Kerro hauskin/huvittavin/pahin kokemuksesi NIRSOILUSTA!

31v siskollani on aika rankasti ylipainoa, mutta hänen miesihanne on pitkä, timmi ja treenattu. Ei saa seurustelusuhdetta kun jos tällainen harvinaisuus hänet matchaa kerran vuoteen, haluavat vain panna.

Hän puhuu myös halveksuvaan sävyyn omanikäisistä kaljuuntuneista, kaljamahaisista miehistä. Hänellä itselläänkin on aika paljon vatsaa.

Näin tupareissa kerran tämän tapailumiehen, jota hän näki pari viikkoa. Hän oli suunnilleen mallin näköinen.

Vierailija kirjoitti:

Nirsoilu on nykyajan muoti, joka kätketään psykosomaattisiin ruoka-aine -allergioihin. Tämä koskee eritoten naisia. Ei ole naisellista, jos voit syödä mitä vaan, mitä eteen laitetaan. Vaan pitää olla se metrin pitkä lista, että en voi syödä maitotuotteita, kananmunaa, lihaa (koska epäeettistä), kalaa (koska sekin epäeettistä tai ainakin pitää saada tiedot tuottajasta), pähkinää, papuja, suolakurkkua, kaalia, porkkanaa, perunaa, salaattia (ellei ole tietynlaista), mitään viljaa ellei gluteiinitonta ja mieluiten ei sittenkään ja vettä vain jos on tiedossa, mistä lähteestä on tullut. Rasvaa ei tietenkään ollenkaan, hui kauhistus. Niin ja suolatonta ja sokeritonta tietenkin. Ilman keinotekoisia makeutusaineita.

Tämä muoti-ilmiö on jotenkin niin vastenmielinen ja johtuu vain siitä, että elämme yltäkylläisyyden aikakautta tässä vaiheessa tämän maan historiaa. Ei tarvitse mennä kuin 50 vuotta taaksepäin niin kyllä kaikki ruoka kelpasi. Kun ei ollut mistä valita. En edes muista, että ihmiset tuohon aikaan olisivat valittaneet jostain ruoka-aine -allergioista. Koulussa toki oli inhokkeja mutta ne liittyivät enemmän ruuan vastenmielisyyteen, kuten vaikkapa tilliliha, kanaviillokki ja kumiperunat. Kun mennään tuosta vielä muutama vuosikymmen taaksepäin, olisi kelvannut mikä vaan, ettei nälkään kuoltaisi.

Mites te lakto, ovo, gluteiiniton, suolaton, sokeriton, maidoton, lihaton, kalaton, munaton ja mauton tyypit meinaatte pärjätä, jos tässä nykyhärdellissä vaikka käykin niin, että Suomi vedetään tähän konfliktiin mukaan ja ruuasta tulee pulaa? Onko nirsoilu enää siinä vaiheessa naisellista ja muodikasta?  

Kummallinen yleistys, koska minä olen nainen ja syön lähes kaikkea, enkä ole millekkään allerginen.

On olemassa pari asiaa, jotka ovat yksinkertaisesti liian pahanmakuisia omaan suuhun, kuten maksalaatikko ja vahvat juustot, joita en vaan pysty syödä.

Muuten antaa tulla vaan, koulun kumiperunat ja lindströmin pihvit oli hyviä!

Olin Helsingissä lomalla. Menin aamupalalle erääseen kahvilaan.

Paikalle saapui pariskunta. Työntekijä ohjasi heidät pöytään.  Nainen vaikutti erittäin nirsolta. Ensimmäinen pöytä ei kelvannut, koska vessat olivat liian lähellä pöytää. Hän halusi mennä ulos syömään. Hetken päästä tulivat takaisin sisälle, koska ei halunnut syödä ulkonakaan jostain syystä. Kuulin, että hän halusi ikkunapöydän sisäpuolelta. Paikat olivat varattuja, joten joutuivat sitten istumaan keskelle kahvilaa. Rouva kantoi kauheat kasat ruokaa itselleen ja maisteli niitä ja jätti suurimman osan syömättä. Syömättä jätetyt ruoat rouva siirsi viereiseen tyhjään pöytään. Kuulin kun rouva sanoi miehelleen, "tänne ei tulla sitten toista kertaa". Ilmeisesti ei ollut tyytyväinen ruoan tasoon.

Omasta mielestäni ruoka oli kyllä erittäin hyvää ja myös asiakaspalvelu. 

Äitini ystävä, noin 70v nainen valittelee mahakatarriaan ja kurkun kutinaa ja uskoo tyyliin kuolevansa siitä ja tästä ja tuosta. Elää Marie-kekseillä, kahvilla ja tupakalla. Äitini leipoo mielellään ja joskus on ottanut äidin mieliksi mutta kohta alkaa köhiä, sanoo että tuntee kurkun turpoavan ja painelee  tupakalle. Laiha kuin tikku ja kelmeä kuin kalmo. Olen 40vuotias ja seurannut tätä  showta lapsesta asti.

Naispuolinen kaverini ja hänen aikuinen miesystävänsä olivat meillä viikonlopun. Olin kysynyt etukäteen ruokatoiveita, kuulemma kaikki kasvisruoka käy (nainen lakto-ovo).

Paikan päällä pariskunta torppasi lähes kaikki etukäteen tehdyt ostokseni. Siis aamupala pilalla koska miesystävä ei syö tomaatteja, ainoastaan kirsikkatomaatteja. Kahvittelu pilalla koska olin tehnyt sienipiirakka, mies ei syö sieniä. Lounaaksi kaavailemani linssipata ei käy kun siinä on paprikaa eikä miesystävä tykkää vihanneksista. Jne.

Ehdotin että mentäisiin ravintolaan, mutta nekään eivät käyneet erinäistä syistä. Esimerkiksi aasialaiseen ei voitu mennä kun niistä ei tiedä mitä ne ruokaan oikeasti laittavat (kumpikaan ei ole allergikko).

Lopulta söivät koko viikonlopun Hesburgerin noutoruoka, itse mussutin vihannespadat ja liian isot tomaatit

Eräs tuttu mies suostuu syömään vain ja ainoastaan pikaruokaa joka huuhdotaan alas cokiksella. Ikää yli 40. Hakee/tilaa päivittäin pizzaa, hampurilaisia, kebabia ym, mihinkään kotiruoan tapaiseenkaan ei koske. Vaimo kokkaa tavallista ruokaa itselle ja lapselle. Mies ei niitä ruokia syö. Jos on jotkut juhlat niin tämä mies ei syö mitään koska harvoin juhlissa on pikaruokaa. On todella ylipaininen kaiken lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyysimme kerran kavereitamme syömään ja valmistelimme hyvät grilliruoat tarjottavaksi. Eri vaihtoehtoja oli paljon, lihaa, kanaa, kasviksia, sieniä, salaattia, perunoita yms. Mieheni on oikeasti hyvä kokki. Kaverit tulivat ja eivät halunneet syödä muuta kuin jauhomakkaraa, mitä oli valmistettu lapsille. Sen jälkeen olemme nauttineet ruokamme muussa seurasta. :)

Mitä on jauhomakkara? Olen yrittänyt löytää sitä kaupasta, kun täällä moista mainostetaan, mutta ei ole löytynyt. Esim. lauantaimakkarassa on vain näitä aineita, ei jauhoja lainkaan :Sian- ja broilerinliha, vesi, kamara, perunatärkkelys, koneellisesti erotettu broilerinliha, silava, suola, broilerinrasva, stabilointiaine (E 450), kasvikuitu, lihaproteiini, aromit (mm. chili, korianteri, mustapippuri), hapettumisenestoaine (E 300), glukoosi, säilöntäaine (E 250).

Se on tuo perunatärkkelys, joka on siis perunajauhoja. Sitä on siinä neljänneksi eniten, koska on neljäntenä valmistusluettelossa. Mikä on muuten kyseisen tuotteen hiilihydraattien osuus? Se kertoo paljon. Jos sitä on alle 5, niin silloin lihaa ja lihaan verrattavia aineita on tuotteessa melko hyvästi, lähellä nollaa niin puhutaan jo aika lailla kokolihamakkarasta. Mitä enemmän on hiilihydraattia, sitä isompi on siis jauhon määrä.

Esim lauantaimakkaran ja halvempien grillimakkaroiden valmistukseen jauhetaan kanan ja sian nahat ym, mikä ei kelpaa jalosteisiin tai muihin tuotteisiin. Olin harjoittelijana einestehtaassa ja jouduin käymään makkaratehtaan puolella ja teurastamossa. En syö makkaraa enkä eineksiä.

Tämä on urbaanilegendaa. Makkaroihin ei käytetä "sian nahkaa" vaan kamaraa, joka on ihon alla oleva kerros, eli puhtaasti vettä ja proteiinia, ja sitä käytetään ihan yleisesti makkaroissa ja leikkeleissä. Ei siksi että se olisi halpaa tai huonoa, vaan koska se on se, millä makkara tai leikkele kiinteytyy. Kamara sisältää myös paljon kollageenia! Kaikki alle 63% lihaa sisältävät makkarat ovat "jauhomakkaroita" mutta makkaroissa ei ole jauhoa, vaan perunaa.

Terveisin makkaratehtaan työntekijä.

Vaari oli sodan jälkeen 1940-luvun loppupuolella makkaratehtaalla työssä. Yhtenä aamuna sattui vahinko, kun lihamyllyä täytettiin niin vaarilta tuli oksennus sen hajun takia. Hän meni sitten kertomaan asiasta makkaramestarille. Mestari tuli myllyn viereen, katseli vähän aikaa ympärilleen ja käynnisti myllyn. Kukaan ei valittanut sen makkaratehtaan tuotteista.

Tapa, jolla lapset saa irti nirsoudesta: Sanotaan, että tänään leikitään hauskaa leikkiä. Siinä sidotaan silmät ja iskä/äiskä söyttää ja sun pitää arvata ruoka. Tällä tavalla sitten tehdään ja lapselta kysytään, miltä maistuu, onko makeaa, hapanta, kirpeää, onko kylmää, kuumaa jne. Kun lapsi ei näe, mitä hän syö, hän ei myöskään yöki ruoan ulkonäköä, vaan kesittyy maistelemaan. Tällä tavalla on meidän tuttavapiirissä saatu monta lasta maistelemaan uusia asioita ja keskittymään makuihin. 

Tämä on varmaan nirsoilua, sori :') Teen teetä tietyllä tavalla, muuten se on vähän meh.. Suosin irtoteetä, koska enemmän teen makua - pussiteestä tulee pientä paperin/puukuidun makua. Minisiivilä on helpompi tyhjentää bioon, narun päässä heiluva teepussi on... kokemus. Se metallinen uppopallo on aivan mielipuolen keksintö! Niistä rei'istä karkaa liikaa teelehtiä! Jos teevesi on liian kuumaa, teestä tulee kitkerää. Jos teevesi on liian kylmää, teestä tulee laimeaa ja oikea aromi jää puuttumaan. Jos lehdet hengaa vedessä liian kauan, en osaa edes sanoin kuvailla, kuinka kamalaa se on.. ;_; Hifistelen ja nirsoilen vain himassa - kavereilla ja kahviloissa juon paperiteetä ihan reippaasti hymyssä suin! :) Vatsa ei kestä tippaakaan kahvia (eikä unirytmi isoa määrää kofeiinia), ja se vasta onkin nirsoilua joidenkin mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuorettomien nakkien kuoriminen on huippua. Eräs suvun jäsen teki niin.

Huoh. Yksi ystäväperheen lapsi ja grillimakkarat. Ensin makkara pitää kuoria ennen grillaamista. Grillauksen jälkeen lapsi ei tykkää makkaran pinnasta vaan se pitää kuoria pois. Koitin ehdottaa äidille että grillaa kuorineen niin sitten pitää kuoria vain kerran. Äiti kokeili mutta ei kelvannut lapselle. Piti kuoria kahdesti koska aina on kuorittu kahdesti.

Onkohan tämä lapsi yli viisikymppinen? Jos on, niin olen seurustellut sen kanssa.

Sukulainen ei syö kanaa. Ostin kerran hänelle kun sain halvalla,(köyhä eläkeläinen) enkä muistanut ollenkaan. Oli lahjoittanut sen veljelleen.

Se johtuu siitä että on lapsena joutunut teurastamaan kanoja. Muihin tähän operaatioon osallistumaan joutuneihin se ei vaikuttanut, mutta hän ei 60 vuotta myöhemminkään syö.

Tavallaan ehkä ymmärrän, tavallaan taas tuntuu että sellaista se on jos meinaa syödä lihaa.

Vegaanit.Ei ees hunajatee kelvannu eikä hernekeitto (vaikka oli kasvis!) Kun ei ollu 1000% varmaa että on VARMASTI vegaanista. Näitä riittää tän ystävän kohdalla

Mun kaverin kaverin muidu ei juonut limskaria koska siinä oli poreita. No voi anteeksi, en osannut ottaa pois.

Ystäväni ei suostunut lapsena syömään omenoita meillä, kun ne eivät olleet jääkaappikylmiä, kuten hänen kotonaan. Hän oli lapsena muutenkin tosi huono syömään.

Se että ei suin surminkaan voi juoda edes tilkkaa lehmän maitoa ihan vaan periaatteen vuoksi.

Laktoosiinho johtuu siitä ettei maitoa juo ja mahaa siihen ole totuttanut ja sitten kitistään et pitää olla laktoositonta tai kauramaitoa.

On sitten ilman kun itse on vaivansa hankkinutkin. En osta kumpaakaan vaan meillä on ihan normaalia lehmän maitoa tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

On myös pitkälti kulttuurinen asia toi ruoka-ainenirsoilu. Siis siltä kannalta, että miten vanhemmat "sallii" nirsoilua lapsiltaan, eikä ne lapset sitten ikinä opi rikkomaan mukavuusaluettaan.

Olin töissä erään talven hotelliravintolassa, jossa kaikki vieraat kävivät juuri siinä ravintolassa, kun seuraava oli +30km päässä. Alkutalvesta oli jouluturismina massoittain brittiläisiä perheitä. Heille oli sovittu matkanjärjestäjän kanssa illallisbuffet, aikuisille oma ja lapsille oma. Lasten buffet ihan kauheaa laatua: lihapullia, pikkunakkeja, ranskalaisia, about koko viikko näitä samoja. Ja valtavat ketsuppipullot siinä pöydässä. Viikon ajan lähes kaikki lapset söivät ainoastaan tätä, lisäksi pienehkö osa aikuisia kävi syömässä lasten buffetista. Ruokaa heitettiin myös paljon roskiin pöydiltä korjatuista lautasista, ketsuppitahroja pöytäliinoissa usein.

Sitten uuden vuoden puolella vaihtui asiakaskuntapainotus, suurin osa ruokailijoista oli ranskalaisista ryhmistä. Lapsiperheitä lähes kaikki hekin. Koska ihmisiä oli määrällisesti vähemmän (ja ehkä koska ranskalaiset eivät olisi illasbuffettia matkapakettiin kelpuuttaneet?), niin heille tehtiin tavalliseen ravintolatapaan yksilöannokset pöytiin. llallisella koko ryhmällä siis sama ruokalaji, vaihtui päivittäin mutta eivät asiakkaat itse päättäneet. Lapsille oli lasten annos, joka oli aina tismalleen samaa ruokaa kuin aikuisten, mutta puolet pienempi määrä. Ei kertaakaan mitään valitusta, lasten lautaset syömättä jätettyjä selkeästi vai koska hyvin pienet lapset eivät jaksaneet loppuun asti puolikastakaan annosta. Ei puhettakaan että lapsille pitäisi olla oma ruoka, eikä ketsuppipuolloja mailla halmenilla. Pöydät käytännössä aina siistejä.

Oli selkeää, että kyllä se on paljon vanhempien toiminnasta, että miten lapsi (tuleva aikuinen) oppii syömään. Ja kulttuurinen kysymys myös siis tietenkin.

Huomasimme aikanaan oman lapsen kanssa, että hän piti enemmän "aikuisten ruoista" kuin lasten Buffet-pöytien antimista.

Omalta kohdalta täytyy myöntää olleeni lapsena nirso joissain ruoissa. Perheessä oli jouluna aina joulukinkkua, joka oli isän mielestä hyvää mutta minusta pahaa. En pitänyt myöskään pekonista, vastalypsetystä maidosta enkä kaurapuurosta. Siihen aikaan sianlihassa oli usein läskiä. Muut sanoivat, että puuro on hyvää, kun siihen laittaa voita, mutta minusta se ei tehnyt siitä sen mieluisampaa.

Kasvaessa opettelin syömään noita. Vastalypsettyä maitoa en ole kuitenkaan maistanut lapsuuteni jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies ei suostu syömään spagettia tai nuudeleita, koska ne kuulemma takertuvat hänen kurkkuunsa ja hän voi vaikka tukehtua :D

Minäkään en voi syödä kumpaakaan koska käy noin ja meinaan tukehtua. On tullut vasta vanhemmiten tuo vaiva, mutta eipä juuri naurata.

Ne on tarkoitus pureksia kuten muukin ruoka. Vai onko sinulta vanhemmiten hampaat pudonneet? Miten syöt pihvin? Entä lyhyemmät makaronit, suoraan kurkusta alas vaan?

Vierailija kirjoitti:

Mun kaverin kaverin muidu ei juonut limskaria koska siinä oli poreita. No voi anteeksi, en osannut ottaa pois.

Mä tiedän, miten ne poreet saa pois. Jättää päiväksi lasiin sen limun väljähtämään! 

Minä olin lapsena hyvin nirso ruoan suhteen, kunnes vasta aikuisuudessa selvisi sen johtuvan autismikirjon häiriöstä. En siis ole koskaan halunnut syödä mausteista ruokaa tai mitään missä on limainen/säikeinen tekstuuri (esim. pihviliha, kana, kala, sienet jne.)

Sadistinen isäni tykkäsi kiduttaa minua ruoalla. Jos äitini ei ollut kotona laittamassa ruokaa, koki isä että hänelle on koittanut mahdollisuus aiheuttaa minulle kärsimystä. Hän teki ison kulhollisen keittoa, mihin oli kaatanut maitopohjaan kaikkia mahdollisia mausteita mitä löysi kaapista - pippureita, kanelia, suolaa, sokeria, grillimaustetta, aromisuolaa, nonparelleja jne. Ja se piripintaan asti täytetty kulho piti tyhjentää viimeiseen pisaraan tai isä löi. Syödessäni hän tietty nauroi vieressä.

Nykyiselläni en syö juuri muuta kuin maustamattomia ranskanperunoita, nuudeleita ja tölkkipapuja. Niin pahasti lapsuuden kauhut traumatisoivat ja niin paljon myös aistiyliherkkyys rajoittaa.

Työssäni järjestän monia isoja tilaisuuksia vuosittain ja aina toistuu tämä: jos mukaan on kutsuttu 200 henkilöä, niin 100:lla heistä on joku ruokarajoite ja näistä 100:sta 99 on naisia. Miten naisten ja miesten elimistö muka eroaa niin paljon toisistaan, että naisilla olisi paljon enemmän ruokarajoitteita? Ei voi pitää paikkansa eli kyse taitaa olla tosi monella (ei kaikilla) pelkästä nirsoilusta, hienostelusta ja itsensä tärkeäksi tekemisestä.