Kerro hauskin/huvittavin/pahin kokemuksesi NIRSOILUSTA!

Vierailija kirjoitti:

Olin töissä kaupungin toimistoväen lounasruokalassa. Eräs rouva oli hyvin tarkka laktoosittomasta ruokavaliostaan, aina kyseli onko kalakeitto laktoositon/missä on laktoositon margariini/ voiko hän syödä tuoreita sämpylöitä (mistä leivottu...). Kerran oli jälkiruokana jäätelöpikarit, oikeaa kermajäätelöä, ei laktoositonta, ei Hylaa. Kerroin naiselle että jätski ei ole laktoositonta, tilalle olisi puolukkavispipuuro. Nainen otti jäätelön kädestäni ja tokaisi että kyllä hän tämän voi hyvin syödä!! Niin tietysti 😂😂 Kyllä on naurettu maisen laktoosittomalle ruokavaliolle jälkikäteen monet kerrat. Päiväkahvilla tauolla aina mietimme seuraavan päivän ruokien aloittelua ja naiselle ihan omien herkkujen tekoa.

Olin aikoinani töissä tarjoilijana ja näitä joiden erikoisruokavalio koskee vain pääruokia sattui kohdalle useastikin. Aina se oli yhtä huvittavaa. :) Parhaiten jäi mieleen nainen joka ei ollut isolle ryhmälle varattua buffet-ruokailua varten ilmoittanut erikoisruokavaliostaan vaan nosti paikan päällä hirveän äläkän kun hän ei voi syödä (runsaasta, salaattipitoisesta buffetista) yhtään mitään koska hänellä on vakava maitoproteiini allergia (ja useita muita rajoitteita). Jälkiruoaksi hän vaatimalla vaati kuitenkin jäätelön, vaikka yritin naurua pidätellen kertoa, että siinä taatusti on maitoa. Ei kuulemma haittaa! :)

Vierailija kirjoitti:

Olin pyytänyt muutamia kavereita käymään. Tarjolle laitoin vesirinkeleitä ja erilaisia täytteitä, joista voisi siis koota itselleen täytetyn bagelin. Yhden kaverin tyttökaveri tuli etuajassa ja kävi heti pöytään. Katselin sitä bagelin laittoa vierestä, ja mikään muu ei kelvannut kuin levite ja kalliilla ostettu palvikinkku. Kinkkua ei sitten jäänyt juuri lainkaan meille muille. En kyllä osaa sanoa, mikä tässä oli hauskaa.

Ostit kinkkua niin vähän että sitä riitti tasan yhteen bageliin? Niin, luin jo että opiskelijabudjetilla mentiin mutta nyt kyllä moka oli omasi. Olisit ostanut enemmän jotain edullisempaa tai vähintäänkin ohjeistanut että älä ota kaikkea kinkkua, sitä ei ole lisää.

Vierailija kirjoitti:

Ja sellainen arkipaha oli kaveri, jonka kanssa tehtiin lihapullia ja kaveri kielsi laittamasta sipulia koska hänen lapsensa eivät söisi lihapullia joissa on sipulia. Oikeasti. (Ihanat lapset ja kiva kaveri, mutta nirsoilun puolesta jotain on selvästi mennyt pieleen)

Täh? Sipuli ei sovi todella monelle ihmiselle eikä siinä ole missään muodossa kyse "nirsoilusta". Vai nautitko sinä vatsanväänteistä?

ps. kaikilla ei ole sama maku eikä sinun makusi ole mitenkään yleispätevästi paras...

Minä olen allerginen lähes kaikelle (viljat, hedelmät, vihannekset, pähkinät, siemenet, mausteet...), mikä rajoittaa syömisiäni todella paljon. Kaikki allergiani eivät ole hengenvaarallisia, mutta ennen kuin pääsin kunnon allergiatesteihin ja vedin ruokavalioni äärimmäisen tiukaksi, olin jatkuvasti verillä päästä varpaisiin ja joka paikkaan sattui, mikä heikensi elämänlaatua aivan järkyttävästi. Nykyään en syö mitään, mistä en tiedä tasan tarkkaan, mitä se sisältää.

Ruokarajoitteeni tekevät elämästäni hieman hankalaa (etenkin matkustellessa tai jos täytyy järjestää eväsruokailu ilman kylmäsäilytys- ja lämmitysmahdollisuutta), mutta mieluummin näin kuin silloin ennen, kun liikkuminenkin sattui enkä saanut kutinalta nukuttua kuin puolisen tuntia kerrallaan.

Muille ihmisille ruokavalioni tuntuu olevan suurempi ongelma. En vaadi mitään erityiskohtelua (olen toki kiitollinen, jos tarjolla on jotain minulle sopivaa), vaan otan omat eväät tai syön jo/vasta kotona. Usein vain toiset ihmiset kiusaantuvat, kun muut syövät ja minä en, ja siitä saa sitten kuulla koko ajan. Tästä syystä jätän tietyt illanistujaiset ihan suosiolla väliin, jos tiedän, että pääosassa on ruokailu eikä muu yhdessäolo.

Eräs ex-ystäväni söi pelkkää perunaa ja grillimakkaraa. Ei mitään muuta. Toinen tietämäni ihminen ei syö äyriäisiä, kalaa, punaista lihaa pihveinä, juuri mitään vihanneksia, vain ranskalaisia ja kebabbia. Yhdestä tietystä ravintolasta hakee saman annoksen joka päivä. Juo vain tiettyä mehua ja mehun kanssa tiettyä hötöleipää tietyllä majoneesilla. Kokista pari litraa päivässä päälle.

Mä inhoan nirsoja, arkoja ihmisiä. Onneksi ei ole pakko sellaisten kanssa tekemisissä olla. Eettisistä syistä ruokavaliostaan tarkat eri juttu. Heitä arvostan korkealle. Mutta joutava, kiittämätön nirsoilu yhdistettynä kaikenlaiseen uusavuttomuuteen ja epävarmuuteen... YÖK. Itseään voi opettaa nirsoiluista pois.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän ihmisiä jotka eivät uskalla maistaa mitään uutta. Esimerkiksi eri maiden ruokia ei uskalleta edes kokeilla. Ravintoloista kelpaa vain mäkkäri tai joku sellainen missä saa tilattua pizzaa. Ihme tylsimyksiä!

Niin, en uskallakaan. En nimittäin ole valmis tukehtumaan kuoliaaksi etnisen ruoan takia, vaikka se kuinka pelastaisi päiväsi.

Tosin syön minä mielelläni (hampurilaisten ja pizzan lisäksi) ravintolassa joka käyttää ihan normaaleja perinteisiä "suomalaisia" ruokatarvikkeita.

Anafylaktinen shokki nyt vaan ei kuulu niihin asioihin mitä haen ravintolakokemukselta, ja koska sen voi esimerkiksi hernekasviallergikkona saada niin monesta jutusta (pähkinät, mantelit, soija, pavut, herneet ym) että on ihan turha riskeerata henkeään jonkun "nirsoilua" kammoksuvan idiootin takia.

Vierailija kirjoitti:

Yks kaveri ei tykkää kalasta yhtään, eikä suostu edes maistamaan vaikka olisi kuinka hyvää tarjolla. Kerran tehtiin jekku ja piilotettiin sen ruokaan hieman kalaa. Perkules vain kun huomasi sen ja näytteli oikein kohtauksen, niinkuin muka kuolisi kun oli muka niin pahaa. Kaverien kanssa kuitenkin naurettiin vaan, kun tyyppi eläytyi niin hyvin :D

Olipa hauskaa. Joku olisi siihen voinut kuolla.

Eri juttu on esim lapseni ystävä joka on allerginen "kaikelle kalalle paitsi kaöapuikoille kun ne on niin hyviä"

Mun kissa. Ei kelpaa kuin yhden tietyn valmistajan tietty kerma.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on tuttava, joka ei syö lihaa koska se ällöttää, mutta mäkkärin hampurilaiset, just ne joissa on jauhelihapihvi, ei tuota ongelmaa

Tästä tulee mieleen mun yläasteaikainen luokkatoveri, joka oli omien sanojensa mukaan "kasvissyöjä". Ei syönyt kokolihaa, tämä tuli esille kun köksän tunnilla paistettiin pihvejä, mutta söi kyllä jauhelihakastiketta, lihapullia, makkaraa....

Eksä ei voinut syödä mitään "vanhaa" ruokaa. Eli edellispäivä tehty mikä tahansa ruoka lensi aina hänen toimesta ROSKIIN.

Vierailija kirjoitti:

Mun kissa. Ei kelpaa kuin yhden tietyn valmistajan tietty kerma.

Meillä on koiralla sama asia nappuloissa! On testattu monta valmistajaa. Yhteensä kolmea tai neljää ruokaa on saatu yhdeltä valmistajalta syömään, kun oli pakko vaihtaa... raakaruokaa sitten syö, mutta hieman arvostelevasti välillä.

Minä olen allerginen monelle asialle tuöisista mausteista lukuisiin hedelmiin ja kasviksiin. Se on helppo selittää ravintolassa ja ystäville. Allergiat on ok. Mutta! En voi sietää homejuustoja. Hyvin harvoin ravintolasta löytyy annosta, joka olisi mulle allergiavapaa. Siispä yritän valita sellaisen, jossa allergeenejä on mahd. vähän ja sellaisessa kohtaa (esim. kastike), että kokki voi vaihtaa. Jostan ihmeen syystä kokit aina haluavat tunkea tilalle homejuustokastikkeita, vaikkei annoksessa lukisi juustoista mitään. Ja tarjoilijoilla menee hermot, kun esitän toiveeni, olin kuinka ystävällinen tahansa. Ja kyllä, allergiavapaita vaihtoehtoja löytyy aina, ilman juustoja.

En pidä homejuustoista ja illanistujaisissa en tällaisia herkkuja syö. Mun mielestä ei ole pakko syödä syömisen vuoksi. En tee numeroa asiasta tietenkään.

Tää ketju on kyllä avannut mun silmät. Luulin kuuluvani suureen enemmistöön, joka on kaikkiruokainen. Ymmärrän että allergiat ovat eri juttu.

Itselläni on vain muutama juttu josta en oikein pidä, mutta tarpeentullen syön ihan mitä vaan.

Tuttavaperheen lapsi ei suostunut juomaan kuin tiettyä mehua. Isä lähti heitä käyttämään kaupassa kylällä jotta saatiin lapsukaiselle kahvipöytään juotavaa.  Ei ollut allergiaa, meidän kaapissa oleva sekamehu oli väärää merkkiä. Hemmoteltu lapsi, minun piti aina joustaa yhteisissä leikeissä ja tekemisissä ettei hän saanut raivokohtausta. 

Vierailija kirjoitti:

Pyysimme kerran kavereitamme syömään ja valmistelimme hyvät grilliruoat tarjottavaksi. Eri vaihtoehtoja oli paljon, lihaa, kanaa, kasviksia, sieniä, salaattia, perunoita yms. Mieheni on oikeasti hyvä kokki. Kaverit tulivat ja eivät halunneet syödä muuta kuin jauhomakkaraa, mitä oli valmistettu lapsille. Sen jälkeen olemme nauttineet ruokamme muussa seurasta. :)

Syökää te ne jauhomakkarat ja lapsille ne kunnon ruuat.

Vierailija kirjoitti:

No onhan meissä suomalaisissa ihmisiä, jotka matkustaessa ulkomaille lomalle ottavat täältä Suomesta mukaan seuraavat tavarat. Kuten kahvin, ruisleivät, säilykeruuat ( hernekeitto, sikanautasäilyke, lihapullasäilyke... ) makaronit, sinapin, ketsupin, maitojauheen.

Joo tämmöistä.

Meidän äiti on just tämmöinen. Ihan kuin ei yhtä lomaviikkoa voisi olla ilman neljän viljan puuroa ja näkkäriä...

Ulkomailla syö vain tuttuja ja turvallisia ruokia, eikä suostu maistamaan paikallisia erikoisuuksia. Suomessakaan ei voitu mennä kreikkalaiseen ravintolaan, koska pelkäsi saavansa sieltä ruokamyrkytyksen. Myös haaparannassa oli liian eksoottista ruokaa, oltiinhan sentään ruotsin puolella.

Itse olen ollut lapsesta asti ruuan suhteen nirso. En voi asialle mitään, eikä perheeni ole minua tällaiseksi tehnyt; meillä oli ihan peruskotiruokaa tarjolla sipuleineen ym lisukkeineen (minulla on lievä Aspergerin oireyhtymä, ja tällainen on yleistä Aspergerin oireyhtymän omaavilla ihmisillä). 

En vain voi sietää sitä, miltä moni asia tuntuu suussa (kyse ei siis ole mausta). En esimerkiksi pysty syömään jogurttia, jossa on hedelmänpalasia joukossa, sillä ne tuntuvat minusta todella iljettäviltä. Tätä voisi ehkä verrata siihen, miltä teistä nirsoja haukkuvilta tuntuisi syödä raakaa käärmettä (joo, tiedän että joku varmaan jossain kaukomailla on syönytkin, mutta korvaa "raaka käärme" jollain itsellesi iljettävällä asialla). Päiväkodissa minua yritettiin pakottaa syömään minua iljettänyttä ruokaa, ja siitä on jäänyt inhottavat muistot. Oikein tekee pahaa nähdä joidenkin ystävien pakottavan lapsensa syömään. En haluaisi olla tällainen, ja olen kovalla työllä onnistunut laajentamaan syömisiäni aikuisiällä, mutta tietyn rajan yli en vain millään pääse.

Joten ottakaa hyvät ihmiset selville mitä siellä nirsoilun takana on ennen kuin haukutte!

Lapsesta asti veljeni vihasi sipulia. Siis VIHASI. Pitkälti yli parikymppiseksi asti ei äiti saanut laittaa meillä hänen takiaan mihinkään ruokaan sitä.. Kerran sitten mökillä ollessamme tein jauhelihakastikkeen, johon raastoin vähän porkkanaa ja pilkoin sipulin ihan ihan pieneksi. Niin hyvällä ruokahalulla meni, ottipa vielä lisääkin, söi meistä kaikkein eniten. Paljastin sitten jälkeenpäin, että sipuliahan siinä oli. Oli kyllä huomannut, mutta pitänyt sitä kastiketta aivan törkeän hyvänä. Samaa ruokaa tein useampanakin iltana siellä, ihan luvan kanssa :) Nykyään käyttää sipulia paljonkin ruuanlaitossa, ja onpa oppinut tuon "kokemuksen" jälkeen käyttämään ruuanlaitossaan myös erikoisiakin raaka-aineita. On muuten tänäpäivänä paljon parempi kokki, kuin minä :) Eli tässä tapauksessa ihan turhaan nirsoili, paitsi ehkä ihan muksuna. Ei silloin mullekkaan sipuli maistunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvitti kun kaveri kertoi veljensä häistä.. Että miten kamalaa ruokaa oli tarjolla, ja miten häntä loukkasi.. Ettei HÄNTÄ ja hänen lapsiaan oltu huomioitu ruokailussa. Oli kuulemma pitänyt häiden jälkeen käydä abc:lla syömässä hampparia.. Kun ei ollut voinut syödä muuta kun leipää ja kakkua häissä..

Hänen veljensä vaimo, kun sattuu olemaan aattellinen pescokasvissyöjä (syö siis kalaa, mutta ei lihaa. Kalaakin harvoin) Niin ruokana ei sitten ollut lihaa ymmärrettävästä syystä. Eikä minun mielestä kenenkään ole pakko tarjoilla sellaista ruokaa omissa juhlissaan mitä ei syö itse aattellisesta syystä tai edes tykkää siitä.

Ruokalista menussa oli mm. kasvisgratiinia, täytettyjä kasviksia ja sieniä, erilaisia salaatteja ja erilaisilla tavoilla valmistettuja kaloja esim graavattua, savustettua yms. 

Kaverini kun on nirsoin tuntemani henkilö.. Ruokavalio koostuu kananugeteista ja nakeista ranskalaisialla.. Niin ymmärrän hänen järkytyksen.. :DDD

Tuliko se kaikki ruoka hänen veljensä vaimolle vai niille vieraille? Vai olisiko pitänyt kutsua vain aatteellisen kasvissyöjiä niihin häihin?

Mietipä sitä.

Ihmettelen kyllä suuresti, että alkuperäinen kommentti sai pelkkiä yläpeukkuja. Palstalla kun on muuten haukuttu pystyyn esim. vegetaarien häätarjoilut..

Jos olet kasvissyöjä ja vielä nimenomaan sen takia ettet halua tukea lihatuotantoa niin miksi ihmeessä tukisit sitä häitäsi varten? Jos joku ei yhtä ruokailua selviä ilman lihaa niin kyllä menee heikosti. Itse olen syömättä jos ei ole minulle mitään tarjolla tai syön lisukkeita. Eikä tulisi mieleenkään alkaa ääneen ihmettelemään kuinka hirveät tarjoilut nyt on, mitä kakaroita aikuiset ihmiset ovat?! Kutsujalta voi kysyä ennen juhlia, onko siellä x ruokaa jotta voi varautua ja syödä kotona ennen lähtöä.