Lue keskustelun säännöt.
Kerro hauskin/huvittavin/pahin kokemuksesi NIRSOILUSTA!
Kommentit (1118)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttäreni ollessa 3v. aterialla oli kanaa. Hän tuijotti lautastaan ja kieltäytyi syömästä.
Syyksi sanoi, ettei syö, kun se kana oli jo kuollut.
Osoittiko hän empatiaa kanaa kohtaan vai olisiko pitänyt tuoda elävä kana ruoaksi, tätä muistan pähkäilleeni.
Tuon ikäisillä on vielä joku portti auki mielen sisällä entisiin elämiin. He kykenevät muistamaan mitä ovat entisissä elämissään olleet ja tehneet.
Osa kertoo muistoja, kun "olivat joku eläin" ja mitä tekivät "silloin kun olivat vielä se eläin".
Tyttäresi todennäköisesti luuli saavansa ruuaksi kanan, niin kuin muisti viimeksi elävän linnun syöneensä, vaikka kettuna tai kissana.
Höpö höpö. Mun poikani ei pienenä tykännyt ajatuksesta että ruokapöydässä oleva paistettu kokonainen kala oli kuollut. Hänen mielestään se nukkui. Sovittiin sitten että kala nukkui ja sitte me syötiin se. Pienen lapsen mielestä kuolema oli ilmeisesti liian käsittämätöntä ja lopullista, nukkuminen sen sijaan ymmärrettävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuorettomien nakkien kuoriminen on huippua. Eräs suvun jäsen teki niin.
Huoh. Yksi ystäväperheen lapsi ja grillimakkarat. Ensin makkara pitää kuoria ennen grillaamista. Grillauksen jälkeen lapsi ei tykkää makkaran pinnasta vaan se pitää kuoria pois. Koitin ehdottaa äidille että grillaa kuorineen niin sitten pitää kuoria vain kerran. Äiti kokeili mutta ei kelvannut lapselle. Piti kuoria kahdesti koska aina on kuorittu kahdesti.
Vierailija kirjoitti:
Minä nirsoilen viinistä. Ärsyttää jossain kylässä, kun ruuan kanssa tuputetaan punaviiniä. SE ON PAHAA!
On se mitä laatua tahansa, se on pahaa. Väittävät, että hyvän ruuan maku korostuu, kun sitä nauttii viinin kera. Ei minun makuhermoilla korostu, vaan huononee. Ruuan kanssa juodaan vettä.
Sitten mulle tuodaan sitä vettä naama happamena.
Ja joo, en tietenkään sano, että se viini on pahaa. Sanon vain, että en ole tottunut enkä halua totutellakaan, pitäydyn ihan vaan vedessä.
En ole elämäni aikana saanut hyvää punaviiniä, niissä on kaikissa sama karvaus, vaikka niitä kuinka kehuttaisiin. Valkoviini käy mulle kyllä. Olen kulkenut ulkomaillakin ihan riittävästi, niin että tiedän niitten "hienot ja sivistyneet" tavat viineineen, mutta minä olen suomalainen enkä muuksi muutu eikä tarvitse muuttua. Ei minusta veden juomisessa ole mitään sivistymätöntä.
Onneksi on muutama kohtalotoveri, joiden kanssa joskus manataan tätä punaviinituputusta.
Muistan tämän aina, kun joku "nirsoilee" jonkun muun asian kanssa. Eli jos ei vaan tykkää sipulista, niin ei tykkää. Se pitää uskoa.
Eri asia sitten ne, jotka tahallaan temppuilee ruuan kanssa. Muistan ikäni kun olin serkkuni synttäreillä kun tämä täytti 10 v. Likka oli jostain pahalla päällä ja räyhäsi kaikesta tarjolla olevasta. Miks kakussa on kermavaahtoa, vaikka en tykkää! Miks pullassa on rusinoita! Tää mehu on pahaa! Äiti ei tee koskaan mulle hyvää ruokaa, en syö, en syö, en ota! Ja lopulta heitti voileivän lattialle ja sai selkäänsä.
Tykkään melkein mistä tahansa punaviinistä, mutta valkkari on mulle just tuo ongelma, mieluummin vettä! Kyllä nyt alkoholista pitää saada kieltäytyä oli se mitä tahansa.
Aikuinen ihminen ei voi syödä makkarasoppaa lusikalla. Kasvikset pitää muusata ja syödä ruoka haarukalla.
Mitä ihmettä? Puhutaanko nyt aikuisesta ihmisestä joka asuu omillaan ilman holhousta? Ei voi syödä kinkkukiusausta koska anjovis mitä siinä ei ole. Loppuselityksenä koska siinä on kiusaus? Tämä on kuin jostain kummelista 😀
Vierailija kirjoitti:
Exä eivoinut syödä kinkkukiusausta, koska ei pidä anjoviksesta. Sanoin, ettei kinkkukiusauksessa ole anjovista, niin sanoi että siinä on se "kiusaus" kumminkin niin ei voi syödä. Ei myöskään voinut syödä läskisoosia, paitsi jos sanoin sitä sianlihakastikkeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä makkarasopan syöjä on koulutukseltaan ravintolakokki.
On aivan eri asia, jos lapsi/vanhempi kertoo, että tälle ja tälle olemme allergisia. Ko. tapauksessa sellaista tietoa ei annettu eli allergiasta ei ollut kyse vaan nirsoudesta.
On muuten hirveän raskasta joutua joka paikassa kertomaan diagnoosinsa kaikelle kansalle. Jotkut vielä alkavat tivaamaan, mitä oireita siitä tulee, ja miten vakavia!
Lisäksi nykyään on vaikea saada lähetettä lapsen ruoka-aineallergioihin liittyen. Eikö riitä, että jonkin ruuan syöminen tai juoman juominen aiheuttaa kipua tai kutinaa? Pienempi lapsi ei edes osaa sanoittaa tuntemuksia.
Ananaksista muuten esimerkkinä: niissä on oikeasti sellaista proteiineja hajottavaa entsyymiä, mikä sulattaa suussa ihmiskudosta. Herkkäsuista voi tämä todella sattua, vaikkei olisi edes allergiaa. Voi aiheuttaa jopa verenvuotoa, eli ihan pikkujutusta ei ole kyse. Mahahapot onneksi neutralisoivat sitten.
Ehkei kannattaisi olla niin helppo haukkumaan nirsoilusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä nirsoilen viinistä. Ärsyttää jossain kylässä, kun ruuan kanssa tuputetaan punaviiniä. SE ON PAHAA!
On se mitä laatua tahansa, se on pahaa. Väittävät, että hyvän ruuan maku korostuu, kun sitä nauttii viinin kera. Ei minun makuhermoilla korostu, vaan huononee. Ruuan kanssa juodaan vettä.
Sitten mulle tuodaan sitä vettä naama happamena.
Ja joo, en tietenkään sano, että se viini on pahaa. Sanon vain, että en ole tottunut enkä halua totutellakaan, pitäydyn ihan vaan vedessä.
En ole elämäni aikana saanut hyvää punaviiniä, niissä on kaikissa sama karvaus, vaikka niitä kuinka kehuttaisiin. Valkoviini käy mulle kyllä. Olen kulkenut ulkomaillakin ihan riittävästi, niin että tiedän niitten "hienot ja sivistyneet" tavat viineineen, mutta minä olen suomalainen enkä muuksi muutu eikä tarvitse muuttua. Ei minusta veden juomisessa ole mitään sivistymätöntä.
Onneksi on muutama kohtalotoveri, joiden kanssa joskus manataan tätä punaviinituputusta.
Muistan tämän aina, kun joku "nirsoilee" jonkun muun asian kanssa. Eli jos ei vaan tykkää sipulista, niin ei tykkää. Se pitää uskoa.
Eri asia sitten ne, jotka tahallaan temppuilee ruuan kanssa. Muistan ikäni kun olin serkkuni synttäreillä kun tämä täytti 10 v. Likka oli jostain pahalla päällä ja räyhäsi kaikesta tarjolla olevasta. Miks kakussa on kermavaahtoa, vaikka en tykkää! Miks pullassa on rusinoita! Tää mehu on pahaa! Äiti ei tee koskaan mulle hyvää ruokaa, en syö, en syö, en ota! Ja lopulta heitti voileivän lattialle ja sai selkäänsä.
Punaviinissä on jotain, joka tekee siitä juomakelvotonta. Luulen, että se liittyy väriin - valkoviiniä kun pystyy juomaan. Olen huomannut, että en pysty juomaan myöskään punaisista rypäleistä tehtyä mehua, tai esimerkiksi glögiä, jossa on pohjana punainen rypälemehu!
Ei ole kukaan tuputtanut punaviiniä, kun kerron, että suullisesta alan oksentaa ja hetken päästä iskee migreeni.
Ilmeisesti pelko siitä, että joutuu siivoamaan punaviinioksennukset on riittävä vaimentamaan idioottimaiset kommentit.
Se on tanniinia. Minunkaan kroppani ei siedä sitä vaan tulee oksettava olo.
Kaverini on erittäin nirso ja oikein mikään kotiruokaa erikoisempi ei mene alas.
Meillä oli harrastusporukan pikkujoulu / vuoden palkitsemistilaisuus ja olin itse ravintola-alan ammattilaisena suunnitellut ja tehnytkin osan tarjottavista tapas tyyppiseen buffapöytään. 99% vieraista oli haltioissaan tarjottavista ja esillelaitosta. Kaverini tuumasi minulle että "minä olen vähän huono syömään mitään tuommoista erikoista " ja jäi odottamaan selvästi että olisimme yrittäneet taikoa hänelle jotain muuta. Totesin vaan kiireesti ohi kulkiessani, että "voi ei, eihän sinun toki tarvitse syödä mitään mistä et pidä" ja jatkoin matkaa. Hän juoksi perääni ja kysyi olisiko meillä hänelle sekamehua tai maitoa juomaksi, vettä hän ei voinut kuullemma juoda :-) Totesin ettei illallisilla juoda maitoa ja sekamehua ei taida olla. Sanoin että aulassa on limuautomaatti josta hän voi käydä ostamassa juomaa jos ei pöydän antimista mikään käy. Hän sai syötyä pöydästä ehkä muutamia perusjuttuja, mm salaattia ja maustettuja lankkuperunalohkoja ja jälkiruokapöydästä jotain herkkuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistäkää paremmaksi :D
Miehen vaari ei voi syödä Kouvolan lakua, koska kouvolalaiset ovat pa skasakkia (hänen sanansa, ei minun) ja perustaa tämän siihen, että hävisivät armeija-aikaan pesäpallossa kouvolalaisille joskus 60-luvulla.
Arvostan miehesi vaaria miljardi kertaa enemmän, kuin esimerkiksi sitäkin jotain aikuisvauva miestä, kenelle ei kelvannut peuraillallinen, vaan piti penkoa pakkasesta ne ketsuppi ranskalaiset.
Vaarihan ei ollut nirso vaan lapsellisesti osoitti mieltään. Mua ärsyttää tuollaiset ihmiset.
-eri
Ei nyt ehkä perinteistä nirsoilua, mutta lapsellani on vaikea ja laaja allergia tausta ensimmäisiltä vuosilta. Lisäksi aistiyliherkkyyttä joka näkyy myös ruokailussa edelleen. Oksennus saattaa lentää väärästä koostumuksesta ja ruokahalu mennä vääristä puheenaiheista. Kerran pienempänä lapsella meni ruokahalu, koska koki pitämieni housujen materiaalin ällöttävänä :D
Lisättäköön vielä loppuun, että muuten kyseessä ihan normaali 11-vuotias, jolla menee hyvin koulussa ja vapaa-ajalla. Nämä meidän kokemukset on kyllä tuonut itselleni lisää ymmärrystä myös aikuisten nirsoilulle…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi mun sukulainen ei voi syödä mitään seuraavia:
- kermavaahto
- sipuli
- valkosipuli
- riistaliha
- lampaanliha
- sienet
- mausteet (paitsi suola ja mustapippuri)
- juustot
- äyriäiset
- paprika
- mansikkaKerran olen ollut hänen kanssaan samaan aikaan juhlissa, jossa alkuruokana oli sienikeittoa, pääruokana poronkäristystä ja jälkkärinä mansikkakakku. Ne ilmeet!
Mä en ymmärrä nirsoilua, se on vain junttia ja ärsyttävää. Jos ei jostain pidä, niin sitten vaan jättää ottamatta, mutta monella nirsolla ihmisellä on tapana kauhistella ääneen ja marista sopimattomia ruokia. Täysin naurettavaa, kun kyse ei kuitenkaan ole mistään apinanaivopadasta, vaan ihan tavallisista ruoista.
Tuota nirsoa sukulaista yritin aikani miellyttää tarjoiluilla, mutta hänen ruokarajoitteensa sulkevat pois niin monet tavalliset tarjottavat, että en enää jaksanut. Närkkikööt sitten jotain mikä kelpaa.
Ei voi ymmärtää jos nirsoilua, mutta voisko tuolla olla joku allergia? Tai siis useita.
Toinen vaihtoehto on tietysti, että on vaan tottunut mauttomaan ruokaan. Eräs tuttuni kertoi että ei pidä riistasta maun vuoksi. Siis sen takia että liha maistuu jollekin!
Hyi kirjoitti:
Olen joskus aiemminkin kertonut ex-miehestä, joka ei syönyt muuta kuin roskaruokaa, eli ranskiksia, hampurilaisia tai pizzaa.
Sain peuranlihaa tuttavalta, tein siitä kunnon murkinaa ja kutsuin kaverit syömään.
Kaikki muut söi hyvällä ruokahalulla isot annokset ja kehuivat ruokaa tosi paljon.
Miesystävä, maistoi haarukallisen, kun ei hän tykkää tällaisesta. Laittoi pakastimesta ranskanperunoita lautaselle ja mikroon, ketsuppia päälle ja kyllä kelpasi!
Päätin, että nyt lähtee vaihtoon tuo ukko.
Toivottavasti oli muitakin syitä eroon kuin tuo ettei syönyt peuranlihaa.
Minulta lähtisi sellainen kumppani vaihtoon, joka määräilisi mitä minä saan syödä ja mistä saan tykätä. Ihan käsittämätöntä alkaa sanella, että jos joku toinen pitää tästä ruuasta niin sitten pitää sinunkin.
Tapasin joskus pari kertaa miestä, joka sanoi minulle, että sitten kun kuulut meidän ruokakuntaan, niin sitten sinunkin pitää syödä kaikkea (mukaanlukien mustekalat ym. oudommat). Juu ei pidä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nirsoilu on nykyajan muoti, joka kätketään psykosomaattisiin ruoka-aine -allergioihin. Tämä koskee eritoten naisia. Ei ole naisellista, jos voit syödä mitä vaan, mitä eteen laitetaan. Vaan pitää olla se metrin pitkä lista, että en voi syödä maitotuotteita, kananmunaa, lihaa (koska epäeettistä), kalaa (koska sekin epäeettistä tai ainakin pitää saada tiedot tuottajasta), pähkinää, papuja, suolakurkkua, kaalia, porkkanaa, perunaa, salaattia (ellei ole tietynlaista), mitään viljaa ellei gluteiinitonta ja mieluiten ei sittenkään ja vettä vain jos on tiedossa, mistä lähteestä on tullut. Rasvaa ei tietenkään ollenkaan, hui kauhistus. Niin ja suolatonta ja sokeritonta tietenkin. Ilman keinotekoisia makeutusaineita.
Tämä muoti-ilmiö on jotenkin niin vastenmielinen ja johtuu vain siitä, että elämme yltäkylläisyyden aikakautta tässä vaiheessa tämän maan historiaa. Ei tarvitse mennä kuin 50 vuotta taaksepäin niin kyllä kaikki ruoka kelpasi. Kun ei ollut mistä valita. En edes muista, että ihmiset tuohon aikaan olisivat valittaneet jostain ruoka-aine -allergioista. Koulussa toki oli inhokkeja mutta ne liittyivät enemmän ruuan vastenmielisyyteen, kuten vaikkapa tilliliha, kanaviillokki ja kumiperunat. Kun mennään tuosta vielä muutama vuosikymmen taaksepäin, olisi kelvannut mikä vaan, ettei nälkään kuoltaisi.
Mites te lakto, ovo, gluteiiniton, suolaton, sokeriton, maidoton, lihaton, kalaton, munaton ja mauton tyypit meinaatte pärjätä, jos tässä nykyhärdellissä vaikka käykin niin, että Suomi vedetään tähän konfliktiin mukaan ja ruuasta tulee pulaa? Onko nirsoilu enää siinä vaiheessa naisellista ja muodikasta?
Vierailija kirjoitti:
Nirsoilu on nykyajan muoti, joka kätketään psykosomaattisiin ruoka-aine -allergioihin. Tämä koskee eritoten naisia. Ei ole naisellista, jos voit syödä mitä vaan, mitä eteen laitetaan. Vaan pitää olla se metrin pitkä lista, että en voi syödä maitotuotteita, kananmunaa, lihaa (koska epäeettistä), kalaa (koska sekin epäeettistä tai ainakin pitää saada tiedot tuottajasta), pähkinää, papuja, suolakurkkua, kaalia, porkkanaa, perunaa, salaattia (ellei ole tietynlaista), mitään viljaa ellei gluteiinitonta ja mieluiten ei sittenkään ja vettä vain jos on tiedossa, mistä lähteestä on tullut. Rasvaa ei tietenkään ollenkaan, hui kauhistus. Niin ja suolatonta ja sokeritonta tietenkin. Ilman keinotekoisia makeutusaineita.
Tämä muoti-ilmiö on jotenkin niin vastenmielinen ja johtuu vain siitä, että elämme yltäkylläisyyden aikakautta tässä vaiheessa tämän maan historiaa. Ei tarvitse mennä kuin 50 vuotta taaksepäin niin kyllä kaikki ruoka kelpasi. Kun ei ollut mistä valita. En edes muista, että ihmiset tuohon aikaan olisivat valittaneet jostain ruoka-aine -allergioista. Koulussa toki oli inhokkeja mutta ne liittyivät enemmän ruuan vastenmielisyyteen, kuten vaikkapa tilliliha, kanaviillokki ja kumiperunat. Kun mennään tuosta vielä muutama vuosikymmen taaksepäin, olisi kelvannut mikä vaan, ettei nälkään kuoltaisi.
Mites te lakto, ovo, gluteiiniton, suolaton, sokeriton, maidoton, lihaton, kalaton, munaton ja mauton tyypit meinaatte pärjätä, jos tässä nykyhärdellissä vaikka käykin niin, että Suomi vedetään tähän konfliktiin mukaan ja ruuasta tulee pulaa? Onko nirsoilu enää siinä vaiheessa naisellista ja muodikasta?
Tämä! Omassa lapsuudessani tiesin vain muutaman allergisen lapsen. Muuten syötiin sitä mitä eteen laitettiin. Tuntuu että nykyisin (aidot allergiat poislukien) monen ihmisen, varsinkin naisten, elämä pyörii liikaa sen oman navan ympärillä. Jos elämässä ei ole tarpeeksi sisältöä ja tekemistä niin sitte keskitytään siihen omaan itseensä. Valitettavasti joistakin omista nuoruudenystävistä on tullut tällaisia. Nuorena oli kaikenlaista harrastusta, kiinnostuksen kohteita ja menoa, nykyisin kiinnostaa eniten se oma erityisyys. Ymmärrän esim kasvissyöjien eettisiä syitä mutta nämä jotka pitävät elämää lainaaminen kommentin mukaisesti, en vaan jaksa näitä ihmisiä. Haluan jutella muustakin kuin keskustelukumppanin "terveydestä".
Tiedän yhden kuusikymppisen miehen joka ei juo vettä, ei vaikka mitään muuta ei olisi. Aina maitua. Tai korkeintaan mehua.
Paras kaverini oli lapsena aika nirso. Hän ei pitänyt lähes mistään hedelmistä tai marjoista, ainoastaan viinirypäleet ja mandariini kävi hänelle. Kaikki kasvikset olivat pahoja. Ja ylipäätänsä todella moni muu ruoka. Lihasta hän piti kovasti, ja söikin aina vain makkaraa tai muuta lihaa ja ranskalaisia, peruna lähes missään muussa muodossa ei käynyt. Muistan että äitiäni aina vähän ärsytti kun kaverille piti aina varata erikseen ruokia, ja aina ei tiennyt mikä käy ja mikä ei. Ja tämä kaverini ei myös pitänyt mistään herkuista esim leivoksista, tai kakusta. Kaupan keksit kelpasi. Hän oli lapsuudessani synttäreilläni ja meillä oli varattuna 2 isoa pöytää ruokaa ja kaverini ei halunnut syödä mitään koska hän ei tykännyt. Ja siis tässä tapauksessa kyse ei ollut allergioista. Ja näytti siltä että kaverini äitiäkin hävetti tämä nirsoilu. Itselläkin on tiettyjä ruokia joista en tykkää, mutta käy se aika vaikeaksi jos joku pystyy syömään vain muutamia ruoka-aineita. No nyt kun olemme aikuisia kaverini ei ole enää nirso, oikeastaan päinvastoin :)
Söin pienenä lapsena pitsoista vain reunat. :D olin nirso lapsi.
Pojan kaveri oli kylässä. Ruokapöytään käydessä kysyi, minkä merkkisiä nakit on. Oli väärän merkkisiä ja päätti olla syömättä.
Punaviinissä on jotain, joka tekee siitä juomakelvotonta. Luulen, että se liittyy väriin - valkoviiniä kun pystyy juomaan. Olen huomannut, että en pysty juomaan myöskään punaisista rypäleistä tehtyä mehua, tai esimerkiksi glögiä, jossa on pohjana punainen rypälemehu!
Ei ole kukaan tuputtanut punaviiniä, kun kerron, että suullisesta alan oksentaa ja hetken päästä iskee migreeni.
Ilmeisesti pelko siitä, että joutuu siivoamaan punaviinioksennukset on riittävä vaimentamaan idioottimaiset kommentit.