäisi mahdollisten vieraitten vastuulle. Se on sama, onko potilaiden luona laitosmies, harjoittelija, siivooja vai spr:n ystäväpalvelun vapaaehtoinen, joka tulee vaan seurustelemaan  tiettyyn sovittuun aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sängystä putoamisen riski on huono syy, sillä sen voi estää laittamalla patjan lattialle.

Millähän vanhus nostetaan ylös sieltä lattialta olevalta patjalta? Enkä muutenkaan pitäisi sitä ihan inhimillisenä vanhuksen kohteluna että hänen toistuvasti annetaan/"pakotetaan" nukkumaan lattialla.

Onko sinun mielestäsi kiinni sitominen inhimillisempää kuin lattialla olevalla patjalla nukkuminen? Parempi pakottaa sänkyyn vaikka sidottuna kuin antaa olla vapaasti, vaikka sitten lattialle.

Kokeile kerran nukkua kiinni sidottuna, sitten toisen yön lattialle sijatulla patjalla ja tule sen jälkeen kertomaan , kumpi on mukavampaa.

Kyse on sen verran liikuntakykyisistä potilaista, kuten dementikoista, joita ei tarvitse nostella ylös vaan liikahtelevat liiankin ketterästi.

Vierailija kirjoitti:

Opiskeluaikana kesäsijaisena ollessani eräs hoitaja piti huolen, että nakitti minut aina raportin aikana vahtimaan potilaita. Muita ei uskaltanut nakittaa. Siinä jäi minun hoitamistani potilaista asiat kertomatta, koska ei minulta ennen raporttia edes kysytty, onko mitään kerrottavaa.

Samoin "porrastettu" ruokailu tarkoitti sitä, että muut söi yhtä aikaa ja minä vahdin potilaita. Söin muiden tauon jälkeen, jos enää ehdin. Monesti en ehtinyt, kun alkoi ruoan jako tai muut hommat painaa päälle. Eikä yksin ole kiva syödä, jos muut saavat syödä keskenään ja jutella. Ja varsinkin jos se on aina yksi ja sama, jota syrjitään. Minun kokemukseni porrastetusta systeemistä on, ettei toimi.

Ps: työkavereiden kanssa juttelu tauolla todellakin lisää jaksamista. Kun ensin on tuntikausia kuunnellut muistisairaiden/harhaisten potilaiden juttuja, tekee todella hyvää saada jutella se 10-20 minuuttia suht. järkevästi.

Tämä taas on todiste siitä, miten huono johto vaikuttaa. Jos sillä osastolla olisi ripeä pomo, hän määräisi yksiselitteisesti kaksi ruokailuvuoroa sekä raportoinnin siten, että sinä kävisit vaikka ensimmäisenä kertomassa omista potilaista ja sen jälkeen vaihtaisit 'ulkovuoroon' toisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Oliskos kovinkin mahdotonta ajatella sellaista, että Marttaa hoidettaessa keskustellaan Martan asioista, jopa Martan KANSSA?

Vuoteenvierus raportit on toisinaan ihan jees. Yleensä niihin kuluu enemmän aikaa kuin siihen raportointiin hoitajien kesken. Ja valitettavasti kaikista Marttaa koskevista asioista ei voi puhua Marttan kuulle. Martta ehkä muuttuisi uudelleen levottomaksi jos kertoisin hänen kuulleen seuraavan vuoron hoitajalle Marttan taas aamulla olleen kovin sekavan tai että hän olisi halunnut soittaa taksin päästäkseen kotiin. Voi myös että tilanne Marttan kanssa ajautuisi väittelyksi eikä tiedonsiirroksi hoitajalta toiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sängystä putoamisen riski on huono syy, sillä sen voi estää laittamalla patjan lattialle.

Millähän vanhus nostetaan ylös sieltä lattialta olevalta patjalta? Enkä muutenkaan pitäisi sitä ihan inhimillisenä vanhuksen kohteluna että hänen toistuvasti annetaan/"pakotetaan" nukkumaan lattialla.

Onko sinun mielestäsi kiinni sitominen inhimillisempää kuin lattialla olevalla patjalla nukkuminen? Parempi pakottaa sänkyyn vaikka sidottuna kuin antaa olla vapaasti, vaikka sitten lattialle.

Kokeile kerran nukkua kiinni sidottuna, sitten toisen yön lattialle sijatulla patjalla ja tule sen jälkeen kertomaan , kumpi on mukavampaa.

Kyse on sen verran liikuntakykyisistä potilaista, kuten dementikoista, joita ei tarvitse nostella ylös vaan liikahtelevat liiankin ketterästi.

Laita estää yleensä putoamisen. Sitomista se ei mielestäni ole vaikkakin toki rajoittaa liikkumista. Mieluummin itse nukkuisin laitojen takana sängyssä kuin lattialla jollakin huonolla patjalla joka ylimääräisenä sattuu yksiköstä löytyä. Varsinaisesta sitomisesta ei ole kokemusta edes hoidettavilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopiiko keskustella myös vanhusten sitomisesta kiinni.

Sopii, mistä käytännön tilanteesta haluaisit tietoa. Meillä yksikössä ei tällähetkellä valitettavasti edes ole G-tuolia johon ketään olisi mahdollista nostaa istumaan.

Turun suunnan tilanteesta?

hohoijjaa kirjoitti:

Olen tosiaan tampereella kaupin sairaalassa vanhus puolena toiminut siivojana sosiaalitoimen pakottamana. Oli kyllä semmosta menoa siellä että irtisanoin itteni kuukauden jälkeen enkä mene samaan lafkaan takasin. Enkä ikinä toivoisi kenellekkään sitä kohtaloa että joutuu hoitajien kiusattavaks ja syrjittäväks, muutenkin ne vanhukset siellä oli aivan lääkepäissään kilju kun hoitajat toi jo uutta rauhottavaa...Siellä oli kusta ja paskaa pitki lattioita ja millon saatto joku vanhus olla paskat housussa puolpäivää ku oli nii lääkepäissään ettei saanu sanotuks sanaakaan. jos kirjoitukseni saa tuulta alle julkaisen osaston silloisen toimivan lääkärin nimen ja osan hoitajista suurimman osan nimet ja auttakaa armias jos törmään siviilissä noihin henkilöihin nii leikki kauakana. VAROKAA KAUPINSAIRAALAA

Eihän Kaupin sairaala ole enää toiminnassa. Vanhukset on siirretty muualle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopiiko keskustella myös vanhusten sitomisesta kiinni.

Sopii, mistä käytännön tilanteesta haluaisit tietoa. Meillä yksikössä ei tällähetkellä valitettavasti edes ole G-tuolia johon ketään olisi mahdollista nostaa istumaan.

Turun suunnan tilanteesta?

Voi siitä mä en valitettavasti tiedä oikein mitään... luulen että sinä tiedät enemmän kuin minä.

Harvoin sitomista enää saa suorittaa, ja silloinkin pitää olla ylös kirjattuna kun on tarkastettu asiakkaan kunto, ja sitä täytyy myös noudattaa.

Lattialla nukkuminenko se ratkaisu on, siellä itseään kolhiva vanhus saa mahdollisesti enemmän vahinkoa aikaan itselleen kuin vuoteessa jossa on pehmustetut reunat (jos siis tällainen kolhiva vanhus, sellaiset voidaan asentaa ettei satuta itseään sängyn laitoihin)

Keinoja on kyllä monia. Sitominen viimeinen vaihtoehto, se ei hoitajistakaan mitään kivaa ole :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lepovyössä olevan (sänky)potilaan olotila pitää käydä tarkastamassa puolen tunnin välein.

Mihin lakiin, asetukseen tai muuhun säädökseen perustuu tämä puolen tunnin väli?

Laittaisitko linkin tai suoran lainauksen, kiitos!

Minä löysin vain tämän mielenterveyslain (14.12.1990/1116) 4a-luvun 22f §:n :

"Kun potilas on määrätty eristettäväksi tai sidottavaksi, on hänelle samalla määrättävä vastuuhoitaja, jonka tulee huolehtia siitä, että potilas saa toimenpiteen aikana riittävän hoidon ja huolenpidon ja mahdollisuuden keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Sidotun tai alaikäisen potilaan tilaa on jatkuvasti seurattava siten, että hoitohenkilökunta on näkö- ja kuuloyhteydessä potilaaseen."

Käytännössä tämä toteutetaan peitenimellä vierihoito.

Onko sinulla tiedossa joku tarkempi määräys, jossa sallitaan puolen tunnin yksin olo?

Kyllä, tällainen kohta löytyy MIELENTERVEYSlaista. Vanhuksille kun ei ole tällaista lakia tai asetusta vielä olemassa, missä olisi mustaa valkoisella (dementikko)vanhuksen fyysisestä rajoittamisesta. Tietääkseni sellainen on kyllä tekeillä.

Tuo puoli tuntia perustuu ihan lääkärin suosituksiin, magneettivöitä ei käytetä kuin äärimmäisissä tilanteissa turvaamaan asukkaan/potilaan turvallisuus. Kirjauksissa pitää olla tarkat ajat, koska ihminen on ollut rajoitettuna. Esimerkiksi mummo, joka kävelee kahden henkilön taluttamana ruokapöytään: Mummo ei muista, että oma tasapaino ei pidä ja jalat eivät kanna, sitten mummo "muistaa" että piti töihin lähteä. Mummo lähtee itsekseen liikkeelle ja kaatuu. "Parhaimmassa" tapauksessa murtuu lonkka. Ja tämä vaikka sinä aikana kuin ne 2 hoitajaa 14 dementikon osastolla ovat nostamassa toista mummoa sängystä ylös. Tämänkaltaiset voidaan estää nimenomaa rajoittamisen keinoilla, eli haaravyö tms. 

  Ja siitä taluttamisesta: Kyllä meillä ainakin pyritään kävelyttämään ihmistä niin kauan kuin mahdollista, se on mielekästä liikuntaa vanhuksellekkin. Vaikka ei pääsisikään eteenpäin kuin 5 metriä kahden henkilön tukemana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on ihana hengähdystauko, kun kiireen keskellä saa viettää ruokatauon työkavereiden kanssa jutellen. Ihan häpeilemättä sanon näin.

Siinä usein ehtii kertoa myös tärkeimmät tapahtumat vuoron alusta tai suunnitella, mitä tehdään seuraavaksi, kun kaikki ovat kokoontuneet yhteen. Työn lomassa raportointi on hankalaa, koska ei sekään ole oikein, että käytävillä huuhdellaan asukkaiden/asiakkaiden asioista tai Marttaa hoidettaessa keskustellaan Pekan asioista. Pekan asiat eivät Martalle kuulu, joten siinä rikotaan vaitiolovelvollisuutta. Raportit siis suljettujen ovien takana, ei potilastyön lomassa, kuten joku ehdotti.

Oliskos kovinkin mahdotonta ajatella sellaista, että Marttaa hoidettaessa keskustellaan Martan asioista, jopa Martan KANSSA?

Emme me vastusta teidän hengähdystaukojanne, mutta jospa pitäisitte niitä silloin, kun osastolla on kuitenkin joku lukitun oven ulkopuolella ja hälyttäisi tarvittaessa apua eikä se jäisi mahdollisten vieraitten vastuulle. Se on sama, onko potilaiden luona laitosmies, harjoittelija, siivooja vai spr:n ystäväpalvelun vapaaehtoinen, joka tulee vaan seurustelemaan  tiettyyn sovittuun aikaan.

Jos olen ensin hoitanut Pekan yksin ja toinen hoitaja on hoitanut Jaakon ja sitten menemme hoitamaan yhdessä Marttaa, niin ennemmin meidän on kerrottava toisillemme oleellinen Pekasta ja Jaakosta, koska Martasta me molemmat jo tiedämme koska hoidamme hänet yhdessä. Toteamme molemmat omin silmin, miten Martta tänään voi. Toki havaintoja ja huomioita tehdään myös ääneen ja Martalta itseltään kysellään kuulumiset.

Kätevämpi on kertoa kaikille hoitajille raporttia yhtä aikaa, kuin jokaiselle yksitellen. Toki raporttivahti ei ole huono ajatus, kunhan se toimii ja se suunnitellaan hyvin. Ettei vain yhtä nakiteta. 0

Vittu mitä vatipäitä

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, tällainen kohta löytyy MIELENTERVEYSlaista. Vanhuksille kun ei ole tällaista lakia tai asetusta vielä olemassa, missä olisi mustaa valkoisella (dementikko)vanhuksen fyysisestä rajoittamisesta. Tietääkseni sellainen on kyllä tekeillä.

Siinä tapauksessa on noudatettava tätä perustuslain 7. pykälän 3. momenttia :

"Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta."

Hoitolaitosten henkilökunta on sitä lakia odottanut jo ainakin sen vuosikymmenen, mitä olen heidän kanssaan omaiseni hoidosta keskustellut. Kemiallista sitomista käytetään yleisesti, mutta ei ole laillista sekään.

Vierailija kirjoitti:

Vittu mitä vatipäitä

Oletko hoitaja vai omainen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vittu mitä vatipäitä

Oletko hoitaja vai omainen?

Vai hoidettava? 

Mikä tarve on joillain neuvoa alansa ammattilaisia, ihan sama kuin minä

menisin neuvomaan jotain raksatyyppejä vaikka en ymmärrä siitä yhtään mitään. Nekin aina vaan porukalla ihmettelee jotain eivätkä koskaan mitään tee.

Miten te jaksatte mennä näihin provoihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hävytöntä syytellä yhtä Suomen tärkeimmistä, raskaimmista ja alipalkatuimmista ammattiryhmistä tällä tavalla. Menkääpä tosiaan joskus päiväksi sinne osastolle katsomaan, mitä se arki on. Hoitajat ovat todellakin taukonsa ansainneet ja maallikkokin kyllä tajuaa, miksi koko henkilökunnan olisi hyvä olla yhtäaikaa raportilla, jos suinkin mahdollista.

Itse tehnyt hieman siivoushommia tällaisissakin kohteissa niin voin hyvin kuvitella, miten raskasta se hoitajien työ siellä on. Minusta tuollaisesta työstä tulisi maksaa kuussa n. 1000€ lisää nykyiseen nähden ihan jo työn arvokkuuden vuoksi. Hävytöntä, ettei valtio ole valmis satsaamaan kunnolla näinkin tärkeään asiaan, paljon turhempiakin kohteita kyllä löytyisi, mistä leikata.

Tsemppiä jokaiselle hoiva-alan ammattilaiselle, teette upeaa duunia!

 Hoitajan työ voisi olla huomattavasti paremmin palkattua jos työ rytmitettäisiin niin että työtä tehtäisiin koko työaika, eikä vaan pikaisia rupeamia ja sitten vetäydytään odottamaan seuraavaa työhetkeä.

Toki työntekijöitä olisi silloin paljon vähemmän. Koko hoitotyö pitäisi mullistaa ja kekittyä hoidon antamiseen eikä siihen että vain ollaan työpaikalla. Miksi perustella että työ on muutakin kuin pelkkää hoitoa kun ei sille vanhukselle kukaan ole mitään yhteistä lauluhetkeä pitämässä ja satuja lukemassa kun ne hoitajat on omana ryhmänään kuluttamassa aikaa siellä taukotilassa.

Minua kiinnostaisi kovasti mitä tämä tarkoittaa?

Miten työ ihmisten kanssa rytmitetään koko vuorolle niin että henkilökuntaa voidaan vähentää?

Tarkoitus ilmeisesti on kuitenkin säilyttää jonkun näköinen vuorokausirytmi vanhuksilla? Enkä ole tavannut osastoa, jossa työ olisi pikku pyrähdyksiä ja pitkiä taukoja.

Vierailija kirjoitti:

Mikä tarve on joillain neuvoa alansa ammattilaisia, ihan sama kuin minä

menisin neuvomaan jotain raksatyyppejä vaikka en ymmärrä siitä yhtään mitään. Nekin aina vaan porukalla ihmettelee jotain eivätkä koskaan mitään tee.

Niinpä. Yksi päivä näin heidän seisovan rivissä kun joku isoherra rakennusmestari paapatti heille kädet ojossa. Mikseivät he silläkin ajalla tehneet töitä?